Korjaus: 260-l ensiakvaario

[terraluna]

Saan ystävältäni 260-litraisen (mitat: levein leveys 120cm, syvyys etulasista kohtisuoraan takakulmaan 75cm ja korkeus 50cm) kulma-akvaarion, joka tulisi myös olemaan ensimmäinen akvaarioni.
Aiheesta täytyy siis opiskella enemmänkin, mutta haluaisin vastauksen muutamaan, lähinnä tekniikkaa, koskevaan kysymykseen.

1. Miten tuon kokoisen akvaarion veden suodatus hoituu parhaiten? Olen ymmärtänyt, että isompiin altaisiin olisi syytä hankkia sekä sisä- että ulkosuodatin?
Jos vaihtoehtoja on useampiakin, mieluimmin helppo, käyttäjä- ja kukkarolle ystävällinen ratkaisu (ei nyt kuitenkaan ihan köyhäilybudjetilla olla liikenteessä kumminkaan ).

2. Valaistus, montako putkea ja miten asetetaan fiksuimmin tuona malliseen akvaarioon? Minkä tehoisia putkia tarvitaan?

3. Entäpä lämmittimen teho ja tarvitaanko niitäkin mieluummin kaksi pientä vai kelpaako yksi isompi?

4. Muita tarpeellisia laitteita?

5. Kaloiksi ajattelin hankkia kun kukkaronnyörit antavat myöten jotain seuraavista lajeista:
-Kongontetroja (Phenogrammus interruptus)
-Leväbarbeja (Crossocheilus siamensis)
-Kerritetroja (Inpaichtys kerri)
-Rubiinitetroja (Hemigrammus erythrozonus)
-Siniseeprakaloja (Danio aequipinnatus)
-Nuoli-imumonneja (Otocinculus-suku?)

Ainakin alustavien tutkimusten mukaan noilla kaloilla olisi suhteellisen yhtenevät vaatimukset veden laadun suhteen (pehmeähkö vesi, pH alle 7, lämpö 25 asteen kieppeillä).
Luultavimmin hankin vain noita "levänsyöjiä" ja yhtä muista lajeista kunnon parven. Kommentoikaa jos löytyy mitä tahansa kommentoitavaa em. kaloista!


edit: väsyneenä mutta innostuneena laskettu tilavuus pienenikin 260 litraan, selitystä alempana.

[Tom80]

1. Miten noin suuren akvaarion veden suodatus hoituu parhaiten? Olen ymmärtänyt, että isompiin altaisiin olisi syytä hankkia sekä sisä- että ulkosuodatin?
Jos vaihtoehtoja on useampiakin, mieluimmin helppo, käyttäjä- ja kukkarolle ystävällinen ratkaisu (ei nyt kuitenkaan ihan köyhäilybudjetilla olla liikenteessä kumminkaan ).

Taitaa helppo, käyttäjä- ja kukkarolle ystävällinen ratkaisu olla toi mattosuodatin. Jukka Järven sivuilla siitä lisää.
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mattenfi.php

[terraluna]

Kuulosti aika edulliselta ja muutenkin fiksulta ja muuntelukelpoiselta sijoituspaikan ja -tavan suhteen, mutta laskutoimitukset ja asennuksen esittely jättivät vähän epävarmaksi.
Täytyy katsella näiltäkin sivuilta, miten ihmiset ovat noita mattojaan asennelleet, aika monella kun näyttäisi sellainen olevan.

Eikös tuollaisen maton voi halutessaan piilottaa jonkun taustarakennelman taakin, jos se vain laskee lävitseen kauttaaltaan vettä? Tyyliin joku kalliokulissi, jossa on koloja, joista tausta vilkkuu ja vesi pääsee kulkemaan kulissin ja siitä edelleen maton taa.
Tässähän ihan alkaa inspiraatio jo kehittyä ja näkemys muotoutua hiljalleen!

edit: typoja

[saurama]

1. Halvin vaihtoehto tehokkaaksi biologiseksi suodattimeksi on mattosuodatin. Tosin se ei ole kotimaisten käyttökokemusten perusteella osoittautunut ihan niin yleispäteväksi kuin alunperin oletettiin.
Vilkaise esimerkiksi ketjua http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=15636 aiheesta. Riittävän kokoinen ulkosuodatin voi siis edelleen olla hyvä vaihtoehto.

