Mikä vikana akvaarion hoidossa?

[Taina]

Ei ole kovin ruusuisesti alkanut tämä harrastus. Akvaario ollut käytössä 5 kuukautta ja tässä tulos siitä mitä oli alussa ja mitä on nyt:

- 10:stä seeprakalasta jäljellä 5
- 3:sta keltarihmakalasta jäljellä 2
- 5:stä täplämonnisesta jäljellä 3
- 2:stä täpläpartamonnista jäljellä 1
- 15:sta neontetrasta jäljellä kaikki
- 1 paranpleko

Eli tuo keltarihmakoiras kuoli ilm. uimarakkotulehdukseen.
Toinen täpläpartamonni katosi.
5:stä täplämonnisesta 2 oli altaassamme noin 3 kk, eivät kasvaneet milliäkään oston jälkeen ja sitten kuolivat viikon sisällä molemmat.

Nyt ovat vuorossa seeprakalat. Viimeisen 2 kuukauden sisällä on menetetty 5 seepraa. Ensin kala alkaa "roikkua" pintavedessä, pyrstö alkaa ikään kuin valua ja kala tekee nyppivää liikettä pintavedessä. Seeproja on ollut sekä huntupyrstöisiä että tavallisia. Kolme päivää sitten poimin kuolleen seeprakalan altaasta ja taas tänään yksi roikkuu pinnalla.
Kuolleet kalat näyttävät siltä kuin niiden selkäranka olisi vääntynyt, sivusta katsottuna, leveään A-asentoon.
Onko kyseessä kenties jalostus peräinen ongelma?

Vettä vaihdetaan tankkiin viikon välein 50-75 % kerralla. Vesiarvoja mitataan pari kertaa viikossa. Tässä tänään mitatut arvot:

pH 7
kH 4
Gh 5
NO2 0
NO3 20
lämpö 26 astetta

Ei ymmärrä mikä vaivaa. Auttakaa oi viisaammat.

[Mari Kurki]

Altaan koko ja suodatus? Kasvillisuus ja muu sisustus? Millaisin väliajoin kalat on hankittu ja minkälaisia määriä kerrallaan. Eri kaupoista kaikki, vai samasta?
Kuulostaa tuo selkärangan vääntyminen ilkeästi kalatubilta, mutta voi toki olla muutakin.
Vedenvaihtotahti kuulostaa hyvältä ja kalastokin yhteensopivalta. Onko vetesi putkivettä vai kaivosellaista? Käytätkö vedenparannusaineita / muita kemikaaleja vaihtovedessä? Se, että partis on kuollut kuulostaa pahalta, ne kun yleensä kestävät melkein mitä tahansa.
Kerro vielä lisää, niin arvaillaan.

[Taina]

Altaan koko 200l.

Suodattimena Eheim 2213 ja sisäsuodatin, joka meni rikki, mutta uusi haetaan mahd. pian

Kasvillisuus: anubias nanaa, jättiläisvesitähdikkiä, papukaijalehteä, intianvesitähdikkiä ja kaksi kasvia, jotka myyty jättiläismiekkana, mutta joita ne eivät ole.

Muu sisustus: Kaksi pientä kantoa ja pari kiveä. Pohjalla harjusta otettua hienoa hiekkaa.

Kaikki kalat on hankittu yhtä aikaa ja samana päivänä, paitsi paranpleko, joka ostettu 1 kuukausi sitten. Ja kaikki kalat samasta kaupasta, paitsi tuo pleko.

Vesi on putkivettä.

En käytä vedenparannusaineita ym., vain PMDD: tä lannoitukseen.

Ja tuo partis katosi jo kauan sitten, kirjoitinkin aiheesta tänne palstalle. Se vain katosi, edes ruumista ei löytynyt mistään. Toinen partis onkin sitten kasvanut ja pulskistunut oikein reippaasti.
Silloin kuin toin noita kaloja tänne altaaseen, niin mielestäni osa kaloista näytti aivan liian pieniltä. Kuten nuo kaksi täplämonnista joilla mittaa tuolloin ehkä noin 2 cm ja toinen partis (sama joka katosi) ei paljoa päälle 3 cm ollut.

[maketzu]

Minkälaiset vesiarvot ovat? Olisi hyvä tietää nekin.

