"Tavallisenveden tanganjikat"

[Grimma]

Otsikonmukaisia viirikirjoahvenia ui altaassa. Ovat siis noin neljännen polven tavallisen veden asukkeja, kasvaneet suunnilleen pH 7.5, KH 5 vesiarvoissa, ovat hyvävointisen näköisiä, vilkkaita, evät ehjiä yms. Hankin nuo kaverilta ja niitä odottelee tuossa 200-litrainen akvaario kunhan saan sen pyörimään. Tavoitteena olisi laittaa oikea tanganjika-allas, oikeilla vesiarvoilla.

Minkälainen etenemissuunnitelma kannattaisi tehdä? Missä vauhdissa vaihdetaan noita vesiarvoja sopivammiksi? Onko kenelläkään kokemuksia tai vinkkejä tällaiseen tilanteeseen?

[Heinäkenkä]

Miksi? Siis miksi tavoitella "oikeita" vesiarvoja, jos kalat viihtyvät. Viihtyvyys lienee kuitenkin tärkeämpää kuin "tieteellinen" oikeellisuus. Ok, biotooppi on biotooppi ja jokaisen pitää päättää kuinka tiukasti sitä haluaa tavoitella. Pahimmassa tapauksessa altistat kalat muutosstressille ja saat itsellesi ikuisen vaivan vesiarvojen kanssa läträämisestä. Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että johtovesi on kovaa ja ph korkea. En aio tehdä vedelle yhtään mitään, sillä kalat viihtyvät erittäin hyvin.

Hannu

[Jaani]

Niin tai miksi ei? Tästä oli tuolla toisen ketjunkin puolella juuri puhetta kalakuolemien yhteydessä.

Minuakin kiinnostaa tietää, että jos kala pakotetaan elämään alkuperäisympäristöstä merkittävästi poikkeavissa vesiolosuhteissa ja sopeutetaan "vääriin" vesiarvoihin, niin sopeutuuko se todellisuudessa uuteen veteen koskaan? (Siis edellyttäen, ettei vesi poikkea niin paljoa alkuperäisestä, että se tapaisi kyseiset kalat.)

Vaikka kala elää, näennäisesti voi hyvin ja lisääntyy "väärässä" vedessä, niin joutuuko se tuhlaamaan, silti energiaa väärien vesiarvojen kanssa taisteluun? Ilmeisesti joutuu, mutta mihin saakka - aina? Elinikä lyhenee, elämän laatu huononee, alttius sairastumiselle lisääntyy jne. Millä aikavälillä sopeutumisen voisi olettaa tapahtuvan, jos sitä edes tapahtuu? Kuinka monta sukupolvea? Riippuu varmaan kalalajistakin, mutta onko tämmöisestä yleensäkään kokemusta?

-Jaani-

[jarvij]

Kokemusta voipi olla, mutta onko sitä joku koonnut! Yksittäisellä tiedolla ei ole mitään merkitystä, koska mahdollisia syy-yhteyksiä ei tunneta. Pitäisi siis olla tieteellisin metodein tehtyjä tutkimuksia ja sellaisia ei tada olla. Esimerkiksi osmoottisen tasapainon säätely vedessä, johon kyseinen laji ei ole sopeutunut kuluttaa energiaa. Jos sitten tehdään usean sukupolven testejä, alkaa mm. sisäsiitokset vaikuttaa tulokseen. Varmaa kuitenkin on että sopeutuminen kuluttaa energiaa, ja se on jostain muusta pois, mutta mistä milloinkin ja miten se ilmenee?

