Timanttitonkijat ja timanttiaffenet samaan purkkiin?

[ava]

Siis timanttitonkijat ja timantti(kirjo)ahvet tämän aiheena.

Niin, voiskos näitä kaloja laittaa samaan akvaan?
Akva on siis täysin vasta suunnitteluasteella ja itsekin olen vielä (täysin) pihalla näistä tämänlajisista kaloista.

Olen siis hankkimassa yli 700 litraista akvaa, johon toisesta akvastani siirtyisi kaksi helmivampyyriplekoa ja tummaleväpleko.

Joku enemmän näitä timantteja tunteva voisi ehkä kertoa niiden vesivaatimuksista ja muutakin huomionarvoista. Syökö/repiikö kasveja, millainen sisustus jne. Millaisia luonteeltaan ja jos ne samassa pytyssä viihtyvät, niin montako kutakin? Entä tunnistaako näistä hyvin koiraat ja naaraat?

Mitä mahdollisia muita lajeja voisi laittaa? Monnisia?

Kaikki vinkit ja ehdotukset otetaan vastaan!

[ava]

Eikö kellään ole kokemusta näiden yhdistelystä?

[JKatajisto]

Hei,
juuri näiden kalojen yhdistämisestä ei ole kokemusta, mutta Satanopercoista jonkin verran.
Kosken Timanttikirjoahvenesta kovinkaan tiedä, en lähde sitä luonnehtimaan muuta kuin ehkä sanalla Länsi-Afrikka(?). Sitä en sano, etteikö eri mantereilta tulevia kaloja voisi kasvattaa samassa akvaariossa vallan menestyksekkäästi -mutta tässä lienee kuitenkin syy siihen, ettei meillä yhdistelmää ole kokeiltu .
Satanopercoille etsimme jossain vaiheessa seurakalaa E-Amerikkalaisista pienistä/keskikokoisista kirjoahvenista ja hyvin nopeasti päädyimme tulokseen: paras kaveri Satanopercalle on toinen rauhallinen saman alueen tonkija, eli Satanoperca (tosin totesimme myös Satanopercojen ja Retroculusten nauttivan toistensa seurasta). Syynä ei ollut niinkään muiden kirjoahventen agressiivisuus vaan vilkkaat syömätavat. Tonkijalle on jäätävä jotain tonksoteltavaa senkin jälkeen kun vilkkaammat kalat ovat napsineet omansa ennen kuin ruoka on laskeutunut pohjaan. ('yliruokkimisellakin' tämän voisi varmistaa, mutta Satanopercat ovat aika herkkiä ravinteille)
Toisinkin päin voi olla. Sattuman kautta meille päätyi kaksi koviakokenutta Kiekkoa, jotka ovat toistaiseksi Satanopercojen ja Retroculusten kanssa samassa altaassa. Kiekkoihin verrattuna tonkijat hakevat ruokansa todella hanakasti (ja pinnaltakin, nyt kun ovat rauhallisempien kalojen seurassa) ja selvästikin kiekot ovat hieman hämillään ainaisesta pohjan tonksottamisesta ja tohinasta. Tästä oli joskus aikoinaan kysymys täällä palstoilla, ja nyt kun on kokeiltu siihenkin voi vastata, että Timanttitonkijat eivät pahemmin Kiekkokaloista välitä, mutta Kiekot olisivat selvästi onnellisempia keskenään (jos vaikka kysyjä sattuisi lukemaan).
Eli yhteensopivuuden/sopimattomuuden voi kyllä havaita jo kauan ennen kuin kutupuuhat paljastavat oikeat karvat.

Timanttitonkijoista (tai Satanopercoista yleensä) ja kasveista voin sen sanoa, että kasvit eivät varsinaisesti näitä otuksi riivaa, mutta siinä tonksotellessa tulee kyllä nostettua kasveja pohjasta. Ja kasvien tyveen kun vielä tuntuu ajaituvan ne makupalat niin... Kasvit voi kuitenkin suojata vähän isommilla kivillä (tonkijan pohjahiekanhan kannattaa olla vähän hienojakoisempaa soraa/hiekkaa). Kasvinlehtiä voidaan vähän tökkiä kutupuuhien alkaessa, mutta ei varsinaisesti repiä. Timanttitonkijoita tosin ei tietääkseni ole saatu Suomessa pahemmin kutemaan, toisin kuin Pronssitonkijoita (S. jurupari, joita tähän mennessä on paljon timantteina myyty).

Sukupuolet erottaa kutuputken muodosta, mutta kutuputkihan ei ole pahemmin ilman kutupuuhia ulkona. Muuten sukupuolesta on paha muuta kuin arvailla, ja ehkä akvaarion kingin voi käyttäytymisestä erottaa urokseksi. Kokoeroja on muutenkin, mutta ehkä S. jurupareistamme naaraat ovat hieman pienempiä. Satanopercat ovat suuhautojia, ja vaikka molemmat sukupuolet pitävät niin munia kuin poikasiakin suussaan, 'kuonon' muodostakin voisi sukupuolta arvailla, se on naarailla ehkä mielikuvituksen verran leveämpi.

Jos olet Timanttitonkijoihin mieltynyt, kannattaa olla valmis myös huolehtimaan veden laadusta, sillä nitriitit/nitraatit passivoittavat nämä tonkijat nopeasti. Veden lämpötilaksi on hyvä siinä 28 astetta ja pH 6.5, nitriitit nolla ja nitraatit alhaalla (iitit ja aatit saattaa mennä joskus sekaisin). Vaatimuksiltaan joustavimpia oman kokemuksen mukaan ovat S. juruparit eli Pronssitonkijat. Jotka ovat kyllä yhtä mukavaa seurattavaa käyttäytymiseltään kuin Timantit, mikäli käytös on ihastumisen syy. Timanttitonkijoita on tosin tarjolla niin viljeltynä kuin luonnosta tulleinakin, enkä ihmettelisi jos viljellyt olisivat hieman joustavampia.

Parvikaloja ovat eli ainakin 5 olisi hyvä ottaa niin on seuraa toisistaan. Ehkä jos minulla olisi tällä hetkellä 700 litraa ilman kaloja ottaisin siihen sekaparven Satanopercoja, ja riippuen vähän mitä on tarjolla (kasvavat vähän eri kokoisiksi), niitä mahtuisi ehkä jopa kymmenen. Ja siihen sitten puun ja kiven koloihin pari puuta jyystävää Plecoa tuhoamaan loputkin kasvit

Jos tonksottelijat kiinnostavat niin kannattaa hankkia Weidnerin "South American Eartheaters" ja hankkia siihen nimmari Kirjoahvenviikonloppuna 1.-2.11. ..tai ainakin käydä kuuntelemassa...

JK