Veden laatupulma suokilpikonna-altaassa

[tuula]

Hei!

Tulin kuokkimaan tuolta herppi.netin puolelta, koska ajattelin, josko täältä löytyisi paremmin vastauksia pulmaani..

Kyse on siis suokilpikonna-altaan veden laadusta, johon ei pahemmin ole kiinnitetty huomiota kilpikonnaharrastajien piirissä (tai ainakaan en ole löytänyt asiasta tietoa). On luotettu suodatukseen, kiinnitetty huomiota veden likaisuuteen ja altaan puhdistukseen, mutta pH, KH ym. arvoihin ei. Nyt on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että liian happamalla vedellä saattaa olla yhteyksiä konnien iho-ongelmiin. Konna-altaassa pH muuttuu helposti happamaksi, koska konnien ulosteet (joita kertyy melkoisesti) ovat melkoista tavaraa, eikä altaissa useinkaan ole kasveja tasapainottamassa tilannetta. Kun tähän vielä lisää veden pehmeyden (sellaistahan vesijohtovesi yleensä on) ja matalat KH-arvot, on soppa valmis.

Onneksi veden laatu ei suokonnien kohdalla ole yhtä tarkka asia kuin kalojen kohdalla, mutta onhan se selvää, että vääränlainen veden laatu voi olla terveysriski myös suokonnien kohdalla. Valitettavasti en vain ole löytänyt tietoa "oikeanlaisesta" veden laadusta konnia koskien.. Ajattelinkin kysyä, olisiko täällä jotakuta akvaario- ja suokonnaharrastajaa, joka mahdollisesti tietäisi asiasta jotain tai olisi kiinnittänyt asiaan huomiota?

Miten konna-altaan pH-tasapainoa ylipäätään kannattaisi hoitaa - KH-arvoja keinotekoisesti nostamallako? Jos siis ajatellaan, että konna-allas on hyvin pelkistetty (ei kasveja, pohjalla hiekkaa/kiviä, ehkä kanto), ulostekuormitus on suuri, sekä mekaaninen että biologinen suodatus ovat kunnossa, altaan vesi hyvin pehmeää ja vesi vaihdetaan kokonaisuudessaan viikon-parin välein? (Tämä on siis osittain teoreettinen kysymys, oman konna-altaani vesiarvoja en ole vielä mitannut, koska aloin ottamaan asiasta selvää vasta eilen, eikä aihe ole ennestään tuttu ja suokonnakin vielä tuore tuttavuus.)

Kiitollinen olisin vastauksista! (ja pahoittelen mahdollisia asiavirheitä ynnä epätarkkuuksia.. )

[VilleJ]

No, konnia ei ole kuin kaverilla... Mutta lähtisin itse siitä, että vaihtaisin sitä vettä useammin. Se on kuitenkin sen verran pieni työ, että sillä jo vältetään monet ongelmat. Jos pH tuntuu edelleen tippuvan, kannattaa lisätä ruokasoodaa (natriumvetykarbonaatti=natriumbikarbonaatti) vaihtoveteen - silloin sekä pH, että KH nousee. Koska konnista ei ole tietoakaan, kannattaa tarkastaa, miten ne kestävät mm. natriumia. Luulisin, ettei mitään ongelmia ole, mutta koskaahan ei voi olla varma.

[jartzu65]

Minä taas heittäisin että, veden matala Ph ja Kh tuskin aiheuttaa ensimmäisenä niitä mahdollisia iho-ongelmia, asuvathan suokonnat jo luonnostaankin suoalueilla, missä ei juuri kovaa vettä esiinny

Minun villi arvaukseni on enneminkin se että mahdolliset iho-ongelmat johtuvat usein yksinkertaisesti liian likaisesta vedestä, konnien virtsa ja ulostehan on aika vahvaa tavaraa, ja jos konnia on useita ja vesiä vaihdetaan liian harvoin ja ruokinta on runsasta, niin kyllähän sellaisen altaan vedessä on oletettavasti nitriittia ja ammoniakkia aika runsaasti?

