Sopiva valaistus tammenlehtipohjaiseen piikkisilmäakvaarioon

[kirjoplaty]

Voiko piikkisilmäakvaarion pohjamateriaalina pitää pelkkiä tammenlehtiä? Jos sitten on pohjalla tummia lehtiä ja sininen valaistus, onko hyvä yhdistelmä vai pitäisikö valon sisältää kaikkia värejä?
Tuleeko pistia toimeen sinisellä valolla? Entä vesihyasintti?

Akvaariosuunnitelma:
- altaan koko 150-200 litraa
- kalasto 10 piikkisilmää
- kasveina jaavansaniainen, jaavansammal, pistia ja vesihyasintti
- pohjalla lehtiä tai hiekkaa tai molempia
- somisteina monta kantoa joissa noita kasveja kasvaisi
- ph 7
- lämpötila 24 astetta
- mutta entäs gh? pehmeä vesi, mutta miten määritellään?
- loisteputkivalaistus, sininen tai päivänvalo, kuitenkaan ei liian kirkas
etteivät pintakasvit paahdu
- mattosuodatin

Olikohan tuossa nyt kaikki mainittu. Toivottavasti.

[111na]

Tammenlehtiä! Miten kävisi turve lisäksi, pehmentääkin.. Piikkisilmiä voisi olla vain vaikea nähdä, mutta kyllä olisi pumpulia )
Liina

[kirjoplaty]

Turpeessa on vain se huono puoli, että kun kalat innostuvat uimaan kovaa niin silloin se pöllyää. Ja miten on pohjanpuhdistuksen puoli? Eihän sitä voi sitten imuroida?
Pitääkö muuten lehdet keittää ennen akvaarioon laittamista, ja vajoavatko ne lehdet sinne paremmin jos ne keittää?

[111na]

Niin eihän sitä 'tarvitse' imuroida. Osittain joskus voi vaihtaa uuteen. Muistuttaisi mukavasti luonnonvesiä, biotyyppi 'mutapohjaa'. Ainakin lähimpänä sitä, mutta toteutettavissa.
En ole missään nähnyt turvepohjaa, mutta kiinnostaa kovasti. Kuinka se sitten pöllyää, ei sen ainakaan vettä pitäisi samentaa mutta aika liikkuvaistahan se. Sitäkin oli kuulemma vaikea saada vettymään aluksi ja uppoamaan ja niin varmaan on lehtienkin kanssa. Ne voi liottaa, hiekkaa tai kiviä päälle tai muuta. Keittäminen on nopeampi tapa ja sanottiin myös sen vähentävän turpeen happamuutta. En tiedä onko totta.
Minä en keittäisi ainakaan tammenlehtiä, sen verran arvokkaita ne ovat (tammenaltako keräsit?) että jos ne vaikka siitä heikentyvät vähäsen. Tai ehkä lämmittäisin kattilassa höyryäväksi ja jättäisin yön yli kannen alle.

Liina

[sani]

Ihan vain sellainen huomautus että eikö se akvaarion vesi aika pahasti happane jos sinne laittaa paljon lehtiä/turvetta sillä jo muutama kourallinen turvetta liotessaan ämpärillisessä vettä pudottaa pH:n aika alas jo vuorokaudessa... turvevettähän monet käyttää pH:n laskuun ja jos sitä turvetta on akvaariossa runsaasti, niin miten lie käynee

[111na]

Löysin tällaista, lainaus alla.
http://www.liaani.com/akvaario/aquafaq/fchem.html
"Suoturve pehmentää vettä ja pienentää GH:ta."
"Esim. puutarhaliikkeistä sitä saa halvemmalla suurissa erissä. Tutki etiketti huolellisesti; turpeessa ei saa olla lannoitteita tai muita lisäaineita."

Niin ettei turvetta ainakaan ensisijaiseksi pH:n alentamiskeinoksi mainita. Kuinka paljon sillä on vaikutusta millekin altaalle ja mihinkin vesijohtoveteen? Useita kuvauksia sen käytöstä olen lukenut, mm. killialtaassa, mutta muutenkin.

Jottei tulisi väärinkäsityksiä, en kehoita tekemään niin tai näin. Olen yksinkertaisesti kiinnostunut näistä ja niistä
Mutta ilmeisesti itse pitää kaikki kokea ja kokeilla, mistä itse on kiinnostunut. Ei kukaan osaa sanoa paljonko esimerkiksi keitetty turve alentaa pH:ta, eipä tietenkään mutta voisiko edes esittää jonkun arvauksen 7 -> 6,5 . No siinähän se tuli . Voisiko sillä olla suurempikin vaikutus hapantavasti, tietyntyyppisissä vesissä.

