Nelijalkaiset akvaariofriikit

[Petunia]

Niin , onkos kenelläkään tuollaista nelijalkaista akvaarioharrastajaa ? Meillä on kaksi cavalier poikaa jotka molemmat ovat innokkaita kalojen ja akvaarion seuraajia . Vanhempi eritoten , joskus se istuu nojatuolissa akvaarion vieressä , seuraa silmäkovana monnisia , tärisee ja ujeltaa. Joskus jos kala ui aivan lasin vierestä , se yrittää ikäänkuin napata sen. Sitten on etulasi kivoja kuononjälkiä täysi.
Jännää on etteivät kalat välitä enää yhtäään , alkuaikoina platyn poikaset välillä vähän säpsähteli , mutta nykyään tuntuu kuin ne tahallaan uisivat oikein läheltä lasia ja koiran kuonoa .

[sani]

Edesmennyt kissani tykkäsi nuorempana lääppiä kaloja lasin läpi. Kiipesi joskus akvaarion päälle lampun lämpöön nukkumaankin. Kerran oli kansilasi jäänyt laittamatta paikoilleen ja kissareppana otti kovan hypyn akvarion päälle... sukelsi suoraan pohjaan ja sitä näkyä en unohda!

[Holstedt]

Saksanpaimenkoira. Akvaarionhoidossa se on erikoistunut vedenvaihdon terrorisoimiseen ja ylijäämäkasveihin.

[tikkuhirviö]

Meillä on perhoskoira, joka käyttää myöskin tilaisuutta hyväkseen aina kun kasveja harvennetaan tai vettä vaihdetaan. Kerran olen joutunut nostamaan kannon vedestä ja sitäkös oli kiva jyrsiä..

Koiruli on ilmeisesti mustasukkainen kaloille kun tuijottelen niitä silmä kuivana. Olen ratkaissut ongelman niin, että koiru on sylissäni aina kun istun akvan edessä. Piikkisilmät ovat selvästi kiinnostavimpia.

[Petunia]

Edesmennyt kissani tykkäsi nuorempana lääppiä kaloja lasin läpi. Kiipesi joskus akvaarion päälle lampun lämpöön nukkumaankin. Kerran oli kansilasi jäänyt laittamatta paikoilleen ja kissareppana otti kovan hypyn akvarion päälle... sukelsi suoraan pohjaan ja sitä näkyä en unohda!

Kamala , mahtoi kissa olla sen jälkeen kuin "uitettu koira"

[jessesa]

Täältäkin löytyy yksi nelijalkainen akvaariofriikki, rodultaan mopsi!
Tuosta kultakala-akvaariosta se pitää eniten, varmaankin siksi, koska kalat ovat niin värikkäitä ja isoja. Tuota toistakin akvaariota se välillä kyttää ja kun tummalevä pleko ui lasin läheltä, niin kyllä päästää hauva aika räksytykset! Tuosta 100 litran purkista se ei ole vielä innostunut...

[Kati]

Niin , onkos kenelläkään tuollaista nelijalkaista akvaarioharrastajaa ?

Meidän kollipojat (3 kpl) eivät ole pentuaikojensa jälkeen kaloista innostuneet, mutta lämpimät valaisimet on edelleen pop 8).


Kati

[Maarittip]

Maatiaiskissat; Tupla ja Duracel eivät ole koskaan välittäneet viiksen vertaa akvaarioista. Joskus ovat meinanneet mennä lämpimän lampun päälle nukkumaan.

Meidän sekarotuinen koira Rymy on aivan höppänänä kaloihin ja auttaa aina vedenvaihdoissa yms. Ensimmäisen akvaarion saapuessa Rymy istui viikkotolkulla nenä kiinni lasissa ja lenkiltäkin oli aluksi kiirus takaisin sisälle katsomaan kaloja. Nykyään jos akvaarioihin tulee uusia kaloja pitää nekin tietenkin "nenuttaa" tervettulleeksi.