Kaikki kalat on hankittu yhtä aikaa ja samana päivänä, paitsi paranpleko, joka ostettu 1 kuukausi sitten. Ja kaikki kalat samasta kaupasta, paitsi tuo pleko.

Kaloja ei kannata tuoda kaikkia yhdellä kerralla vaan vähitellen.

[Mari Kurki]

Altaan koko 200l.

Allas ensinnäkin kuulostaisi olevan hiukan ylikansoitettu...

Suodattimena Eheim 2213 ja sisäsuodatin, joka meni rikki, mutta uusi haetaan mahd. pian

...ja suodatusta saisi olla enemmän.

Kaikki kalat on hankittu yhtä aikaa ja samana päivänä, paitsi paranpleko, joka ostettu 1 kuukausi sitten. Ja kaikki kalat samasta kaupasta, paitsi tuo pleko.

Mutta tässäpä taisi tulla se syy siihen miksi kalasi kuolevat. Melkoinen paukku kaloja kerralla, nitriitit (ja ammoniakki luultavasti myös) paukahti alussa rajuihin lukemiin, kalat stressaantuivat ja stressi laukaisi kalatubin puhkeamisen. Kalat kuolevat siihen pikkuhiljaa yksi kerrallaan.

Silloin kuin toin noita kaloja tänne altaaseen, niin mielestäni osa kaloista näytti aivan liian pieniltä. Kuten nuo kaksi täplämonnista joilla mittaa tuolloin ehkä noin 2 cm ja toinen partis (sama joka katosi) ei paljoa päälle 3 cm ollut.

Eli luultavasti osa kaloista on lisäksi ollut siirtohetkellä liian pieniä, mikä ei ainakaan edistä niiden mahdollisuuksia kovasta stressistä toipumiseen.
Sinuna lähettäisin nyt pari kalaa EELA: an avattaviksi ja tutkittaviksi, jotta selviää tuo kalatubin mahdollinen olemassaolo. Älä hanki mitään uusia kaloja ja jatka diagnoosin saapumiseen asti nykyisiä hoitorutiinejasi.

Minkälaiset vesiarvot ovat? Olisi hyvä tietää nekin.

Ekasta viestistä löytyy.

[VilleJ]

Sinuna lähettäisin nyt pari kalaa EELA: an avattaviksi ja tutkittaviksi, jotta selviää tuo kalatubin mahdollinen olemassaolo. Älä hanki mitään uusia kaloja ja jatka diagnoosin saapumiseen asti nykyisiä hoitorutiinejasi.

EELAhan ei tuon tutkimisessa (viljely) pidä kiirettä, kun siitä ei erikseen maksetakaan. Jos patologisissa tutkimuksessa ei mykoa havaita, niin seuraavaa tulosta viljelystä saakin odottaa sitten kuukauden päivät - tutkivat kun ehtivät... Tutulla on mennyt jo puoli vuotta, eikä viljelyä olla vieläkään katsottu. Vastaus on aina ollut, että "koska se ei ole maksullinen palvelu, tehdään mahdollinen viljely ja sen tutkimukset vain tieteellisen mielenkiinnon perusteella eikä näitä tutkimuksia voi nopeuttaa." Jotain tuon tapaista...

Kertoohan toki tuo patologinenkin jo jotain, jos sopivasti mykoa on havaittavissa. Eiköhän se sairastuneista kaloista havaita helposti.. Mutta kiva olisi saada varmuuskin näihin "ei-sairasta-tubia" patologisiin tutkimuksiinkin tuolla viljelyllä. Harmi vain kuin sitä ei automaagisesti tehdä.

[jarvij]

Tubin vaihtoehto on (jos tauti on jo terminaalivaiheessa) leväsieni Ichthyosporidium hoferi, joten en näe kystojen havainnoinnin (mahdollista suurennuslasillakin) jälkeen mitään syytä bakteeriviljelyyn. Jokainen voi melkoisella tarkkuudella suhteellisen helposti määrittää nuo itsekin!
Kystan koko voi olla 0,1 - jopa 2 mm. Näkyvät siis puristepreparaatissa jopa paljaalla silmällä!
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/ ... php#oireet
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/ ... #levasieni

[Taina]

Kun akvaario laitettiin pystyyn, niin kypsytimme sitä melki viitisen viikkoa J.Järven ohjeiden mukaan. Ja ellen ihan väärin ole ymmärtänyt, niin kunnollisen kypsytyksen jälkeen kalat voi tuoda lähes samanaikaisesti.