2. Kulma-altaan valaisu loisteputkilla on aina vähän hankalaa. 150W ei ole kamalan paljoa valoa puoleen kuutiometriin, mutta yhtä 150W monimetallia voisi kyllä ajatella lähtökohdaksi. Yhdellä pistemäisellä valonlähteellä saadaan myös ehdottomasti elävin ja kaunein valaistus kunhan pitää huolta siitä, että veden pinnassa on sopivasti virtausta.

3. Sopiva lämmittimen teho riippuu siitä, montako astetta "luonnollisesta" sinun tarvitsee lämmittää vettä. Viileässä huoneessa todella lämmintä vettä tarvitsevat kalat vaativat rajusti lämppäritehoa kun taas tarvittaessa vain 1-2 astetta huoneenlämpöä reilumman lämpömittarin lukeman pärjää pienemmälläkin lämmittimellä. Koska lämmittimien tehot eivät mainittavasti vaikuta laitteen hintaan, lähde liikkeelle 300W lämmittimestä. Jos aiot pitää altaan ilman kansilaseja (haihtuminen voimakasta ja haihtuminen sitoo lämpöä) ja/tai tarvitset lämmintä vettä kaloillesi huoneenlämpöön verrattuna, hanki suoraan kaksi. Kunhan sijoitat lämmittimen sopivaan virtauskohtaan, et tarvitse niitä kahta tasaisen lämmönjakauman takia.

4. Haluat todennäköisesti kasviesi kukoistavan ja silloin valon ja ravinteiden lisäksi sinun täytyy tarjoilla vihanneksille myös hiilidioksidia. Hakusanoilla hiilidioksidi, hiivate ja kilju löytyy paljon infoa.

5. Otot asuvat luonnossa viileissä ja virtaavissa puroissa. Periaatteessa otollisin paikka niille olisi allas, jonka lämpö ei nouse yli 24 asteen, mutta kyllä niitä monella on lämpöisemmissäkin. Se vain lyhentää ikää.

Leväbarbista kasvaa noin 15-senttinen silakka ja kun se pirteä uimari on pirteällä tuulella niin rajuimmat ehdotukset ovat olleet, että minimissään levisten altaan tulisi olla 150cm pitkä. Vasta silloin kaverit saisivat riittävän runsaasti uimatilaa. En silti usko, että puolikuutioisessasi leviksillä tulisi varsinaisesti ahdasta . Se kaipaa myös kaverien seuraa eli ei yksin tai pareittain vaan pienellä joukolla. Tenavina ja teineinä leväbarbit ovat erittäin tehokkaita levänsyöjiä, mutta möhömahaisina ja survariin tottuneina ne eivät välttämättä ensimmäisenä haukaa vihreää kasvustoa vaan tulevat nojaamaan pullottavan napapiirinsä kanssa etulasiin norkoamaan jotain parempaa evästä.

[terraluna]

yhtä 150W monimetallia voisi kyllä ajatella lähtökohdaksi. Yhdellä pistemäisellä valonlähteellä saadaan myös ehdottomasti elävin ja kaunein valaistus kunhan pitää huolta siitä, että veden pinnassa on sopivasti virtausta

Sori tyhmyyteni, mutta mikä on monimetalli? Jokin valaisin siis, mutta millainen? Pistemäinen valolähde, sellainen spottityyppinen, mikä ripustetaan kattoon roikkumaan, kävi mullakin ihan ekaksi mielessä.

Sopiva lämmittimen teho riippuu siitä, montako astetta "luonnollisesta" sinun tarvitsee lämmittää vettä.

