Paljonko painetta kohdistuu akvaarion saumakohtiin?
Valvoja: Moderaattorit
KtMan: Pointti tuossa voimajutussa oli vaan se, että paikallaan pysyvässä kappaleessa voimien summa on nolla. Oivalsit oikein kitkan ja sen merkityksen. Niitä en maininnut, yksinkertaistamisen vuoksi. Eli laseja ulospäin työntävät ja pullistavat voimat ovat yhtä suuret kuin laseja koossa pitävät voimat, eli silikonisaumojen jännitysvoimat. Ei siitä sen enempää.
Kyllä ymmäsin pointtisi, mutta ajattelin jatkaa vaan liian pitkään liian monimutkaisesti ajateltuna asiaa. Toiset hoksasivat yksinkertaistaa asiaa jo aikaisemmin. Tosiasiassa tuo asia olisi testattava käytännössä, jos siitä haluaisi saada varmuuden, että paljonko silikoni kestää vetoa ja vääntöä, ja verrattava teoriatietoon ja kaavoihin. Jos jollakin on tarvetta tehdä akvaarion lujuuden laskemisesta teknillisen alan harjoitustyötä, niin tässä voisi olla sopiva aihe.
Tässä tekstikeskustelussa tulee taas ilmi tämän kankeus. Jos olisimme istuneet saman pöydän ääressä, niin asia olisi ollut selvä vartissa.
Kyllä ymmäsin pointtisi, mutta ajattelin jatkaa vaan liian pitkään liian monimutkaisesti ajateltuna asiaa. Toiset hoksasivat yksinkertaistaa asiaa jo aikaisemmin. Tosiasiassa tuo asia olisi testattava käytännössä, jos siitä haluaisi saada varmuuden, että paljonko silikoni kestää vetoa ja vääntöä, ja verrattava teoriatietoon ja kaavoihin. Jos jollakin on tarvetta tehdä akvaarion lujuuden laskemisesta teknillisen alan harjoitustyötä, niin tässä voisi olla sopiva aihe.
Tässä tekstikeskustelussa tulee taas ilmi tämän kankeus. Jos olisimme istuneet saman pöydän ääressä, niin asia olisi ollut selvä vartissa.
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Oma loppukaneetti:
Jos jakasaisin vääntää voimapiirrokset jostain altaasta, ja saisin tietoon silikonisauman murtolujuuden, varmaan saataisiin laskettua. Mutta lopputulos olisi, niinkuin aina: Saumoista tulisi varmuusluvulla vaikkapa 3 niin s**tnan ohuet, ettei kukaan uskaltaisi edes aivastaa sitä kiulua kohti.
Sen jälkeen pantaisiin varalta vielä sisäsaumat, keskituet ja vielä kehyslistat silikoonilla kiinni, ettei varmana parketti kastu
Elävästä elämästä: kaveri teki lopputyötä aiheena ohjeita kevytperävaunurakentelijoille. Tein hänelle akselistojen tmv. kiinnityksiin liittyvät lujuuslaskelmat tuoppipalkalla, kun olin luokan lujaripinko. Kaveri meni väliesittelemään työtään katsastuskonttorille (tilaaja) jolloin katselivat laskelmia ja totesivat, että älä pane noita kaikkia siihen, saa nuo pultit olla heti paksumpia, että varmasti kestää...
Vaikka ne olivat laskennallisesti riittävän vahvat
Ymmärsitte varmaan pointin![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Jos jakasaisin vääntää voimapiirrokset jostain altaasta, ja saisin tietoon silikonisauman murtolujuuden, varmaan saataisiin laskettua. Mutta lopputulos olisi, niinkuin aina: Saumoista tulisi varmuusluvulla vaikkapa 3 niin s**tnan ohuet, ettei kukaan uskaltaisi edes aivastaa sitä kiulua kohti.
Sen jälkeen pantaisiin varalta vielä sisäsaumat, keskituet ja vielä kehyslistat silikoonilla kiinni, ettei varmana parketti kastu
Elävästä elämästä: kaveri teki lopputyötä aiheena ohjeita kevytperävaunurakentelijoille. Tein hänelle akselistojen tmv. kiinnityksiin liittyvät lujuuslaskelmat tuoppipalkalla, kun olin luokan lujaripinko. Kaveri meni väliesittelemään työtään katsastuskonttorille (tilaaja) jolloin katselivat laskelmia ja totesivat, että älä pane noita kaikkia siihen, saa nuo pultit olla heti paksumpia, että varmasti kestää...
