Jussian kirjoitti:Vähän meneen Off-topiciksi, mutta kysynpäs silti. Miten pitkään oma pallosi ovat keskimäärin eläneet? Tai jos on niin, että yksikään ei vielä ole kuollut, niin miten pitkään olet palloja pitänyt?
Kiinnostavia kaloja ovat kyllä, mutta ei millään viitsisi edes kuvitella hankkivansa kaloja jotka todennäköisesti saisi hengiltä samointein.
Tarkotin sitä että kun monet harrastajat hankkivat kaloja perehtymättä niiden vaatimuksiin, ja jos vaikka ottavatkin selvää ja saavat kuulla että kalat tarvitsevatkin paljon enemmän tilaa ja suodatusta kuin se oma pikku purkki joka sattui valmiiksi olemaan, ja mahdollisesti vielä murtovettä ja ruokavaliotakin pitäisi muokata vähän monipuolisemmaksi kuin hiutaleruoat, tähän lisättynä vielä se että monet eivät tajua mikä idea on veden testaamisella ja miten paljon vettä pitisi vaihtaa, niin kyllähän ne kalat kuolevat väärissä olosuhteissa ennenkuin ehtivät kasvaa isoiksi. Esim. viher/pantteripallokala makeassa vedessä tai merivedenkalat 150 litraisessa.
Minulla tällähetkellä olevista pallokaloista kimalaispallot ovat kaikki eläneet sen 1,5 vuotta sen jälkeen kun ne ostin mutta en osaa arvioida miten kauan niillä on kestänyt kasvaa siihen "myynti"kokoon.
Tiedän esim. yhden rengaspallokalan eläneen 18 vuotiaaksi, ja huolimatta siitä että vuosien kuluessa oli ajanjaksoja jolloin sitä pidettiin välillä huonommissa ja välillä paremmissa vesiolosuhteissa eli se olisi voinut elää vielä kauemminkin. Monista muista lajeista tiedän että ne harvat jotka ovat pallokaloja saaneet käsiinsä yli kymmenen vuotta sitten ovat saaneet useampien lajien edustajia elämään 15 vuoden molemmille puolelle. Mutta uskoisin että kultapallokala voi elää tuplasti sen.
Mainitseman singaporelainen harrastaja sai kalansa kutemaan vahingossa, hänellä on kyhmypallokaloja 3 kappaletta, eikä sukupuolia erota. yksi niistä oli aina omissa oloissaan ja toiset kaksi enemmän yhdessä, mutta ennen munien ilmestymistä hän oli havainnut epätavallista kanssakäymistä ysinäisen kalan kanssa. Ikävä kyllä hän ei testaa vesiarvojaan joten hän ei voinut kertoa näitä tärkeitä tietoja. Mutta hän oli tehnyt enemmän vedenvaihtoja ja laittanut Melafix -nimistä lääkettä koska jollain kalalla oli silmissä samennusta. Hän oli myös lisännyt uppopuita ja kasveja, ja sen jälkeen munat löytyivätkin kasvien joukosta. Uros vartioi niitä mutta hän pelasti osan eri altaaseen, koska ainakin osa olisi tullut syödyksi. Ne olivat väriltään oransseja ja pilalle menneet muuttuivat valkoisiksi.
Kaikeksi ihmeeksi nyt, vain pari viikkoa edellisestä kerrasta, kalat kutivat taas!

Nyt hän etsii jo koteja poikasille, sillä Ebertin mukaan poikaset voivat ottaa pahasti yhteen joten niitä ei voi kauaa kasvattaa yhdessä.
Pistän tähän pari linkkiä mistä löytyy edes jotain vinkkiä pallokalojen lisääntymisestä:
Tässä sivut josta löytyy tetoa useammasta lajista, ja hienoja videopätkiä. Kielen saa käännettyä babel fishillä japanista englanniksi
http://world.altavista.com/ mutta ikävä kyllä lauseista tulee aika kummallisia.
http://tekipaki.jp/~puffer/
Toinen on kääpiöpallokaloista
http://www.rr.iij4u.or.jp/~kohda/en/en-dwarfpuffer.htm