Mattosuodatin

[salmon]

Terve,

Olen seurannut tätä keskustelua matosta mielenkkiinnolla ja päätynyt kokeilemaan, uuteen 360L altaaseen. Ongelmia kuitenkin siinä mielessä että altaan korkeus 60cm ja nuo saamani palat 50x50 en viitsisisi niitä liimailla/ommella, joten ajattelin tehdä suotimen näin:

Asennus kulmaan teen pleksistä 90 aseen kulmassa olevan "tötsän" ja siihen pohjan, joka muoto on 90 asetetta/ kaareva etuosa (maton mukaan, koko: 45x50) maton liimaan alhalta "tötsän pohjaan pohjaan ja sivuista sen seiniin. Koko komeuden listän/kiilaan akvaariossa olevien lasilistojen varaan kiinni, niin että saan maton yläosan vedenpinnan päälle. Pumppu tulee "hökötyksen sisään".

Kuulostaako tämä ajatuksena toimivalta, onko teillä joilla joon suodin toiminnassa tähän parannus ehdotuksia (en siis vielä ole rakentanut, mutta viimeistään viikonloppuna sen teen.)

[jarvij]

Jos matto on 3 cm paksua , niin onnistunee. Mikäli se on 5 cm paksu, pitää säteen olla melko suuri, jotta maton solut eivät puristu kasaan sisäpuolelta. Ehdotankin paksuille matoille kulmaan taitettua mallia, jonka muutoin voi toteuttaa esittämälläsi tavalla:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... karant.php

[salmon]

Ok, minulla on molempia 3cm ja 5cm mattoa, onko siitä sitten käytännön haittaa jos teenkin vain 3cm matosta (ymmärsin ettei olisi suodatuksen kannalta) mutta "elinaika kait ainakin lyhenee.

Ehdotit tuota kulmamallia, siinäkin tulisi tässätapauksessa olla kuitenkin pohja, vai mitä?

Onko ajatusta, onnistuisko, jos sen pohjan tekisi pleksistä ja liimaisi sitten vaikka maton reunoista lasiin silikoonilla (tuleekohan liikaa vääntöä vai pysyyköhän tuo matto pelkällä silikoonilla)?

[saurama]

Voit käyttää ihan hyvin myös suoraa mattoa. Se, jos kylkeen on liimattu silikonilla lisäsuikale, ei mainittavasti virtausta muuta.

[jarvij]

Kulmamalliin sopii hyvin pohjakin. Kannattaa kuitenkin suosia lasia, sillä se on halvempaa ja silikooni tarttuu siihen paremmin.

Lasi ei leikkaa haavoja, jos kaikki reunat ja kulmat vetelee veteen kastetulla hiomakivellä tylsiksi. Parin kolmen minuutin homma.

Kolmesenttinen käy muuten yhtähyvin, mutta on jotenkin "leprua". Viisisenttinen on "itsekantavaa". Itse ostin pari neliötä mattoa Saksasta. Leikkelin siitä sopivat palaset akvaarioni taustaksi ja oikeaksi päädyksi:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... oetus1.php
Ei tarvitse kummoisia tukia taakse:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... sennus.php

Jos liimaa lasilistasta tuet akvaarion lasiin, voi matolle samantien liimata pohjatuenkin: siis pystylistat sivuilla ja vaakalista pohjaksi. Matto pysyy hyvin paikoillaan, kun sen paikka tehdään noin puoli sentiiä liian pieneksi.

[salmon]

Tässä taas lisää asiaa pohdiseltunani, heräsi lisäkysymyksiä

Tuo pohjalla oleva kulma, miten se käytännössä toteuteaan eli kursitaanko/liimataanko kaikki reunat kiinni (ja läpiviennit vain pumpun sähköpihalle ja ulostuloputkelle) tätähän ei saa millään vesirajan yläpuolelle (suuaukkoa) ja näin puhdasvesi tila olisi avoin... taitaa olla vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta ymmärsin jotenkin, että puhdavesi tila olisi selkeäseti erotetava, jotta homma toimisi.

Jos lähtökohta on, ettei tuota mattoa ainakaan 5 vuoteen tarvii vaihtaa, niiin tuommoinen voisi olla vieläkin esteettisempi ja se ei haittaisi vaikka puppu olisikin "maton sisällä ja vähän hankalammassa paikassa (huoltotyön/putsausken suhteen)

Ja haittaako pohjahiekka, koska on hiekkapuhallushiekkaa? Tukkiikko se tuon maton, kuinka helposti?