[Grimma]

Päädyin itse pähkäillessäni samaan kuin jaani ja jjärvi. Jos ajattelee, että minut repäistäisiin elämään Keniaan kuumaan maahan, voisin kyllä hyvinkin elää siellä, mutta palaisin takuulla pahasti jatkuvasti ja aina, samoin oikea juomisen ja elimistön kuumuuden säätely olisi aika hankalaa ottaen huomioon kylmän alkuperäni. Samoin sieltä Suomeen tullet ihmiset kärsivät vitamiininpuutoksista, sillä iho vastustaa aurinkoa liian tehokkaasti suomalaisiin oloihin. Jonkun aikaa tietenkin niitä oloja kestää, mutta kuten jjärvi sanoi; jostain muusta se enrgia on pois. Kyllä uskon, että evoluutio on tehnyt, etenkin noin suljetussa paikassa kun Tanganjika-järvi, sen alueen kalat mahdollisimman sopeutuvaisiksi paikan "erikoisemmille" vesiarvoille.

Toinen syy on se, että haluaisin jotain muutakin Tanganjika-ahventa altaaseen, eikä näissä vesiarvoissa eläneitä tanganjikoja varmaan montaa löydy..

Mutta miten edetä? Muistan kuulleeni, että pitäisi kaikki kalat lisätä akvaarioon mielellään samaan aikaan reviirisyistä, toisaalta taas altaan pitää sitten olla kyllä hyvin kypsynyt (mistä ihmeestä tiedän että on tarpeeksi kypsä?) että kalaston voisi ykkösellä heittää sisään. Poikkeaako tanganjika-altaan kypsytys jotenkin tavan seura-akvaarion kypsytyksestä?

[jarvij]

Toinen syy on se, että haluaisin jotain muutakin Tanganjika-ahventa altaaseen, eikä näissä vesiarvoissa eläneitä tanganjikoja varmaan montaa löydy.. ?

Tätä lausetta minä en sisäistä. Tarkoitatko ettei Suomesta löydy. Vaiko että vääränlaatuisessa vedessä. Jo Ruotsista, Hollannista ja Saksasta löytyy sopivia lajeja pilvin pimein. Suomestakin saisi, jos kysyntää olisi. Monikin viljelisi, jos saisi kaupaksi.

Itsestää selvää on ettei Tanganjika-ahvenia pidetä niille sopimattomissa vesiarvoissa. Tähän riittä perusteluksi jo ministeriön määräys:
http://www.aquahoito.info/suomi/etiikka/maarays.php
"Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä. Vettä on vaihdettava tai puhdistettava säännöllisesti siten, että sen laatu pysyy hyvänä."

Kypsytys ei poikkea mitenkään tavallisesta kypsytyksestä. Lisäät akvaarioon (jossa ei ole kaloja) ammoniakkia tai jotai ammoniumsuolaa. Mittaat heti ammonium ja nitraattipitoisuuden.
Jos varsin pian (muutamassa tunnissa viimeistään) ammoniumia ei enää ole ja nitraatti on noussut, on akvaario kypsä (varmuudeksi voit mitata myös nitriitin, siäkään ei akvaarioon saa jäädä).

Ammonium siis hapettuu kypsässä akvaariossa bakteerien toimesta nopeasti nitriitin kautta nitraatiksi

[Heinäkenkä]

Grimma teki varmasti oikean päätöksen. Asian perustelut ovat sen verran hyvät, että olen päätänyt muuttaa kantaani ja tutkia johtavuutta lähemmin. Aloitikin uuden aiheen asiaan liittyen.

Hannu

[Grimma]

jjärvi: Tarkoitin nimenomaan sitä, että kaloja, jotka olisivat näihin huonoihin vesioloihin tottuneita samalla tavalla kuin nämä minun viirikirjoni, ei ole (onneksi). Tämä siis oli yksi syy miksi alunperinkin haluan vesiarvot muuttaa. Tässä vähän tiedustelleena voin kyllä todeta, ettei juuri nyt ole muitakaan tanganjikoja tyrkyllä.. Tai ollut ainakaan pari viikkoa sitten. Tosin, aikaahan tuon purkin laittoon vielä menee.

Mites tuo reviirijuttu? Sitähän en voi toteuttaa kun kerran viirikirjot on ensin totutettava "uuteen" veteen.

