Ph:n alentaminen

[nallu80]

Onko kukaan ikinä kuullut aineesta nimeltä natriumfosfaatti? Luin jostain tosi vanhasta akvaariokirjasta, että tämä aine alentaisi ph:ta. Mahtaako toimia.

[mjalava]

No ei oikein kuulosta hyvältä, kun sinne altaaseen ei niitä fosfaatteja yleensäkään haluttaisi vaan ennemminkin ne pois. pH:n alentamiseen sopii turveuute ja hiilidioksidi, ääritapauksia varten jarvij:n sivuilla on isojen varoitusten kera ohjeita happojen käyttöön.

Mika

[nallu80]

Se kuulostikin vähän epäilyttävältä
Olen nyt lisännyt hiilidioksisia levittimen avulla. Ph pitäisi saada tippumaan 7.2:sta n. 6.8:aan. Kh on 3.
Mistä sitä turveuutetta saa ja miten sitä käytetään?

[mjalava]

Turveuutetta saa akvaariokaupasta. Käyttöohjeet ovat mukana. Alentaa kovuutta ja laskee pH:ta. Halvempi ratkaisu on hankkia lannoittamatonta turvetta vaikka puutarhamyymälästä ja uuttaa siitä, ajaa saman asian vähän isommalla vaivalla. Hintaero on valtava. Käyttöön löytyy ohjeita hakutoiminnolla täältä aqua-webistä.

Mika

[nallu80]

Kiitti mjalava

[kuusistor]

Ph pitäisi saada tippumaan 7.2:sta n. 6.8:aan. Kh on 3.

Tehokkaampi CO2 lisäys ?

Siis joko toinen levitin tai sitten lisää hiivatepulloja.

[Holstedt]

lannoittamatonta turvetta

...ja vielä tätäkin mielekkäämpi vaihtoehto on mielestäni ns. ylivuotiset tammenlehdet.

[mjalava]

No, paikasta riippuen huoltoasema tai puutarhaliike voi olla helpommin löydettävissä kuin tammilehto. Mutta monen akvaarion sisustukseen ne tammenlehdet kieltämättä varmaan sopivat.

Mika

[Holstedt]

Ihan tammilehtoa ei varmaan tarvita...Tammia kasvaa ainakin meillä Etelä-Suomessa vähän siellä sun täällä eikä niitä sen ihmeemmin tarvitse etsiä. Tammenlehdistä voi uuttaa ihan kuten turpeestakin, niitä voi kipata altaaseen sellaisenaan tai pussukassa tai näin mattosuodatinten aikakautena kirkasvesitilaan.

[sani]

Tammenlehdistä voi uuttaa ihan kuten turpeestakin, niitä voi kipata altaaseen sellaisenaan tai pussukassa tai näin mattosuodatinten aikakautena kirkasvesitilaan.

Ai niitä ruskeita maassa lojuvia tammenlehtiä pitäisi kokeilla akvaarioon...hmmm. Mitenkäs se esikäsittely? Kai ne on keitettävä ensin tai jotain?

[Holstedt]

Voi kai poimia maastakin. Itse olen tosin syksyllä nyhtänyt ruskeat suoraan puista. Toki jos haluaa "mehut" irti lehdistä niin kiehuvalla vedellä ne varmaan irtoavat nopeammin ja liemi sitten akvaan. En kyllä näe mitään muuta syytä miksi niitä pitäisi esikäsitellä tai jotain. Ehkä suurimmat roskat kannattaa ravistaa jos maasta kerää. Itse olen lähinnä lilluttanut limupullossa lehtiä ja sieltä sitten olevinaan tarvittaessa lorauttanut uutteet akvaarioon.

[Ville K.]

Akvaarioveden pH-arvon ollessa yli 6,00 voidaan sitä laskea natriumdivetyfosfaatilla. Natriumdivetyfosfaatista tehdään 1% varastoliuos, jota lisätään veteen kunnes pH-arvo asettuu lukemaan 5,5. Ainetta käytettäessä on otettava huomioon, että veden fosfaattipitoisuus kasvaa jonkin verran. Fosfaatti tunnetaan yleisesti vesistöjen rehevöitymisen aiheuttajana, joten kasvien hyvinvoinnin lisäksi akvaariossa saattavat myös viihtyä tietyt levät.

