Kypsytys pelkästään Nitrivecillä tai Bactozymillä

[Tuija]

Vähän samaa asiaa kuin mitä Liina tuossa edellä mainitsi:

Vertailujen kannalta tilanne on nyt hieman hankala. Olet käyttänyt kahta eri merkkistä vedenparannusainetta, kolmanteen akvaarioon et laittanut mitään. Ymmärsin, että tarkoitus oli kuitenkin järjestää koe/testi, jossa muuttujana olisi ainoastaan noiden bakteerivalmisteiden lisäys kahteen akvaarioon ja kolmanteen ei bakteereita. Kaikki muu olisi tehty samalla tavalla. Näin ne olisivat vertailukelpoisia.

Mutta ehkä noissa vpa:issa ei ole niin paljon eroa, että oikeasti vaikuttaisivat tulokseen, mutta siitä ei luultavasti ole kenelläkään täällä varmaa tietoa. Toinen aine saattaa vapauttaa hanaveden klooriamiinista ammoniakkia, toinen taas ei. Tämä kyllä vaikuttaisi bakteerien lisääntymiseen.

Ja jos tuot esim. partiksen kahteen akvaan, ei kolmas enää ole vertailukelpoinen. Eivätkä nuo kaksikaan, koska saman lajisetkin kalat voivat tuottaa ammoniakkia eri määriä.

Jos et pidä em. asioita tärkeänä, niin ok sitten, mutta muussa tapauksessa: olisiko mahdollista tehdä koe joko täysin ilman vpa:ita ja tai käyttää samaa ainetta kaikissa kolmessa akvassa? Ja ilman kaloja?

Ihan vain tässä ehdottelen, kun varmaan muitakin tämä koe ja nimenomaan eri käynnistystapojen vertailu kiinnostaa. Jos muuttujia on enemmän kuin yksi, ei tuloksia voi luotettavasti vertailla keskenään.

t. Tuija

[lilo]

Eläinrääkkäykseltä vältytään, jos pioneerikalat korvataan sitten "kypsyneessä" akvaariossa pienellä ammoniakki ja kalanruokamäärällä. Siis muutama tippa 10% ammoniakkia ja ripaus kalanruokaa vasta eri tavoilla kypsytettyihin akvaarioihin.

Ymmärsin vasta nyt tuon lauseen. Siis ei kaloja ollenkaan, vaan
kalojen 'tuotteiden' korvaaminen ammoniakilla.

?

Nyt alan olla hieman epävarma; jos minä vasta-alkaja-maan-matonen en saisi tehdä kuten maailmankuulut valmistajat Sera ja Tetra ohjeissaan
neuvovat, niin .....?

Toisekseen, suurin osa uuden akvaarion perustajista luottaa näihin
tuotteisiin (ja miksi ei, viitaten edelliseen lauseeseeni)
Toisen tai kolmannen akvaarion perustajalla yleensä
vanhan akvaarion biologia käytettävissään ja jo suurempi tietämys
akvaarioiden toiminnasta. Joten tämä kypsytys
on suurempi ongelma uusille, aloitteleville akvaristeille (minä mukaanlukien), joiden mielestä tuo takuuvarma ymppien, ammonniakkien yms. pelaaminen kuullostaa liian vaikealta.
Akvaarioharrastuksessa on alussa kaikesta muustakin jo vähän
huuli pyöreänä.

Siksi alkuperäinen aikeeni oli perustaa akvaario, niinkuin
suurin osa aloittelevista varmaan tekee; tabut/nesteet astiaan
ja seuraavana päivänä kalat, tai viikon 'kypsytys'.

Toki, jos nitriitti olisi noussut huolestuttavasti, olisin kalat poistanut
turvallisemmille vesille.

Olet käyttänyt kahta eri merkkistä vedenparannusainetta, kolmanteen akvaarioon et laittanut mitään.

Ajattelin, että jos käytän esim. Seran vpa:ta ja Tetran kypsytysainetta,
niin ainakin jommankumman tuote-edustaja sitten parahtaa (jos
kypsytys ei toiminutkaan), että ei tietenkään, kun oli toinen vääränmerkkistä...