Kaivelin siis muistiinpanojani ja kalat on tuotu tässä järjestyksessä:

1.kerta: 10 seeprakalaa, 10 neontetraa ja partamonnit

2.kerta 7 vrk myöhemmin: keltarihmat, 5 neontetraa lisää

3.kerta 7 vrk myöh. 5 täplämonnista

Eli en siis kuitenkaan tuonut kaloja kerralla, vaikka niin aluksi kirjoitin.

Ja mitä tulee ylikansoitukseen, niin kalavalintaa tehdessäni kirjoitin aiheesta tänne aquaweb:iin eikä silloin kukaan sanonut halaistua sanaa mahd. ylikansoituksesta tai riittämättömästä suodatuksesta.

Ja kypsytys vaiheessa ja kalojen tuonnin jälkeen vesiarvoja mitattiin joka päivä. Kalojen tuonnin jälkeen nitriitti arvot eivät missään vaiheessa nousseet rajuihin lukemiin ja tuolloin vaihdoin vettä ihan varuiksi 5 päivän välein.

Vanha sanonta sanoo, että kysyvä ei tieltä eksy. Valitettavasti nyt ei ole käynyt niin...

[VilleJ]

. Ja ellen ihan väärin ole ymmärtänyt, niin kunnollisen kypsytyksen jälkeen kalat voi tuoda lähes samanaikaisesti.

No, kyllä tuo pitää paikkansa, mutta arvelunahan toi oli, että nitriittipiikki olisi ollut syynä, koska harva kuitenkaan kypsyttää akvaariotaan.

Ja mitä tulee ylikansoitukseen, niin kalavalintaa tehdessäni kirjoitin aiheesta tänne aquaweb:iin

Alkuperäinen kalastosuunnitelma näyttikin tältä.

10-15 neontetraa
10 seeprakalaa
2-3 rihmakalaa
2 partamonnia

Lopullinen kalasto oli sitten tällainen, vaikka ei tämäkään vielä paha ole:

10:stä seeprakalasta
3:sta keltarihmakalasta
5:stä täplämonnisesta
2:stä täpläpartamonnista
15:sta neontetrasta jäljellä kaikki
1 paranpleko

Ainoastaan, että suodatusta olisi voinut lisätä lisää, kun vielä tuo sisäsuodatinkin riikkontui. Siksi suodatusta kalastolle on liian vähän.

Vanha sanonta sanoo, että kysyvä ei tieltä eksy. Valitettavasti nyt ei ole käynyt niin...

Itse toteaisin näin päin: Kalastoa on kasvatettu ja samaan aikaan suodatusta vähennetty (=rikkoontunut suodatin).

[Taina]

Eli tuohon alkuperäiseen kalastoon sain ohjeen ottaa monnisia jolloin ehdotin 5-6 monnista. Eikä tullut kieltävää kommenttia.

Ja tuo paranpleko hankittiin vasta toisen partiksen katoamisen jälkeen.

Eli kalastoa ei ole loppujen lopuksi kasvatettu siitä mitä alunperin on ollut.

Ja tällä hetkellä jäljellä on siis enää
- 5 seepraa
- 2 keltarihmaa
- 3 monnista
- 15 neontetraa
- 1 partis
- 1 paranpleko

Tähän laumaan olisi toiveena 3 monnista lisää, sitten jossain vaiheessa, jos asiat tästä nyt "korjaantuvat". Vai meneekö jo ylikansoituksen puolelle?

Ja tarkoituksena on hankkia nyt mahd. pian uusi sisäsuodatin. Uutta ulkosuodatinta en lähtenyt ostaman, koska mattosuodatin hankinta on ollut varma jo alusta lähtien. Ja mattosuodatin oli tarkoitus asentaa ensikuun puolella, mutta en uskalla kaloja enää enempää stressata, koska tilanne on mikä on, eli mattosuodatin saa nyt odottaa. Vai kuinka?