Meillä oli kahdella punakorvakilpparilla erillinen "maaosio" ja 355 litran paljas allas, eli ei mitään hiekkaa tai kantoja. Mielestäni ulosteet,nahkanlämpäreet ja kilvenpalaset olivat helpompi vedenvaihtojen yhteydessä poistaa paljaalta altaan pohjalta.

[kit]

Toisaalta paljas allas ei näytä niin hyvältä ja konnien kannalta siellä ei ole mitään touhuamista... Meillä kaivellaan hiekkaa innossaan (etitään muka ruokaa) ja kanto taas helpottaa kilpilevyjen irrottamista...

Tuon natriumkarbonaatin tilalle käy varmaan myös kalsiumkarbonaatti vai olenko ymmärtäny väärin... Karbonaatti kai on se mikä nostaa ph:ta? Natriumia en uskaltaisi laittaa...

Vedenvaihtovälin tihentäminen ei kuulema merkittävästi vaikuttanut tilanteeseen...

[tuula]

Kiitos tuosta tiedosta, että suokonnat elävät pehmeässä vedessä. Puhun tässä vajaan kuukauden suokonnakokemuksella, joten joitain asioita on vielä hukassa..

Tosiaan tämä pH keskustelu lähti tapauksesta (ei oma konnani), jossa pitkään sitkeästä ihotulehduksesta kärsineen konnan iho lähti paranemaan vasta, kun veden pH:ta lähdettiin nostamaan (alkutilanne n. pH 5) - ahkerat veden vaihdot eivät siis auttaneet asiaa ja lääkityskin oli päällä. Tästä siis nousi arvaus, että liian hapan vesi voisi rasittaa konnan ihoa.. Itse lähdin selvittämään asiaa puhtaasta uteliaisuudesta ja sen takia, että konnallani olen huomannut ajottaista, nopeasti vaihtelevaa, lievää punoitusta ihossa. Kerran viikossa olen vaihtanut veden kokonaan ja samalla puhdistanut (vedellä) myös altaan sekä pohjamateriaalit, ja lisäksi olen vaihtanut osan vedestä pari-kolme kertaa viikossa (tämä jäi ehkä vähän epäselväksi ekasta viestistäni). Konnaa ei syötetä altaaseen, vaan erillisessä syöttöaltaassa.

Halusin nimenomaan myös tietää sen, millaisessa vedessä suokonnat luonnossa elävät. Okei, vesi on pehmeää, mutta entä pH? Onko tietoa? Voiko tuo ajatus happaman veden haitoista olla tuulesta temmattu vai voisiko siinä olla perää?

Konnien virtsa ja uloste todella ovat voimakasta tavaraa ja varmasti nostavat nopeasti ammoniakin ja nitriitin määrää. Jos biologinen suodatus on kunnossa ja tarpeeksi tehokasta se kai tasoittaa tilannetta ainakin jonkin verran - yhtään tarpeeksi tiheiden vedenvaihtojen tärkeyttä tietenkään väheksymättä?

Ja totta, en mäkään kivistä ja kannosta konnan altaassa luopuisi. Iso osa konnan ajasta kuluu kivien uudelleen järjestelyssä ja tonkimisessa - tuntuisi julmalta poistaa nuo ilot konnaparalta..

[Elmeri]

http://www.aquariacentral.com/species/d ... _records=1

Tuossa vielä tietoa kalasta joka asuu samassa biotoopissa, eli jos haluat suht luonnonmukaisen veden etsi tuon kalan latinankielisellä nimella lisäinfoa...

[Tpip]

Tuossa vielä tietoa kalasta joka asuu samassa biotoopissa, eli jos haluat suht luonnonmukaisen veden etsi tuon kalan latinankielisellä nimella lisäinfoa...

Helpotetaan vielä:
fishbasen tiedot kalasta.