No huoneen lämpötila pyörii siinä 18-20 asteen vaiheilla, eli lämpöä pitäs saada nostettua se viitisen astetta ainakin. Lasi on hankittava, koska talossa on kaksi kissaa. Täytyy muuten ostaakin vähän lujempaa tavaraa, ettei meidän poju löydä itseään kylpemästä kalojen seurasta.

Noista kiljupulloista olen myös kuullut puhuttavan hiilidioksidilannoituksen yhteydessä, mahtavat haista muhevalle?

Leviksiä suunnittelin tosiaan myös ihan parvea, nahistelevat sitten keskenään eivätkä märehdi muiden ev(ä)illä. Noista kaloista pistinkin vielä uteluita noille varsinaisille kalapalstoille.

[Kaizu]

Saan ystävältäni 500-litraisen (mitat: levein leveys 120cm, syvyys etulasista kohtisuoraan takakulmaan 75cm ja korkeus 100cm) kulma-akvaarion, joka tulisi myös olemaan ensimmäinen akvaarioni.

Siis korkeus 100 cm? Saa olla melkoisen paksua lasia jos kestää vettä tuon verran. Pikaisesti laskemalla, jos tuo on täysin kolmionmuotoinen ja muut mitat pitävät paikkaansa, niin korkeus olisi 55,5 senttiä.

Jos pohja on kolmion muotoinen, niin matolle löytyisi loistava paikka siitä takanurkasta. pienentää tosin kalojen uintitilaa jonkinverran, tai aika paljonkin verrattuna ulkosuodattimeen.

[terraluna]

Siis korkeus 100 cm?

Näin mulle kerrottiin. Siskon kanssa piirrettiin sitten kuvat ja ruvettiin soveltamaan muistikolmiota, trigonometriaa ja pythagorasta ja saatiin altaan tilavuudeksi likimain 500 l. Ja tosiaan ei ole täysin kolmio, vaan "timantin" mallinen, eli siinä joku tovi vierähti kun laskettiin.
Oon nähnyt akvaarion myös täynnä vettä, joten kyllä ne lasit on aika paksut sitten vissiin.

Mietin itsekin että takakulma olisi passeli paikka sijoittaa noita teknisiä vempeleitä, olivatpa sitten mitä laatua hyvänsä, siihen saa eteen viritettyä puskaa tai kulissia ja suodattimen virtauksen voi ohjata vaikka sivulaseja myöten kiertämään allasta. Eikö?

[saurama]

Sori tyhmyyteni, mutta mikä on monimetalli? Jokin valaisin siis, mutta millainen? Pistemäinen valolähde, sellainen spottityyppinen, mikä ripustetaan kattoon roikkumaan, kävi mullakin ihan ekaksi mielessä.

Monimetallipolttimo muistuttaa ulkonäöltään halogeenia. Sitä lasiputkisellaista, joka on esimerkiksi työmaavalaisimissa ja kotona kattoon osoittavissa parimetriä korkeissa jalkalampuissa. Ko. polttimon ympärille voidaan sitten rakentaa monennäköisiä valaisimia. Monimetallin hyvät puolet ovat hyötysuhde ja valon laatu. Hyötysuhde on samaa luokkaa loisteputkien kanssa eli sähkö ei muutu pääasiassa lämmöksi kuten hehkulampuissa ja halogeeneissa. Sata wattia loisteputki/monimetallilamppuja antaa noin kuusi kertaa enemmän valoa kuin sata wattia halogeenilamppuja.

Elohopealamppujen hyötysuhde on halogeeneja parempi, mutta silti vain puolet monimetallista. Isompi ongelma niissä on kehno värintoistokyky. Kaikkeen toki tottuu, mutta jos pääsee vertaamaan hyvään valoon, näkee elohopeavalon olevan voimakkaasti kellanvihreä - ja kaiken siinä valossa elävän tietysti myös.