Vaikka ne olivat laskennallisesti riittävän vahvat
Ymmärsitte varmaan pointin
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
Olisimme juoneet kahvimme loppuun ja jatkaneet töitä.KtMan kirjoitti:Aivan!, mutta mitä olisimme tehneet lopun ajan?maspe kirjoitti:Tässä tekstikeskustelussa tulee taas ilmi tämän kankeus. Jos olisimme istuneet saman pöydän ääressä, niin asia olisi ollut selvä vartissa.![]()
T:Krisse
Jos sinulla on aikaa ja viitseliäisyyttä, niin väännä ne kaavat ja laskut. Itse en ole noita lujareita ja konepuolen kursseja käynyt, perusyliopistofysiikalla pohdiskelin asiaa. Mutta tosiasia on kuten sanoit, että sitä silikonia laitettaisiin kuitenkin enemmän mitä teoriassa siihen kuuluu, mutta missä menee sitten raja mikä on liikaa? No jätetään se toiseen kertaan.John D kirjoitti:Jos jakasaisin vääntää voimapiirrokset jostain altaasta, ja saisin tietoon silikonisauman murtolujuuden, varmaan saataisiin laskettua. Mutta lopputulos olisi, niinkuin aina: Saumoista tulisi varmuusluvulla vaikkapa 3 niin s**tnan ohuet, ettei kukaan uskaltaisi edes aivastaa sitä kiulua kohti.
Sen jälkeen pantaisiin varalta vielä sisäsaumat, keskituet ja vielä kehyslistat silikoonilla kiinni, ettei varmana parketti kastu![]()
Vaikka ne olivat laskennallisesti riittävän vahvat
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Ei tätä toiseen kertaan jätetä, ei saa muuten rauhaa
Lähtötilanne, kokolasiallas ilman kehyksiä ja mitään lisätukia. Pohja asennettu seinien sisään, samoin päädyt pitkien sivujen sisään. Niinkuin pitääkin. Lasit oleteaan jäykikisi, jolloin voidaan käsitellä statiikan perusjutuin.
h=altaan korkeus
l1=altaan pitkä sivu (etulasi)
l2=altaan lyhyt sivu (päätylasi)
s=silkonisauman leveys
r=veden tiheys
g=9,81m/s^2
F=voima [F]=N
Q=jännitys [Q]=N/m^2 (normaalisti pieni sigma tai tau)
Laseihin kohdistuvan hydrostaattisen paineen aiheuttama voima, on puolet pohjalasiin kohdistuvasta paineesta kerrottuna lasin pinta-alalla, eli etulasi:
F1=(½*r*g*h)*(h*l1) = r*g*h^2*l1/2
Tämä voima repii siis etulasia irti silikonisaumoistaan, joihin kohdistuva vetojännitys on:
Q1=F1/A1 , eli r*g*h^2/((h+h+l1)*s)*2
Päätylasien paineen aiheuttama jännitys saumoissa vastaavasti (huom, rasituslajit, sivusaumaan leikkausta, pohjasaumaan vetoa) juuri johdetulla kaavalla:
F2=r*g*h^2*l2/2
Jolloin jännitys
Q2=F2/A2 = r*g*h^2/((h+h+l2)*s)*2
pohjasaumoihin kohdistuu siis puhdasta vetoa, lyhyellä sivulla suuruudeltaan Q2, pitkällä sivulla Q1
Sivusaumoihin taas kohdistuu sekä vetoa että leikkausta
Vetojännitys Q1 ja leikkausjännitys Q2
Nämä pitäisi sitten osata yhdistää, mutta se jää jollekkin muulle, koska en ole varma, käyttäytyykö silikoni metallien tavoin, eli päteekö yhdistämiskaavat suoraan. Hooken laki luultavasti kylläkin.
