Neilikkaoljy ei tappanut

[rain-]

Kun on kuitenkin kyseessä kalojen hyvinvointi, niin minä ainakin lisäisin itse vähintään suluissa olevan varoituksen tuosta liukenemattomuudesta. Kituvathan ne siinä mömmössä lilluessaan. Ja kuten Kaizu sanoi, öljyn vaikea liukeneminen ei ole mutua, vaan tietoa, joten sivuilla nyt oleva ohje on väärä.

Minä en kyllä ainakaan uskalla tuota öljyä alkaa kokeilemaan, onneksi löytyy aina joku jonka voi pyytää huitaisemaan lekalla kalaa päähän

[Maisu]

Muutan heti kun esität asiasta tutkimustuloksia tai kirjallisuusviitteitä.
Mututieto ei ole tietoa, eikä jonkun kokemus.
Ehkä Jyvästylän suunnalta tulee jossain vaiheessa pätevää tietoa. asiasta

Jospa sinä esittäisit sen tutkimustuloksen, joka tukee sitä että neilikkaöljy soveltuu ilmakehästä happea ottavien kalojen nukutukseen ja lopettamiseen? Tämän käsityksen sivuiltasi saa ja ylläkirjoittamasi tekstin valossa väitteelle on oltava tieteellinen peruste.

[juhani]

Neilikkaöljyllä on suuria eroja lajien välillä, jo testaamamme kuusi lajia (lohi, taimen, kirjolohi, siika, ahven ja särki) olivat aika erilaisia neilikkaöljynukutuksen suhteen, mutta kaikki kyllä saimme uneen kohtuullisilla annoksilla. Myös lämpötilalla on suuri vaikutus siihen, miten kalat nukahtavat, ja pitää myös muistaa, että alle 15 asteen veteen neilikkaöljy ei edes liukene ilman että se liuotetaan ensin alkoholiin. Muistan joskus yrittäneeni nukuttaa ankeriasta bentsokaiinilla, mutta normaalista moninkertaista annosta suuremmasta pitoisuudesta huolimatta kala ei rauhoittunut, eli lajien väliset erot ovoat suuria myös muilla nukutusaineilla, ei ainoastaan neilikkaöljyllä. Laitan lähiaikoina em. neilikkaöljykokeen tuloksia sivuilleni, mutta ilmoitan siitä sitten vaikka erikseen.

No nyt olen laittanut viimeisimmän suomenkielisen kirjoitelman neilikkaöljyn käytöstä nettiin. Tämä nimenomainen juttu on julkaistu Suomen kalastuslehden tämän vuoden numerossa 7. Jutussa kerrotaan lähinnä kalojen nukuttamisesta, mikä voi olla "esiaste" kalan lopettamiselle joko puukolla tai väkevämmällä nukutusaineliuoksella.
http://www.cc.jyu.fi/~jpirhon/nukuttaminen.pdf

[artturi]

Jaa-a, määräisiköhän eläinlääkäri litran pirtureseptin kun kävisi pyytämässä kalan nukutusta varten. Vai piisaiskohan tuohon liuoseen ihan viinakaupan liemet.

[jarvij]

Pirtumäärä on kuitenkin sen verran pieni että taitaa tavallinen denaturoitu sprii kelvata yhtä hyvin.
Tarkoitus kun kerran on nukuttaa kala lopullisesti.

[juhani]

Pirtumäärä on kuitenkin sen verran pieni että taitaa tavallinen denaturoitu sprii kelvata yhtä hyvin.

näin on näpykät, varsinkin kun kalaa ei käytetä ruokakalaksi. Akvaariotouhuissa neilikkaöljyn liuottaminen alkoholiin ei ole välttämätöntä, koska vesi on yleensä kuitenkin melko lämmintä (20-30°C) ja siihen neilikkaöljy liukenee jo kohtuullisesti ilman liuottimiakin.

[mjalava]

Käyköhän asetoni myös neilikkaöljyn liuottimeksi? Epäilyttävät ne tenun lisäaineet, kun tietää miten hirveän makuisiakin ovat - kukaan muu maistanut kaurapuuroa johon on trangian tankkauksen yhteydessä lentänyt pisarakin spriitä? Asetoni ei pahemmin ärsytä ainakaan ihmisen limakalvoja muuten kuin kuivaamalla eikä ole näyttänyt häiritsevän kaloja lääkeaineiden liuottimena. No, toisaalta meidän akvaariovesiemme lämpötiloissa ei itse neilikkaöljyn lisäksi tarvita mitään lisäaineita. Annostusta se hieman helpottaisi, mutta tippasysteemi on riittänyt pallokalojen kanssa oikein hyvin.

Mika

[Kimbela]

Spriinä voi varmaankin käyttää vahvasti denaturoitua spriitä, jossa on muistaakseni lähinnä metanolia, jos kalalta lähtee ennen henkeä näkö, niin se tuskin haittaa. Noissa kevyemmin denaturoiduissa aineissahan lisämakuaineet ovat aivan hirveän makuisia, mutta eivät nuo näytä paljon laitapuolen kulkijoita haittaavan.
Ai niin jos joku bongaa jostain apteekin josta saa ETAXia "akvaariokalojen nukutusaineen liuottimeksi", niin ilmoittakaa minullekin - sillä hetkellä löytyy paljon "lopettetavia" kaloja
Aiempien viestien perusteella neilikkaöljyn kanssa on ollut ongelmia siis ainoastaan labyrinttikalojen ja aasianmutakalan kanssa - molemmat pystyvät hengittämään ilman happea, kuten aiemmin on todettu, siis suunsa kautta. Professoristason mies totesi neilikkaöljyn imeytyvän kiduksien kautta, joten loppu onkin logiikkaa...
Onko jollain ollut ongelmia pelkästään kiduksilla hegittävien kalojen lopettamisessa neilikkaöljyn avulla?
Nähtävästi myös monniset ja nuoliaiset pystyvät myös kiertämään suolihengityksellään tuota neilikkaöljyn tuhoisaa vaikutusta?
Vielä kommentti jukkaj:lle - kommenttisi neilikkaöljyn käyttäjistä on hieman samaa tasoa kuin - että etkö tosiaan pysty itse lopettamaan tuota vammaista..
Olen tavannut muutaman metsämiehen, jotka teilaavat keskellä kaupunkia naapurien kissat ja hiiret ja ampuvat kaiken mikä liikkuu, mutta eivät saa omaa koiraansa lopettetua.

