Kysymyksiä alkuunpääsemiseksi
Valvoja: Moderaattorit
Taas on tullut mieleen pari kysymystä...
Altaan vesi on väriltään hieman rusehtavaa, mutten ole saamieni ohjeiden mukaan vaihtanut vettä, sillä kypsytys on vielä käynnissä. "korjaantuukohan" tämä ongelma kun pääsen vedenvaihtoon, ja mistä tällainen voi johtua?
Muistan kuulleeni tai lukeneeni että vielä kypsymättömään altaaseen voisi ottaa kierteisarvikotiloita. Onko asia tosiaan näin? Jos on, mistä näitä otuksia saisi?
Altaan vesi on väriltään hieman rusehtavaa, mutten ole saamieni ohjeiden mukaan vaihtanut vettä, sillä kypsytys on vielä käynnissä. "korjaantuukohan" tämä ongelma kun pääsen vedenvaihtoon, ja mistä tällainen voi johtua?
Muistan kuulleeni tai lukeneeni että vielä kypsymättömään altaaseen voisi ottaa kierteisarvikotiloita. Onko asia tosiaan näin? Jos on, mistä näitä otuksia saisi?
Moi!Niksu kirjoitti:Taas on tullut mieleen pari kysymystä...
Altaan vesi on väriltään hieman rusehtavaa, mutten ole saamieni ohjeiden mukaan vaihtanut vettä, sillä kypsytys on vielä käynnissä. "korjaantuukohan" tämä ongelma kun pääsen vedenvaihtoon, ja mistä tällainen voi johtua?
Muistan kuulleeni tai lukeneeni että vielä kypsymättömään altaaseen voisi ottaa kierteisarvikotiloita. Onko asia tosiaan näin? Jos on, mistä näitä otuksia saisi?
Eläinsuojelulaki ei koske selkärangattomia, mutta kuitenkaan en laittaisi mitään elävää (kaloja, kotiloita, kasveja) kypsyvään altaaseen, nitriitti on kaikille pahasta.
Kyllä sameus lähtee itsestään, kunhan hoitorutiinit ja suodatus ovat kohdillaan.
T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kasvit pystyvät käyttämään typenlähteenään sekä ammoniumia että typpeä, joten villi veikkaukseni on että niille kelpaa myös nitriitti.
En ole löytänyt tuota kumoavaa tietoa. Jos sellainen kuitenkin löytyy, niin korjataan sitten tekstiä.
En ole löytänyt tuota kumoavaa tietoa. Jos sellainen kuitenkin löytyy, niin korjataan sitten tekstiä.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Riippuu pH:sta. Alle pH 6 ei kovin haitallista, koska kaikki on ammoniumina, mutta emäksisessä vedessä osittain erittäin myrkyllisenä vapaana ammoniakkina. En kehoita kokeilemaan.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Nitriittipiikki syntyy, kun kypsentämisen loppupuolella nitriittipitoisuus nouse ja laskee sitten nollaan. Piikin korkeus on suurin mitattu pitoisuus kypsytyksen aikana.
Sen numeerinen arvo riippuu mm. ajasta, lämpötilasta, vedenlaadusta ja nitrifioivien bakteerien määrästä.
Täsmällistä lukuarvoa ei siten ole. Nousu ja lasku tulkitaan piikiksi. Vertaus luonnosta: miten korkea on mäki tai mikä on mäki?
Sen numeerinen arvo riippuu mm. ajasta, lämpötilasta, vedenlaadusta ja nitrifioivien bakteerien määrästä.
Täsmällistä lukuarvoa ei siten ole. Nousu ja lasku tulkitaan piikiksi. Vertaus luonnosta: miten korkea on mäki tai mikä on mäki?
Viimeksi muokannut jarvij, 18:13, 28.01.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Lue nyt tämäkin. Siinä sanotaan että multaa lisätään bakteerikannan aluksi kerran, (mikäli muuta bakteerilähdettä ei ole käytettävissä). Mikäs tämä typpijuttu oikein on?Niksu kirjoitti:Taas uusi kysymys kalvaa mieltä. Istutin eilen muutaman kasvin, mutta tänään tajusin, etten ole lisännyt minkäänlaista typpilähdettä(esimerkiksi sitä multaa suodattimeen). Onko nyt liian myöhäistä lisätä multaa, ja täytyykö se tehdä?