Parhaat monimetallit ovat samalla viivalla parhaiden loisteputkien kanssa väritoistossa, eli erittäin hyvää.

Noista kiljupulloista olen myös kuullut puhuttavan hiilidioksidilannoituksen yhteydessä, mahtavat haista muhevalle?

No ei oikeastaan. Liivate hidastaa käymistä niin paljon, että hajuhaittoja ei käytössä ole ollenkaan. Sitten kun hiivatepullo on käynyt loppuun ja tehdään uutta satsia, huomaa pullon avatessaan sen hiivan hajun. Mutta puteli on pieni, ei sitä hajua sinne mahdu paljoa

[Liisa S]

Kaizun trigonometrian taidot kaipaavat hiukka hiomista eli jos allas olisi tarkalleen kolmion muotoinen, se olisi noilla mitoilla 450 L ja koska siinä on tuota timantin muotoa, tuo 500 L on varmaan hyvin lähellä totuutta.

Korkeuden takia taatusti vihoviimeinen hoidettava, eihän tuonne pohjalle yllä kuin apuvälineillä! Tekee ainakin kasvien istuttamisen hankalaksi sillä on pakko opetella käyttämään istutuspuikkoa ja muita vastaavia vehkeitä.

Kalastosta: jos otat kongontetroja, ei välttämättä kannata ottaa mitään pieniä ja hissukoita parvikaloja lisäksi eli siniseeprat varmasti menevät ongelmitta mutta nuo pikkuiset tetrat jäävät kyllä huomaamattomiksi. Tai sitten ei kongoja, siniseeprojen tilalle jotain pienempiä seeproja ja sitten rubbanat ja kerrit käyvät hyvin. Leväbarbit menevät pientenkin tetrojen kanssa, sillä ne eivät kiusaa niitä eivätkä yleensä, etenkään vanhemmiten, singahtele jatkuvasti ympäri akvaariota (paitsi jotkus hullut yksilöt, Maisulla muistaakseni oli aikoinaan joku ihan sekopää levis). Leväbarbit ovat akvaarion pisimmän mitan takia vähän siinä ja siinä, mutta kyllä ne täällä menisivät etenkin jos kasveja on tarpeeksi.

Muistathan että mitä pienempi parvikala, sen isompi parvi jotta kalat voisivat käyttäytyä luonnollisesti ja olisivat hyvännäköisiä tämänkokoisessa altaassa. Kongolaisille riittäisi joku 7 kalaa parven muodostukseen, rubiinitetrat alkavat näkyä näissä litroissa vasta jos niitä on joku 20.

Nuolimonnit (ei "nuoli-imumonni") saattavat olla aika piilottelevia, jos ne pelkäävät altaan isompia kaloja. Jos niiden näkymisellä ei ole niin väliä, niitäkin voi pitää kongontetrojen kanssa mutta suosittelisin silti jotain vähän skrodempaa levänsyöjää, kuten vaikka partamonnia.

Kalastoehdotukseni:
1. "vilkas isokala-akvaario": 12 kongontetraa, 5 leväbarbia, 1-2 partamonnia, 6 selkäuimaria (tai pari yksilöä jotain pienempää ripsimonnilajia)

2. "rauhallinen pikkukala-akvaario": 30 rubiinitetraa, 12 nuolimonnia, 6 noitamonnia (tai muita tikkumonneja), pikku haaremi töyhtökääpiöahvenia

ja molemmissa ehdotuksissa jää vielä tilaa ylitsekin lisäkaloille, jos niitä haluat

[terraluna]

Kas niin, uusi aamu ja pirteänä liikenteessä, joten aivotkin toimivat vähän paremmin.

Taisinpas eilen vaan piirrellä nenänpää innosta tuhisten niitä kuvia sen kummemmin tuota korkeutta ajattelematta. Eli tietenkin se 100 cm oli akvaarion korkeus JALUSTOINEEN, mikä tuotti tilavuudeksi tuon 500 l.
Nyt kuitenkin tänä aamuna pohdin, että metrihän on aika paljon ja soitin kaverille kysyäkseni itse ALTAAN korkeutta, joka onkin 50cm. Eli näillä tiedoilla altaan oikea tilavuus onkin vain 260 l.