Ja jos tuot esim. partiksen kahteen akvaan, ei kolmas enää ole vertailukelpoinen. Eivätkä nuo kaksikaan, koska saman lajisetkin kalat voivat tuottaa ammoniakkia eri määriä.

Ei kai kukaan sentään luule, että kalan voi tuoda tuohon kolmanteen
heti seuraavana päivänä? Sitä sentään en ajatellut testata.

Jos et pidä em. asioita tärkeänä, niin ok sitten, mutta muussa tapauksessa: olisiko mahdollista tehdä koe joko täysin ilman vpa:ita ja tai käyttää samaa ainetta kaikissa kolmessa akvassa? Ja ilman kaloja?

Viittaan edelliseen viestiini; tarkoitus oli tehdä niinkuin valmistajat
ohjeissaan neuvovat ja niissä oli molemmissa suositukset käyttää
vpa:ta.
Tuo ilman-kaloja -juttu nyt kyllä mietityttää.
Toisaalta mahdollinen eläinrääkkäys, toisaalta toimiminen niinkuin
suuret valmistajat 'antavat luvan'.

Hmmm, kysymysmerkkinä edelleen.

[Tuija]

Nyt alan olla hieman epävarma; jos minä vasta-alkaja-maan-matonen en saisi tehdä kuten maailmankuulut valmistajat Sera ja Tetra ohjeissaan neuvovat, niin .....?

Minä ainakin ymmärsin että sinun oli tarkoitus tehdä kypsytysvertailua? Myös jarvij:n ehdotus on yksi tapa varmistaa vertailukelpoisuutta. Tällaisessa kokeessa kalatkin ovat "muuttujia".

Mutta ihan miten haluat. Jos haluat vain rauhassa kypsytellä ilman mitään "koepaineita", niin AW on pullollaan kypsytysohjeita . Ja onhan sitten tosiaan ne tuotevalmistajien ohjeet.

Tuija

Luin juuri tuon viimeisen viestisi: Ilmeisesti olen sitten ymmärtänyt väärin, eli tarkoituksesi on vain kokeilla mitä tapahtuu. Näinhän me melkein kaikki olemme aikanaan tehneet ensimmäisen akvaariomme kanssa. Mutta olen kyllä vähän pettynyt *huoh*, ajattelin että nyt saataisiin vähän luotettavampaa tietoa kuin valmistajan mainokset. Sinulla kun on nuo 3 akvaa ja mahdollisuus tehdä kunnon koe ..

[111na]

Akvaarioliikkeistä saa taas sitten täydennetyt ohjeet. Sillä tavoin on ehkä tavallisinta aloittaa. Eikö siellä käsketä ruokkia kalanruuallakin ja kiikuttamaan vettä testattavaksi viikon kuluttua. Sitten ne katsovat vesiarvot ja tapaavat sanoa ok, nyt voit viedä ensimmäiset kalat, mitä saisi olla..

Tai en tiedä onko tämä sitten harvinaista akvaarioliikkeissäkin?

Ajattelin, että jos käytän esim. Seran vpa:ta ja Tetran kypsytysainetta,
niin ainakin jommankumman tuote-edustaja sitten parahtaa (jos
kypsytys ei toiminutkaan), että ei tietenkään, kun oli toinen vääränmerkkistä...

Luottivatko ne niin paljon tuotteisiinsa, että antoivat nuo aineet kokeeseen?


Edit: Jos tekisit kuin esitit, ainakin siitä näkisi paljonko ammoniumia kala kehittää. Kai ammoniumtesti löytyy? Koe olisi myös oltava valmis lopettamaan kalojen osalta. Jos todella laittaisi tippapulloon ammoniumliuosta, voi siitä sitten jatkaa samoin päiväannoksin, kuin ammoniumia kolmanteen altaaseen päivässä kertyi.

Lisäksi tietenkin tuo kalanruoka. Kalankakka jäisi vain pois..
Tai jos olisi kotiloita kalanruokaa syömässä?