[kiltsi]

Ota suunittelussasi huomioon myös se, jos/kun altaaseesi tulee vierailulle joku tauti, niin kuinka toimit maton kanssa sitten . Itse olen lukenut viimepäivinä jutun jos toisenkin kuinka menetellä kun sairaus tulee matotettuun altaaseen, ottaakko matto pois vai jättää paikalleen ja kuinka matolle pitää sitten tehdä kun se on altistunut kuitenkin "sairaan veden kanssa" olemiseen!!!

Paljon tulee mielestäni selvittää ennen kuin ryntää mattosuodattimen ihanuuksiin. En mollaa mattoa, vaan tuon esille asioita joita ehkä olisin itse ottanut huomioon paremmin jos olisin älynnyt ennen kuin laitoin maton altaaseeni. Koskaan ennen ei altaani ole olleet sairauksien takia ongelmana (eka allas v.-96) ennen kuin nyt. Syy ei ole varmaan maton eikä hoitorutiineiden muutoksen vaan pelkän epäonnen ja yhteensattumien summan . Sairas altaani on 360 l. mattosuodattimella ja toinen 90l. jossa on sisäsuodatin, huomattavasti helpompi lääkitä kuin 50x60 oleva mattopalanen vesineen, sairauksineen, lietemönjineen ja p********n . Ei naurata oikeastaan ei .

[Tiitu]

Mattosuodin on helppo vaihtaa uuteen, eikä maksa niin paljon kuin ulkosuotimen massojen vaihto. Ei siinä mitään ongelmaa ole, ellei taudit jatkuvasti uusiudu. Sama tilanne on periaatteessa myös pohjahiekan ja koko akvaarion sisuksen kanssa. Tautien välttämiseksi on paras, kun antaa akvaariossa jo olevien kalojen ja kasvien elää ja kehittyä omassa rauhassaan, eikä alun jälkeen tuo sinne uutta materiaalia + tauteja muualta.

Tuplamattosuodin on mielestäni kätevin, koska akvaarion syvyydellä ei silloin ole mitään väliä, eikä mitään liimauksiakaan tarvita:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 40eadab9d4

[salmon]

Hmmm, tuota tupla ajatusta en oikein sisäistänyt, oonko blondi
Tai ymmätän miten se tehdään ja jne, mutta miten olet laskenut siinä pintalalan (molemmat sivutko) , vaikka sen asentaisikin, niin että toinen sivu olisi pääasiassa lasia vasten?

[totoro]

Mikä oikein on mattosuodatin?

[jarvij]

Mikä oikein on mattosuodatin?

Jos tämä kysymys on tehty vakavissaan, niin vastaus on täällä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

Lyhyesti pala vaahtomuovia, jonka läpi akvaarion vesi imetään pumpulla, ja jossa bakteereilla on runsaasti tilaa ja aikaa puhdistaa akvaarion vesi buologisesti. Se on ylivoimaisesti halvin, mutta erittäin tehokas suodatintyyppi. Ja se soveltuu kaikenkokoisiin akvaarioihin.

Esimerkiksi 40 litraiseen:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... karant.php

325 litraiseen:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... t_asen.php

550 litraiseen:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... -matto.php

[Tuukkis]

Erittäin tehokas suodatintyyppi! Miksi 75% vedenvaihdot kerran viikossa,kun oikeampi tapa olisi tuolla kuormituksella 2 kertaa 15%viikossa,kun tuo on niin tehokas biologinen suodatintyyppi.

[Tiitu]

Luonnossahan vesi vaihtuu sitä mukaa, kun kala ui vaikka biologinen suodatus on sielläkin tehokasta. Luulisin että suuri suodatinpinta-ala pikemminkin mahdollistaa tavallista suuremmat vedenvaihdot.

Hmmm, tuota tupla ajatusta en oikein sisäistänyt, oonko blondi
Tai ymmätän miten se tehdään ja jne, mutta miten olet laskenut siinä pintalalan (molemmat sivutko) , vaikka sen asentaisikin, niin että toinen sivu olisi pääasiassa lasia vasten?

Blondikikka on laittaa sivulasin ja maton väliin parisenttiset vaahtomuovinpalat pitämään mattoa irrallaan lasista tai laittaa matto vinosti kulmaan, jotta vesi pääsee virtaamaan takaakin.