Näin sitä innostuessa järki kaikkoaa nupista.

Mutta netistä kurkistelemieni tietojen mukaan kyseinen tilavuuden puolittuminen ei vaikuta kuitenkaan kalastoon, eli voin edelleen harkita samoja lajeja.
Sen sijaan nuo ystävällisesti annetut tehot valaisimelle ja lämmittimelle taitavat nyt sitten heittää nekin.

Saanko oikeat tehot jos vain ronskisti puolitan 500-litraisen vaatimat tehot? Eli tällöin tähän 260-litraiseen riittäisi 150W tehoinen lämmitin.
Miten on valon kanssa, sillä vedenpinnan eli valaistavan alueen koko ei siis muutu miksikään, mutta allas on nyt puolet matalampi, joten valonkin tarvitsee yltää vain puoleen edellisen syvyydestä?

[jarvij]

Mattosuodattimen voi ihan rehellisesti jättää aivan näkyville, sillä kukaan ei sitä suodattimeksi tai akvaarion tekniikaksi luule. Sitä ei yksinkertaisesti "näe", vaikka se akvaariossa on.

Tässä on pari lähikuvaa mattosuodattimesta:




Minä en ainakaan näe tuossa tekniikka tai suodatinta, vain akvaarion taustaa.

Maton pintaan voi viilellä 1 - 2 cm syviä uria kuvaamaan kallion halkeamia; samoin pintaa voi repiä rikki (helppoa talvella, kun maton ensin kastelee kunnolla ja antaa sitten jäätyä. Jäistä mattoa voi veistää, raapia ja sahata, kuten jäätäkin.). Alussa hurjan sininen väri häviää muutamassa viikossa.

Maalattu tausta tai paperi sitävastoin on ja pysyy yksitoikkoisen värisenä

[terraluna]

Mattosuodattimen voi ihan rehellisesti jättää aivan näkyville, sillä kukaan ei sitä suodattimeksi tai akvaarion tekniikaksi luule.

Ei varmasti luulekaan siinä vaiheessa kun pintaan on kasvanut levää ja bakteereita ja sininen väri hävinnyt sekä kasvit ovat juurtuneet siihen kauttaaltaan.
Siksi kyselinkin kulissilla naamioinnin mahdollisuudesta. Tosin nyt kun korjauslaskujen altaan jälkeen tilavuudeksi tuleekin enää se 260 litraa, en kyllä rakentaisi enää mitään kulisseja lisää vesitilavuutta syömään.

[jarvij]

Mattosuodattimen voi ihan rehellisesti jättää aivan näkyville, sillä kukaan ei sitä suodattimeksi tai akvaarion tekniikaksi luule.

Ei varmasti luulekaan siinä vaiheessa kun pintaan on kasvanut levää ja bakteereita ja sininen väri hävinnyt sekä kasvit ovat juurtuneet siihen kauttaaltaan.
Siksi kyselinkin kulissilla naamioinnin mahdollisuudesta. Tosin nyt kun korjauslaskujen altaan jälkeen tilavuudeksi tuleekin enää se 260 litraa, en kyllä rakentaisi enää mitään kulisseja lisää vesitilavuutta syömään.

Tuo aika on pari, kolne viikkoa, sillä jo kourallisella jaavansammalta saa ihmeitä aikaan.

Akvaarion kypsyttämiseen menee muten saman verran aikaa!

[terraluna]

jos otat kongontetroja, ei välttämättä kannata ottaa mitään pieniä ja hissukoita parvikaloja lisäksi eli siniseeprat varmasti menevät ongelmitta mutta nuo pikkuiset tetrat jäävät kyllä huomaamattomiksi.

