Voiko kukkamulta käyttää ymppinä?

[kalakala]

Mitenkäs se juttu siis tapahtuu? Kukkamultaa siis laitetaan veteen jossain erillisessä astiassa, sitten vesi (ilman multaa) laitetaan takaisin akvaarioon, vai? Onko sillä mitään väliä, että kuinka paljon multaa laitetaan ja kuinka paljon vettä on? Akvaarioni on 240 litraa ja on ollut kypsymässä vähän reilut 2 viikkoa.

[mysli]

Jep. multaa veteen, sekoitus, ravistus ja hämmennys ja vesi ilman multaa akvaarioon. Eipä sitä kai liikaakaan voi laittaa, itse muistaakseni käytin kolmisen desiä multaa. Käsitykseni mukaan mullan tulee olla ruukusta, jossa on kasvi, mullan voi sitten hyvin kasteltuna sille palauttaa.

[kalakala]

Selvä No kuinkas paljon se nopeuttaa kypsymistä noin suunnilleen, vai voiko sitä mitenkään tietää?

[111na]

Mitenkäs se juttu siis tapahtuu? Kukkamultaa siis laitetaan veteen jossain erillisessä astiassa, sitten vesi (ilman multaa) laitetaan takaisin akvaarioon, vai?

Jep joo, ja tietty sekoitellaan ja annetaan laskeutua. Tai tietysti siivilääkin voisi käyttää. Käytä huoneenlämpöistä vettä, 20-30 astetta.

Minulla on tuntuma että saisi olla vanhaa multaa, ei juuri pussista otettua tai kukkapurkkiin vaihdettua, jotta se olisi elävämpää ja varmemmin sisältäisi hyödyllisiä bakteereja. Ota isoimmasta tasaisesti kastellusta kasvista.

Onko sillä mitään väliä, että kuinka paljon multaa laittaa ja minkä verran vettä on? Akvaarioni on 240 litraa ja on ollut kypsymässä vähän reilut 2 viikkoa.

Kyse on juuri ympistä, juuresta tai alusta, kuinka sen haluaakin sanoa. Tuskin kukaan on tutkinut tällaista. Bakteerit lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Seuraavaksi sinun pitää varmistaa että bakteereilla on ravintoa. Joku toinen osaa tähän vastata paremmin ja minuakin se kiinnostaa, sillä minullakin on sama edessä kohta vasta ensimmäistä kertaa.

Liina

[jarvij]

Jonkinlainen selostus on ohessa:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

[111na]

Moi!

Kalanruoka on yksi ammoniakin lähde bakteerien ruoaksi
kypsyttämisvaiheessa. Puhdasta ammoniakkia käytetään
nykyään yleisesti samaan tarkoitukseen, jotta saadaan
tarkka tieto paljonko sitä ammoniakkia on lisätty ja
sitten mitata testeillä kuinka se häviää (eli muuttuu
nitriitiksi). Testata voidaan pelkkää nitriittiäkin,
eli kuinka nitriittitaso nousee, sillä juuri bakteerit
sen ammoniakin muuttavat nitriitiksi. Mutta ihan
ammoniakkitestejäkin kuulemma käytetään, mikä mielestäni
on ihan turhaa varsinkin jos tiedetään paljonko
ammoniakkia on lisätty. Nimittäin jos nitriitti ei ala
nousta bakteerit eivät ole vielä kasvaneet.

Löysin hyviä linkkejä jotka kuulunevat alkeisiin tai
ainakin kypsyttämiseen.

http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/ammoniak.htm
"Ammoniakki on proteiinien hajoamistuote. Kala erittää
ammoniakkia kidustensa kautta vaihtaen sen natriumiin.
Noin 80% kalan erittämistä jätteistä vapautuu veteen
ammoniakkina (Leibovitz, 1980). Kolmas tärkeä ammoniakin
lähde on yliruokinnan seurauksena pohjalle jäävät ruuan
tähteet."

"Riittävän tehokas biologinen suodatus on tästä syystä
välttämätön."

http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/nitraatt.htm
"Suodattimen pinnoilla kasvavat Nitrosomonas-bakteerit
hapettavat ensin ammoniakista nitriittiä"


Nämä täydentävänä Järven sivujen ohjeisiin.