[lilo]

Tuijalle:
alkuperäinen tarkoitukseni oli tosiaan vain nähdä,
millainen nitriittipiikki tulee em. tavoissa.
En ymmärtänyt että tästä pitäisi tällaista tiedettä tehdä.

MUTTA, jos asian voi vielä korjata (ei muuten sitten ole
enää muita akvaarioita eikä uusia suodattimia käytössä....)
niin voinhan mä jutun aloittaa alustakin.
Kunhan vain sanotte miten.
Yksi kysymys voisi olla: mitä teen siis huomenna?

Liinalle:
Unohtu se Sarcastic-hymiö perästä...
Sain luvan tehdä tämän testin yhden akvaarioliikkeen peräkammarissa.
Akvaariot, suodattimet, hiekat liikkeen, litkut osaksi minun,
osaksi liikkeen omassa käytössä olevia.

[111na]

Unohtu se Sarcastic-hymiö perästä...
Sain luvan tehdä tämän testin yhden akvaarioliikkeen peräkammarissa.

Kieltämättä tulee mieleen, kuin siellä jo touhuttaisiin sen uuden jenkki-tuorebakteeritölkin maahantuontia. Anteeksi erinomainen mielikuvitukseni.

[Tuija]

Tuijalle:
alkuperäinen tarkoitukseni oli tosiaan vain nähdä,
millainen nitriittipiikki tulee em. tavoissa.
En ymmärtänyt että tästä pitäisi tällaista tiedettä tehdä.

Hyvä tavoite tuo nitriittimäärän selvittäminenkin on! Käsitin vain väärin tarkoituksesi, anteeksi jos sekoitin ajatuksesi tai jotain ..

Jos kuitenkin joskus tällainen koe järjestettäisiin, sen pitäisi nähdäkseni mennä jotensakin näin:

Välineet: puhtaat akvaariot, suodattimet ja sora/hiekka. Tarkat tippatestit (ammoniakki/ammonium, nitriitti, nitraatti), mielellään myös pH-testi. Testien toimivuus pitää varmistaa ennen kokeen aloittamista.

Aineet: vertailtavat bakteerivalmisteet (kukkamulta tai muu ymppi voisi olla yksi!), kalanruokaa (pieniä tabletteja)

Kaikki mittausarvot pitää kirjata muistiin. Vettä ei saa vaihtaa kesken kokeen.

1. päivä: hiekat, vedet ja suodattimet akvoihin. Kaikkiin kalanruokaa sama määrä, vaikkapa puolikas tabletti murusteltuna. "Bakteeriakvoihin" bakteerivalmistetta, ohjeiden mukainen annostus, yhteen ei mitään bakteereita.
2. päivä: Kaikkiin akvoihin kalanruokaa sama määrä. Bakteerivalmistetta ko. akvaan vain, jos valmistajan ohjeissa niin sanotaan. Ammoniakin/ammoniumin, nitriitin ja nitraatin mittaus.
3. päivästä eteenpäin kunnes nitriitti on ensin noussut ja sen jälkeen laskenut: Kuten 2. päivä.

n. päivä: Akvaarioon, jossa nitriitti on laskenut, ammoniakkiliuosta/ammoniumkloridia/ammoniumkarbonaattia annos, jolla veden ammoniumpitoisuudeksi tulee esim. 3 mg/l (määrän oltava sama kussakin akvassa, kun se on tähän asti päässyt). Tämä siis, ettei tarvitse kaloja käyttää "koekaniinina".
n+1 päivä: Kalanruokaa. Ammoniakin/ammoniumin, nitriitin ja nitraatin mittaus.
n+2 päivä tai kunnes ammoniakki/ammonium ja nitriitti ovat akvaariosta pudonneet nollaan tai niin alas, etteivät ne enää siitä laske: Kuten n+1 päivä.

Huom. Loppupäivät (n - n+) menevät todennäköisesti eri tahtiin eri akvaarioissa. On kuitenkin hyvä saada ylös, monentenako päivänä kussakin akvaariossa nitriitti nousee ja laskee, ja miten nopeasti lisätty ammoniakki sitten häipyy samassa akvassa. pH-arvoja olisi myös hyvä mittailla, nähtäisiin miten sekin vaihtelee.