[tuula]

Suurkiitokset näistä linkeistä! Koko yö tässä näyttää menevän netissä surffaillessa ja asiaa tutkiessa. Elassoma evergladein biotooppi vaikuttaa todellakin hyvin samanlaiselta kuin suokonnani (punakorva), levinneisyysalueetkin ovat hyvin samankaltaiset. Kyseinen kala näyttää viihtyvän pH:ltaan keskimäärin neutraalissa vedessä ja kovuusaste n. 10..eli huomattavasti kovemmassa kuin konnan altaassa tällä hetkellä todennäköisesti on. Voikohan tästä sitten vetää yksi yhteen -johtopäätöstä? Jos voi, näyttää siltä, että altaan vesiarvoihin todellakin on syytä kiinnittää huomiota. Jatkan kuitenkin edelleen "tutkimuksiani" Tuntuu joka tapauksessa, että olen menossa oikeaan suuntaan ja ehkä pääsemässä jopa eteen päin. Kiitos!

Se, mikä konnan ympäristöstä tällä hetkellä uupuu on tietenkin kasvillisuus, minkä tiesin jo ennestäänkin. Jos sen suhteen haluaisi pyrkiä luonnonmukaisuuteen, muodostuisi harrastuksestani kuitenkin erittäin työläs... Punakorvat kun ovat kuuluisia vimmastaan repiä kasveja riekaleiksi.. Mutta kyllä, haluaisin toki tehdä konnani elinympäristöstä niin hyvän=luonnonmukaisen, kuin on mahdollista vankeusoloissa..

[jartzu65]

Tuossa vielä tietoa kalasta joka asuu samassa biotoopissa, eli jos haluat suht luonnonmukaisen veden etsi tuon kalan latinankielisellä nimella lisäinfoa...

Helpotetaan vielä:
fishbasen tiedot kalasta.

Menee kokonsa puolesta suupalana punakorvalle

Tosin onhan kaloja ihmiset pitäneet konnien kanssa ennenkin.
Suurin huolenaihe lienee kuitenkin vesiarvoista huolehtiminen jos samassa altaassa pidetään kalojakin.

[kit]

Ei ole tarkoitus pitää kaloja konnien kanssa samassa (hankkia kaloja ollenkaan), vaan kalan tiedoista löytyi kalojen ja konnien yhteisen elinalueen (luonnossa) vesiarvot...

Tuolla alueella näyttäsi vesi olevan paljon kovempaa kuin mitä täällä hanasta saa... Kovuus siis nousee karbonaatilla? Käykö mikä tahansa karbonaatti (esim. kalsiumkarbonaatti)?

[cW]

Se, mikä konnan ympäristöstä tällä hetkellä uupuu on tietenkin kasvillisuus, minkä tiesin jo ennestäänkin. Jos sen suhteen haluaisi pyrkiä luonnonmukaisuuteen, muodostuisi harrastuksestani kuitenkin erittäin työläs... Punakorvat kun ovat kuuluisia vimmastaan repiä kasveja riekaleiksi.. Mutta kyllä, haluaisin toki tehdä konnani elinympäristöstä niin hyvän=luonnonmukaisen, kuin on mahdollista vankeusoloissa..

Oletko tutustunut ns. kasvisuodatukseen? Kyseiseessä on kasvien pitäminen erillisessä altaassa tai astiassa (riippuen kasv(e)ista), jonka kautta pumpataan varsinaisen altaan vettä. Tarkoituksena on kuluttaa kasvien avulla mm. typpiyhdisteitä vedestä. Aiheesta löytyy lukuisia keskusteluja esimerkiksi A-W:n tekniikkapuolelta.

[Elmeri]

eli ... lihansyöjäkasvit joita kukkakaupoista saa on ainakin samasta biotoopista eli jos jotenkin saat taskuja sinne taustaan vedenpinnan kohille tukevasti näitä voit laitta ravinteita syömään. Näiden kasvien hoidosta voit kysyä -heidi- niciltä lisää. Taskuiksi käy vaikka rahkasammaleella täytetyt synnytysaltaat.
Sitten oli joku vesiruttomainen kasvi jonka nimeä en nyt muista joka myös on samasta biotoopista jota ei kait tarvitse pohjaan juurruttaa ja kasvaa sitä mukaa kun konnat syö "oletus", siitä saisi ainakin hyviä "palloja" veteen vapaasti pyörimään kuten vesiruttokin. Olen nyt koulussa joten en voi katsoa lehdestä tai kirjasta ko. kasvin nimeä.