Liina - palaan ehkä illalla

[tikkuhirviö]

Omatekemäni turveliemen pH on noin 4,5. Turvepohjaisen akvaarion pH voi kyllä olla jotain muuta, mutta siitä kannattaa ottaa tarkasti selvää, sillä tuollaiseen sitä turvetta tulee aika reippaasti.

[111na]

Omatekemäni turveliemen pH on noin 4,5. Turvepohjaisen akvaarion pH voi kyllä olla jotain muuta, mutta siitä kannattaa ottaa tarkasti selvää, sillä tuollaiseen sitä turvetta tulee aika reippaasti.

Hyvä, sitäpä juuri! Muistaakseni killisivuilla sanottiin että keittäminen vie happamuutta pois. Pitäisi kokeilla joskus.

Liina

[rain-]

Kaverillani oli turvepohjainen satalitrainen, pH oli noin 5.

Ja miksipä sinne tammenlehtien sekaan turvetta tarvitsee laittaa, tammenlehdetkin happamoittavat vettä ihan samalla tavoin kuin turve.

Pintakasvit tuskin paahtuvat loisteputkivalaistuksella, joten sitä ei tarvitse murehtia. Jos sinisestä valosta pidät, niin voit toki käyttää yksinään Philipsin Aquarellea tai öö, minkäs se Aquastar olikaan. Kasvit kasvavat kyllä. Vesihyasintti taas on mielestäni liian iso kasvi tuonkokoisen akvaarion pinnalle, miten olisi vaikka amerikankilpukka tai jokin muu vähän pienempi pintakasvi pistian kaveriksi? Ricciaa suosittelisin myös, sillä piikkisilmäthän kutevat pintakasvien lomaan ja kellustähtisammal kasvaa sopivana pöheikkönä.

Pelkkä tammenlehti akvaarion pohjalla ei ole kiva, sillä ne pakkautuvat virtauksen mukana ja paljas lasi paistaa nopeasti läpi. Eli laita mieluummin sinne vähän hiekkaakin pohjalle ja hiekan päälle sitten tammenlehtiä. Tammenlehtipohjaisessa altaassa et sitten pH:ta saa seiskassa pysymään, piikkisilmät menevät kyllä vähän happamemmassakin, niille suositusarvot ovat 6-7 pH.

Lehtiä ei kannata keittää, sillä silloin ne kestävät paljon vähemmän aikaa altaassa. Huuhtelu viileällä vedellä ja altaaseen on minun tapani.

[kirjoplaty]

Meillä on oma kaivo. Vesi on ph-arvoltaan 7,5 , joten ainakin luulisin että silloin niitä tammenlehtiä voisi laittaa sinne enemmänkin. Meillä kasvaa iso tammi keskellä pihaa. Asumme maalla. Läheisessä metsässä kasvaa vielä isompia tammia. Eli kyllä ainakin lehtiä luulisi löytävän. Minä ajattelinkin keittämistä pöpönpoistamismielessä.
Minulla ei ole ikinä ollut pohjassa mitään lehtiä, mutta kun olin hiekkakuopalla sukeltelemassa, ihastuin niin kovin siihen pohjaan (siellä on lehtiä ja kaikenlaista möhnää) että pakkohan minun on saada samanlainen huoneeseeni.
Tuosta imuroimisesta vielä: voiko kalojen kakat sitten vain jättää sinne lehtien sekaan, eivätkö ne pilaa vettä?
Ja vielä yksi asia: mattosuodattimen laskentakaava näyttää hirveän vaikealta. Mistä minä tiedän, mikä pumpun teho pitää olla?
Minulla on nyt Fluval2plus- suodatin, ajattelin että ostaisin vain isomman kun tuo on toiminut tosi hyvin ja siitä saa kovan virtauksen, että jos haluaa jokibiotoopin niin pitää olla virtausta?
Saako mattosuodattimeen kovaa virtausta?

[111na]

Kaverillani oli turvepohjainen satalitrainen, pH oli noin 5.