Nyt testi on tehty, ja tuloksia voi vertailla toisiinsa .

Tieteellistä koettahan tämä ei tietenkään vastaa, mutta tarkasti tehtynä olisi jokseenkin luotettava tai ainakin suuntaa-antava.

Luulisin .. viisaammat oikaiskaa tarvittaessa.

Tuija

[111na]

Tuija, oliko tässä siis alkuun kaloja, vai minkä avustuksella nitriitin nousua oikein odotellaan, kun en huomannut kuin kalanruuan tuolla alussa?

--------------------

Tuo toisi yhtä ja toista esiin ja varmasti juuri tuota mitä oli tarkoituskin eli eroja altaiden välillä - kenties. Ainakin järjestelyn puolesta. Ymppien jakamisessa saa olla hyvin tarkkana, mutta se on tehtävissä.

Sitä en sitten tiedä, että jos kuitenkin olisi parempi jäljitellä vain sellaisia ammoniumin lisäyksiä, mitä kalatkin tuovat altaaseen. Tällöin 3mg/l olisi aika iso pala. En tiedä vaikuttaako tämä tuloksiin mitenkään, mutta kuitenkin.

[Tuija]

Tuija, oliko tässä siis alkuun kaloja, vai minkä avustuksella nitriitin nousua oikein odotellaan, kun en huomannut kuin kalanruuan tuolla alussa?

Kalanruoan sisältämästä valkuaisesta pitäisi se typpi-ammoniakki-nitriitti tulla. Ei mitään isoa määrää, mutta muutaman päivän kuluessa alkaa lisääntyä. Ja tätähän akvakaupoissa vieläkin suosittelevat.

Tuija

Lisäys:

Sitä en sitten tiedä, että jos kuitenkin olisi parempi jäljitellä vain sellaisia ammoniumin lisäyksiä, mitä kalatkin tuovat altaaseen. Tällöin 3mg/l olisi aika iso pala.

Joo, esimerkkinä vain tuo 3 mg/l. Tärkeintä on että määrä on sama joka akvassa.

[111na]

Kalanruoan sisältämästä valkuaisesta pitäisi se typpi-ammoniakki-nitriitti tulla. Ei mitään isoa määrää, mutta muutaman päivän kuluessa alkaa lisääntyä. Ja tätähän akvakaupoissa vieläkin suosittelevat.

Ahaa, siis ei kaloja missään vaiheessa. Hmm.. kyllä se toimisi noin, tosin siis tuo 3 mg/l on paljon eikä vastaa kaloja. Pitäisi todella ensin tietää, paljonko ammoniumia tuottaa sellainen kalamäärä, mitä ensiksi lisättäväksi suositellaan, jos akvaariokaupan toimintaohjeita jäljitellään. Silloin saisi vielä sitäkin tietoa, voisiko kaloja näillä kypsytystavoilla tuoda ja kuinka paljon, eikä tieto rajoittuisi vain aineitten toiminnan toteamisiin.
Suuntaa-antavaa tietoa toki vain, mutta ihan kelpoa sellaista.


Lisäys:

Siis empiirinen selvitys paljonko tietty kala tuottaa veteen ammoniumia vuorokaudessa. Ja ammoniumtipat käyttöön!
Löytyisiköhän jostain tietoa, mikä on ammoniumin määrä joka alkaa olemaan myrkyllinen?

Vielä yksi:

Ammonium ja nitriitti yhdessä on tietysti tuo myrkyllisyys. Voisiko ajatella, että viikossa ammonium->nitriitti muutos jo kehittyisi? (Tuija ei tosin määrännyt aikaa.) Ja syntyykö kalanruuasta, jossa toivottavasti on runsaasti valkuaistakin, ollenkaan mitattavaa arvoa ammoniumia tai nitriittiä? Ehkäpä?