Tuplamattosuodin on siis yksinkertaisesti vaahtomuovista tehty suodatinpussi, jonka kaikki sivut osallistuvat suodatukseen. Blondille on varmaan kahvinsuodatus tuttua, tässä vain virtaussuunta on päinvastainen. Jos käänteinen kahvinkeitin tuntuu aivan ylivoimaiselta ajatukselta, niin ei hätää: virtaussuunnan voi laittaa toisinkinpäin, kunhan aika ajoin poistaa liiat "porot". Mattosuotimella se on kuitenkin epäkonventionaalinen ratkaisu, josta en ole kuullut kokemuksia.

[salmon]

Kiitos ja kummarrus, että hermot kesti! Joskus yksinkertaisetkin asiat tuntuvat pirun vaikeilta

[jarvij]

Erittäin tehokas suodatintyyppi! Miksi 75% vedenvaihdot kerran viikossa,kun oikeampi tapa olisi tuolla kuormituksella 2 kertaa 15%viikossa,kun tuo on niin tehokas biologinen suodatintyyppi.

Mattosuodatin on erittäin tehokas biologinen suodatin, joka muuttaa (lähes ?) kaiken orgaanisen aineksen mineraaliasteelle eli kasveille kelpaavaan muotoon. Typpiyhdisteet muuttuvat nitraattitasolle, koska ne eivät hapellisessa ympäristössä pelkisty takaisin nitriiteitsi ja typeksi.

Nitraateista pääsee eroon vain riittävillä vedenvaihdoilla. Tällöin on mahdollista pitää akvaariossa reilusti kaloja hyvissä olosuhteissa ja ruokkia niitä riittävästi.
Siis 50 - 75% vedenvaihdot viikottain.

Monilla on huonosti suodatetuissa akvaarioissa reilusti kaloja, mutta niitä on ruokittava hyvin varovasti, jotta vesi ei pilaannu heikosti kasvavia ja helposti sairastuvia kaloja.

Kaapaiseppas jostakin kalaisesta lammesta tai järvestä satunnainen 200 litran vesinäyte; montako kalaa keskimäärin saat. Veikkaan että satunnaisesti yhden. Se on siis sopiva kalamäärä tuonkokoiseen akvaarioon

Toisaalta jos on tehokas biologinen suodatin, ja akvaarion on vain vähän kuormitettu, ei vettä tarvitse vaihtaa enää lainkaan. Lisäillään vain tislattua tai käänteisosmoosivettä haihtuneen tilalle. Ns. Altwasserbecken. Ei vedenvaihtoja, biologinen suodatus, runsaasti kasveja, mutta vain vähän pieniä kaloja.

[Tuukkis]

Eipä ole missään näkynyt nitriitti, nitraatti, ammonia arvoja ennen 75% vednvaihtoja. Luulisi ainakin näitä arvoja näin hyvän biologisen suodattimen pilkkovan hyvin helposti.

[jarvij]

Eipä ole missään näkynyt nitriitti, nitraatti, ammonia arvoja ennen 75% vednvaihtoja. Luulisi ainakin näitä arvoja näin hyvän biologisen suodattimen pilkkovan hyvin helposti.

Tämä viesti ei aukene minulle? Mitähän mahtaa tarkoittaa?
Kypsyneen mattosuodattimen typpibakteerit muuttavat ammoniumin/ammoniakin erittäin tehokkaasti nitraateiksi, mutta pointtiasi en ymmärrä.

[Tuukkis]

Lähinnä kiinnostaa miten paljon nitraattia löytyy altaastasi ennen vedenvaihtoja.

[Tapio Martimo]

Lähinnä kiinnostaa miten paljon nitraattia löytyy altaastasi ennen vedenvaihtoja.

Eihän mattosuodatin (tai mikään mukaan tavanomainen suodatin) hajota nitraatteja. Nitraatit poistetaan normaalisti vedenvaihdolla.

Nitraatteja varten on olemassa kyllä suodattimia, mutta nythän ei ole puhe niistä.

[jarvij]

En ole mittaillut, koska 75% vedenvaihdoilla nitraattipitoisuus ei kummoiseksi nouse
Kalojen voinnista näkee milloin vettä on vaihdettu riittävästi, sitä taas ei voi neuvoa, sen vain näkee mm. kalojen henkitysrytmistä ja yskimistiheydestä. Ne kuvastavat vedessä olevien kaloja ärsyttävien yhdisteiden kokonaismääriä.