[Maisu]

Kun akvaario laitettiin pystyyn, niin kypsytimme sitä melki viitisen viikkoa J.Järven ohjeiden mukaan. Ja ellen ihan väärin ole ymmärtänyt, niin kunnollisen kypsytyksen jälkeen kalat voi tuoda lähes samanaikaisesti.

Ammoniumpitoisuuksista ei näy mitään mainintaa kypsytysvaiheen kirjoituksissasi. Oletko täysin varma että bakteerikanta tosiaan oli riittävä kalamäärällesi?

Ei muuten ole ensimmäinen, ei toinen eikä kolmaskaan tällä metodilla perustettu akvaario jonka omistaja on hetken päässä ihmettelemässä kalojensa kuolemista. Pistää miettimään, että olisikohan ohjeita syytä tarkentaa vai voidaanko menetelmää ylipäänsä pitää turvallisena kotikäytössä?

[Taina]

Virheitä olen tehnyt. Ei voi enää mitään.

Nyt haluaisin tietää, että miten jatkan tästä eteenpäin. Lyönkö hanskat tiskiin, kalat taivaaseen ja kamat myyntiin?

ja jos J. Järven menetelmä ei voi käyttää, niin mitäs sitten?

[kirjo]

Niinpä niin. Jollakin muulla palstalla Järvelle mainittiin siitä, että vaikka itse saa asiat toimimaan toisin kuin useimmat muut, ei ehkä ole hyväksi neuvoa nuorille harrastajille tai aloittelijoille, että pohjaa ei ole syytä lapota lainkaan tai että kaikki kalat voi ja on parempi tuoda kerralla.
On kuitenkin näitä hyväksi havaittuja ja loogisia periaatteita akvaarion hoidossa, joita tavallisten harrastajien on syytä noudattaa. Tässä yksi esimerkki siitä.
Pohjakalat saattavat voida huonosti jos pohja likaantuu Maija Meikäläisellä ja vesi ei välttämättä kestä kuormitusta kun kaikki kalat tuodaan kerralla. Hieman vaarallista jopa antaa ohjeita, jotka kaikkien muiden kohdalla eivät toimi. Kunnioitettavan 40v harrastuksen jälkeen voi sooloilla, tosin kuin aloittelija.

[jarvij]

Kalat voidaan turvallisesti tuoda kerralla, jos akvaario on kypsytetty oikein. En näe mitään syytä muuttaa kypsytysohjetta miltään osin. Tässäkin tapauksessa nitriitit olivat nollilla ja nitraatit alhaalla vedenvaihdon jälkeen (elleivät olleet, niin se ei ollut ohjeiden vika).

Asiallisesti kypsytetty akvaario kestää melkoisen kuormituksen. Jos kaloja tuodaan vähitellen, on joka välissä huolehdittava usean viikon karanteemista, ja akvaarion bakteeristo on kunkin lisäyksen yhteydessä jonkun viikon alitehoinen. Lisäksi uudet ja vanhat kalat joutuvat käymään stressaava kamppailuja reviireistä ja elintilasta.
Tässä yksi lontoonkielinen sivu kypsyttämisestä ammoniakilla:
http://www.algone.com/fishless_cycling.htm

Mitä tulee pojan imurointiin, niin hienossa hiekassa kierteiussarvikotilot hoitavat homman, jos niitä on riittävästi. Ellei ole on pohjasta toki huolehdittava muutoin: pöyhimällä.

Pohjan aktiiviliete on se avainsana. Jos akvaario on näiltä osin puutteellisesa kunnossa, on kaikki mahdollista.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... chlamm.php

Mitä kalojen menehtymiseen tulee, niin kyllä stressi ja kalataudit ovat ensisijainen syy hyvässä kunnossa olevan akvaarion kalakuolemiin. Ei suinkaan noissa ohjeissa, jos niitä on oikein noudatettu. Todella harva akvaristi selvittää kalojensa kuoleman syitä sen enempää, joten pitemmälle ei pääse.

Kokonaan toinen syy on sitten huonolaatuinen ja/tai vääränlainen vesi, joka sekin stressaa kalastoa.