----------------

Selvä No kuinkas paljon se nopeuttaa kypsymistä noin suunnilleen, vai voiko sitä mitenkään tietää?

Varmasti nopeuttaa. Tietenkin jos sinulla on jotakin toisesta toimivasta akvaariosta siirretty sinne uuteen, bakteerialkua voi muutenkin olla. Mutta 2-6 viikkoa on kai sitten tavallinen kypsytysaika.

Ne bakteerit ovat erilajisia mitkä hajoittavat ammoniakin nitriitiksi kuin ne jotka hajottavat nitriitin nitraatiksi.

Ennen kuin nitriittiä syövät bakteerit pääsevät kunnolla lisääntymään täytyy niilläkin olla ruokaa eli nitriittiä.

Kaikki mainitut aineet ovat kaloille myrkyllisiä liiallisina määrinä ja kaksi ensimmäistä hyvin pieninä pitoisuuksina jo. Nitraattia syövät kasvit mutta eivat akvaariossa kokonaan, vaan vedenvaihdot hoitavat nitraatin liialliset pitoisuudet alas. Näin siis jo biologialtaan toimivassa akvaariossa.

Tämän varmasti jo luitkin:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=19185

Siitä tulee ilmi juuri tuo nitriittitestauksen tarpeellisuus. Kun akvaarion bakteerit alkavat toimia kypsan altaan tavoin, pääsee nitraatista sitten vedenvaihdoilla (huom. monikko!).

----------------

Vielä yksi huomio.

Järven ohjeet näyttivät olevan ristiriidassa tuon toisen linkin selostukseen, mutta ehkäpä kyse onkin siitä että Järven ohjeet ovat tarkempia myös käytännön kokemuksen pohjalta.

Toisessa sanotaan että kalanruoasta syntyy ammoniakkia, toinen taas erottelee 'hajoittajabakteerit ja 'typpibakteerit' lisäten jälkimmäisiä varten vielä ammoniumyhdisteitä tai ammoniakkiliuosta.

Liina

[kalakala]

Noniin, nyt on mullat sekoiteltu ja vedet saatu akvaarioon! Kiitoksia neuvoista Semmoinen juttu vaan vielä oli että mistähän öttiäisestä mahtaa olla tässä olla kyse? Otin siitä multavedestä pienen pisaran sellaiselle lasilevylle. Kun katsoin sitä mikroskoopilla, havaitsin 100x suurennoksella siellä olevan hyvin pienen madon. Se on semmoinen ohut ja pitkula.. olisiko se bakteeri? Mahtaakohan olla haitallinen?

[111na]

Kiitoksia neuvoista
Semmoinen juttu vaan vielä oli että mistähän öttiäisestä mahtaa olla tässä olla kyse? Otin siitä multavedestä pienen pisaran sellaiselle lasilevylle. Kun katsoin sitä mikroskoopilla, havaitsin 100x suurennoksella siellä olevan hyvin pienen madon. Se on semmoinen ohut ja pitkula.. olisiko se bakteeri? Mahtaakohan olla haitallinen?

Kiitos kiitos.
Tuli mieleen että muistan pitkulaisia (aika tavallinen muoto?) matoja katselleeni ihan paljailla silmillä akvaarion hiekan puolella lasissa. Vaaleita ja ehkä millimetrin, puolitoista pitkiä, ohuita vaaleita pitkulaisia .

Oletkohan sinä sitten löytänyt pienempiä otuksia? Joka tapauksessa ilman parempaa tietoa pienten matojen maailmasta, uskon että se on vain hyvä merkki. Ilmaus mullan elävyydestä. Jos tuo laji ei elä vedessä, se kuolee - jos elää, uskon sen olevan hyödyllinen.
Kalojen loisia kukkapurkista ei ainakaan saa

Täydellisiä arvauksia?

Liina

[kalakala]

Mato oli niin pieni, ettei sitä paljain silmin havainnut. Mikroskoopilla katsoin