Ahaa. Mille lajeille se oli? Kuitenkin turve neutraloituu liotetessaan ja sitä voi pikakäsitellä keittämällä. Tässä tuoreessa keskustelussa käy ilmi että pari viikkoa ja pahin tai paras - riippuen tarkoituksesta - turpeesta liukenee: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 54#3402454

Meillä kasvaa iso tammi keskellä pihaa. Asumme maalla. Läheisessä metsässä kasvaa vielä isompia tammia.
Minulla ei ole ikinä ollut pohjassa mitään lehtiä, mutta kun olin hiekkakuopalla sukeltelemassa, ihastuin niin kovin siihen pohjaan (siellä on lehtiä ja kaikenlaista möhnää) että pakkohan minun on saada samanlainen huoneeseeni.

No niin Hieno juttu. Palanen luontoa ja omaa ympäristöä.

Tuosta imuroimisesta vielä: voiko kalojen kakat sitten vain jättää sinne lehtien sekaan, eivätkö ne pilaa vettä? ?

Mimmoisia määriä kakkaa sitten tuleekin. Hajoavat kuitenkin ja lietettä muodostuu. Ehkä kehittelet vielä jonkin siiviläpäisen imurinkin harvalla verkolla, jotta lapotessa voit ottaa sitä välillä poiskin. Mutta minkälainen veden liikkuvuus altaassa on ja onkohan järkevää laittaa pelkkiä lehtiä vain? Nimittäin altaan nitrobakteerit elävät kertomuksen mukaan pinnoilla ja pohjasora esimerkiksi on hyvä koti niille. Tietenkin mattosuodatin saattaisi olla paikallaan - oma talo bakteereille, missä on ilmastointi ja ruuan tarjoilu on suunniteltu asukkaisen ehdoilla. Ei siis ilmastointi vaan vesitointi , veden jatkuva sopiva läpivirtaus.

Mistä minä tiedän, mikä pumpun teho pitää olla?

Siihen vaikuttaa altaan koko. teho pitää olla vähintään 2 kertaa altaan tilavuus tunnissa. Toisin sanoen maton läpi pitää virrata 2x allas tunnissa. Siis minimissään: enemmänkin saa mennä jos pysytään läpivitauksen rajoissa.

Saako mattosuodattimeen kovaa virtausta?

Itse suodattimen läpi pitää kulkea vesi hitaasti, 5-10 cm/minuutissa. Mutta mitä isompi on maton pinta-ala, sitä nopeamman pumpun voi laittaa. Jukka Järven sivuilta löydät laskennan avuksi muutaman valmiin laskimen, johon sijoitetaan joitain arvoja kuten maton pinta-ala, pumpun teho, läpivirtaus - tiedettyjä tai tavoiteltuja arvoja. Oletko tämän lukenut: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... sc&start=0 Siinä on suunnitteilla altaan ulkopuolinen matto kohtalaisen tehokkaalla pumpulla (joki?). Mutta miksei tavanomainen altaan sisäinen mattokin voi toimia siten että maton läpi johdetaan sopivasti vettä 5-10cm/min (lisäehto vähintään 2xallas)ja samalla pumppu tai pumput pyörittävät altaan vettä muulla tehollaan.
Älä hätäile suodattimen tai pumpuin hankinnassa, suunnittele ensin. Alkuperäiseen Hamburger-filtteriin kelpaa yllättävän pienikin pumppu (edullinen!), koska vettä pitää liikuttaa vain maton puolelta toiselle. Muunlaiset viritykset vaativat letkuja ja nostokorkeutta ja silloin pitää huomioida pumpun todellinen pumppaus, nimellisteho on paljon suurempi luku.
Liina

[rain-]

Meillä on oma kaivo. Vesi on ph-arvoltaan 7,5 , joten ainakin luulisin että silloin niitä tammenlehtiä voisi laittaa sinne enemmänkin.

Tammenlehdistä jotkut uuttavat vastaavaa kamaa kuin turpeesta. Pullo täyteen lehtiä ja sinne kuumaa vettä perään. Tulee kuulemma aika ytyä. Joten ne ihan oikeasti hapattavat vettä. Se ei ole kuitenkaan mikään valtava ongelma jos allas on parisataalitrainen ja sitä pH:ta vahtii.

Meillä kasvaa iso tammi keskellä pihaa. Asumme maalla. Läheisessä metsässä kasvaa vielä isompia tammia. Eli kyllä ainakin lehtiä luulisi löytävän. Minä ajattelinkin keittämistä pöpönpoistamismielessä.
Minulla ei ole ikinä ollut pohjassa mitään lehtiä, mutta kun olin hiekkakuopalla sukeltelemassa, ihastuin niin kovin siihen pohjaan (siellä on lehtiä ja kaikenlaista möhnää) että pakkohan minun on saada samanlainen huoneeseeni.