En kertakaikkiaan keksi, mitään, missä sooloilisin. Kaikki antamani ohjeet ovat vuosien mittaan moneen kertaan testattuja ja (esimerkiksi saksalaisissa nyysseissä läpikäytyjä).

[Maisu]

Idea onkin juuri tuossa että tehdäänkö kypsytys oikein vai ei. Täälläkin näkee ohjeita, joissa neuvotaan ruokkimaan bakteereita kypsytyksen aikana "ihan pienellä hyppysellisellä" kalanruokaa. "Ihan pieni hyppysellinen" vain ruokkii käsittääkseni samaa määrää bakteereita, oli se sitten 40-litraisessa tai 800-litraisessa, vaikka tuleva kuormitus on näissä altaissa aivan eri luokkaa. Sen ymmärrän että jos ammoniumpitoisuudet ovat täysin kasvittomassa akvaariossa tietyllä tasolla, bakteereitakin muodostuu suunnilleen oikea määrä jollekin tietylle peruskalastolle. Harvempi vain tuntuu niitä arvoja mittailevan. Jotain on pakko päätellä siitä että näissä akvaarioissa sattuu melko runsaasti kalakuolemia; jossain on silloin vikaa ja vika on korjattava.

Ehkä minulta on jäänyt jotain ymmärtämättä; otan mielelläni vastaan kaikki tarjotut korjaukset.

[jarvij]

Idea onkin juuri tuossa että tehdäänkö kypsytys oikein vai ei. Täälläkin näkee ohjeita, joissa neuvotaan ruokkimaan bakteereita kypsytyksen aikana "ihan pienellä hyppysellisellä" kalanruokaa. "Ihan pieni hyppysellinen" vain ruokkii käsittääkseni samaa määrää bakteereita, oli se sitten 40-litraisessa tai 800-litraisessa, vaikka tuleva kuormitus on näissä altaissa aivan eri luokkaa. Sen ymmärrän että jos ammoniumpitoisuudet ovat täysin kasvittomassa akvaariossa tietyllä tasolla, bakteereitakin muodostuu suunnilleen oikea määrä jollekin tietylle peruskalastolle. Harvempi vain tuntuu niitä arvoja mittailevan. Jotain on pakko päätellä siitä että näissä akvaarioissa sattuu melko runsaasti kalakuolemia; jossain on silloin vikaa ja vika on korjattava.

Ilman muuta. Kuitenkaan vika ei ole noissa ohjeissa, vaan tavoissa joilla noita noudatetaan.
Akvaarioon lisätään kalanruokaa, kuin siinä jo olisi kaloja. Nitraattipitoisuus sitten kertoo missä mennään, ja liika hoidetaan runsailla, toistuvilla ojpa 90 % vedenvaihdoilla, kunnes kaikki on kunnossa kalojen tuloon.

Mihin perustuu tieto, että näissä akvaarioissa sattuu melko runsaasti kalakuolemia.
Tähän pitää saada selvät prosentit:
1) ammoniakilla kypsytetyt, ja kaikki kalat kerralla; kuolevuus-% ?
2) odottamalla hoituneet ja kalat tuotu karanteenaamatta vähitellen; kuolevuus-% ?
Muutoin lasken perusteettomien väitteiden piikkiin

[kuusistor]

Olen muutaman akvan kypsyttänyt Jukan ohjeita mukaellen ja erityisesti vesiarvoja TESTATEN. Homma toimii jos ymmärtää mistä on kysymys. Eli kuten Jukka totesi niin, mikäli typpikuormitusta tulee kypsytysvaiheessa liikaa, tällöin tehdään päivittäin 80-90% vedenvaihto kunnes asia korjaantuu (varsinkin kypsytyksen loppuvaiheessa). Nitriitti ei ole uudelleen noussut JBL:n testillä havaittavaksi !

Mikäli kalojani kohtaa yllättävä kuolema, niin kirjoittelen siitä AW:iin. Toistaiseksi kaikki kalat kotiutuneet hyvin.

[Juska]

Virheitä olen tehnyt. Ei voi enää mitään.

Nyt haluaisin tietää, että miten jatkan tästä eteenpäin. Lyönkö hanskat tiskiin, kalat taivaaseen ja kamat myyntiin?

ja jos J. Järven menetelmä ei voi käyttää, niin mitäs sitten?