Ugh, olen puhunut![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Lähtötilanne, kokolasiallas ilman kehyksiä ja mitään lisätukia. Pohja asennettu seinien sisään, samoin päädyt pitkien sivujen sisään. Niinkuin pitääkin. Lasit oleteaan jäykikisi, jolloin voidaan käsitellä statiikan perusjutuin.
h=altaan korkeus
l1=altaan pitkä sivu (etulasi)
l2=altaan lyhyt sivu (päätylasi)
s=silkonisauman leveys
r=veden tiheys
g=9,81m/s^2
F=voima [F]=N
Q=jännitys [Q]=N/m^2 (normaalisti pieni sigma tai tau)
Laseihin kohdistuvan hydrostaattisen paineen aiheuttama voima, on puolet pohjalasiin kohdistuvasta paineesta kerrottuna lasin pinta-alalla, eli etulasi:
F1=(½*r*g*h)*(h*l1) = r*g*h^2*l1/2
Tämä voima repii siis etulasia irti silikonisaumoistaan, joihin kohdistuva vetojännitys on:
Q1=F1/A1 , eli r*g*h^2/((h+h+l1)*s)*2
Päätylasien paineen aiheuttama jännitys saumoissa vastaavasti (huom, rasituslajit, sivusaumaan leikkausta, pohjasaumaan vetoa) juuri johdetulla kaavalla:
F2=r*g*h^2*l2/2
Jolloin jännitys
Q2=F2/A2 = r*g*h^2/((h+h+l2)*s)*2
pohjasaumoihin kohdistuu siis puhdasta vetoa, lyhyellä sivulla suuruudeltaan Q2, pitkällä sivulla Q1
Sivusaumoihin taas kohdistuu sekä vetoa että leikkausta
Vetojännitys Q1 ja leikkausjännitys Q2
Nämä pitäisi sitten osata yhdistää, mutta se jää jollekkin muulle, koska en ole varma, käyttäytyykö silikoni metallien tavoin, eli päteekö yhdistämiskaavat suoraan. Hooken laki luultavasti kylläkin.
Ugh, olen puhunut
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Veikkaan ettei silikoni kumin kaltaisena käyttäydy kuten metalli. Harva metalli taitaa venyä läheskään yhtä paljon ja olla yhtä kimmoisaa huomeen lämpötilassa (tai vähän päälle).
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Eijeijei tästä ollut kysymys. Silikonilla on vain alhaisempi kimmokerroin (E).jarvij kirjoitti:Harva metalli taitaa venyä läheskään yhtä paljon ja olla yhtä kimmoisaa huomeen lämpötilassa (tai vähän päälle).
Kun pysytää alueella, jossa aineen myötöraja ei ylity, kaikki materiaalit "venyvät" ja ovat kimmoisia.
Täytyy ymmärtää, että jos kärpänen istuu teräspalkin päälle, palkki taipuu. Kun kärpänen lähtee pois taipuma palautuu.
Kysymys oli jännitysten yhdistämisestä. Saarineva: lujuusoppi peruskurssi, luku 9.2 esitetään jännitysten yhdistämiskaavoja, "yleispäteviä" sellaisia, mutta olin tehnyt alareunaan huomautuksen, "pätevät vain metalleille, EI MUOVEILLE".
Johtunee erilaisista sisäisistä molekyylien välisistä koossapitävästä voimasysteemeistä.
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
-
Peteuusi
- Junior Member

- Viestit: 142
- Liittynyt: 20:48, 20.07.2003
- Akvaarioseurat: Nordiska Diskus Sällskapet Ja MeLa = Meri-Lapin Akvaristit
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tornio
Joo, saatiin tuossa testit testattua ja tulos oli mielenkiintoinen. Käsittelemätön puu ja siihen tehty silikoonisauma joka on 12mm leveä kestää keskimmärin noin 200N/cm^2 paine. Eli jos tehdään akvaario puusta,pitää puu esikäsitellä ennenkun laittaa silikoonisauman. Laskin että 1000 l akvaario tarvitsee noin 1000Ncm^2 paineen kestävä sauma.
Lopputulos: Puu pitää käsitellä ennen kuin saumaa ja jos halutaan olla aivan varmoja että se kestää niin, eiku ruuvilla kiinni.
Materiaali oli 12mm sekavaneeri.
Lopputulos: Puu pitää käsitellä ennen kuin saumaa ja jos halutaan olla aivan varmoja että se kestää niin, eiku ruuvilla kiinni.
Materiaali oli 12mm sekavaneeri.
"Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn ja tuhma mieli virkistää koko kehoa"
Käsitellyksi puuksi luokitellaan varmaankin myös filmivaneri?
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuohon varmaankin vaikuttaa hyvin suurelta osin puun huokoisuus, pinnan "karheus" ei liene niin suuri tekijä. Tuollaisessa pinnoitetussa vanerissa silikonin kiinnittyminen ei tapahdu siis suoraan puuhun, vaan puuta peittävään kalvoon.Peteuusi kirjoitti:Joo, saatiin tuossa testit testattua ja tulos oli mielenkiintoinen. Käsittelemätön puu ja siihen tehty silikoonisauma joka on 12mm leveä kestää keskimmärin noin 200N/cm^2 paine. Eli jos tehdään akvaario puusta,pitää puu esikäsitellä ennenkun laittaa silikoonisauman.
