Saviturvepalleroiden valmistamisesta ja onnistumisesta

[-heidi-]

Sain päähäni tehdä saviturvepalleroita, luettuani Akvaariomaailmaa (valitettavasti en muista mitä numeroa, kirjastossa kun tulee luettua niin paljon kerralla ).

Niitä palleroita tehdään siten, että ensin liotetaan punasavea (esim. askarteluliikkeestä) vedessä, ja lisätään yhtä iso tai isompi määrä turvetta. Sekoituksen tulee olla paksua. Siitä sitten ryhdytään toimeen ja pyöritetään pikkuisia palleroita (muistaakseni niiden piti olla peuranpapanoiden kokoisia) ja annetaan kuivua normaalissa sisälämpötilassa pari päivää.

Kysymykseni kuuluu: onko kukaan tehnyt ko. palleroita? Onnistuuko hyvin? Onko jotain asioita mitä pitäisi ottaa huomioon? Samankaltaisia palleroitahan saa ostaa liikkeistäkin, mutta hinta on varmasti aika kauhistuttava.

[Maisu]

Laitapa hakusanaksi savipallo*, näistä on juuri keskusteltu sen verran että saanet paremmat vastaukset hakutoiminnon kautta.

[-heidi-]

Ah kiitos!

Kuitenkin olisin mielummin tahtonut saada infoa TURVE-savikuulista. Kun turvetta kuitenkin lisään veteen, niin savea ei saa olla liian paljon, että pH muuttuu ja kalat kärsii. Eli siitä jos kellään on hyviä kokemuksia, olisin kiitollinen. Muuten saan tyytyä aikaisempiin viesteihin.

[Ville K.]

Ah kiitos!

Kuitenkin olisin mielummin tahtonut saada infoa TURVE-savikuulista. Kun turvetta kuitenkin lisään veteen, niin savea ei saa olla liian paljon, että pH muuttuu ja kalat kärsii. Eli siitä jos kellään on hyviä kokemuksia, olisin kiitollinen. Muuten saan tyytyä aikaisempiin viesteihin.

Turpeen pH-arvoa laskeva ominaisuus on niin mitätön, ettei sillä savipallotekniikassa ole käytännössä mitään merkitystä.

[-heidi-]

Turpeen pH-arvoa laskeva ominaisuus on niin mitätön, ettei sillä savipallotekniikassa ole käytännössä mitään merkitystä.

Tiedän, mutta tarkoitin siis saven ominaisuuksia. Ymmärtääkseni savi korottaa pH:ta.

[Trichogaster]

Voiko noita samaisia kuulia pyöritellä harmaasavesta?
Mitä eroja harmaa- ja punasavella on?

[Ville K.]

Voiko noita samaisia kuulia pyöritellä harmaasavesta?
Mitä eroja harmaa- ja punasavella on?

Savimineraalien rakenneosina ovat Si-tetraedrit ja Al-, Fe-, tai Mg-oktaedrit. Nämä muodostavat levymäisiä muodostelmia savimineraalien kidehiloissa.

Punasavessa lienee rautaoktaedreja, jotka aikaansaavat savessa punaisen värin (viimeistään radikaalissa lämpökäsittelyssä) - rautahan voi esiintyä kahden tai kolmen arvoisena kationina. Ilmeisesti ei-punasavessa on muita, kuin rautaioneja. Kolmen arvoinen (täydellisesti hapettunut) rautaioni on väriltään ruosteenpunainen ja kahden arvoinen rautaioni on väriltään sellainen leikkaussalinvihreä - kenties häivähdyksen sinertävä.

[TWallius]

Kirjoitetaan nyt tämän jatkoksi kun tuli ensimmäisenä vastaan...

Mistä ihmeestä te saatte turvetta näin talvella? Tulin juuri kauppa kierrokselta enkä löytänyt mistää turvetta. Kyllä kesällä löytyis varmasti jokaiselta kukkapihalta tai puutarhamyymälästä, mutta mistä nyt?

Kanankakka rakeita löytyi yhdestä kaupasta muissa ei ollut edes sitä saatavilla. Kyllä kukkamultaa löytyykin muuten monen merkkistä. Tulipahan sekin todettua. Kiersin viisi suurinta kauppaa mitä tältä kylältä löytyy ja pari pienempää, mutta ei mistään..........