[tuula]

Kasvien laitto konna-altaaseen kiinnostaa periaatteessa paljonkin. Ongelmana on vain se, että ne tulevat paitsi osittain syödyiksi (mikä on itseasiassa ihan hyvä asia konnaa ajatellen), myös revityiksi. Eli revityt kasvien osat kuormittavat entisestään altaan vettä, tukkivat suodattimia jne. Täytyisi käytännössä testata, kumoaako tuo kuormitus kasvien muuten hyvät vaikutukset veden laatuun ja muodostuuko niiden aiheuttamasta sotkusta ylivoimainen... Tottakai kasvien puolesta puhuu se, että ne luonnostaan kuuluvat konnien biotooppiin.

Tuo biotooppi-asia alkoi nyt kiinnostaa minua laajemminkin, joten olisin kiitollinen esim. kirja vinkeistä kyseistä biotooppia koskien.. Samoin tuon vesiruttoa muistuttavan kasvin nimi olisi tosiaan kiva kuulla, jos sen helpolla jostain löydät.

Täytyypä etsiä haku-toiminnolla tietoa tuosta kasvisuodatuksesta ja ottaa selvää, voisiko se toimia konna-altaassa. Muutenkin olen avoin uusille ideoille ja tiedolle, joten kommenttia ja tietoa saa edelleenkin antaa..

[cW]

eli ... lihansyöjäkasvit joita kukkakaupoista saa on ainakin samasta biotoopista eli jos jotenkin saat taskuja sinne taustaan vedenpinnan kohille tukevasti näitä voit laitta ravinteita syömään. Näiden kasvien hoidosta voit kysyä -heidi- niciltä lisää. Taskuiksi käy vaikka rahkasammaleella täytetyt synnytysaltaat.

Viitannet kärpäsloukkuun, Dionaea muscipulaan. Kun aikoinaan haeskelin ohjeita kyseisen kasvin kasvattamiseen, järjestään kaikissa lähteissä mainittiin lannoittamisen tappavan kasvin - itse asiassa tämä ilmeisesti pätee (lähes?) kaikkiin lihansyöjiin. Ovathan ne erikoistuneet ottamaan ravinteensa saaliistaan ravinneköyhän kasvupaikkansa sijasta. Poikkeuksen muodostaa kovalla kädellä laimennettu orkidealannoite. Myöskään kärpäsloukun ehdottomasti vaatiman talvehtimisen järjestäminen kasvin ollessa akvaarioon "sidottu" ei ole helppoa... En siis ihan köykäisin perustein suosittelisi testaamaan kasvisuodattimessa kärpäsloukkua tai muutakaan lihansyöjää siitäkään huolimatta että suokasveina ovat tottuneet elämään juuret jatkuvasti vedessä. Muutoin jos lihansyöjät kiinnostavat, tässä on hyvä suomenkielinen linkki josta aloittaa tiedon kerääminen.

[-heidi-]

Tuotas noin... Mielenkiintoisia ideoita kuitenkin.

cW: Taisi tossa Elmerin viestissä mainita ettei kasvit olisi samassa alueella akvaariossa kuin konnat. Siis lasi välissä. Tämä mahdollistaa siis myös niin vaativan kasvin kuin lihansyöjäkasvin hankkimista, koska kasveja voidaan talveksi siirtää jonnekin horrosajaksi. Joutuuhan kuitenkin pitämään kyseisiä kasveja omissa ruukuissaan, joten helppoahan se siirtäminen on.

Ainoa suoranainen ongelma näiden lihisten suhteen on se, että vaativat mahdollisimman kalkitonta vettä. Onko sinulla aikaa keittää veden ennenkuin teet vedenvaihdon? Minulla on jo tarpeeksi työtä kun en keitä kuin ruukkukasvilleni vettä. Eli jos lihiksiä hankit, pitää niiden saada eri vettä kuin konnasi (siis suojaruukku tai kasteluvati vaan alle).

Erillinen osasto kasveilleon ehdottomasti paras, ja varmin, vaihtoehto altaasi. Muuten mistään kasveista ei parin päivän päästä ole mitään muuta jäljellä kuin juuret...