Itse asiassa en löydä esittämästäsi akvaarion perustamisesta ja sen myöhemmästä hoidosta mitään "virheitä". Paremminkin näyttäisit kuuluvan rutiineiltasi harrastajien priimaluokkaan.

Kiinnittäisin tässä tapauksessa enemmänkin huomion siihen, että kalojen poikastuotto on todella suurta eikä näistä poikasista selviä aikuisiksi kuin osa. Monet poikaset kantavat merkittäviä perinnöllisiä virheitä, joiden vuoksi niiden elinikä jää lyhyeksi. Tämä tulee esiin usein jo varhaisessa vaiheessa esim. pienikokoisuutena ja passiivisuutena. Veikkaanpa, että varhain kuolleet monnisi kuuluivat tähän surulliseen kerhoon.

Seeprakaloista taas sen verran, että tuttavapiirissäni on henkilö, joka on tehnyt tutkimustyötä seeprakala mallieläimenä ja hän kerran totesi, että seeprakaloilla on hyvin yleisesti erilaisia loisia, jotka tappavat kalat ennemmin tai myöhemmin. No, tästä asiasta varmaan järvij tietää enemmän kuin minä.

Niin, mielestäni mikään hoitorutiineissasi ei todennäköisesti ole aiheuttanut esittämiäsi ongelmia, vaan kaikki viittaisi kalojesi yksilökohtaisiin luonnollisiin vikoihin ja sairauksiin.

[korudonna]

Pistänpä lusikkani tähän soppaan minäkin. Itse en ole tähän järvij:n kypsytysmetodiin perehtynyt, joten siitä en puhu mitään, mutta (reilun vuoden akvaarion hoidon kokemuksella) on tullut sellainen maalaisjärkinen tuntuma näitä AW:n juttuja lukiessa, että vettä vaihdettaisiin liikaa, jolloin se jotenkin häiritsisi hyvien bakteerien tai jonkin kehittymistä!

Itse vaihdoin alkuaikoina vettä ehkä kerran kahdessa viikossa (tai harvemminkin) eikä kalakuolemia juurikaan ollut edes satalitraisessa ensimmäisessä altaassa, joka joutui yliruokinnan ja suodattimen alipuhdistuksen kohteeksi. Muistaakseni vain yksi albiinomnninen koki selittämättömän kuoleman. Onneksi suodattimen teho oli reippaat 790 l/h, ehkä se pelasti altaan, joka kamppaili mm. samennuksien kanssa aika pitkään. Paikallisen vesilaitoksen vesikin on ollut ilmeisen hyvää akvaarioille.

[ReimaR]

Olen hieman samaa mieltä Korudonnan kanssa vedenvaihdoista. Minun uskoni on se että yksiselitteistä ohjetta kuinka paljon ja kuinka usein vettä tulee vaihtaa. Itse vaihdan pienempään altaaseen joka toinen viikko puolet ja kalat ovat hyvinvoivia vaikka sitä mitattaisiin millä mittapuulla. Isompaan (400 l) altaaseen teen joka toinen viikko pienen vedenvaihdon (n. 100 l) kun imuroin paskat ja roskat pois pohjalta ja joka toinen viikko ison (n. 200 l) kun teen perusteellisemman siivouksen. Ei mittään ongelmia sielläkään. Jokainen kyllä löytää omaan akvaansa sopivan vedenvaihtorytmin ajan myötä. Itse en pelkää noiden bakujen puolesta vedenvaihdossa, vaan sitä että vesiolosuhteet muuttuisivat liikaa jos vaihtaisin 70-80 % vedestä. Kesäloman aikaan kalat saavat todennäköisesti olla kolmen viikon ajan samoissa liemissä.

[KtMan]

Olen hieman samaa mieltä Korudonnan kanssa..