Akvaarioveden pH-arvo voidaan laskea myös vahvemmilla hapoilla, mikä lienee liberaalein tapa lisätä veden oksoniumionipitoisuutta. Vahvat hapot ovat vaarallisia käsitellä ja niiden vaikutukset saattavat olla arvaamattomia ja hyvin nopeita. Vahvoilla hapoilla veden happamuuden lisääminen on kuitenkin mahdollista, mutta ei ehkä suositeltavaa. Kokemuksia pH-arvon menestyksekkäästä laskemisesta on ainakin suolahapon ja rikkihapon osalta. Rikkihaposta (H2SO4) valmistetaan 1,5 % varastoliuos, jota käytetään pH-arvon laskemiseen. Kannattaa lähteä liikkeelle annostelusta 2 ml varastoliuosta per 20 litraa vettä, mikäli vesi on hyvin pehmeää ja pH-arvo hyvin lähellä 7,00:aa. Tällaista menetelmää käytettäessä sopiva vesi on valmistettava erillisessä astiassa vesijohtovedestä tai akvaariosta otetusta vedestä ja lisätä vasta sitten akvaarioon. On myös syytä muistaa, että vahvat hapot saattavat olla hengenvaarallisia kaloille jo pH-arvossa 5,00. Vahvojen happojen käyttö vaatii tietoa ja taitoa harrastajalta ja vesiarvojen muutokset tehdään aina harrastajan omalla vastuullaan.

Joskus saattaa törmätä harrastajien suunnitelmiin muuttaa akvaarioveden pH-arvoa heikoilla hapoilla ja heikoilla emäksillä. Esimerkiksi pH-arvon laskeminen ei ole suositeltavaa heikoilla hapoilla, vaan tarkoitukseen on syytä käyttää vahvoja happoja (happoja, joiden happovakio on suuri).
Otetaan tässä esimerkiksi heikkona happona etikkahappo (CH3COOH). Heikko happo dissosioituu veteen heikosti. Tämä tarkoittaa sitä, että veteen joutuessaan happo hajoaa vain osittain happamuutta aiheuttaviksi oksoniumioneiksi – osa aineesta säilyy vesiliuoksessa siis happomolekyyleinä, jotka sinänsä eivät ole happamia. Etikkahapon happovakioiden mukaan etikkahappopitoisessa vedessä, jonka pH-arvo on 4,74, puolet etikkahaposta on protolysoituneena oksoniumioneiksi ja puolet esiintyvät etikkahappomolekyyleinä. Jos tällaista happoa lisätään akvaarioveteen, laskee ensin veden pH-arvo. On kuitenkin huomioitava, että hapon joutuessa tekemisiin kalan solujen kanssa, protolyysireaktio alkaa edetä myös niiden sisällä laskien pH-arvon tässä esimerkissä arvoon 4,74. Tämä on luonnollisesti kalalle kohtalokasta. Jos puolestaan pH-arvon laskemiseen käytetään vahvaa happoa, jonka protolysoitumisaste on suuri, voidaan olla varmoja siitä, että lisätty happo on vapauttanut itsestään kaikki happamuutta aiheuttavat oksoniumionit jo vesiliuokseen, eikä protolyysi enää jatku kalan ja tietenkin akvaarion muiden eliöiden soluissa enää tästä pidemmälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vahvoja happoja käsiteltäessä harrastajan ei tarvitsisi olla huolellinen. Yliannostelulla voi helposti tappaa kaikki akvaarion eliöt kaloja myöten. Täytyy siis tietää, mitä on tekemässä.

[jarvij]

Hyvä selostus, mutta käytäppä etikkahapon tilalla hiilihappoa. Useimmat varmasti lisäävät mieluimmin hiilihappoa kuin esimerkiksi etikkahappoa!

Vahvoja happoja käytettäessä pitää muistaa myös happotähde -> rikkihaposta sulfaatti-ioni ja suolahaposta kloridi-ioni. Vaan entäpä typpihappo -> nitraatti-ioni, joka on kasviravinne.
Miten olisi pH-pudotus siis typpihapolla.
Mutta täysin akvaristin omalla vastuulla.

[VilleJ]

Jos jotain happoa itse lisäisin, laittaisin laimeaa rikkihappoa. Mutta koska happojen kanssa leikkiminen on aina vaarallista - niin akvaarion kuin omistajankin kannalta, kannattaa turvautua edelleen tuttuun ja turvalliseen turpeeseen. (Itse asiassa Seran morena tjst sisältää rikkihappoa muistaakseni!)

Typpihappo voisi olla toinen, mutta niitä nitraatteja ei halua akvaarioon yhtään enempää

Fosfaatista: Valitettavasti kun noita tuoteselostuksia tutkii akvaliikkeissä, mitä pH-bufferit sisältää, niin enemmän tai vähemmän niissä lukee fosfaatti-sitä-ja-tätä.

[Ville K.]

- - -

(Itse asiassa Seran morena tjst sisältää rikkihappoa muistaakseni!)

Typpihappo voisi olla toinen, mutta niitä nitraatteja ei halua akvaarioon yhtään enempää

Fosfaatista: Valitettavasti kun noita tuoteselostuksia tutkii akvaliikkeissä, mitä pH-bufferit sisältää, niin enemmän tai vähemmän niissä lukee fosfaatti-sitä-ja-tätä.

Joo, näin on. Mm. Seran pH-miinus on 1,8% rikkihappoa.

[Aino-85]

Sisältääkö Seran MORENA rikkihappoa??

[Teho]

Mulla on kaapissa tetran ph/kh miinus. En ole kokeillut koska ph noin 7