Tuli kerran katsottua ohjelmaa, jossa näytettiin konnia omassa elinympäristössään. Siellä niitä oli kaislikossa, jossa myös kasvoi erittäin tiheään vesihyasinttiä. En tiedä miten konnat näihin kelluskasveihin suhtautuvat, mutta jos ottaa huomioon että ne ovat paksulehtisiä kasveja, plus vedessä, niin voisi ehkä onnistuakin. Ainakin jos minä olisin konna, söisin mieluiten sapuskani kuivalla maalla.

Jos tahdot vielä veteen jotain muuta, niin miten olisi jotain juurakontyyppisiä juttuja? Tai oikeastaan jotain kaislikon näköistä. Kuten bambuversot, jotka jotenkin olisivat kiinnitetty pohjaan, ja uljaasti nousisivat vedenpinnan yläpuolelle. Löytyy varmasti jotain sopivampia ja oikealta alueelta peräisin olevia puulajeja, mutta tuossa ainakin joku idea, jos kerran biotooppi kiinnostaa.

[tuula]

Erillinen osasto kasveilleon ehdottomasti paras, ja varmin, vaihtoehto altaasi. Muuten mistään kasveista ei parin päivän päästä ole mitään muuta jäljellä kuin juuret...

Tuli kerran katsottua ohjelmaa, jossa näytettiin konnia omassa elinympäristössään. Siellä niitä oli kaislikossa, jossa myös kasvoi erittäin tiheään vesihyasinttiä. En tiedä miten konnat näihin kelluskasveihin suhtautuvat, mutta jos ottaa huomioon että ne ovat paksulehtisiä kasveja, plus vedessä, niin voisi ehkä onnistuakin. Ainakin jos minä olisin konna, söisin mieluiten sapuskani kuivalla maalla.

Jos tahdot vielä veteen jotain muuta, niin miten olisi jotain juurakontyyppisiä juttuja? Tai oikeastaan jotain kaislikon näköistä. Kuten bambuversot, jotka jotenkin olisivat kiinnitetty pohjaan, ja uljaasti nousisivat vedenpinnan yläpuolelle. Löytyy varmasti jotain sopivampia ja oikealta alueelta peräisin olevia puulajeja, mutta tuossa ainakin joku idea, jos kerran biotooppi kiinnostaa.

Sitä itsekin pelkään, etteivät kasvit kauaa menestyisi... Kun nuo konnat kaiken lisäksi syövät veden alla - eivät pysty nielemään maalla.

Bambunversoihin olen törmännyt ennenkin ja voisivat kyllä olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto Niillä saisi ehkä luotua näkösuojaa, sokkeloa yms. Kiitos kun muistutit! Ja kyllä ne minulle kelpaavat... Tarkoitin tuolla kiinnostuksellani biotooppia kohtaan lähinnä sitä, että haluaisin tutustua konnan elinympäristöön paremmin. Konnan biotooppiin tutustumalla voisin oppia paljon uutta. Tällä hetkellä resurssini riittävät vain karkeaan ja "vähän sinne päin" matkimiseen, eli täysin oikeaoppisen biotoopin järjestämisestä konnalleni voin vain haaveilla.. Ajatuksena silti kiehtova ja tutustumisen arvoinen. (puhumattakaan siitä, että tämä akvaarioharrastus alkoi kummasti kutkuttamaan...ottakaa huomioon, että en ole akvaarioihin aiemmin tutustunut)

Mitä lihiksiin tulee, ehkä joskus. Vaatii kuitenkin melkoista perehtymistä.

[cW]

cW: Taisi tossa Elmerin viestissä mainita ettei kasvit olisi samassa alueella akvaariossa kuin konnat. Siis lasi välissä. Tämä mahdollistaa siis myös niin vaativan kasvin kuin lihansyöjäkasvin hankkimista, koska kasveja voidaan talveksi siirtää jonnekin horrosajaksi. Joutuuhan kuitenkin pitämään kyseisiä kasveja omissa ruukuissaan, joten helppoahan se siirtäminen on.

