Suolojen vaikutus

[wauweli]

Tuossa mittaillessa suoloja altaaseen tuli mieleeni että mitäs nämä nyt sitten tekevätkään. Yhteis tuloksen kyllä tiedän, mutta mikä suola tekee mitäkin? Kertokaa joku viisaanpi asiaan perehtynyt. Ja kuinka vakavaa on jos joku suola jää laittamatta?

Harmittaa tuo suolojen ostopolitiikka. Jouduin ostamaan kilon säkin "mgso4" ja kun sitä kerralla laitan noin 1ml niin sitä on rutkasti. Ja tuon "khco3" kanssa palaa käpy, sitä kun ei mistään saa.

[wauweli]

Olenko tosiaan tehnyt liika vaikean kysymyksen.

[mbuna]

Olen ymmärtänyt, että suolojen oikea suhde määrittää sähkönjohtavuuden.

[Haisu]

Ja tyhmä tunkeutuu taas apajille tietoja onkimaan...

Eli itse olen käyttänyt Juwelin Aqua-Dur valmistetta? Onko se kuinka kattava suolovalmiste ja suhteet oikeat, vai pitääkö ja kannattaako itse lisätä niitä eri suoloja ja tietää annostukset?

[mbuna]

Ja tyhmä tunkeutuu taas apajille tietoja onkimaan...

Eli itse olen käyttänyt Juwelin Aqua-Dur valmistetta? Onko se kuinka kattava suolovalmiste ja suhteet oikeat, vai pitääkö ja kannattaako itse lisätä niitä eri suoloja ja tietää annostukset?

Aqua-Durin paketissa on semmoinen lehtinen, josta selviää missä suhteessa siinä on eri suoloja. Ainakin kalkkia siitä tulee liikaa... eli se siitä oikeasta sähkönjohtavuudesta. Itse tosin olen sitä käyttänyt, mutta varmaan pitäisi käyttää malawivesilaskuria, yrittää hommata oikeita suoloja ja se sitten vielä superkallis sähkönjohtavuusmittari.

[Haisu]

No siis..minähän en noista suoloista ja niiden määrästä jymmärrä juuri mitään.. Toisaalta..kuinka paljon sitä kalkkia tulee lisää/liikaa? Jos pH:ta vaikka pitää nostaa niin eikö se silloin siihen käy? Ja kun minä en edelleenkään osaa sitä laskuria käyttää..sniis
Meinasin että jos tuon sähkönjohtavuusmittarin joskus hommaisin niin minkäs hintasia ne sitten on..?? Kun kerran mbuna hinnalla pelottelit... Ja mistä noita mittareita voipi ostaa...?!

[jenny]

Itse pyörittelen samaa ongelmaa..
Sain malawilaskurin täytetty ja se antoi jotain lukemia, mutta edelleenkin auki, että mitä pitäisi lisätä ja kuinka paljon ts. miten osaan laittaa oikean määrän..
On tämä vaikeata tämä akvaarioharrastus..

[wauweli]

http://pictureposter.allbrand.nu/pictur ... AT.bmp.png Oiskohan haisulle tuosta apua.

[mbuna]

No siis..minähän en noista suoloista ja niiden määrästä jymmärrä juuri mitään.. Toisaalta..kuinka paljon sitä kalkkia tulee lisää/liikaa? Jos pH:ta vaikka pitää nostaa niin eikö se silloin siihen käy? Ja kun minä en edelleenkään osaa sitä laskuria käyttää..sniis
Meinasin että jos tuon sähkönjohtavuusmittarin joskus hommaisin niin minkäs hintasia ne sitten on..?? Kun kerran mbuna hinnalla pelottelit... Ja mistä noita mittareita voipi ostaa...?!

Hinnat on ilmeisesti viidestäkympistä ylöspäin, kattona varmaan vaan taivas.

