Muistelen jossain nähneeni, että huonekasveja on käytetty akvaarion "lisäsuodattimena" siten, että kuivalla maalla kasvavan kasvin juuret on johdettu (vain osin?) akvaarioon veden alle.
Homma kai toimii siten, että kasvi imee juurillaan nitraattia ja muita ravinteita vedestä, vai onko näin?
Onko tietoa/kokemuksia tällaisista? Mitkä kasvit sopisivat tähän ja voiko joistain olla jopa haittaa (jotkut huonekasvithan voivat olla lemmikeille myrkyllisiä)?
Kasvit suodattimena?
Valvoja: Moderaattorit
No monella täälläkin taitaa olla viherkasveja akvaariossa "vesiviljelyssä". Joku viirivehka tai rönsylilja ainakin siihen sopii. Juuret vaikkapa puujuurakkoon kiinni ja kasvi veden pinnalle muuten. Mutta eikös kätevintä ole laittaa akvaarioon nopeakasvuisia vesikasveja ja ne niitä ravinteita nopeasti sitoo. Tai sitten vaihtaa vettä useammin 
Mulla on akvaarion päädyssä parvekelaatikko, jonka päätyseinät sahasin pois ja laitoin tilalle ritilät. Sisälle bactoballeja, ja jos joku ulkosuodatin sattuu ylimääräisenä olemaan niin sen ulostulo lootaan. Tuo suodatin ei ole välttämätön kun kasvien juuret kuitenkin yltävät veteen (tai siis laatikko on puolillan vettä) muutenkin. Kasveina on tällä hetkellä juorua ja rönsyliljaa, viihtyvät erinomaisesti 
Tulevaisuudessa olisi tarkoitus laittaa myös kultaköynnöstä laatikkoon. Ekaa kertaa meikäläisen huonekasvit ovat pysyneet elossa kun ei tarvitse kastella 
Tulevaisuudessa olisi tarkoitus laittaa myös kultaköynnöstä laatikkoon. Ekaa kertaa meikäläisen huonekasvit ovat pysyneet elossa kun ei tarvitse kastella 
Iskin traakkipuuni akvaan niiden eräänä päivänä ikävästi kuivahdettua melkein pystyyn ruukkuihinsa. Siis en kokonaisia puita, vaan katkaisin 30-40 cm latvaa ja veteen 20-10 cm syvyydeltä. Matalimpaan altaaseen (25 cm) törkkäsin pohjaan, muihin sidoin naruin ja tuin pystyyn kulmiin.
Juuriahan noissa ei ollut, olivat tosi pahasti kuivuneita, jotain 10 lehteä jäi karsinnan jälkeen jäljelle. Päivä kului ja lehdet virkosivat ja nyt kun altaaseen laitosta on kulunut jotain 2 kk, on kaikissa sentistä 20 senttiin pitkät juuret.
Aattelin ettei nuo myrkyllisiä varmaankaan ole kun kissat niitä jatkuvasti syömällä harventavat.
Kasvit, kalat ja minä voin hyvin. Erityisesti minä, koska laiskuudella ei ole rajaa ja eipä tarvitse enää vaivautua akvavettä erikseen sankoon ottamaan kasveja varten.
Käsittääkseni maakasvit yleensä nopeampikasvuisina ja isompina vievät enempi ravinteita vedestä, mutta toisaalta kyllä argentiinanvesiruttokin aika paljon kasvaa ja varmasti myös kuluttaa ravinteita vedestä suht. paljon.
Nyt kuumalla ilmalla huonekasvit ei ole lämmöstä millänsäkään, kun taas vesikasvien kasvu tuntuu pysähtyneen ja muutenkin kärsineiltä näyttävät.
Juuriahan noissa ei ollut, olivat tosi pahasti kuivuneita, jotain 10 lehteä jäi karsinnan jälkeen jäljelle. Päivä kului ja lehdet virkosivat ja nyt kun altaaseen laitosta on kulunut jotain 2 kk, on kaikissa sentistä 20 senttiin pitkät juuret.
Aattelin ettei nuo myrkyllisiä varmaankaan ole kun kissat niitä jatkuvasti syömällä harventavat.
Kasvit, kalat ja minä voin hyvin. Erityisesti minä, koska laiskuudella ei ole rajaa ja eipä tarvitse enää vaivautua akvavettä erikseen sankoon ottamaan kasveja varten.
Käsittääkseni maakasvit yleensä nopeampikasvuisina ja isompina vievät enempi ravinteita vedestä, mutta toisaalta kyllä argentiinanvesiruttokin aika paljon kasvaa ja varmasti myös kuluttaa ravinteita vedestä suht. paljon.
Nyt kuumalla ilmalla huonekasvit ei ole lämmöstä millänsäkään, kun taas vesikasvien kasvu tuntuu pysähtyneen ja muutenkin kärsineiltä näyttävät.
"No kyllä se oikeestaan on kaunis. Jos pimeessä katsoo ja siristää silmiä."
Kasvien ravinteidenottokyvystä:
Maakasvit toki ovat kookkaampia, mutta niiden ravinteidenottokyky rajoittuu yleensä juuristoon ja juuristossa juuren kärkiosaan.
Toisaalta taas nopeakasvuiset vesikasvit ovat erikoistuneet ottamaan ravinteita vedestä muillakin osilla kuin juurilla, joten ravinteidenoton tehokkuus on huomattava.
Maakasvit toki ovat kookkaampia, mutta niiden ravinteidenottokyky rajoittuu yleensä juuristoon ja juuristossa juuren kärkiosaan.
Toisaalta taas nopeakasvuiset vesikasvit ovat erikoistuneet ottamaan ravinteita vedestä muillakin osilla kuin juurilla, joten ravinteidenoton tehokkuus on huomattava.
Joo, mutta muistan jossain kuvassa nähneeni jonkin tosi ison kasvin (siis sellaisen, joka ei millään olisi mahtunut kyseiseen akvaarioon, vrt. esim. 200-litrainen allas ja kattoon asti ulottuva peikonlehti tai muu pöheikkö). Siinä tilanteessa ravinteiden otolla voisi luulla olevan merkitystä.Maakasvit toki ovat kookkaampia, mutta niiden ravinteidenottokyky rajoittuu yleensä juuristoon ja juuristossa juuren kärkiosaan.
Isompia tietysti maakasvit ovat, etenkin verrattuna rajallisen kokoisessa akvaariossa kasvaviin vesikasveihin. Mutta ei kyllä koskaan ole tullut vastaan maakasvia joka kasvaisi sellaisella vauhdilla kuin nuo nopeat vesikasvit kuten vedensuosikki, mainitsemasi argentiinanvesirutto tai intianvesitähdikki. Tai limaskat, kilpukat yms. pintakasvit! Välillä viikon vedenvaihtoväli on liian pitkä kasvien harvennusväliksi.Kuntri kirjoitti: Käsittääkseni maakasvit yleensä nopeampikasvuisina ja isompina vievät enempi ravinteita vedestä, mutta toisaalta kyllä argentiinanvesiruttokin aika paljon kasvaa ja varmasti myös kuluttaa ravinteita vedestä suht. paljon.
Mika