Minulla on 200 litran akvaario, on ollut kuukauden päivät. Suodattimeni on Eheim Ecco 2233 ulkosuodatin. Kaloja 4 platyä+poikanen, 4 kiilakylkeä ja 2 monnia. Ongelmana on pohjalla ja seinissä oleva levä, ilmeisesti sinilevä. Olen epätoivon partaalla, että mitä pitäisi tehdä, miten sen saa pois ja mistä se tulee? Olisiko jollain antaa hyviä neuvoja, kiitos.
Ok.Vaihdoin puolet vedestä.
Täytyy alkaa vaihtaamaan vettä enemmän viikossa.
Käykö kalojeni kanssa lehtikala?
Sitten joskus kun levät saa pysymään poissa.
200-litrainen on kyllä lehtikalalle pienen puoleinen, ne kun kasvavat varsin kookkaiksi. Kuinka korkea akvaariosi on?
Nyt, kun suurimman hädän ohi on päästy, muistuttaisin vielä tuosta Katin aiemmin mainitsemasta kalastosi epäsopivuudesta. Kiilakyljet ovat pehmeän veden kaloja, platyt taas elävät luonnossa kovassa vedessä. Tästä johtuen olisi hyvä, jos myisit tai lahjoittaisit toiset pois, hankkisit jäljelle jättämääsi parveen täydennystä ainakin toiset neljä yksilöä ja harkitsisit muun kalaston sitten tältä pohjalta.
Helpointa on tietysti, jos mittaat veden kovuuden (testejä saa akvaariokaupoista, vesijohtoveden arvoja voi myös kysellä vesilaitokselta) ja pidät sellaisessa vedessä luonnostaan viihtyviä kaloja. Vettä voi toki myös kovettaa tai pehmentää kaloille sopivaksi, mutta siinä on aina oma pieni vaivansa. Tästäkin löytyy hyviä ja halpoja ohjeita tämän keskustelupalstan jäseniltä, kaupalliset kovuuden säätelyyn tarkoitetut aineet ovat sitten hieman arvokkaampia.
200-litraisessa yksi noin 10 yksilön parvi, joku pienten rihmakalojen tai ahventen pariskunta/haaremi ja pari monnia tai parvi monnisia voisi olla mukavaa katseltavaa, mutta näistä asioistahan jokainen on omaa mieltänsä ja kyse on lopulta kuitenkin paljolti juuri yhteensopivuudesta. Tiedätkö muuten mitä kaloja monnisi tarkemmin ottaen ovat?
"Jos ei ole vikaa, älä rupea korjaamaan. Jos vika on todella paha, älä silloinkaan rupea korjaamaan." - Tikrun pieni kirja pomppimisesta
Kultakala on vielä huonompi vaihtoehto, sillä tarvitsee aivan erilaista vettä kuin useimmat muut kalat. Siis sitä älä ainakaan hommaa sinne.
Katsele vaikka akvaariokirjoista tietoa eri kaloista ja huomioi niiden tarvitsemat olosuhteet (veden lämpö, kovuus, pH, tilantarve). Kannattaa suunnitella se kalasto kokonaan ennenkuin hankkii mitään.
Tuossa sani antoi kyllä arvokkaan ohjeen. Kun akvaarioon tulevat kalat päättää kerralla, säästyy paljolta vaivalta, rahan menolta ja pahalta mieleltä. Siinä samalla säästyy myös kalojen hermot ja henki.
Akvaariokirjat ovat yksi hyvä tiedonlähde, mutta kalalajeista opitaan uutta jatkuvasti, joten painettu tieto voi olla vanhentunutta. Netissä on paljon tietoa, mutta kuten mihin tahansa asiaan liittyen, suurin osa siitä on harrastelijoiden mutua tai hajanaisista lähteistä kritiikittä kopioitua. Parasta siis lueskella ensin pohjaksi ja esittää sitten kalastosuunnitelmiaan vaikka täällä aqua-webissä ennen kauppaan menoa. Alkeet on niille sopiva paikka. Siellä voit myös lueskella aikaisempia keskusteluita suunnilleen saman kokoisten akvaarioiden asukeista ja kysellä vinkkejä, jos itsestäsi tuntuu vaikealta löytää kiinnostavia lajeja jo valitsemiesi seuraksi.