Täällä oli ainakin jotain keskustelua aiheesta:

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... njohtav%2A

Ainakin Helsingin veteen Aqua-durilla tulee liikaa kalkkia, kun kerran sitä laskurin arvoihin verratessa on jo ennestäänkin tarpeeksi. Prosentuaalisesti jauheessa on seuraavia aineita:

Kationit
Calsium (Ca) 45 %
Natrium (Na) 31%
Kalium (K) 13,4 %
Magnesium (Mg) 10,6 %

Anionit
Vetykarbonaatti (HCO3) 45,4%
Sulfaatti (SO4) 32,6 %
Kloridi (Cl) 22%

4,5 grammaa ko. jauhetta nostaa 100 litran karbonaattikovuutta 0,6 astetta, kokonaiskovuutta 0,8 astetta ja sähkönjohtavuutta noin 50 mikrosiemensiä.

Eli käytännössä käy niin, että Helsingin vesijohtovedellä kokonaiskovuus nousee hieman liian korkeaksi kun KH jää vähän liian alhaiseksi. Siitä laskemalla sähkönjohtavuuskin nousee liikaa.

Itse olen kuitenkin ko. ainetta käyttänyt, kun kerran kalat minulle myynyt kauppias sitä suositteli ja kertoi itsekin sitä käyttävänsä. Onhan se myös kätevää, kun ei tarvitse mittailla jauheita monesta purkista. Hyvin on tähän asti pärjätty, mutta kaikkien täällä palstalla lukemieni kommenttien jälkeen on alkanut omatunto kolkuttaa (kärsivätköhän ne raukat sittenkin?).

Välillä tuntuu, että harrastus vaatii sellaisia kemian taitoja ja arsenaalia, ettei niitä joka pojalta tai tytöltä löydy. Toisaalta mieleen muistuu kommentit, joita kuulin koiran palveluskoulutuksen aloittaessani: "Siis kuvitteletko todella kouluttavasi koiran ilman autoa?!"

No joo, sokeahan (=aloittelija) tässä sokeaa neuvoo. Paras kai olisi tehdä niinkuin minua viisaammat käskevät ja hankkia vaan ne pelit ja vempeleet.

[wauweli]

Ei tuo suolojen mittailu nyt niin hankaa ole. 5-millin ruiskusta pää pois kuin nuuska tykistä ikään ja suolat menevät muistista sankkoon josta lirauttelen täyttäesä allasta (aloittelijahan tässäkin puhuu).

Jos nyt joku osaisi vastata tuohon kysymykseen mitä nimen omaan tekee mgso4 ja khco3. Ja mitä merkkaa jokun yli tai ali annostelu.

[mbuna]

Jos nyt joku osaisi vastata tuohon kysymykseen mitä nimen omaan tekee mgso4 ja khco3. Ja mitä merkkaa jokun yli tai ali annostelu.

Veikkaisin, että vain oikella suolosuhteella saadaan oikea sähkönjohtavuus. Ali-/yliannostelusta siis seuraisi sähkönjohtavuuden muutos, ja jos heitot annostelussa olisivat suuria, niin varmaankin GH-, KH- ja PH-arvotkin heittäisivät. Näin olen pienessä päässäni järkeillyt.

Mutta J. Järvi varmaan osaisi vastata kysymykseesi minua paremmin.

[Izze]

Sen verran näistä mittaustarkkuuksista, että luonnollisesti mitä isompi vaihdettava vesimäärä, sen parempaan mittaustarkkuuteen ja tarkempaan vedenlaatuun päästään. Omaan entiseen 325 litraseen lisäilin 130 litran vedenvaihdossa 15 ml NaHCO3. Se, oliko lisäys 14 ml vai 16 ml, ei vaikuttanut vielä mitattavasti (tippatesteillä) kovuuksiin, joten ei tämä nyt laboratorioanalyysin tarkkuutta tarvitse olla.

[Haisu]

Huh...onneksi täällä on joku minua viisaampi joka vielä myöntää olevansa välistä ei-viisas (mbuna siis..) Helpottaa tuon oman omantunnon kanssa kun itse ei tiedä hitto yhtään mistään ja mitä enemmän tietoa täältä saa, niin tuntuu että entistä köyhemmäks touhu menee.. Mine olen niin huono matikka, kemia, fysiikka jotta ei tällä päällä ainakaan helposti noita arvoja mittailla ja plärätä.. Mulla on tuolla hiekka ja kivi tekstissä Mikkelin vesijohtoveden arvot..ossaako kukaan kertoa jotta millaiset ne on suhteessa tuohon Duriin?