Ymmärsin kyllä täysin mitä Elmeri tarkoitti. Se mitä kasvin sitoutumisella akvaarioon tarkoitin on syvällisempää; ehkä esitin asian alun perin epäselvästi. Kun puhutaan kasvisuodatuksesta, ovat kasvit olennainen osa akvaarion biologista tasapainoa. Näin ollen niitä ei ole syytä mennä yks kaks poistamaan, hyvin toimivan suodattimen yhteydessä lopputulos olisi vain ravinnemäärien äkillinen nousu ja sitä kautta vedenlaadun (merkittävä) muutos huonompaan. Toisaalta kärpäsloukku kasvisuodattimeen ja ylipäätään akvaarioveteen muutenkin sopimaton kasvatettava.

Ainoa suoranainen ongelma näiden lihisten suhteen on se, että vaativat mahdollisimman kalkitonta vettä.

Pikaisella haulla googlella en tuohon kalkkiaiheeseen en löytänyt suoranaista vahvistusta, mutta muita nimenomaan akvaariokäyttöön liittyviä ongelmia kylläkin:

DO NOT fertilize them. Larger plants will benefit from misting with a foliar fertilizer but fertilizer on or in the soil will do much more harm than good.

Although fertilizing a VFT can be harmful to the plant, the plant can, indeed, be fertilized with an average orchid fertilizer, using the full strength formulation. However, and this is very important, the fertilizing must be done very carefully by placing a q-tip inside the container with the fertilizer-water mix, taking it out, and making sure that it does not drips. The q-tip must be wet but not so wet that it will make drops fall out of it when placed in a vertical downward position.

Once that is done, you can begin to fertilize the foliage by rubbing the q-tip on the top parts of the leaves (rubbing on three leaves would be enough), preferably, the underside of them. Such action will feed the plant for about a month without harming the roots, if done properly.

This is also a great idea for making a weak growing VFT come back strong, especially one without active traps. As long as the fertilizer does not trickles down to the bulb and the roots of the plant, the plant will be safe. This is why the q-tip needs to be the least wet possible.

Suomeksi referoituna edellä kerrotaan miten kärpäsloukkua on mahdollista lannoittaa orkidealannoitteella joko sumuttamalla kasvia tai muuten lisäämällä ko. lannoitetta suoraan lehdille, muttei missään nimessä multaan, saatikka sitten juurille. Edelleen:

The mineral soil in which the Venus Flytrap grows in, since it is silver sand, it is very poor in nitrogen. This is why fertilizers can also be dangerous for the root system, for the plant's roots are used to a very low nitrogen environment.

Ja taas lyhyesti suomeksi: kasvilannoitteissa nimenomaan typpiyhdisteet ovat juuri se paha asia, joka tappaa kärpäsloukun juurakon. Kärpäsloukun luonnollisessa ympäristössä ei niitä kasvualustassa juuri esiinny, eikä kasvi siis ole tottunut niihin.

Akvaariossa typpiyhdisteitä kuitenkin esiintyy, kilppariakvaariossa vieläpä melkoisesti enemmän kuin kala-akvassa. Miksi siis laittaa kasvisuodattimeen (tai akvaarioon muutenkaan) kasvi, joka kuolee altistuessaan niille yhdisteille jotka sen tulisi vedestä kuluttaa?

Halutessaan itse kukin voi hakea googlella lisää viitteitä edellä esittämilleni näkökannoille.

[cW]

OFFTOPIC:

Ainoa suoranainen ongelma näiden lihisten suhteen on se, että vaativat mahdollisimman kalkitonta vettä. Onko sinulla aikaa keittää veden ennenkuin teet vedenvaihdon? Minulla on jo tarpeeksi työtä kun en keitä kuin ruukkukasvilleni vettä. Eli jos lihiksiä hankit, pitää niiden saada eri vettä kuin konnasi (siis suojaruukku tai kasteluvati vaan alle).

Tätä kohtaa en vielä hetki sitten sisäistänytkään... Keität siis vettä poistaaksesi siitä kalkkia (eikös se veteen liuenneena ole käytännössä Ca-ionina?). Mutta, mutta, eihän se kalkki sieltä keittämällä mihinkään katoa. Päin vastoin, kun vesi haihtuu kattilasta, jäljelle jääneen veden suhteellinen kalkkipitoisuushan nousee! Ellet sitten tislaamista tarkoittanut, ei keittämisestä ymmärtääkseni ainakaan hyötyä ole.