Mutta eihän puuakvaariota käsittääkseni pelkän liiman avulla pysykkään kasassa, vaan rakentelussa käytetään ruuveja.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Ja "suomeksi"
adheesio adhaesio
1) kiinni tarttuminen, kiinni takertuminen, liittyminen, yhteenkasvaminen; 2) molekyylien välisten vetovoimien aiheuttama aineen tarttuminen toiseen aineeseen
adheesio adhaesio
1) kiinni tarttuminen, kiinni takertuminen, liittyminen, yhteenkasvaminen; 2) molekyylien välisten vetovoimien aiheuttama aineen tarttuminen toiseen aineeseen
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Puuakvaarion voinee kasata sitenkin että etureunassa on vaikka alumiiniset L-kulmalistat kehyksenä ja ruuveilla puurakenteeseen kunnolla kiinnitettyvä sekä silikonilla tiivistettynä.
Etulasi on sitten silikonilla kehyksen taakse kiinnitettynä . Veden paine puristaa lasia metallikehystä vasten, jonka silikoni kestää hyvin.
Etulasi on sitten silikonilla kehyksen taakse kiinnitettynä . Veden paine puristaa lasia metallikehystä vasten, jonka silikoni kestää hyvin.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jäin kyllä miettimään miten akvaarion pystysaumassa voi olla leikkausta. Silloinhan päätylasissa pitäisi olla voima ylös ja etulasissa alas tai toisinpäin. Mistä tälläinen voima tulee ? Luulisin että veden paine on kohtisuoraa laseja kohti. Minun ymmärryksen mukaan pystysaumassa on ainostaan vetoa joka ei ole kummankaan lasinsuuntaista.
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Itsessään silikonisaumassa on vetoa kahteen toisiinsa nähden kohtisuoraan suuntaan (etulasi eteen ja päätylasi sivulle päin). Normaalistihan päätylasi on etu- ja takalasin välissä. Siinä välisaumassa on siis leikkausta (eteen ja sivulle).digi kirjoitti:Jäin kyllä miettimään miten akvaarion pystysaumassa voi olla leikkausta. Silloinhan päätylasissa pitäisi olla voima ylös ja etulasissa alas tai toisinpäin. Mistä tälläinen voima tulee ? Luulisin että veden paine on kohtisuoraa laseja kohti. Minun ymmärryksen mukaan pystysaumassa on ainostaan vetoa joka ei ole kummankaan lasinsuuntaista.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
En ymmärrä vieläkään. Leikkaustahan voi saumassa olla kahteen suuntaan. Jos leikkausvoima on kohtisuora saumaan nähden tulisi päätylasin imeytyä sisäänpäin. Jos se on sauman suuntainen tulisi päätylasin pyrkiä päinvastaiseen suuntaan etulasin kanssa y-akselin suuntaisesti (päätylasi pyrkisi ylös). Onko joku kolmas voimasuunta jota en nyt hahmota.
Käännä voiman merkki - lasi työntyy ulospäin. Näinhän sen on oltava.digi kirjoitti:En ymmärrä vieläkään. Leikkaustahan voi saumassa olla kahteen suuntaan. Jos leikkausvoima on kohtisuora saumaan nähden tulisi päätylasin imeytyä sisäänpäin.
"Jos ei ole vikaa, älä rupea korjaamaan. Jos vika on todella paha, älä silloinkaan rupea korjaamaan." - Tikrun pieni kirja pomppimisesta
Niin ainakin meillä, kyllä ne ulospäin tulevat siksi en ymmärräkkään miten leikkausta voi esiintyä. Minulle on opetettu että leikkausvoima syntyy silloin kun voimat työntävät eri suuntiin. Esim. kattoristikossa tuki ja vastakkaisena voimana ristikon omapaino ja lumikuorma. Meidän akvaarioissa ei mikään voima työnnä lasia sisään.