Syötän kaloileni pääasiassa räkmiksiä, ja siinä on runsaasti mm. valkuaista ja siis typpiyhdisteitä.

[Tuukkis]

Tämähän on kummalista, itse kun olen mittaillut kiekkoaltaassani nitraattiarvoja niin ne ovat pyörineet 12,5 -50mg litrassa ennen vedenvaihtoja.Altaan koon olessa 650ltr ja kiekkoja on ollut ja on nykyisinkin 15 kpl aikuisia ja parikymmentä monnista ja plekoja viitisenkappaletta suodattimina eheimin 2260 ja 2217 sisällään siporaxia ja efifixsiä biologisina hajottajina.Ajattelin että oliko nuo turhan takia suodattimessa kun ovat pystyneet hommansa hyvin hoitamaan vaikka vedenvaihdot oli 20% 2 kertaa viikossa,ruokintakin on aika raskasta sisältäen naudansydäntä,suviaista,valkoistahyttystä,tetradiscusbitsiä automaatista näitä joka päivä ja tetran phylliä sillointällöin.

[aquaristo]

Tämähän on kummalista, itse kun olen mittaillut kiekkoaltaassani nitraattiarvoja niin ne ovat pyörineet 12,5 -50mg litrassa ennen vedenvaihtoja.Altaan koon olessa 650ltr ja kiekkoja on ollut ja on nykyisinkin 15 kpl aikuisia ja parikymmentä monnista ja plekoja viitisenkappaletta suodattimina eheimin 2260 ja 2217 sisällään siporaxia ja efifixsiä biologisina hajottajina.Ajattelin että oliko nuo turhan takia suodattimessa kun ovat pystyneet hommansa hyvin hoitamaan vaikka vedenvaihdot oli 20% 2 kertaa viikossa,ruokintakin on aika raskasta sisältäen naudansydäntä,suviaista,valkoistahyttystä,tetradiscusbitsiä automaatista näitä joka päivä ja tetran phylliä sillointällöin.

Ei kukaan sinua pakota käyttämään mattosuodattimia, vaan teet, kuten itse parhaaksi näet. Jos olet tyytyväinen nykyiseen ratkaisuusi, niin silloin se on sinulle se paras.
Sellaista on akvaarioharrastus.

[HelaKammo]

ruokintakin on aika raskasta sisältäen naudansydäntä

Tuossa se tulikin lainattua sopivasti...

Elikkä muistelen vain, että tästä aiheesta on haasteltu paljonin, ja tuolla esim. lisää:

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=3816

Ja ei liene ainoa ketju jossa asiasta on.

[KtMan]

Tämähän on kummalista, itse kun olen mittaillut kiekkoaltaassani nitraattiarvoja niin ne ovat pyörineet 12,5 -50mg litrassa...
vedenvaihdot oli 20% 2 kertaa viikossa,ruokintakin on aika raskasta...

Kun nitraattia tulee 50mg/l , voidaan todeta että suodatus toimii, mikäli nitriitti on se 0mg/l. Ruokinnan on pakko olla todella raskasta, kun nitraatti pääsee noin isossa altaassa mainitsemiisi lukemiin Itsellänikin oli samantyyppinen vedenvaihtorytmi aiemmin (sillä erolla että vaihdoin vettä aina kun NO3 nousi 12.5:n), ennen kuin opin valmistamaan kiekoille sopivan 'lisäaineen', jota liruttelen yht'aikaa altaaseen letkusta tulevan hanaveden lisäksi (laskee pH:ta ja pehmentää vettä). Nyttemmin vaihtelen vettä ~75% kerralla, eikä tarvii niin usein kaivaa letkuja kaapista (siis vieläkin vaihdan vettä aina kun NO3 nousee 12.5:n), suunnilleen siis 1krt/vk.
Kiekkoni ei suostu syömään muuta kuin erillaisia räkmixejä (muikku, kalkkunan- ja naudan hertta). Elikkäs aika kuormittavat eväät täälläkin. Omatekoista muikku/herne/katkarapu/banaani/vitamiini-Mixiä eivät tietenkään syö, vaan kyllä se pitää kaupan pakkasesta käydä ostamassa
T:Krisse

[Tuukkis]

Halusin vain numeroarvoja herra järven altaasta,kuten montako vedenelävää altaassa on,nitraatti lukemia, kun en niitä järven infosivuilta löytänyt.Aquaristolle sanoisin että niinhän minä teekin ja ktmannille sinullahan toimiva akvaario.