http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php
Täällä jarvij kehottaa laittamaan kukkamultaa suodattimeen, jotta saataisiin akvaarioon nimenomaan typpibakteereita. Näin minä siis ymmärsin. Ja nyt fiksummat korjatkaa virheelliset käsitykseni![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Täällä jarvij kehottaa laittamaan kukkamultaa suodattimeen, jotta saataisiin akvaarioon nimenomaan typpibakteereita. Näin minä siis ymmärsin. Ja nyt fiksummat korjatkaa virheelliset käsitykseni
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Kyllä, kypsytyksen alussa. Eli jostainhan ne bakteerit on saatava mitä sitten ammoniakilla, kalanruualla tms sitten ruokitaan. Ei ne tyhjästä ilmaannu (no, ihan vähän ehkä) vaikkei olekaan ihmissilmin nähtävissä. Sitten vasta alkaa se ns. kypsytys.Niksu kirjoitti:Täällä jarvij kehottaa laittamaan kukkamultaa suodattimeen, jotta saataisiin akvaarioon nimenomaan typpibakteereita.
Tätä typpeä mistä kasvien yhteidessä puhuttiin on kyllä siellä akvaariossa (pitäisi olla). NH4 - ammoniakki, NO2 - nitriitti, NO3 - nitraatti. N - typpi, peruskoulun kemiasta tuttu.
Eli tästä vielä tarkennus: oletko kypsyttänyt akvaariotasi jonkin kokeneen harrastajan tai ammattilaisen ohjeilla, vai vain odottanut että kypsyy Pyhällä Hengellä?Niksu kirjoitti:Taas uusi kysymys kalvaa mieltä. Istutin eilen muutaman kasvin, mutta tänään tajusin, etten ole lisännyt minkäänlaista typpilähdettä(esimerkiksi sitä multaa suodattimeen). Onko nyt liian myöhäistä lisätä multaa, ja täytyykö se tehdä?
Tuo typpibakteerien lähde on aivan eri asia kuin typen lähde. Typpibakteerit ovat eliöitä jotka käyttävät typpeä hyväkseen ja muokkaavat sitä (onneksi) muille elollisille parempaan muotoon. Typpibakteerien lähteenä voi olla vaikka se multa, tai ymppi toisesta akaariosta. Nämä ne yleisimmät. Typen lähde taas on mikä tahansa kemiallinen yhdiste jossa sitä on (N-kirjain esiintyy).
Tarkoitus ei ollut saada ketään tuntemaan tyhmäksi itseään, mutta jotenkin tuntui että asioita alkoi mennä sekaisin. Ihan varmuuden vuoksi...
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
No, ei se nyt ihan noinkaan ole.
Kypsyneessä, siis jo normaalisti käynnissä olevassa akvaariossa kaloja ruokitaan päivittäin. Tuossa ruoassa on mm. erilaisia kasvi- ja eläinperäisiä valkuaisaineita. Valkuaisaineet koostuvat erilaisista aminohapoista. Amonihapot puolestaan ovat orgaanisia happoja, joissa on mm. typpeä, hiiltä, vetyä, rikkiä ja muita alkuaineita.
Kun vedessä olevat erilaiset hajottajabakteerit alkavat hajoittaa noita valkuaisaineita, vapautuu ensin aminohappoja ja niistä edelleen yksinkertaisempia ja yksinkrtaisempia yhdisteitä.
Aminohapoista vapautuu erilaisia yhdisteitä, joista osa on ammoniummuodossa. Ilman typpibakteereita eivät ammoniumyhdisteet enää hajoa edelleen.
Muut yhdisteet hajoavat yksinkertaisemmiksi je edelleen yksinkertaisemmiksi aina mineraalisuola-asteelle saakka. Osa niistä kertyy veteen ja osa kelpaa kasveille ravinteiksi.
Typpibakteereita voidaan kypsytettävään akvaarioon lisätä monestakin eri lähteestä:
1) Käynnissä olevan akvaarion pohja- tai suodatinlietteestä. Tärkeää on ettei akvaariossa ole kalatauteja.
2) Ostokasvissa, joka on ostettu kalattomasta akvaariosta. Kasvia ei poisteta ruukustaan eikä mineraalivillaa poisteta, vaan kasvi upotetaan sellaisenaan akvaarion hiekkaan. Kun akvaario on kypsynyt, kasvi otetaan ylös ja poistetaan haluttaessa ruukku sekä mineraalivillat, ja kasvi istutetaan normaalisti.
3) Otetaan hiekkaa tai soraa jo käynnissä olevasta akvaariosta. Jos se on laadultaan samaa kuin kypsytettävässä akvaariossa. voidaan se levittää sellaisenaan kypsytettävän akvaarion pohjamateriaalin päälle. Muutoin se voidaan panna akvaarioon vaikka sukkahousupussissa. Tässäkin tapauksessa on tärkeää ettei akvaariossa, josta ymppi otetaan, ole kalatauteja.