Ajattelin hankkia ihan vain muutamaa lajia, jotain levänsyöjiä ja yhden näyttävän (=tarpeeksi kookkaan) parven kongoja, siniseeproja tai noita pienempiä tetroja. Eli myös parven koot on otettu huomioon.

Luultavasti ihan ensimmäisiksi asukkaiksi saan jämät entisen omistajan kalastosta eli kuulemma pari monnia ja neontetran.
Lienevät ainakin karaistuneita, kun ovat säilyneet hengissä puolillaan vettä olevassa, lämmittättömässä ja suodattamattomassa altaassa. Ressukat...
Eli jos eivät matkan rasituksiin kuole, tuskin vetävät hernetä aivoihin asti myöskään uuden akvaarion vesiarvojen heilahteluista.

[Silakka]

Vihje, vihje, vihje...

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=15697

[terraluna]

Toki tuollainen merivesiakvaario olisi hieno, haastava ja mielenkiintoinen, mutta laitteistoineen myös kalliimpi.
Toistaiseksi työttömän, opiskeluista välivuotta pitävän budjetti antaa näillä näkymin mahdollisuuden suodattimen ostoon ja sitä kautta koko akvaarion toiminnan aloittamiseen vasta joulun seutuun.
Mutta hyvin suunniteltuhan on tunnetusti puoliksi tehty.

--------------------

Kävinpä tuolla kirjastossa eilen ja lainasin muutaman oppaan.

Markku Varjon kirjoittaman Akvaario-oppaan mukaan sopivan tehoinen lämmitin olisi akvaariooni sellainen 90W, silloin ei ainakaan tehon vähyys haittaa, jos loppuu talosta lämmitysöljy 20 asteen pakkasilla. (Kuten kävi viime tammikuussa. )

Maalaisjärjellä ajatellen käy myös kaksi 45W lämmitintä ajaisi asian ja lämpö leviäsi tasaisemmin akvaarioon. Kaksi erillistä lämmitintä maksaa kuitenkin varmaan enemmän kuin yksi tehokkaampi.
Lämmitin kannattaa varmaan sijoittaa johonkin suodattimen ulostuloputken läheisyyteen, jolloin vedenkierto tasaisi lämpöä akvaarion eri osissa?
Yksi iso vai kaksi pienempää?

---------------------

Valaistuksen ja suodatuksen suhteen olen yhä epävarma.

Valaisinkoteloa tai valaisinta ei käsittääkseni ole entuudestaan. Vaihtoehdot lienevät kattoon kiinnitettävät valaisimet, loisteputkityyppiset erillisvalaisimet, jossa oma kotelo tai mittatilautyönä kotelon nikkarointi itse tai teettäminen osaavammalla.
Mieluiten hoitaisin valaisun siten, että se vaatii suht vähän sähkömiehen tai nikkariekspertin taitoja, viitaten lähinnä tuohon mittojen mukaisen valaisinkotelon rakentamiseen...

Valon laatua ja sävyä tässä mietin...
Kasvithan eivät juurikaan hyödy hehkulamppujen lämpimän punasävyisestä valosta, mutta pelkkien kasvivalojen sävy taas ei välttämättä miellytä esteettistä silmää.

Loisteputkiahan voi yhdistellä erilaisia ja näin hakea sopivaa kompromissia estetiikan ja hyödyn välille.
Eli minkälaisia putkia sitten kannattaisi hankkia?
Entä jos ostaa noita valmiita koteloita, kuinka monelle putkelle niissä yleensä on tilaa?

Luin jostain, että monimetalivalo sopisi nimenomaan syvien altaiden valaisuun, sillä sen valo yltää syvemmälle kuin esim. loisteputkien.
Entä nyt, kun allas onkin siis vain 50 cm syvä?
Varmaan loisteputkikin käy nyt?
Kumpi mahtaa olla siis hinta-laatusuhteeltaan parempi 50cm syvään altaaseen?

[terraluna]

No niin, akvaario tuli ja on ollut nyt päivän käynnissä laitteineen.