Kun nyt ilmeisesti suunnittelet seura-akvaariota, etkä siis lajiakvaariota, voi tuon kokoiseen altaaseen hyvänä nyrkkisääntönä suositella vain alle 10 cm pituisiksi kasvavia kaloja. Kaikki sitä pienemmätkään lajit eivät sinne kyllä mahdu. Kultakala ei siis akvaarioosi sovi, lehtikalallekin se on liian matala.
Nyt kun rupeat suunnittelemaan kalastoasi, parasta olisi ensimmäiseksi selvittää veden kovuus. Jos se on Suomessa tyypilliseen tapaan pehmeää, voisit hyvin pitää kiilakyljet ja hankkia niitä vähän isomman parven. Partamonnitkin tuolla mahtunevat elämään, joskin tästä on parempi saada varmistus joltakulta itseäni kokeneemmalta. Jos ne ovat eri sukupuolta, on toisesta syytä luopua. Muuten olet pian pulassa poikasten määrän kanssa.
Vaikka tämä kaikki tiedon haalinta nyt tuntuisi sinusta vaivalloiselta, voin luvata, että se palkitsee. Hyvinvoivien kalojen elämää on sitten mukava seurata ja koko akvaario muuttuu tiedon lisääntyessä paljon merkityksellisemmäksi.
"Jos ei ole vikaa, älä rupea korjaamaan. Jos vika on todella paha, älä silloinkaan rupea korjaamaan." - Tikrun pieni kirja pomppimisesta
Terve!
Mulla on nyt kiilakylkiä 4,neontetroja 10 ja ne monnit.Ajattelin vielä hankkia 6kiilakylkeä lisää.
Lueskelin rääkyn sivuja ja siellä oli että levänuoliainen sopisi 120cm
pitkään akvaarioon.
Itselläni on 125cm.
Eli eikö se silloin sopisi mun akvaariooni?
vilema kirjoitti:
Lueskelin rääkyn sivuja ja siellä oli että levänuoliainen sopisi 120cm
pitkään akvaarioon.
Itselläni on 125cm.
Eli eikö se silloin sopisi mun akvaariooni?
Jos et aio hankkia mitään muita pohjakaloja niin sitten voit harkita levänuoliaista. Levänuoliaisilla on nimittäin ikävä taipumus alkaa imutella muiden kalojen kylkilimoja ja tässä uhriksi joutuvat varsinkin pohjalla oleskelevat kalat. Oma levänuoliaiseni (akvaario 180 l) ajaa monnisia takaa ja hyökkii luolasta niiden päälle vaikka on vielä pieni. Osa näistä nuoliaisista on hyvinkin aggressiivisia siis.
Partamonnia nuoliainen ei niin haittaa (partamonni osaa antaa selkään jos nuoliainen ahdistelee) mutta monniset, piikkisilmät, puikkokalat yms. joutuvat kyllä kärsimään.
Itsekin voisin kehoittaa levänuoliaista hiukan välttelemään, vaikka minulla ei ole kuin alle vuoden kokemus akvaarioista. Levänuoliaisen kultaisen muunnoksen (söpö oranssi kaveri) hankin viime keväänä. "Levis" ei tunnu vielä olevan täysikasvuinen, mutta aikamoinen tempperamentti sillä kyllä on. En ole koskaan huomannut sen imuttelevan muita kaloja, muut kalat ovat pieniä ja vikkeliä. Joskus se hätistelee muita esim. syödessään tai pesäluolansa oviaukolta, mutta usein näen sen hääräilevän myöskin monnisparven keskellä. Partamonniani ÄllöäLevis tuntuu eniten häiritsevän, usein he touhuavatkin eri puolella akvaariotani. Muiden pohjakalojen mielenrauhaa ajatellen en levänuoliaista suosittelisi, mutta jos ihania imuteltavia kylkiä ei muilla kaloilla ole, eikä muita pohjakaloja niin onhan levänuoliainen aina suuri persoona akvaarioon
Muuten en asiaan osaa sanoa kuin että tarkista akvaariosi veden laatu ja tämän pohjalta etsi sinne sopivia kaloja vaikkapa suunnilleen samasta maankolkasta. Itse lähdin liikkeelle vesiarvoistani, sekä Etelä-Amerikan kaloista.. tästä se tosin rönsyili hiukan käsittämään mm. myös parven kiilakylkiä
vilema kirjoitti:En ole ajatellut hankkia muita pohjakaloja,kun niitä levänuoliaisia.