Ne ovat kyllä upeannäköisiä pohjalla. Tuossa yksi lehti omasta altaastani:


Minä en siltikään keittäisi niitä lehtiä, kaloille niissä tuskin on mitään tappavia pöpöjä kun eivät ole mistään vesistöstä kerättykään, vaan ihan maasta. Huuhtelu riittää siihen. Tanniineja saisi kyllä pois keittämällä ja sitten lehdet happamoittaisivat vettä vähemmän. Mutta niitten elinikä lyhenee samalla niin reippaasti, että sinä joutuisit pahimmassa tapauksessa vaihtamaan osan lehdistä viikon välein.

Esimerkkinä poikasaltaani lehtipohja. Laitoin lehdet sinne kolme viikkoa sitten, huuhdeltuina. Upposivat kaikki melkein heti. Viikko sitten jouduin heittämään osan lehdistä menemään, sillä ne olivat jo ihan harsomaisia. Jos olisin keittänyt ne, niin tuskin siellä olisi enää yhtään noista lehdistä.

Vaihdan vettä altaaseen kahden päivän välein, joten en osaa sanoa paljonko happamoittaa vettä tavallisessa altaassa. pH hanavedessämme on 7,8. Altaassa se on noin 6,8. Lehtiä on niin, että peittävät puolet pohjasta.

Tuosta imuroimisesta vielä: voiko kalojen kakat sitten vain jättää sinne lehtien sekaan, eivätkö ne pilaa vettä?

Eiköhän tuotakin pohjatyyppiä kannata imuroida kuten muitakin jos kakat eivät imeenny suodattimeen. Vedenvaihdon yhteydessä siirtelet lehdet kasaan ja imet sitten niitten alle kerääntyneet mömmöt pois. Lehdet liikkuvat vikkelästi altaassa, joten tuo ei mikään hirmuisen vaikea tehtävä ole.

Ahaa. Mille lajeille se oli? Kuitenkin turve neutraloituu liotetessaan ja sitä voi pikakäsitellä keittämällä

Ei millekään lajille, vaan ihan testinä aluksi.

[Ebes]

Meillä on oma kaivo. Vesi on ph-arvoltaan 7,5 , joten ainakin luulisin että silloin niitä tammenlehtiä voisi laittaa sinne enemmänkin.

Tuo ei yksistään merkitse yhtään mitään. Ota huomioon että useimmat vesilaitosten tuotokset ovat pH 8,0-8,5, ja silti akvaariossa putoaa alle seiskan helposti. Mutta: vesilaitosten vedet ovat melkoisen pehmeitä, ja näiden lukemieni keskutelujen perusteella uskoisin että useimmat kaivovedet taasen kovahkoja, joten lopputulos on sitten ihan siitä kiinni.

Kuitenkin puhtaan käyttöveden pH 7,5 on siis loppujen lopuksi yllättävän alhainen.

Ps. Olen näitä omia (aiempia) vesikeskusteluja varten todella etsinyt kymmenien vesilaitosten sivuilta tietoja, tiedän mistä puhun. Olettaen että laitokset kirjaavat tuloksensa oikein nettiin. Löytämieni laitosten pH:t vaihtelivat 7,5 - 8,9. Useimmat siinä 8,0 - 8,5, kuten myös omani eli Helsingin vesi.

[kirjoplaty]

Meillä on porakaivo, ja siitä päätellen kalliossa on varmasti kalkkia, joka sitten liukenee veteen. Voisihan sitä tehdä niin, että laittaisi kaivovettä ämpäriin ja koittaisi kuinka paljon lehtiä tarvitaan sopivien vesiarvojen saavuttamiseksi ja testata vaikka joka toinen päivä kuinka kauan lehtien vaikutus kestää, ja siten sitten suurentaa lehtien määrät oikeisiin mittakaavoihin.
Mahtaisiko seuraavanlaisia mittoja omaavia akvaarioita olla saatavilla:
pituus 80cm, leveys 50cm, korkeus 50cm. Nuo olisivat siis tulevan akvaarion maksimimitat, isompaa ei mahdu. Tuo on siis 200-litrainen.
Korkeus sen takia niin suuri, koska otan pintakasveja (pistiaa) akvaariooni.
Voiko tuonkokoisia akvaarioita teettää missään, siis niin ettei akvaario ala heti vuotamaan, tai siis ettei tarvitse koko ajan pelätä että "nyt se hajoaa" voi ei?