Uunissa kypsyy muuten pellillinen FimoSoft kiviä, menen ottamaan pois. Saas nähdä mitä on syntynyt

[jarvij]

Oletko tutustunut Siniriutan ja NL-Aquan tanganjikatarjontaan.
Itse haen kylläkin kalani Tukholmasta. Maaliskuussa taas menossa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ciklidi ... p#toiminta

[Grimma]

Siniriutassa ei ollut mitään kun viimeksi kävin, NL-aquassa netin mukaan jotain voisi ollakin. Pitää poiketa torstaina. Toisaalta en mitään stressiä tästä vielä ota; allas on vielä kylppärissä tarkastuksessa että varmasti pitää vettä (uusittiin silikonit), tausta on tekemättä ja sitten on altaan kypsytys ja viirikirjojen totutus uuteen veteen.. Aikaa siis kyllä menee vielä.

Kiitos muuten jarvij tuosta fimo soft -ideasta, tuli mitä mainioimpia kiviä! Jostain kohdista vähän lässähti, olisi pitänyt hieman antaa jäähtyä ennen uuniin laittoa, siis kun käsissä siitä tulee niin pehmeää että ontot kivet painuvat kasaan. Ne mitä tein ensiksi, pysyivät kyllä kasassa mutta tuo viimeisin, se lässähti vähän. No, kukaan ei kyllä voi tulla väittämään että "Ei tuon muotoisia kiviä olekaan"

[Izze]

Kävin tuossa tutussa Kuopiolaisessa akvaarioliikkeessä katsomassa malawitarjontaa ja siellähän uiskenteli yksi tanganyikakin seassa. En nyt lajia muista, pitää katsoa nimi joskus.

[Heinäkenkä]

Ei ole Siniriutassa Tangoja , kun ne ovat kaikki minulla Eli kaikki mitä löytyi on nyt minun altaassa. Uusien tulemiseen osaa Kimi parhaiten vastata.

Hannu

[Waltteri]

Aiheeseen liittyen:

Mitä olette mieltä, kuinka nopeasti tälläinen muutto tavallisesta vedestä "erityisveteen" kannattaisi tehdä?Arvioita/kokemuksia?

[Grimma]

Kiinnostaisi minuakin kovasti tuo Waltterin kysymys..

[jarvij]

Kyllä se päivässä hoituu. Jaat vain lisättävän suolamäärän esimerkiksi 10 osaan ja lisäät yhden osan tunnissa. Tilannehan menee kalan kannalta oikeaan suuntaan.

[Grimma]

Niin nopeasti Hyvä että joku kertoi, olisin varannut operaatiolle aikaa muutaman viikon. Mikä tietysti ei olisi haitannutkaan, vaikkei siitä merkittävää hyötyäkään olisi ollut.

Miten muuten tuon nitrifikaatiobakteerikannan sopeutumiskyky.. Kun lähden räpläämään vesiarvoja oikeampaan suuntaan niin kai bakteeritkin sopeutuvat? Ovat kai ne samaa lajia (onko bakteereissa lajeja?) tavan vedessä kuin tanganjikassakin? Ettei vaan käy niin että kun vesiarvot ovat kohdallaan niin nitrifikaatio tyssää, kun tavan veteen tottuneet bakteerit eivät joko pysy perässä vesiarvojen vaihdossa tai sitten tanganjika-arvoissa toimiikin ihan oma bakteerikantansa ja akva on taas siis raaka.

Epäselvästi esitetty? E-hei

[kalanna]

Bakteerit joutuvat varmasti sopeutumaan, mutta tilanne tuskin on verrattavissa uuden akvaarion kypsytykseen. Jos vesiarvot muuttuvat hissuksiin, pysyvät bakteeritkin varmaankin perässä. Nitriittä kannattaa ehkä vähän seurata. Typpibakteerit ovat hidaskasvuisia, joten reagointi muutoksiinkin on hiukan hidasta.