/OFFTOPIC

[-heidi-]

cW: keittämistä tarkoitin

Kasvihörhöt käyttävät sadevettä tai sulatettua lunta saadakseen kalkitonta vettä, mutta aina ei näitä vaihtoehtoja ole saatavilla. Eli silloin on olemassa kolmas vaihtoehto, josta siis olen lukenut useammasta lähteestä.

Vettä keitetään (tai kiehautetaan, mikä nyt on olevinaan parempaa) ja annetaan seistä noin vuorokauden. Siinä ajassa kalkki laskeutuu kattilan pohjalle. Vuorokauden kuluttua kaadetaan sitten (varovasti!) tätä vettä kastelukannuun, jättäen pohja-annoksen kattilaan. Siis se osa vettä, minkä veikkaa sisältävän sitä kalkkiosuutta. Pitäähän tämän pitää paikkaansa. Miksi muuten lukisi vedenkeittimien käyttöohjeissakin ettei saa jättää vettä sinne, koska kertyy kalkkia?

[cW]

Juu onhan toi kattiloiden, kuumavesiputkistojen sun muiden kalkkeutuminen ihan todellinen ongelmakin, eli ei tuo "sakkauttamis"-metodi aivan tuulesta tosiaan ole temmattu. Kunnallisen vesijohdon piirissä olevilla kalkkeutuminen taitaa vaan olla paljon pienempi pulma kuin esimerkiksi useilla porakaivovettä käyttävillä.

Itse olen testaamassa kärpäsloukun kasvatusta aivan tavallista (Turun) vesijohtovettä käyttäen. Tähän testiin päädyin todettuani että monet tislatun ja sadeveden käyttöä neuvoneet olivat kotoisin maista joissa vesijohtovesi ei ole kelvollista kuin pesuvedeksi. Testi on jatkunut nyt lähemmäs vuoden. Tällä hetkellä loukkuni on talvehtimassa, mutta jos ja kun se siitä noin kuukauden kuluttua herää, voinen väittää että ainakin minun tapauksessani vesijohtovesi on täysin kelvollista kärpäsloukulle. Jokainen tietysti tekee näitä testejä omalla vastuullaan, sillä vaikka minulla tämä toimisikin, ei se välttämättä enää naapurilla toimikaan...

Jokos ollaan menty niin pitkälle offtopiciin että olisi syytä jakaa tämä keskustelu?

[jarvij]

---
Tuolla alueella näyttäsi vesi olevan paljon kovempaa kuin mitä täällä hanasta saa... Kovuus siis nousee karbonaatilla? Käykö mikä tahansa karbonaatti (esim. kalsiumkarbonaatti)?

Kalsiumkarbonaatti on käytännöllisesti katsoen liukenematonta. Se sijaan kannattaa kalsiumia ja magnesiumia lisätä sulfaatteina ja/tai klorideina. Karbonaattia on helpointa lisätä natriumvetykarbonaattina eli ruokasoodana.

[Chyental]

En jaksanut lukea kaikkia, mutta porukoiden porakaivon vesi on kalkkipitoista, sekä kovaa ja emäksistä. Akvaariossä arvot olivat ph n. 8.2-8.4, kovuus n. 10-12. Konnakäytössä oletettavasti laskee jonkin verran. Eipä niillä ole ollut ihovaurioita, ainoastaan jouluna huomasin toisen tyttelin polvessa hankauman, jonka en usko olevan vesiarvoista johtuvaa vaan kolhimisen aikaansaannos.

[tuula]

Laitanpa tännekin vielä linkin, jonka löysin, jos jota kuta konnaihmistä täällä kiinnostaa: www.chelonia.org/Articles/waterchemistry.htm

Siinä siis painotetaan, että vesiarvoja kannattaa seurata myös konna-altaassa ja että vesi saisi mielellään olla kovaa ja emäksisen puolella. Tällaisessa vedessä mm. sieni-infektioiden todennäköisyyden pitäisi pienentyä.