Faktat:

-avoin kulma-akvaario 260 l, lev. 120cm, syvyys 50cm

-sisäsuodatin Eheim 2252, kahdella perusvaahtomuovipatruunalla
-> voimakas virtaus, pyörittää akvaarion vesimäärän 4,5 kertaa
tunnissa

-valaistus: 2xSylvanian Aquastar 90 cm putkia
-> jos merkintä F30W tarkoittaa tehoa, sitä lienee 2x30W

-lämmitin: Jäger-merkkinen, tehoa 200W
-> lämpötila tällä hetkellä n. 21 astetta, kalat&kasvit tottuneet
lämmittämättömään veteen

-ilmastus: pumppu&suutinkivi (lähinnä koriste)

-kalat: 1 partamonni (tarkka laji epäselvä), 1 kardinaalitetra

-kasvit: 3 miekkakasvia (tarkempi lajinmääritys tekemättä)

-sisustuksena kivistä rakennettuja pengerryksiä ja luolia, runsaasti soraa sekä puunjuurakko

-------------------

Tekniikasta sen verran, että sitä uusitaan sitä mukaa kun saan rahaa. (Mm. uusi valaisin ja ulkosuodatin hankintalistalla).

Nyt haluaisin kuitenkin lähteä suunnittelemaan ja hankkimaan lajistoa akvaariooni sen tämänhetkisen tekniikan mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa.
Esim. kun virtaus on hurja, ei ainakaan mitään rihmakaloja tähän koskeen. Got the point?
Ehdotuksia niin kalastoon kuin kasvistoonkin saa laittaa!

Tuosta virtauksesta pitikin kysymäni: onkohan noin voimakkaasta virtauksesta jo jotain haittaa?
Näyttäisi nimittäin siltä, ettei suodattimessa ole mitään mahdollisuutta säätää virtausta pienemmäksi..?

[sani]

Ihan vain sellainen juttu että lämpimän veden kardinaalitetra varmasti kärsii 21 asteessa eikä se siihen "totu". Partamonni kyllä pärjää paremmin.

[terraluna]

Ihan vain sellainen juttu että lämpimän veden kardinaalitetra varmasti kärsii 21 asteessa eikä se siihen "totu".

No tämä yksilö on ollut jo yli vuoden sellaisessa 19-asteisessa vedessä ja ui pää alaspäin ja haukkoi happea 25-asteisessa .

Tarkoitukseni on vähitellen nostaa akvaarion lämpötila siihen 25 asteseen, sillä muuten uusille tulokkaille tulee vaikeuksia sopeutua kylmään veteen. Ihan äkkiseltään ei kuitenkaan voi lämpötilaa nostaa, siinä tulee liian iso shokki näille vanhoille.

[Lisa]

Esimerkiksi ne viesteissäsi pyörineet siniseeprakalat olisi oikein kiva valinta mielestäni. Ovat näyttäviä, vilkkaita ja kilttejä kalasia, joiden hoito ei tuota ongelmia erkillekään. Seeprojen seuraksi voisi nakata niitä leväbarbeja vaikkapa neljä kipaletta ja täytyyhän altaassa nyt aina myös partis olla Mikseipä joukkoon menisi myös parvellinen nuolimonneja, mutta pidä sitten huolta siitä, että kaikille riittää ruokaa. Nuolimonnit kun usein eivät suostu mitään muuta syömään kuin oikeaa levää ja leväbarbit ovat kovin ahkeria levänpoistajia. Mielestäni tankki ei tarvitse siniseeprojen, levisten, partiksen ja mahdollisten nuolimonnien lisäksi mitään muita asukkaita eikä sinne paljoa muuta mahdukaan. Leväbarbit jos jättää pois, niin toinen parvi olisi mahdollinen ja siihen tarkoitukseen sopisi erinomaisesti toinen vilkas fisu nimeltä kirsikkabarbi

[terraluna]

Lisalle: kaikki ehdottamasi kalat olisivat kovasti myös minun mieleeni, mutta uskaltaako seepriksiä hankkia lasittomaan akvaarioon, niillä kun on kuulemma tapana hyppiä?
Voisiko runsas pintakasvillisuus auttaa ehkäisemään itsemurhahyppyjä?