[Ebes]

Tehdasmittaisena ei tuollaista taina olla, se perinteinen 128-litrainen sopii mittoihin, mutta on sitten paljon pienempi.

Akvaarioita voi teettää lähes joka akvaarioliikkeen kautta, ei kun kyselemään. Vaikea neuvoa tarkemmin kun et halua kertoa paikkakuntaa... ainakaan tuolla profiilissa.

Ps. kun sanon akvaarioliike, en tarkoita lemmikkieläinliikkeitä kuten esim. Faunatar, vaam ihan oikeita akvaarioliikkeitä.

[Elmeri]

Itselläni on tuollaisessa akvaariossa sinivaloa yhden putken verran, tosin melalehdet kasvavat siellä hitaasti, ja pistia jäi siellä pienkasvuiseksi kun sitä joskus siellä oli.



Alempi akva siis...

Niin joo ... vielä , teetetty akva kestää paremmin varmasti kuin valmisakva, veden ja pohjapainetta ainakin, valmisaltaat kun ovat aika ohutta tavaraa.

[kirjoplaty]

Asun Naantalissa. Voiko muuten tuonne profiiliin enää lisätä mitään ja jos voi niin miten?
Kunnan ainoa eläinkauppa on rockwell`s. Kävin kysymässä sieltä tänään akvaarion teettämisestä ja se on kuulemma mahdollista. Joten ei kun vaan odottelemaan kesää ja kesätöitä ja sitten syksyä!
Voiko pohjalle muuten laittaa mitään muita lehtiä kuin tammenlehtiä? Esimerkiksi vaahteranlehtiä? Kun niitä puita meillä kasvaa kanssa pihalla.
Voiko tammenlehtiä kerätä talvella jos siis niitä löytää, vai pitääkö lehdet kerätä syksyllä heti kun lehdet kuihtuvat?
Ostin tänään lämmittimen, se maksoi 30 euroa.
On sekin sitten valmiina.

[111na]

Voiko pohjalle muuten laittaa mitään muita lehtiä kuin tammenlehtiä? Esimerkiksi vaahteranlehtiä? Kun niitä puita meillä kasvaa kanssa pihalla.
Voiko tammenlehtiä kerätä talvella jos siis niitä löytää, vai pitääkö lehdet kerätä syksyllä heti kun lehdet kuihtuvat?

Lehtiä voi kerätä mistä niitä löytää, mutta paras olisi juuri pudonnut tai putoamaisillaan oleva lehti. Jos lehdessä on vähänkin vihreää, ei ole puulle hyväksi irroittaa niitä. Jos taas lehti on ollut kauan märässä maassa, voi olla että ne ovat jo hieman lahonneet. Muitten lehtien happamoittava vaikutus voi olla pienempi, mutta miten lienee kestävyyden laita?

Liina

[Ebes]

Voiko muuten tuonne profiiliin enää lisätä mitään ja jos voi niin miten?

Klikkaa sivun ylälaidassa "käyttäjätiedot" -kohtaa niin voit muuttaa ihan miten paljon vain tietojasi.

[kirjoplaty]

Kävin kyselemässä eläinkaupassa kaikenlaisia juttuja akvaarion teettämisestä. Mieleen heräsi kysymyksiä: Miten paksu lasin tulee olla mitoiltaan 80x50x50 akvaariossa? Akvaario on 200-litrainen.
Voiko akvaariojalustan rakentaa itse? Saako akvaarioon, joka teetetään, alumiinikehyksiä? Siis että jo rakennusvaiheessa asennetaan sopivat kehykset.
Jos on ajatellut mattosuodatinta akvaarioon, mihin lämmitin laitetaan, että lämpö leviää tasaisesti koko akvaarioon?

[GoldFin]

Akvaariojalustan voi helposti rakentaa itse:
Pinoaa leca-harkkoja jaloiksi ja laittaa vedenkestävän vanerin päälle. Alle voi laittaa vanerin(?) tai muun alustan jakamaan painoa.
Ei tule maksamaan paljoa!
Uskoisin, että lasin paksuudeksi riittää 8mm, 10mm varmasti riittäisi.

[ParratonMonni]

Minulla on nyt mökiltä mukaan tulleita tammenlehtiä. Ihan vihreitä, oli melkoinen myrsky, niin löytyi maasta noita. Voiko ne laittaa altaaseen ihan vihreinä...? pH:ta pitäisi saada laskettua hiukan.