-
Jyrkiboy
- Kivenpyörittäjä

- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Nyt äkkiä takaisin pyörittämään "cremonaa", hyvää vauhtia hylsyä kohti ollaan menossadigi kirjoitti:Niin ainakin meillä, kyllä ne ulospäin tulevat siksi en ymmärräkkään miten leikkausta voi esiintyä. Minulle on opetettu että leikkausvoima syntyy silloin kun voimat työntävät eri suuntiin. Esim. kattoristikossa tuki ja vastakkaisena voimana ristikon omapaino ja lumikuorma. Meidän akvaarioissa ei mikään voima työnnä lasia sisään.
Asia selitetty tuolla ylempänä ketjussa, lue-mieti, kyllä se sieltä valkenee
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
Kyllä se nyt vaan on yhdistetty leikkaus- ja vetojännitys joka noihin päätylasien saumoihin kohdistuu. Jos et usko niin esim. Outisen Lujuusopin perusteet selventää tilannetta...

Kun kattoristikkoja lasketaan statiikan sääntöjen mukaan, kaikkiin sauvoihin kohdistuu vetoa tai puristusta.Niin ainakin meillä, kyllä ne ulospäin tulevat siksi en ymmärräkkään miten leikkausta voi esiintyä. Minulle on opetettu että leikkausvoima syntyy silloin kun voimat työntävät eri suuntiin. Esim. kattoristikossa tuki ja vastakkaisena voimana ristikon omapaino ja lumikuorma. Meidän akvaarioissa ei mikään voima työnnä lasia sisään.
Jep, tosin cremona-kuviolla ei mahda leikkausjännitystä saada aikaiseksi millään konstillaNyt äkkiä takaisin pyörittämään "cremonaa", hyvää vauhtia hylsyä kohti ollaan menossa
/jari
JJvi kirjoitti "Kun kattoristikkoja lasketaan statiikan sääntöjen mukaan, kaikkiin sauvoihin kohdistuu tai puristusta."
Tiedän, vaikka voima voi olla myös 0. Joskus sauvoissa voi olla myös momenttiakin. Ristikko ei ollutkaan oikein hyvä vertaus, parempi olisi palkki.
Täytyy kaivaa kirja esiin ja ruveta tutkimaan.
Tiedän, vaikka voima voi olla myös 0. Joskus sauvoissa voi olla myös momenttiakin. Ristikko ei ollutkaan oikein hyvä vertaus, parempi olisi palkki.
Täytyy kaivaa kirja esiin ja ruveta tutkimaan.
-
RPekka
- Advanced Member

- Viestit: 1313
- Liittynyt: 21:53, 23.09.2003
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lappeenranta
Mutta jos halutaan lintsata tässäkin voidaan todeta että samanpaksuinen sauma kuin päädyn ja pitkän sivun välissä on riittää tässäkin.John D kirjoitti:No mutta sittenhän ne lasit ovat viellä kiinni pohjalasissa, joka taas on tuettu tasoon...
Olen tosin hukassa sen suhteen ollaanko tekemässä kokolasi-, kehys- vai vaneriallasta ja lasketaan sauman vai lasin lujuutta mutta lasin paksuuden mitoittaisin näin:
Olettaisin että akvaario on suorakulmaisen laatikon sivuseinät ja että niihin vaikuttaa ainoastaan kohtisuora voima jonka suuruus on hydrastaattisen paineen ja pinta-alan tulo.
Lujuushan lasissa riittää, siitä osoituksena tarinat altaista jotka ovat useita senttejä pullollaan, joten oman rohkeuden mukaan voi sitten valita sallitun pullistuman. Taipuman laskisin paineen aiheuttaman voiman ja kimmokertoimen avulla.
Silikonisauman lujuuden mitoittaisin samalla olettamuksella eli pystysaumoihin vaikuttaa laseja vasten kohtisuora voima.
Hän joka sanoo ettei koskaan pidä antaa periksi, ei hyväksy elämän realiteetteja.
Jihuu !. Nyt hoksasin. Olisi pitänyt lukea Järvij:n viesti tarkemmin. Olen aina olettanut että akvaario kasataan lasit kulmittain eikä päätylasi etu- ja takalasin väliin. Niin, miksihän se niin tehdään ?
.Saadaanhan siinä tietty leveämpi sauma. Mietin koko ajan eri staattista mallia mistä te puhuitte. Kummatkin oli siis oikeassa. Jos tarkkoja ollaan niin siinä "minun" mallissahan on sekä vetoa että taivutusta (Veden paine venyneeseen silikoniin, ei käytännössä). Alkoikin jo kauhistuttaa laskemieni talojen puolesta, mutta onhan ne kyllä aina saaneet leiman rak.valv.virastosta
.