Siis älä ihmeessä puhu monikossa, sillä levänuoliainen on ERAKKO ja niitä siis hankitaan aina vain yksi. Jos samaan akvaarioon laittaa niitä kaksi, ne lopulta tappavat toisensa ellei kyse ole hyvin suuresta akvaariosta.
vilema kirjoitti:En ole ajatellut hankkia muita pohjakaloja,kun niitä levänuoliaisia.
Siis älä ihmeessä puhu monikossa, sillä levänuoliainen on ERAKKO ja niitä siis hankitaan aina vain yksi. Jos samaan akvaarioon laittaa niitä kaksi, ne lopulta tappavat toisensa ellei kyse ole hyvin suuresta akvaariosta.
Lehtikaloille tuo akvaariosi on liian matala ja minun mielestäni leväbarbeille liian lyhyt. Vanhemmillani on niitä 317 litraisessa ja välillä niiltä tuntuu sielläkin loppuvan kiitorata kesken. Hyvä neuvo on, ettei hirveämmin akvaariokauppiaalta kalojen sopivuuksia kysele, heidän elantonsa kun kuitenkin on enemmän siitä kiinni, kuinka hyvin kauppa käy, eikä siitä, kuinka hyvin kalat tulevissa kodeissaan voivat.
Juuri ja juuri leväbarbit tuossa menisivät, mutta niitä pitää olla parvi ja siinä onkin sitten ongelma kuinka monta kannattaa ottaa. Levikset kasvavat isoiksi. Harkitse vaikka laumaa monnisia phjalle... Ovat tosi söpöjä...
Myyjän sanaan ei voi yleensä luottaa, sillä useimmat lemmikkieläinkaupan myyjät haluavat tehdä vain tulosta ja eivät ole tietoisia kalojen vaatimuksista tai yksinkertaisesti eivät välitä. 44 cm korkea akvaario on liian matala lehtikaloille, vaikka myyjä muuta väittäisi. Eläinkaupassa lehtikalat ovat yleensä pieniä ja sieviä. Kannattaa muistaa, että ne kasvavat suuriksi ja suuriksi juuri tuossa korkeussuunnassa (evät). Siksi tarvitsevat enemmän korkeutta. Lehtikalat ovat myös parvi/parikaloja. Pienessä tilassa ne tulevat äkäisiksi ja toinen parista kuolee tappeluissa, jossei sitten satu olemaan kutupari. Yksinäinen lehtikala on myös äkäinen.
Sinuna harkitsisin rihmakaloja tai pieniä kirjoahvenia piristämään akvaariotasi parvien joukkoon. Eli sinulla on nyt sekä Etelä-Amerikan tetroja että Aasian kiilakylkiä. Jos et olisi kerinnyt ostaa tetroja olisin ehdottanut että teet akvaariosta Aasia-teemaisen. Silloin voisit ostaa lisää kiiloja noin 20-30 yksilön parven. Helmirihmoja 1 +2, tai sinirihmoja... Ja pohjalle partiksia ja piikkisilmiä. Myös jotkut barbit kävisivat keskiveteen, kuten keltabarbit?
Toinen vaihtoehto on sitten Etelä-Amerikka: tetroja 20-30, kirjoahvenia pariskunta ja pohjalle monnisia. Partikset menisivät myös täällä.
Tietenkin voit yhdistellä näitä, mutta silloin sekoitat eri puolilta maailmaa kotoisin olevat kalat keskenään. Ja luulisin että ei ole fiksua ottaa sekä rihmoja että kirjoahvenia.
Lueskele mahdollimman paljon akvaarioaiheisia keskusteluja. Opit nopeasti mitkä kalat sopivat keskenään ja mitkä eivät sekä kalojen tilantarpeen.