[rain-]

Meillä täällä maalla(TM) näyttää olevan turvetta tarjolla myös talvisin. Ainakin Seinäjoen K-Maataloudessa on aina ollut kun olen käynyt siellä =)

[HEZZU]

Isä puoli on töissä turvesuolla.Turvetta löytyy kymmeniä kuorma-autollisia

[cW]

Punasavessa lienee rautaoktaedreja, jotka aikaansaavat savessa punaisen värin (viimeistään radikaalissa lämpökäsittelyssä) - rautahan voi esiintyä kahden tai kolmen arvoisena kationina. Ilmeisesti ei-punasavessa on muita, kuin rautaioneja. Kolmen arvoinen (täydellisesti hapettunut) rautaioni on väriltään ruosteenpunainen ja kahden arvoinen rautaioni on väriltään sellainen leikkaussalinvihreä - kenties häivähdyksen sinertävä.

Mitä vaikutusta raudan hapettumisen asteella on sitä käyttävien kasvien kannalta?

[-heidi-]

Ovat ne puutarhamyymälät auki talvisinkin. Ja jos en muista ihan väärin, niin löytyy kyllä myös K-Raudasta. Siellä missä myydään isot multapussit, on yleensä myös turvetta.

[VilleJ]

Mitä vaikutusta raudan hapettumisen asteella on sitä käyttävien kasvien kannalta?

Näyttäisi olevan niin, että ferrorauta soveltuu kasveille paremmin.

[Jyrkiboy]

Mitä vaikutusta raudan hapettumisen asteella on sitä käyttävien kasvien kannalta?

Näyttäisi olevan niin, että ferrorauta soveltuu kasveille paremmin.

Siis häh? Koskaan en ole ollut mitenkään hyvä kemiassa, mutta ferrorauta ja hapettumisaste... olen jäänyt siihen käsitykseen, kun rauta reaktiivisena aineena pyrkii saamaan uloimalle kuorelleen oktetin, eli reagoi ilman hapen kanssa, tuloksena on FeO3:ea, eli ruostetta.

Tuo oktettijuttu jäi tekun opettajan kuvaavan esimerkin vuoksi mieleen lupuksi ikää: eihän micra tuolla parkkipaikalla mitään ruostu, micrahan vain pyrkii oktettiin

Elikkäsiis, olen käsittänyt että hapettunut rauta, eli ruoste on sitä mikä on kasveille hyödytön.

Viisaammat tolloa valaiskoon

[VilleJ]

Siis häh? Koskaan en ole ollut mitenkään hyvä kemiassa, mutta ferrorauta ja hapettumisaste...

Hmm.. Kirjoitinko väärin? Ferri "Fe3+" ja ferro "Fe2+". Eikös ne noin mene?

olen jäänyt siihen käsitykseen, kun rauta reaktiivisena aineena pyrkii saamaan uloimalle kuorelleen oktetin,

No, ei nyt rauta pelkästään, vaan kaikki pyrkivät oktettiin tavalla tai toisella

eli reagoi ilman hapen kanssa, tuloksena on FeO3:ea, eli ruostetta.

Fe2O3, korroosiossa eli hapetusasteella +3.

Elikkäsiis, olen käsittänyt että hapettunut rauta, eli ruoste on sitä mikä on kasveille hyödytön.

No, niin niin.. Ja tuo ferrorautahan on hapetusasteella +2 Kun taas tuo ruoste on Fe2O3 eli rauta on hapetusasteella +3. Ferrirauta pelkistyy sopivissa oloissa tai bakteerien toimesta ferroraudaksi, jolloin käsittääkseni kasvit hyödyntävät sitä paremmin.

[Jyrkiboy]

Kuten sanoin, kemiasta ei paljon päähän jäänyt, paitsi tuo oktetti (siis nehän eivät enää oktettiin pyri jotka siinä jo autuaasti ovat, kuten jalokaasut).

Mutta, tollo valaistuksesta kiittää

-------------------------------------

Ferrirauta pelkistyy sopivissa oloissa tai bakteerien toimesta ferroraudaksi, jolloin käsittääkseni kasvit hyödyntävät sitä paremmin.

Siis vielä, ferrit ja ferrarit jo vilisee, voiko ruoste mennä ikäänkuin takaisin kasvien ravinteeksi käypään muotoon. Niissä sopivissa olosuhteissa? Ikäänkuin pakkia?

Puhun epäkemistimäisesti ruosteesta, jotta ymmärrän itse paremmin.

Jos nämä kyselyt kuulostavat tolloilta, käskekää ihan vapaasti minun tukkia turpani

[cW]

Edelläolevan pohjalta: olisiko palluroiden leivonnassa siis fiksumpaa kuitenkin käyttää perisuomalaista sinistä peltosavea kuin tanskalaista ruostunutta kuraa? Mahtaisikohan tähän vertailuun löytyä kokemuspohjaistakin tietoa?