[Nobelin]

Meillä on dallu joka seuraa akvaariokaloja usein. Se myös yrittää saada niitä kiinni ja tuhrii etulasin kuolallaan. Välillä se kiertää päätyyn jonkun kalan perässä ja häntä heiluu!

[Taika-Jim]

Saksanpaimenkoira, joka välillä näyttää katselevan kaloja. Istuskelee sohvalla ja tuijottaa akvaariota. Tiedä sitten erottaako se todella sieltä mitään.

Erikoisalue kuitenkin on kalanruoka kaikissa muodoissa. Surviaisetkin maistuvat koiralle, kun unohdin surviaislautasen pöydälle ja se oli koiran toimesta syöty tyhjäksi...kiva juttu, kun sitten olisi halunnut tulla "pusimaan"

Kalojen ruokkimisen jälkeen käy myös siivoamassa lattian mahdollisista hiutaleista tai herkkupaloista, eli katkarapupelleteistä.

[Didi]

Tiibetinspanieli nimeltään Domi, sekarotuinen Mökö-kissa ja itse niinä päivinä kun innostun konttaamaan. Ketään noista itseäni lukuunottamatta akvaariot eivät juuri kiinnosta. Kalanruokakin maistuu vain koiralle. Yritetty on!

[Blue]

Pörri-kissa on kova tarkkailemaan akvaariota, joskus se jopa nukkuu akvaarion vieressä

[Petunia]

Erikoisalue kuitenkin on kalanruoka kaikissa muodoissa.

Joo , meidän Timi tykkää kanssa mahottomasti hiutaleruuasta. Siitä se hajukin on aivan ihana , rupeaa nenä aina vuotamaan .

[Lehdykkä]

Meidän perhoskoirat Kasper Kökkölä ja Nalle Natalie Joonatan (eli Riukun Röksyt) eivät pahemmin välitä altaista, joskus tosin saattavat jäädä toljottamaan, kun albiinomonniparvi vilistää etulasia pitkin.
Kalanruuat sen sijaan maistuvat erittäin hyvin
Eniten koirat tahtovat istua ikkunan edessä olevan nojatuolin selkänojan päällä ja haukkua lintulaudalla käyviä lintuja.
Kasper on muutenkin lintujen perään, ulkona ollessa juoksee puulta toiselle lintujen perässä haukkuen niin kimakasti, että varmasti kuuluu järven toiselle puolellekkin.Onneksi ei ole (ainakaan vielä) pahemmin paimentanut Maraa, Peraa, Reiskaa ja Raulia (selvennykseksi sanottakoon, että ovat meidän perheen siivekkäitä perheenjäseniä, eli ankkoja ja hanhia )No nyt taidan jo lipsua itse aiheesta..

[Aves]

Täysin vastuuttomana luontoharrastajana 8) minulla oli vuosia sitten rupikonna (oli minulla lähemmäs 10 vuotta), jonka suurimpia (ainoa?) huvi oli istua akvaarion edessä. Siinä se tuijotteli ja seuraili kaloja katseellaan, välillä yritti läpsiä niitä kielelläänkin, jos tulivat sopivalle etäisyydellä.

Tuo oli kyllä tosi kätevää, harvaa lemmikkiä voi viihdyttää istuttamalla sen tuntikausiksi "telkkarin" eteen!

[Sade]

Mun äiti ei ollut alussa pätkän vertaa kiinnostunu akvaarioista, mutta nykyään se on aina nelinkontin akvaarion edessä nenä lasissa kiinni että näkis piilossa olevan partiksen paremmin... Lasketaanko sekin?

[Ceres]

Sekarotuinen neiti löytyy useimmiten nokkansa joka paikkaan työntäneenä, yleensä vedenvaihtosessioiden aikana.
Ja aah niiden kalanruokapurkkien tuoksua, se on jotain sellaista että sitä oli eräänä päivänä pitänyt maistaakin (500 ml hiutalepurkki järsitty auki olohuoneen lattialle).