Kuitenkin jos Tuijan ehdotelmassa pysytään, sitä voisi muuttaa niin että viikko, kuten monissa paikoissa neuvotaan, 'kevytkypsytetään' ennen kaloja - ja vain pienellä määrällä kalanruokaa ja noita valmisteita. (Onko tämä totta että noin sitä neuvotaan?)

Jos tuon noin viikon alkukypsytyksen jälkeen 'tuotaisiin kalat' eli alettaisiin lisäämään ammoniakkia tipoittain kaloja vastaava määrä päivittäin (mieluummin aamuin illoin tai useammin), vasta sitten alkaisi nitriitti nousemaan. Kypsyminen kun tahtoo kestää useita viikkoja ihan joka menetelmällä ja nitriitin selvä nousu on odotettavissa viimeistään viikon kuluttua kalojen tuomisesta.

[jarvij]

Olen kirjoittanut ammoniumin myrkyllisyydestä sivullani:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... ammoniakki
"Vapaa ammoniakki vedessä on kaloille vaarallista myrkkyä. Jo erittäin pienet pitoisuudet vahingoittavat kiduksia. Ammonium sitä vastoin ei ole kovinkaan vaarallista. Ammonium on erinomaista kasvien ravinnetta. Vedessä, jonka pH on pysyvästi happamen puolella, ei ammoniakki ole vaarallista, koska sitä ei esiinny siellä lainkaan. Nopein tapa päästä eroon myrkyllisestä ammoniakista onkin pysyvästi alentaa veden happamuutta."

Ei pidä sotkea myrkyllistä ammoniakkia ja suhteellisen haitatonta ammoniumia.

[lilo]

Yksi pieni kysymys tähän väliin.
Mitä siis tänään teen? Vai onko peli jo menetetty?

[111na]

Ammonium sitä vastoin ei ole kovinkaan vaarallista.

Ei pidä sotkea myrkyllistä ammoniakkia ja suhteellisen haitatonta ammoniumia.

Minä kun muistin, että ammonium on suurinpiirtein yhtä myrkyllistä kuin nitriitti. Eikö olekin? Tämä on kokeessa ja sen tulkinnassa, tärkeä asia.

[jarvij]

Mistä tuo tieto on peräisin?

[111na]

Yksi pieni kysymys tähän väliin.
Mitä siis tänään teen? Vai onko peli jo menetetty?

Ei me voida yhteisesti päättää mitä teet, ainakaan kovin äkkiä!

Alkuperäinen suunnitelma kalojen kanssa sinulla oli, miksei enää? Siihen kun lisää ympin, saat melko tyypillisen alun perustaa ja selville myös aineitten erot. Sinulla on myös hyvä mahdollisuus katkaista koe kalojen kanssa tarvittaessa, ja jatkaa muuten, joten mikä hätänä?

Miten sitten tuo Tuijan hahmotelma ja minun edelleen kehittelyni kanssa?

---------------------

Mistä tuo tieto on peräisin?

Kaikenlaista sitä korviin tarttuu. Minua kiinnostaa enemmän tuo itse asia. Voitko oikoa mahdollisesti virheellistä käsitystäni?

Lisään:

Haulla löysin heti yhden viitteen tähän suuntaan, että se olisi haitallisuudessa nitriitin luokkaa:
"Suositeltava enimmäispitoisuus talousvedelle on 0,5 mg/l."
www.dreamview.fi/ltl_tiedostot/talousvesianalyysit.doc
Vai kyse taisikin olla vain hajusta? Eli väärää tietoa ei niin vain vahvistetakaan.


Tehdäänkö siis päätelmä, koska "ammonium ei ole kovinkaan vaarallista", ettei se ole lainkaan nitriitin luokkaa myrkyllisyydessä? Eikö sitä tarvitse huomioida edes yhdistettynä nitriittipitoisuuteen, ajatellen ettei se lisää veden myrkyllisyyttä yhdistettynä nitriitin vaikutukseen? Tähän käsitykseen tässä helposti voisi ajautua näistä nyt esitetyistä tiedoista.