4) Otetaan kourallinen kukkamultaa jostain huonekasviruukusta, ja pannaan multa suodattimeen. Tämä on turvallisin tapa, koska kalataudeista ei ole pelkoa (edellyttäen ettei akvaarion vettä ole lähiviikkoina käytetty kukkien kasteluun.)
Tuo ymppi lisätään kypsytettävään akvaarioon siis vain kerran kypsytyksen alussa.
Varsinainen kypsytys siis tehdään näin:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php
Nitrosomonas-, NItrosocystis- ja Nitrosococcus-bakteerit hajottavat ensin ammoniakkia ja ammoniumia vähemmmän myrkylliseksi nitriitiksi (NO2). Jos noita bakteereita on akvaariossa, kasvaa niiden määrä päivittäin, kun ammoniumyhdisteitä ja kalanruokaa lisätään. Pikkuhiljaa alkaa sitten myös nitriittipitoisuus vedessä kasvaa. Kun nitriittiä on riiittävästi, alkavat myös Nitrocystis- sekä Nitrobacter-bakteerit kasvaa ja lisääntyä. Ne sitten muuttavat nitriitin lähes hautaatomaksi nitraatiksi (NO3).
Näissä hajotusvaiheissa tarvitaan siis sekä noita bakteereita että happea.
Nitraateista päästää sitten yksinkertaisimmin eroon riittävävillä vedenvaihdoilla.
Kypsyneessä, siis jo normaalisti käynnissä olevassa akvaariossa kaloja ruokitaan päivittäin. Tuossa ruoassa on mm. erilaisia kasvi- ja eläinperäisiä valkuaisaineita. Valkuaisaineet koostuvat erilaisista aminohapoista. Amonihapot puolestaan ovat orgaanisia happoja, joissa on mm. typpeä, hiiltä, vetyä, rikkiä ja muita alkuaineita.
Kun vedessä olevat erilaiset hajottajabakteerit alkavat hajoittaa noita valkuaisaineita, vapautuu ensin aminohappoja ja niistä edelleen yksinkertaisempia ja yksinkrtaisempia yhdisteitä.
Aminohapoista vapautuu erilaisia yhdisteitä, joista osa on ammoniummuodossa. Ilman typpibakteereita eivät ammoniumyhdisteet enää hajoa edelleen.
Muut yhdisteet hajoavat yksinkertaisemmiksi je edelleen yksinkertaisemmiksi aina mineraalisuola-asteelle saakka. Osa niistä kertyy veteen ja osa kelpaa kasveille ravinteiksi.
Typpibakteereita voidaan kypsytettävään akvaarioon lisätä monestakin eri lähteestä:
1) Käynnissä olevan akvaarion pohja- tai suodatinlietteestä. Tärkeää on ettei akvaariossa ole kalatauteja.
2) Ostokasvissa, joka on ostettu kalattomasta akvaariosta. Kasvia ei poisteta ruukustaan eikä mineraalivillaa poisteta, vaan kasvi upotetaan sellaisenaan akvaarion hiekkaan. Kun akvaario on kypsynyt, kasvi otetaan ylös ja poistetaan haluttaessa ruukku sekä mineraalivillat, ja kasvi istutetaan normaalisti.
3) Otetaan hiekkaa tai soraa jo käynnissä olevasta akvaariosta. Jos se on laadultaan samaa kuin kypsytettävässä akvaariossa. voidaan se levittää sellaisenaan kypsytettävän akvaarion pohjamateriaalin päälle. Muutoin se voidaan panna akvaarioon vaikka sukkahousupussissa. Tässäkin tapauksessa on tärkeää ettei akvaariossa, josta ymppi otetaan, ole kalatauteja.
4) Otetaan kourallinen kukkamultaa jostain huonekasviruukusta, ja pannaan multa suodattimeen. Tämä on turvallisin tapa, koska kalataudeista ei ole pelkoa (edellyttäen ettei akvaarion vettä ole lähiviikkoina käytetty kukkien kasteluun.)
Tuo ymppi lisätään kypsytettävään akvaarioon siis vain kerran kypsytyksen alussa.