Olen hieman samaa mieltä Reimarin kanssa..
En kiellä, etteikö vettä olisi hyvä vaihtaa vaikka 100% viikossa, mutta hiukan hirvittä jos sitä vaihdetaan yli puolet kerralla.. Optimaali tilanne omalla kaupunkilaisjärjelläni ajatellen saavutettaisiin, jos vettä vaihtuisi koko ajan. Puhdasta vettä valuisi akvaarioon ja ylivuodon kautta viemäriin, mutta veikkaan ettei monenkaan akvaristin puoliso ole suostuvainen kiinteisiin putkivirityksiin olohuoneessa
Olen nyt 2vk. vaihdellut vettä ämpärin päivässä, 'koe' altaaseeni (akvaario alle 100l. Ämpäri 12l.) Syystä-että: Ennen vaihdoin n.50% kerralla/viikko ja GH ja Ph nousi aina jonnin verran (ei tarkkaa muistikuvaa), kuitenkin parissa päivässä laski takaisin toivottuun GH<-3 ja pH<-6.5. Sitten aloin vaihtamaan suosituksen mukaiset 80% ja PRKL! GH nousee ~8 Ph 7.5 ja KH 3-4, eikä meinaa millään laskea edellisiin lukemiin
Nyt arvot ovat pysytelleet... (Do'h! lappu hukassa) suunnilleen haluamissani, mutta altaassa koettu suuria muutoksia muutenkin +matto & CO2 levitys, ettei sitä oikeen vanhaan ulkosuodatin järjestelmään voi verratakkaan
Mitähän mä tässä ees yritän selostaa??
Kuitenkin oletan että kaloilla nyt on kivempaa
Tuskin huomaavat että vettä on vaihtunut, kun 80% vaihdoilla piiloilivat (varsinkin monniset) useita tunteja vedenvaihtorumban jälkeen.
Ehkäpä sen jälkeen ku saa maton täyteen stabiloivaa lietettä, niin voi vaihtaa suurempia määriä(?) En varmaankaan pitkään jaksa tätä ämpäri päivässä tyyliä, jotain pitää kehitellä..
Sori, perjantaipullo jo nautittu
T:Krisse

[jarvij]

Minä olen jo vuosikaudet vaihtanut akvaarion vedestä 75% viikottain (siis kolme neljäsosaa). Hyödyllisten bakteerien kannalta on täysin yhdentekevää, miten usein ja kuinka paljon vettä vaihdetaan. Pääasia noiden bakteerien kannalta on, ettei akvaario pääse vedenvaihdon aikana kuivumaan kokonaan (täysin mahdoton tilanne tottakai), mutta akvaarion muuttojen ja siirtojen aikana suodatinmassojen ja pohjamateriaalin märkyydestä tulisi huolehtia

Hyödylliset , lähinnä typpibakteerit ovat sessiilejä, mikä tarkoittaa, että ne ovat kiinni jollain pinnalla. Tällaisia pintoja on akvaarion suodatinmassoissa, pohjamateriaalissa (hiekka, sora) , kasveissa ja akvaarion laseissa sekä luonnollisesti aktiivilietteessä. Vedenvaihtojen aikana näille bakteereille ei tapahdu mitään, kunhan pysyvät märkinä.

Muut hajottajabakteerit, joista osa on liikkuvia elävät vapaassakin vedessä. Niiden joukossa on potentiaalisti patogeeneja kalatautien aiheuttajia (esim. evärutto ja erilaiset ihotulehdukset). Nämä bakteerit pystyvät lisäämään sekä lukumääränsä että massansa jopa kolme kertaa tunnissa (tyyliin: 1,2,4,8,16,32 jne.) ., siksi niiden vähentäminen vapaasta vedestä vedenvaihdoissa on lähinnä hyödyllista kalojen kannalta. Ne myös aiheuttavat veden aitomaista samentumista liikaruokinnan jälkeen, tämä on mahdollista juuri niiden nopean lisääntymisen seurauksena; ruokaa niin kasvu on maksimissaan.

[Aves]

Itse olen ollut aloittelijana tyytyväinen noihin Järven kypsytysohjeisiin - tosin kaipaisin sivuille ohetta siitä, miten menetellään kypsymisen loppuvaiheissa, jos sekä nitriitti että nitraatti ovat korkealla. Sekä tällä palstalla että Lemmikkipalstoilla tuo tuntuu olevan yleinen ongelma. Ohjeena oli tietysti ammoniumin lisäyksen lopettaminen, mutta maininnan moisesta esimerkistä voisi varmaan lisätä sivuille...?