Lisätään vielä ilmeinen vastaus:
http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaa ... #taulukko3
Taulukko esittää turvallisia ammoniumpitoisuuksia. Ne ovat sen verran korkeita, että päätellään hyvillä mielin ammoniumin olevan myrkytöntä. Mutta jo 7.5 pH:ssa arvo alkaa lähestyä nitriitin myrkyllisyysluokkaa. Tarkasti ottaen tämä johtuu vapaan ammoniakin osuudesta, joka kasvaa ammoniumpitoisessa vedessä, mitä emäksisempää vesi on.

[lilo]

Ei me voida yhteisesti päättää mitä teet, ainakaan kovin äkkiä!

Olen samaa mieltä! Tämä taitaa olla ainoa asia, mistä minulla on tässä keskustelussa selvä kuva.

[111na]

Ei me voida yhteisesti päättää mitä teet, ainakaan kovin äkkiä!

Olen samaa mieltä! Tämä taitaa olla ainoa asia, mistä minulla on tässä keskustelussa selvä kuva.

Jokainen on antanut omia ehdotuksiaan ja huomioitaan tähän. Sen voi tehdä niin tuhannella tavalla. Kyllä tekijän pitää valita.

Se on niin helppo neuvoa ja olisi oikein mukavaa jos myös toteuttaisit. Kaikki kun eivät siihen ryhdy. Sanoja maailmaan mahtuu, mutta missä eteenpäinvievät teot? Harvinaisia! Ainakin täällä päässä lankoja.

[lilo]

Löytyisiköhän jostain tietoa, mikä on ammoniumin määrä joka alkaa olemaan myrkyllinen?

Lainaus ammonium-testistä:

jos pH esim. 7, on 5 mg/l ammoniumia pitkällä aikavälillä vaarallista.
Ammoniakkimäärä tällöin 0,03 mg/l.

Jos pH esim. 8, on jo 0,5 mg/l ammoniumia pitkällä aikavälillä vaarallista.
10 mg/l ammoniumia on kuolettavan myrkyllistä. Ammoniakkimäärä 0,53 mg/l.

[jarvij]

Ammoniakki on vaarallista myrkkyä, mutta ammonium ei ole.
Pitää siis puhua ammoniakki/ammoniumista ja pH:sta yhdessä.

Pelkkä ammonium on täysin haitatonta akvaariossa esiintyvissä pitoisuuksissa (tällöin pH on luonnollisesti noin 6). Korkeammassa pH:ssa on siis kyseessä ammoniakki ja sen myrkyllisyys.

[lilo]

Kiitos tarkennuksesta.

Eli:

jos pH esim. 7 ja ammoniumin määrä 5 mg/l, ammoniakkimäärä tällöin 0,03 mg/l. Tällainen ammoniakkimäärä on pitkällä aikavälillä vaarallista.
.

Jos pH esim. 8 ja ammoniumin määrä 0,5 mg/l, ammonikkimäärä tällöin 0,03 mg/l. Tällainen ammoniakkimäärä on pitkällä aikavälillä vaarallista.
Jos ph esim. 8 ja ammoniumin määrä 10 mg/l, ammoniakkimäärä 0,53 mg/l. Tällainen ammoniakkimäärä on kuolettavan vaarallista.

[jarvij]

Tästäkin opimme jotain kalattoman kypsytyksen eduista.

[111na]

Kyllä ainakin siinä, jos kalat tuodaan ihan heti, ennenkuin esimerkiksi viikon kalanruokakuurin ja ympin vaikutukset näkyvät Nitrosomonas-bakteerien kehittymisessä. Nuo bakteerit muuntavat ammoniumin nitriitiksi. (Mutta niitä lajeja taitaa olla muitakin.)

Alussa vieläpä akvaariossa on yleisesti yli seitsemän pH, johtuen melko yleisestä emäksisyydestä hanavesissä. Jos ymppi ei satu toimimaan ja joudutaan taas vaihtamaan vettä, pH pysyykin korkealla.