Varsinainen kypsytys siis tehdään näin:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php
Nitrosomonas-, NItrosocystis- ja Nitrosococcus-bakteerit hajottavat ensin ammoniakkia ja ammoniumia vähemmmän myrkylliseksi nitriitiksi (NO2). Jos noita bakteereita on akvaariossa, kasvaa niiden määrä päivittäin, kun ammoniumyhdisteitä ja kalanruokaa lisätään. Pikkuhiljaa alkaa sitten myös nitriittipitoisuus vedessä kasvaa. Kun nitriittiä on riiittävästi, alkavat myös Nitrocystis- sekä Nitrobacter-bakteerit kasvaa ja lisääntyä. Ne sitten muuttavat nitriitin lähes hautaatomaksi nitraatiksi (NO3).
Näissä hajotusvaiheissa tarvitaan siis sekä noita bakteereita että happea.
Nitraateista päästää sitten yksinkertaisimmin eroon riittävävillä vedenvaihdoilla.
Viimeksi muokannut jarvij, 13:56, 31.01.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Et Ebes ilmeisestikään ole lukenut keskustelua alusta asti, sillä siinä tapauksessa sinulle olisi luultavasti selvinnyt, että yritän seurata jarvij:n sivustojen ohjeita. Kysymys kuuluikin: Olen alussa unohtanut lisätä tuon kukkamullan, ja olen lisännyt 10prosenttista ammoniakkiliuosta päivittäin, noin viiden päivän ajan. Onko nyt myöhäistä lisätä typpibakteerin lähde, eli minun tapauksessani kukkamulta?Eli tästä vielä tarkennus: oletko kypsyttänyt akvaariotasi jonkin kokeneen harrastajan tai ammattilaisen ohjeilla, vai vain odottanut että kypsyy Pyhällä Hengellä?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
En tiedä, onko se jo myöhäistä, sillä voihan noita bakteereita olla jo muutoinkin tullut. Se selviää, jos nitriiitiä ja nitraattia on alkanut muodostua.
Ellei ole, on ymppiä syytä lisätä. Se ei siis ole myöhäistä, mutta voi olla tarpeetonta.
Suodattimen ensimmäisessä pesussa ylimääräinen multa ja hiekka sekä humus voidaan pestä suodattimesta. kaiiki mahdolliset bakteerit eivät kuitenkaan tuossa tuhoudu, ja pääosa niistä on kuitenkin hiekassa (tai sorassa).
Ellei ole, on ymppiä syytä lisätä. Se ei siis ole myöhäistä, mutta voi olla tarpeetonta.
Suodattimen ensimmäisessä pesussa ylimääräinen multa ja hiekka sekä humus voidaan pestä suodattimesta. kaiiki mahdolliset bakteerit eivät kuitenkaan tuossa tuhoudu, ja pääosa niistä on kuitenkin hiekassa (tai sorassa).
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Anteeksi, minäkään en muista mitä tässä on tullut esiin aiemmin, mutta: jos ammoniakki on muuttunut nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi, ymppiä ei enää tarvitakkaan! Sillä siellähän silloin on pakko olla tarpeelliset bakteerit, jos nuo muutokset tapahtuvat. Minkälaisia nitriittiarvoja olet mitannut eri päivinä?
Kiitos nyt oikein kovasti kaikille kun selvensitte asiaa, ja yrititte ymmärtää sekavia kysymyksiäni. Ja Ebes, oikein hyvä kun selvensit nuo käsitteet. Ne todellakin olivat menneet täysin sekaisin 
Nitriitti ja nitraatti ovat olleet nollassa, joten mullan lisäys on varmasti aivan tarpeellinen. Taidanpa tehdä sen heti...
Ja vielä tuosta mullan lisäyksestä... Mihin tarkalleen ottaen laitan mullan. Pyöreään "putkeen" missä suodatinmateriaalikin on? Minulla on siis Fluvalin sisäsuodatin.
Taidatte pitää minua jo täysin tumpelona

Nitriitti ja nitraatti ovat olleet nollassa, joten mullan lisäys on varmasti aivan tarpeellinen. Taidanpa tehdä sen heti...
Ja vielä tuosta mullan lisäyksestä... Mihin tarkalleen ottaen laitan mullan. Pyöreään "putkeen" missä suodatinmateriaalikin on? Minulla on siis Fluvalin sisäsuodatin.
Taidatte pitää minua jo täysin tumpelona

-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
No, ei pidetä. Jotain suodatinmassaa siinä suodattimessa on. Mullan voi ripotella sen massan pinnalle, väliin tai joukkoon, mutta siis suodattimeen. Sukkahousupussissa sen voi lisäksi laittaa akvaarion pohjalle jonkin kiven taakse tai muualle nurkkaan piiloon. Sieltä bakteerit sitten ajan kanssa riistyvät pohjaan. Voi sen pussin hiekkaan (soraan) vaikka kokonaan piiloon haudata.