Ongelmia riitti kyllä minullakin, vaikka ne eivät sinänsä liittyneet (?) kypsytykseen, karanteeraukseen eivätkä suositusten vastaiseen vedenvaihtoon: oli leväongelmaa, pilkkutautia ja evien syöpymistä, joista kaikista kalat kuitenkin näyttävät selvinneen kunnialla ilman menetyksiä. Akva on ollut toiminnassa muistaakseni helmikuusta asti, ja kalastosta on kuollut (alkuvaiheissa) vain yksi partamonni.

[jarvij]

Itse olen ollut aloittelijana tyytyväinen noihin Järven kypsytysohjeisiin - tosin kaipaisin sivuille ohetta siitä, miten menetellään kypsymisen loppuvaiheissa, jos sekä nitriitti että nitraatti ovat korkealla. Sekä tällä palstalla että Lemmikkipalstoilla tuo tuntuu olevan yleinen ongelma. Ohjeena oli tietysti ammoniumin lisäyksen lopettaminen, mutta maininnan moisesta esimerkistä voisi varmaan lisätä sivuille...?

Ongelmia riitti kyllä minullakin, vaikka ne eivät sinänsä liittyneet (?) kypsytykseen, karanteeraukseen eivätkä suositusten vastaiseen vedenvaihtoon: oli leväongelmaa, pilkkutautia ja evien syöpymistä, joista kaikista kalat kuitenkin näyttävät selvinneen kunnialla ilman menetyksiä. Akva on ollut toiminnassa muistaakseni helmikuusta asti, ja kalastosta on kuollut (alkuvaiheissa) vain yksi partamonni.

Jaahas, kiitti vinkistä. Askartelen sivustoni päivityksessä tuon uuden 550 litran projektin kanssa lähipäivinä (ja viikkoina), joten teen korjauksia, päivityksiä ja lisäyksiä aina maalaus- ja lakkausurakoiden kuivuessa.

Itse en tule tuota uutta tankkia liiemmin kypsyttelemään, vaan:
siirrän nykyisestä hiekat ja kierteissarvikotilot sellaisenaan pesemättä! uuteen. Samoin nostan nykysen, kypsyneen mattosuodattimen nykyisestä uuteen. Noilla uskon uuden akvaarion olevan samantien kypsä, koska tuossa vaiheessa ei tule uusia kaloja ts. lisäkuormitusta.

[nannu]

Mikäli ymmärsin oikein, tulisi kypsyttäessä siis ruokkia akvaariota kalanruoalla niin paljon kuin siellä tulee olemaan kaloja? Eli ei välttämättä niinkään varovasti ruokkien? (mitä tällä sitten käsitetäänkään)

Lainaus Jukka Järven sivuilta kypsyttäminen ohjeesta:

"Hyvä ravinnonlähde hajottaja-bakteereille on tavallinen kalanruoka. Siis uutta akvaariota ruokitaan varovasti, vaikka siinä ei ole yhtään kalaa (eikä saa vielä edes olla) ."

Idea onkin juuri tuossa että tehdäänkö kypsytys oikein vai ei. Täälläkin näkee ohjeita, joissa neuvotaan ruokkimaan bakteereita kypsytyksen aikana "ihan pienellä hyppysellisellä" kalanruokaa. "Ihan pieni hyppysellinen" vain ruokkii käsittääkseni samaa määrää bakteereita, oli se sitten 40-litraisessa tai 800-litraisessa, vaikka tuleva kuormitus on näissä altaissa aivan eri luokkaa.

Ilman muuta. Kuitenkaan vika ei ole noissa ohjeissa, vaan tavoissa joilla noita noudatetaan.
Akvaarioon lisätään kalanruokaa, kuin siinä jo olisi kaloja. Nitraattipitoisuus sitten kertoo missä mennään, ja liika hoidetaan runsailla, toistuvilla ojpa 90 % vedenvaihdoilla, kunnes kaikki on kunnossa kalojen tuloon..

Kaikille ja etenkään aloittelijoille tuo ei ole päivänselvää, joten ehdottaisin että sivuille kannattaisi varmaankin laittaa ohjeeksi, että ruokitaan akvaariota sen verran kuin siellä tulisi olemaan kaloja, ihan vain vinkkinä, jos asian oikein ymmärsin...