Kalanruoka saattaa hyvinkin olla ihan merkittävä ammoniumin lähde, koska tuossakin yhdessä perushiutalepurkissa näkyy olevan 48% valkuaista. Pakasteseitä tai katkarapuja - eikö siinä olisi hyvä vähän pitempivaikutteinen ammoniuminlähde?

lisään:
Mutta kuitenkin, ammoniumia syövät bakteerit alkavat kyllä toimia yleensä nopeasti. Nopeammin kuin nitriittiä syövät. Mistähän tämä on korviini tarttunut?

[lilo]

Tänään sitten laitoin 2 ensimmäiseen akvaarioon yhdet 6-senttiset partamonnit + ruokaa. Kolmanteen vain saman määrän ruokaa.
Sekä lisäsin 2:een Nitriveciä ohjeen mukaan.

Yleisimmät kypsytystavat ovat:
- kalat heti uuteen akvaarioon
- oletettu kypsytys kypsytysaineilla, kalojen tuominen asteittain
- muutaman viikon seisotus ilman kaloja ja oletus että on kypsä
Eikä ymppejä ole käytetty.

Kahta viimeksimainittua tapaa haluan nyt seurata ottamalla jatkossa päivittäin pH:n, ammonium-, nitriitti- ja nitraattitestit.

Jos nitriitti nousee liian korkeaksi, poistan kalan.

Testihän ei siis ole todellakaan vertailukelpoinen kuin 2 ensimmäisellä
(paitsi ne vpa:t) ja ymppi mukana olisi tehnyt kypsymisestä
varmemman, mutta se ei ollut tarkoitukseni.
Kypsytysaineiden ohjeistahan saa käsityksen, että pitäisi onnistua
ilman ymppejäkin. Haluan nähdä, mihin nitriitti nousee.

Jos joskus saan vielä uuden tilaisuuden,
teen sen esim. Tuijan antamien ohjeiden mukaan.
Oishan silloin jo kalan tuottaman ammoniumin määrä tiedossa...

[Tuija]

Hei lilo,

Ihan hyvältä kuulostaa tuo suunnitelmasi ! Toivottavasti nitriittitestisi on sellainen, että sillä voi mitata tarkasti alle 0,1 mg/l pitoisuuksiakin?

Itse olen miettinyt tässä matkan varrella vaikka minkälaisten testien tekemistä, mutta aina on kaatunut ajan ja purkkien puutteeseen .
Paitsi viime marraskuisesta ammoniakkikypsytyksestä sain ihan hyvin arvot talteen. Ja hanaveden nitriitin häipymisvauhdista (joka ei kyllä päätä huimannut juuri tuodun kalaparven vuoksi).

Tuija

[Masa]

Jos nitriitti nousee liian korkeaksi, poistan kalan.

Testihän ei siis ole todellakaan vertailukelpoinen kuin 2 ensimmäisellä

Jos joskus saan vielä uuden tilaisuuden,
teen sen esim. Tuijan antamien ohjeiden mukaan.
Oishan silloin jo kalan tuottaman ammoniumin määrä tiedossa...

Jos aiot tehdä ohjeen mukaan niin et poista kalaa vaan vaihdat vettä kuten purkin kyljessä lukee.

Kyllä testiä voi pitää vertailukelpoisena kaikkien kolmen altaan kohdalta.

Kypsytysaineilla nitriitin haittoja pyritään alussa eliminoimaan vedenvaihdoilla ja kalat voi siis tuoda päivän pari kuluttua aloituksesta.(tämä tieto perustuu ennakkokäsityksiin)

Eikä sen kalan tuottaman ammoniumin määrällä ole niin merkitystä.
Sillä mitä altaaseen laitettu ruoka sisältää sen sijaan on. Jäteaineiden määrä kun ei voi ylittää sitä määrää joka on altaaseen ruokana kaloille annettu. Hyötysuhteeltaan kalat lienevät riittävän samanlaisia.

Mielenkiintoinen tieto tästä testistä olisi se mikä on sen ajan ero jolloin altaat ovat niin kypsyneitä että niiden suodatusjärjestelmä pystyy käsittelemään syntyvää kuormaa ja nitriittiä ei synny. Jos tuo ero ei ole viikkoja niin kypsytysaineista saatu hyöty ei mielestäni ole hinta/laatu-suhteeltaan kohdallaan.