[VilleJ]

voiko ruoste mennä ikäänkuin takaisin kasvien ravinteeksi käypään muotoon. Niissä sopivissa olosuhteissa? Ikäänkuin pakkia?

Edelläolevan pohjalta: olisiko palluroiden leivonnassa siis fiksumpaa kuitenkin käyttää perisuomalaista sinistä peltosavea kuin tanskalaista ruostunutta kuraa?

Ideahan tuossa turpeen lisäämisestä saveen on juuri se, että bakteerit saavat sitä orgaanisesta ainetta ravinnokseen ja nämä bakteerit myös pitävät huolen siitä, että Fe3+ pelkistyy kasville otolliseen Fe2+ muotoon. (Koska en ole biologi, en tiedä tuosta tarkempaa, miten homma tapahtuu. Näin olen antanut itselleni ymmärtää.)

Uskoisin, että molemmat savet ovat varsin käyttökelpoista. Itse ostin suomalaista "harmaatasavea" Sinooperista. Eli nyt on valinnassa jo punainen-harmaa-sininen vaihtoehto - puuttukos joku vielä välistä?

[lasasu]

Jos pistettäisiinkin pystyyn savea pohjassa käyttävien kasviakvaarioiden seuranta ja vertailu! Mä ilmoittaudun: mulla on sitä perisuomalaista (sinistä/harmaata) peltosavea Kaarinasta, vielä sekaan jääneillä heinänpaloilla ryyditettynä. Mukana on myös puutarhakaupan kasvuturvetta, poltin niistä uunissa levyn jonka mursin ja asettelin sorapohjan alle.

[Jyrkiboy]

Itse ostin suomalaista "harmaatasavea" Sinooperista.

Ja miepäpoika näppäsin kasvimaan reunalta sulan maan aikana

Kyllä silläkin vaikutusta on miekoille ollut, ilmeinen echinodorus grandiflorus kukkii par aikaa toistametrisen varren kera

[Ville K.]

Punasavessa lienee rautaoktaedreja, jotka aikaansaavat savessa punaisen värin (viimeistään radikaalissa lämpökäsittelyssä) - rautahan voi esiintyä kahden tai kolmen arvoisena kationina. Ilmeisesti ei-punasavessa on muita, kuin rautaioneja. Kolmen arvoinen (täydellisesti hapettunut) rautaioni on väriltään ruosteenpunainen ja kahden arvoinen rautaioni on väriltään sellainen leikkaussalinvihreä - kenties häivähdyksen sinertävä.

Mitä vaikutusta raudan hapettumisen asteella on sitä käyttävien kasvien kannalta?

Kasvit eivät kykene käyttämään kolmen arvoista rautaa (Fe^3+) vaan kahden arvoista rautaa (Fe^2+). Tämän vuoksi esim. kasvilannoitteissa rauta (samoin mangaani) on sidottu kelaatteihin. Yksi yleisistä kelaateista on etyleenidiamiinitetraetikkahapon anioni, johon rauta voi liittyä kahden arvoisena.

Molemmat rautaionit voivat esiintyä ainoastaan happamassa ympäristössä ja rauta saostuu korkeissa pH-arvoissa rautahydroksidina. Monet muutkin orgaaniset yhdisteet (esim. fenantroliini) voivat muodostaa komplekseja raudan kanssa, mitä hyödynnetään esim. analyyttisessa kemiassa rautapitoisuuden määrityksessä - nämä kompleksiyhdisteet ovat tavallisesti värillisiä. Aikaisemmin kahden arvoisia rautayhdisteitä on kutsuttu ferroyhdisteiksi ja kolmen arvoisia rautayhdisteitä ferriyhdisteiksi (lat. rauta=ferrum). Kahden arvoinen rautaioni on ominaisväriltään hiukan vihertävä ja kolmen arvoinen rautaioni ruosteen punainen.

[tilli]

Eikö noihin kaikkiin turvelaatuihin ängätä lannoitteita ja /tai kalkkia? Itse en ole onnistunut löytämään luonnonturvetta. Olisiko kalkittu ja lannoitettu turve haitallista tässä käytössä?

BWT: tuo "harmaasavi" on oikeasti nimeltään valkosavea. Nimitys tulee siitä, että polton jälkeen siitä tulee valkoista.

[Ville K.]

Ainakin Biolanilla (muitakin merkkejä on varmasti) on lannoittamatonta luonnonturvetta. Kyseessä on siis turve, johon ei ole lisätty suolta nostamisen jälkeen yhtikäs mitään.