Ja jes..onneksi se mittari ei ole KUIN 50->... Noo..jos oikein innostun niin voihan olla että joskus sen ostan..mutta mistä niitä saa? Myykö lemmikkiliikkeet vai pitääkö jostain rautakaupasta käydä hakemassa?

[mbuna]

Ja jes..onneksi se mittari ei ole KUIN 50->... Noo..jos oikein innostun niin voihan olla että joskus sen ostan..mutta mistä niitä saa? Myykö lemmikkiliikkeet vai pitääkö jostain rautakaupasta käydä hakemassa?

Aquaristikshopista ovat jotkut ainakin tilanneet.

[jarvij]

Vaatisi monen A-4 liuskan verran tekstiä ja perusteellista syventymistä kalafysiologiaan ennenkuin pystyy selittämään mitä eri-ionit (eivät siis suolat!) vedessä kalalle merkistevät.

Listaamalla vain joitakin:
osmoottinen paine ja sen säätely, hermoston toiminta eli ionipumput solukalvoissa jne. Kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Tärkeää ei ole vain eri ionien kokonaismäärä ja laatu, vaan myös niiden keskimäiset suhteet.

Noille järville on tyypillistä veden emäksisyys ja se että miissä on magnesiumia huomattavan paljon.

Sitten on toki myös kalalajikohtaisia eroja sen suhteen, miten eri lajit kestävät "vääränlaista" vettä mm. asuinpaikan johdosta: matalassa rannassa, syvällä rannassa, ulapalla, jokien suiden läheisyydessä jne. Paikallisia vaihteluja ionisuhteissa esiintyy pintavesissä sadekausina, kun joet tuovat rundaasti lisävettä.

Helpointa on vain pyrkiä jäljittämään noiden järvien vedenlaatua mahdollisimman hyvin, silllä noihin olosuhteisiin nuo kalat ovat miljoonien muosien aikana sopeutuneet.

Ei niitä muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä toisenlaisiin oloihin sopeuteta, vaikka ne sellaisissa toimeen tulisivatkin. Seurauksena on esimerkiksi: iän lyheneminen, kasvun heikkeneminen, lisääntymisongelmat ja lisääntynyt sairastuvuus jne. Luonnossa noissa järvissä ja monissa niihin laskevissa joissa on aivar erilaista vettä ja siksi myös erilainen eläimistö ja kasvisto.

Kirjoahvenet ovar erittäin kehittynyt kalaryhmä ja sellaisena se on joskus muinaisuudessa kyennyt nuo poikkeavan laatuiset järvet asuttamaan. Muutamasta alkuperäisestä lajista on syntynyt nykyinen lajisto ja tämä lajiutuminen jatkuu edelleen.

[jarvij]

Ionit ovat joko yksi- (Na, K), kaksi- (Ca, Mg) tai useampiarvoisia. Ioneilla on sähkövaraus. Vesi johtaa sitä paremmin sähköä, mitä enemmän siinä on ioneja. kaksi tai ueampiarvoiset ionit voidaan määrittää kovuuksina, mutta tällöin sadaan esille vain niiden summamäärä.

Mittaamalla sähkönjohtavuus, saadaan selville ionien kokonaismäärä ja sitä kautta veden osmoottinen paine, mutta eri ionien keskinäistä suhdetta ei pelkällä johtavuusmittauksella saada selville.
Kovuudet ilmaisevat osan, mutta eivät kaikkia. Kalsiumin ja magnesiumin summa saadaan kokonaiskovuutena ja karbonaatit sekä vetykarbonaatit karbonaattikovuutena, mutta natrium, kalium, kloridit ja sulfaatit eivät kovuusmittauksissa näy (tai näkyvät tavallaan summapitoisuuksina)

[mbuna]

Vaatisi monen A-4 liuskan verran tekstiä ja perusteellista syventymistä kalafysiologiaan ennenkuin pystyy selittämään mitä eri-ionit (eivät siis suolat!) vedessä kalalle merkistevät.