Ceres

[-Alix-]

Kissani ovat aina mieltäneet akvaariot omiksi telkkareikseen. Nykyinen pentu istuu baarijakkaralla altaan edessä kataomassa kaloja tai vastaavasti pöydällä toisen altaan edessä tuijottamassa Oskareita vaikka ne ovat yhtä isoja kuin pentu Exäni toinen kissa metsästi kyllä mieluusti kaloja minun luona asuessaan...

Kaikkein paras akvaario+kissa -ajanviete on kuitenkin vedenvaihdot. En raaski luopua ohuesta pvc-letkustani vaikka se on surkean tehoton, koska se on niin hauska lelu. Kissat tulevat jalkoihin maukumaan innosta heti kun ottaa letkun esille! Letkussa vilistäviä mömmöjä (ilmeisesti kissan silmin lattialla viliseviä) pitää nimittäin metsästää oikein urakalla. On kiva kuunnella ryminää koko matkan makkarista olkkarin ja eteisen läpi kylppäriin kun jotain erikoisen makoisan näköistä kasvinosaa seuraillaan ja voi vain kuvitella ilmeen kun kissa hyppää nelin jaloin märälle suihkun lattialle ja saa vesisuihkun nenulleen Uitettuja kissoja olen täälläkin pyydystetty muutamaan otteeseen...

[Piazza]

Sama juttu meillä, meidän koira jahtaa kanssa letkussa näkyviä roskia.
Akvaarioista se ei ole kiinnostunut ollenkaan paitsi tietenkin kala ruoka on kyllä sen mielestä ihanaa.

[Petunia]

Mun äiti ei ollut alussa pätkän vertaa kiinnostunu akvaarioista, mutta nykyään se on aina nelinkontin akvaarion edessä nenä lasissa kiinni että näkis piilossa olevan partiksen paremmin... Lasketaanko sekin?

Joo , kuulostaa jotenkin tutulta

[Tinski]

Meillä on akvaarioiden olinaikana vieraillut yksi nelijalkainen, joka ei olisi vähempää voinut välittää akvaarioista
Oma edesmennyt koirani olisi kyllä takuulla osallistunut kaikkeen akvaariotouhuun, jos olisi ne päässyt näkemään ja kokemaan Voi vain kuvitella, mien suurta herkkua kalanruuat olisivat olleet...

[Reetu]

Meillä Pinseriä ei voisi vähemmän kiinnostaa vedenvaihdot ja enempää ei voisi kiinnostaa ruokintahetket . Jos vaikka yksi kalanruokahiutale eksyisi leijailemaan akvaariosta ulospäin.... toivo elää.

[hannamaria]

Meillä on cavalier-tyttö joka on aivan ilmiselvästi rakastunut partikseen. Myös täällä on tärinää ja ininää ilmassa kun partis putsaa etulasia ja koira ei meinaa pöksyissään pysyä..

[Blue]

Ai niin, meilläkin kissa tykkää hiutaleruuasta, purkkia ei siis parane jättää auki tai ruuat menee parempiin suihin (tai lattialle)

[Habermaier]

Minulla on aina vedenvaihdoissa ja puhdistuksissa innokas apuri, Leevi-kissa mukana touhuamassa. Monnit ja verkkonuoliaiset ovat sen lempikaloja, joita se yrittää tassulla ropeltaa lasin läpi, joskus myös tekee täyshyökkäyksen lasia päin. Tuo taas aiheuttaa uusille kaloille sydämentykytyksiä, mutta vanhemmat asukit ovat jo tottuneet. Ja kaikki kissanomistajat varmaan tietää, etteivät kissat kieltoja kuuntele tai käskyjä tottele.
Kerran suursiivouksen yhteydessä Leevi nappasi sangosta pienen mustaneontetran suuhunsa, ja kuljetti sen alakertaan ja minä tietysti kiljuen perässä. Ihme ja ihmetys, sain kalan sen suusta täysin vahingoittumattomana (kissa pitää saalista varovasti suussa, ettei se vahingoitu ennen saalistus-leikin alkua) ja kalalta ei ollut edes yksikään evä vahingoittunut. Tapahtumasta on jo vuosia ja vielä se sankarikala tuolla akvaariossa sinnittelee.
Habermaier