[jarvij]

Kyllä akvaarioharrastukseen kuuluu oman pahasti sairaan tai kituvan kalan tuskaton lopettaminen.
Siihen on perusteltua syytä valmistautua jo kun akvaarion hankkii. Sairaita kaloja kun vain poikkeuksellisesti viedään eläinlääkäriin.

[Ville K.]

Spriinä voi varmaankin käyttää vahvasti denaturoitua spriitä, jossa on muistaakseni lähinnä metanolia, jos kalalta lähtee ennen henkeä näkö, niin se tuskin haittaa. Noissa kevyemmin denaturoiduissa aineissahan lisämakuaineet ovat aivan hirveän makuisia, mutta eivät nuo näytä paljon laitapuolen kulkijoita haittaavan.
Ai niin jos joku bongaa jostain apteekin josta saa ETAXia "akvaariokalojen nukutusaineen liuottimeksi", niin ilmoittakaa minullekin - sillä hetkellä löytyy paljon "lopettetavia" kaloja

Denaturoimisaineita on kovin monia Altia (Primalco) käyttää etanolin denaturointiaineina ainakin mentolia, piparminttuöljyä, tärpättiä, bensiiniä, etyyliasetaattia, dietyyliftalaattia, asetonia, dietyylieetteriä, metyylietyyliketonia, sykloheksaania, metyyli-isobutyyliketonia, t-butanolia, n-butanolia, isobutanolia, metyyli-isobutyyliketonia ja bentsyyli-dietyyli(2,6,-ksylyylikarbamoyyli)ammoniumbentsoaattia (kasvasaine).

Kannattaa siis tarkistaa ennen denaturoidun etanolin käyttöä, mitä denaturantteja siinä on käytetty.

Asetoni taitaa olla kuitenkin mukavampi ja puhtaana laillisin ja helpoin konstein saatavilla, jos etanoliin verrataan. Todennäköisesti se ei ärsytä limakalvoja alkoholien tapaan (olen testannut omaan silmääni).

Sitä hetkeä, kun ETAX:ia on apteekin hyllyllä yleisesti, saadaan varmaankin odotella hetki jos toinenkin .

[Kimbela]

Kyllä akvaarioharrastukseen kuuluu oman pahasti sairaan tai kituvan kalan tuskaton lopettaminen.

Olet ihan oikeassa, kimpaannuin hieman suotta tuossa aiemmin, mutta sävy jolla sen esitit oli hieman arveluttava.
Tosin keinot lienevät vapaat jos ne ovat yleisesti hyväksyttävät. Esim neilikkaöljyn käyttöä pitänee(?) rajoittaa jos lopetetaan labyrinttikaloja tai kaloja jotka voivat hegittää suolellaan (monniset, nuoliaiset etc.)

[jarvij]

Toki ja korjaan ohjetta heti kun siitä tulee pitävä näyttö (ei mutua eikä kokemuksia, vaan selviä kokeita ja mittaustuloksia). Kernaasti julkaisu tms.

[VilleJ]

Ei sitä asetonia kannata silmiin siitä huolimatta ruikkia Ja muutenkin sitä on käsiteltä hyvin tuuletetussa ympäristössä. Kun sitä ottaa tarvittavan määrän, laittaa pullon korkin välittömästi kiinni. Parempi ettei käsittele keittiössä, jossa kuuma levy/hella voi olla vaarana ja liuottimilla on myös tapana imeytyä ruokaan. Kunnon ilmastointi tilassa, jossa asetonia käyttää eikä mitään palavaa kohdetta lähellä.

Asetoni ei nyt kovin vaarallista ole - ainakaan oikein käytettynä, mutta ei sitä kannata muutenkaan päällensä ruikkia ja haistella. Helposti haihtuvana nappaa ihosta tehokkaasti kosteutta mukaansa. Laiskana kun ei aina jaksa vetää suojakäsineitä käsiin, niin labrojen jälkeen kädet on ihan korput "Sehän on vain asetonia" -tyyli, valitettavasti.

Vinkkinä niille, joilla on mahdollisuus käyttää esim. SciFinderia (tai CrossFirea?), että eugenolista ja kalojen nukuttamisesta löytyy jonkun verran asiaa sitä kautta. Itseasiassa jo vuonna 1972 jossakin päin maailmaan tutkittiin eugenolin käyttöä makean veden kaloilla ja jotain juttua eugenolista jo vuonna 1913 Hkiläisille vielä iloisena yllätyksenä, että osa materiaalista on myös saatavana Viikistä ja eläinlääketieteellisesen tdk:n kirjastosta. Valitettavasti tietokanta ei ole yleisesti saatavana ja on sen verran kallis, ettei se todennäköisesti löydy kuin yliopistoista tai vastaavista. Mutta jos haluaa siis tietoa ja on mahdollisuus käyttää esim. em. mainittuja sovelluksia, niin etsimään...

Itse olen käyttänyt alkoholia ja asetonia öljyn kanssa, mutta ilmankin. Ilman käytettynä olen käyttänyt lämmintä vettä, johon sen "sekoittanut".