Mitä tutkimuksia/ teoksia suosittelisit luettavaksi, jotta kalafysiologia ja nämä vesimeiningit tulisivat tutuiksi oikein perusteellisesti?

Olen aina kokenut asioiden tekemisen selvemmäksi, jos perusteet teoille on kunnolla hallussa. Perusakvaarioteoksia on tullut kahlattua liuta läpi, mutta niissä nämä asiat on selitetty varsin yleispätevällä tasolla. Vaikka matematiikka, kemia, fysiikka ja biologia eivät ehkä ole parhaiten hallitsemiani alueita, niin kunnon tutkimustieto aiheesta olisi poikaa. Tiedän miten minun pitäisi toimia (kiitos palstan jäsenille siitä), mutta miksi oikeastaan niin pitää tehdä, ei vielä kaikessa laajuudessaan ole selvinnyt.

[Haisu]

Ei voi mitään mutta minun korvaan tuo järven teksti kuulostaa heprealta..sitä en epäile ettei asiaa ole, kuten onkin mutta täytyy kai yrittää löytää joku kultainen keskitie tuollaisissa asioissa ja niiden tietämisessä ja ymmärtämisessä...

[jarvij]

Ei voi mitään mutta minun korvaan tuo järven teksti kuulostaa heprealta..sitä en epäile ettei asiaa ole, kuten onkin mutta täytyy kai yrittää löytää joku kultainen keskitie tuollaisissa asioissa ja niiden tietämisessä ja ymmärtämisessä...

Tämä on juuri se ongelman ydin: Miten pääsee helpoimmin puun latvaan. Kiipeäminen tyven ja rungon kautta on vaikeaa ja vaivalloista sekä aikaa vievää.

Kalatautien suhteen tilanne on aivan sama.

[mbuna]

Tämä on juuri se ongelman ydin: Miten pääsee helpoimmin puun latvaan. Kiipeäminen tyven ja rungon kautta on vaikeaa ja vaivalloista sekä aikaa vievää.

Kertoisitko siis lukuvinkkejä, jotta kiipeämisen rungon ja tyven kautta voisi aloittaa? Aikaahan on vaikka kuinka, jos sitä vain järjestää - asioiden priorisointi on kaiken a ja o.

[Haisu]

Tottahan tuo on...minulla tuollainen tieto menee kuitenkin vain kaytännön tasolla mieleen (joku neuvoo kädestä pitäen ). Tällä hetkellä en tiedä mistä tuon käytännön opettajan löytäisin itseä valistamaan ja jeesaamaan..tietysti tätä kautta osalta mutta käestä pitäminen puuttuu.. No...yritetään tajuta ja oppia niin kalatkin voi paremmin...

[jarvij]

No vaikka jokin akvaarion vesikemiaa käsittelevä kirja näin alkuun.
Google kertoo lisää.
fish physiology
wasserchemie

[mbuna]

No vaikka jokin akvaarion vesikemiaa käsittelevä kirja näin alkuun.
Google kertoo lisää.
fish physiology
wasserchemie

Kyllähän niitä kirjoja on maailma pullollaan ja netistä etsivä löytää vaikka mitä. Mutta ongelma tässä ei olekaan tiedon määrä vaan sen laatu. Siksi juuri niitä teoksia/ tutkimuksia ja tekijöitä kyselinkin. Muutama luotettava nimi näin alkuun ja sitten lisätiedon etsiminen sujuu aivan toisella tavalla. Muuten on vaarana ajautua hakoteille.

[jarvij]

Minä olen aikoinani opiskellut vuosia tähtäimessä akvaarioharrastukseni syventäminen. Valitsin vieraat kielet ja myös työpaikkani siinä tarkoituksessa.
Nyt voin täysin palkein täysiaikaisesti hyödyntää monen kymmenen vuoden aikana oppimaani.
Sanoisin että oikotietä onneen ei ole.

[Haisu]

On...lottovoitto ja suhde saada se on 1:1000000000000000