Päämäärä siis on saada typpibakteereita sekä suodattimeen että pohjamateriaaliiin.
Päämäärä siis on saada typpibakteereita sekä suodattimeen että pohjamateriaaliiin.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Itseasiassa olen, mutta minulle selvisi vain että yrität seurata niitä ohjeita.Niksu kirjoitti:Et Ebes ilmeisestikään ole lukenut keskustelua alusta asti, sillä siinä tapauksessa sinulle olisi luultavasti selvinnyt, että yritän seurata jarvij:n sivustojen ohjeita.


Mutta onneksi kaikki on selvinnyt ja jatko sujuu loistavasti..?

On kyllä pakko myöntää, että toivo ja usko kalojen saamisesta tähän altaaseen alkaa horjua pahemman kerran. Viisi päivää lisäilin ammoniakkia (turhaan?), eikä vesiarvoille tapahtunut mitään. Nyt kun lisäsin mullan ja jatkan ammoniakin lisäystä päivittäin, jotain pitäisi tapahtua?
ARGGH! Oletteko te kaikki TODELLA kypsyttäneet akvaarionne tälla tavalla? Olenko minä ainoa aasi, jolle mikään ohje ei mene yhdellä kerralla perille?! Välillä mielessäni käy, olisiko sittenkin pitänyt noudattaa akvaariokauppiaan ja lukemieni kirjojen ohjeita, ja heittää kalat altaaseen parin päivän jälkeen...
Anteeksi vuodatus...
ARGGH! Oletteko te kaikki TODELLA kypsyttäneet akvaarionne tälla tavalla? Olenko minä ainoa aasi, jolle mikään ohje ei mene yhdellä kerralla perille?! Välillä mielessäni käy, olisiko sittenkin pitänyt noudattaa akvaariokauppiaan ja lukemieni kirjojen ohjeita, ja heittää kalat altaaseen parin päivän jälkeen...
Anteeksi vuodatus...
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Toki olisit sitenkin voinut tehdä. Pahimmassa tapauksessa olisi harrastuksesi päättynyt siihen. Kaikki kalat kuolleet sitä mukaa kuin uusia ostat.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkuva tautikierre. Siitäkin ovat monet täällä kertoneet.
Uudet siirtostressatut kalat uudessa akvaariossa ilman kunnollista kypsytystä on aina riski. Kaloja ruokitaan ja kalat erittävät kiduksistaa ammoniakkia, joka jää veteen ja kertyy kertymistään päivästä toiseen. pH sitten ratkaisee miten suuri osa siitä on kaloille hyvin myrkyllistä ammoniuakkia. Myös kalojen ja ruoanjätteistä tulee ammoniumia.
Sitten joskus typpibakteereita on kasvanut sen verran että ammonium alkaa hapettumaan nitriitiksi. Sekin on kaloille myrkyllistä. Vasta kun nitriittiä on tullut riittävästi alkaa se toisten typpibakteerien toimesta hapettua lähes haitattomaksi nitraatiksi.
Kaiken tuon joutuvat kalaparat toistuvasti kestämään, jos akvaariota ei aluksi kypsytetä kunnolla.
Vain kerran kourallinen kukkamultaa ja päivittäin jotain ammononiumyhdistettä; kolme neljä viikkoa tätä ja akvaario kestää helposti suurenkin kalamäärän.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkuva tautikierre. Siitäkin ovat monet täällä kertoneet.
Uudet siirtostressatut kalat uudessa akvaariossa ilman kunnollista kypsytystä on aina riski. Kaloja ruokitaan ja kalat erittävät kiduksistaa ammoniakkia, joka jää veteen ja kertyy kertymistään päivästä toiseen. pH sitten ratkaisee miten suuri osa siitä on kaloille hyvin myrkyllistä ammoniuakkia. Myös kalojen ja ruoanjätteistä tulee ammoniumia.
Sitten joskus typpibakteereita on kasvanut sen verran että ammonium alkaa hapettumaan nitriitiksi. Sekin on kaloille myrkyllistä. Vasta kun nitriittiä on tullut riittävästi alkaa se toisten typpibakteerien toimesta hapettua lähes haitattomaksi nitraatiksi.
Kaiken tuon joutuvat kalaparat toistuvasti kestämään, jos akvaariota ei aluksi kypsytetä kunnolla.
Vain kerran kourallinen kukkamultaa ja päivittäin jotain ammononiumyhdistettä; kolme neljä viikkoa tätä ja akvaario kestää helposti suurenkin kalamäärän.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.