[sani]

No tämä yksilö on ollut jo yli vuoden sellaisessa 19-asteisessa vedessä ja ui pää alaspäin ja haukkoi happea 25-asteisessa .

Hmm, minun akvaarioissani oli kesällä 26-29 astetta lämpöä helteistä johtuen vaikka lämmitintä ei ollut, akvaarioiden lasit oli pois ja tuuletintakin kokeiltiin. Takuulla tuo sama kala on kesällä uinut siis hyvinkin elävänä lämpimässä vedessä! Mutta no, en ala kiistellä asiasta.

[Lisa]

Lisalle: kaikki ehdottamasi kalat olisivat kovasti myös minun mieleeni, mutta uskaltaako seepriksiä hankkia lasittomaan akvaarioon, niillä kun on kuulemma tapana hyppiä?
Voisiko runsas pintakasvillisuus auttaa ehkäisemään itsemurhahyppyjä?

Miksei kansilaseja voi laittaa? Jos pinta on täysin peittynyt esim. pistialla, niin tuskin ne fisut sieltä ulos tulee (vaikka tulevat kuitenkin, heh), mutta jooh, kannattaa ehkä ajatella sitten jotain muuta lajia. Seepris on kuitenkin sen verran rämäpäinen, että saattaa hyvinkin pujahtaa maakrapujen elämää katsomaan ja jäädä sille tielleen. Myös leviksien tiedetään tulleen kansilasittomista altaista pihalle, harvemmin kyllä.

Siniseeprojen tilalle voisi ajatella rubiinitetrojen megaparvea ja sitten lisukkeeksi ne levikset, partis sekä mahdolliset nuolimonnit

[terraluna]

Miksei kansilaseja voi laittaa?

Ensimmäinen syy tähän on akuutti rahapula, toinen se että olisi se vaan aika kaunis sellainen avoin akvaario, jos siinä pinnallakin olisi kasveja ja pohjakasvit kasvaisi myös pintaan ja kukkisi. (Näin kävi koulumme akvaariossa ala-asteella ja oli kauniin näköistä!)
Mutta toisaalta siniseeprat ovat niin ihania kaloja, että saatan siltikin niiden vuoksi laitattaa lasit.

Myös leviksien tiedetään tulleen kansilasittomista altaista pihalle, harvemmin kyllä.

Tästä on myöskin kokemuksia samaisen kouluakvaarion ajoilta. Kolmesta ensimmäisinä hankituista leviksistä vain yksi malttoi pysyä altaassa ja on siellä muuten yhä, jo 10 vuotta vanha nestori!

[terraluna]

Ja päivitystä taasen, kalasto alkaa hahmottumaan:

-partikseni lienee ns. maatiaispartamonni, jolle sillekään ei ole selkeää tieteellistä nimeä

-kardinaalitetra lähti naapurin akvaarioon parven jatkoksi

-ensi viikolla (luultavasti) akvaan on tulossa 5-päinen leväbarbipoppoo

-olen pohdinnoissani päätynyt monista vaihtoehdoista siniseepraparveen: viihtyvät virtaavassa vedessä, pärjäävät vilkkaina kaloina touhukkaiden levisten seurassa, tykkäävät kylpyvettä viileämmästä vedestä

-vielä pohdituttaa, montako seepristä hankkisi. Kymmentä olen ajatellut, lienee sopiva määrä?
Entä kannattaisiko ostaa vielä monnisia pohjaa puhtaana pitämään, vai alkaako tilanpuute tai asuinkumppanien rämäpäisyys ahdistaa?

-tällä kalastolla kansilasit ovat kyllä ehdottomat!