Veden vaihto.

[Aslak]

Semmosta vaan kyselen, että kuinka kauan te (proot) annatte veden seistä enne akvaarioon siirtämistä, mitä puhdistus aineita käytätte ja kuinka paljon vaihdatte vettä yms.
T: Aslak

[jarvij]

Hei!
Minä vaihdan vedestä viikottain noin 50 - 75 %. En ole yli 50 vuoteen käyttänyt pisaraakaan mitään vedenparannusainetta. Vesi tulee sopivan lämpöisenä letkulla hanasta akvaarioon.

Koska pidän Tanganjika-kaloja- lisään suoloja sopivasti.

[Aslak]

Kiitos neuvoista. Sitä en kyllä tiennyt että Helsingin vesijohto vesi on kyllin puhdasta kaloille. Mutta kait se on pakko uskoa jos niin sanotaa
-Aslak-

[VilleJ]

Jos se ei olisi kyllin puhdasta kaloille, tuskin sitä juotaisikaan

Hgin vesi kelpaa sellaisenaan ilman kloorinpoistajia akvaarioon. Kannattaa kuitenkin käyttää nenäänsä ennen vedenvaihtoja, jotta ei tunnu kloorin hajua vedessä.

[Lisa]

Semmosta vaan kyselen, että kuinka kauan te (proot) annatte veden seistä enne akvaarioon siirtämistä, mitä puhdistus aineita käytätte ja kuinka paljon vaihdatte vettä yms.

Pro en ole mutta vastaan silti: En anna veden seisoa hetkeäkään (käsisuihkulla ämpäriin ja akvaarioon kippaus), käytän satunnaisesti Tetran vedenparannusainetta (luokiteltakoon puhdistusaineeksi) ja vaihdetun veden määrä riippuu mm. akvaarion koosta, mutta noin 50% sitä vaihtuu jokaisella kerralla.

Yms? Juu, lisään turveuutetta sekä nestemäisiä lannoitteita kyytipojaksi

[Deirdre]

Näin maalta Helsinkiin muuttaneena nenäni kyllä sanoo kloorin tuoksahtavan melkoisesti paikallisessa vesijohtovedessä, eikä se vesi kovin hyvältä maistukaan...

[jani55]

Kuinka kylmää/lämmintä vaidettavan veden olisi hyvä olla?
Onko tähän olemassa mitään sääntöä?
Itse olen tähän mennessä käyttänyt aika kylmää vettä

[Jaani]

Kuinka kylmää/lämmintä vaidettavan veden olisi hyvä olla?
Onko tähän olemassa mitään sääntöä?
Itse olen tähän mennessä käyttänyt aika kylmää vettä

Vesi saisi olla saman lämpöistä kuin mitä altaassa oleva vesikin on. Itse mittaan veden lämmön kädellä tunnustelemalla. Kädellä pystyy arvioimaan veden lämmön riittävän tarkasti eli noin asteen tarkkuudella.

Mitä enemmän vettä vaihtaa kerralla, niin sitä tarkempi kannattaa veden lämmön kanssa olla, ettei nyt aivan mitä sattuu letkusta altaaseen laske.

-Kingfisher-

[Lisa]

Kuinka kylmää/lämmintä vaidettavan veden olisi hyvä olla?

Minä olen käyttänyt aina hiukan viileämpää vettä kuin altaassa on. En tiedä, olisiko viisaampaa käyttää samanasteista, mutta näin on pärjätty enkä näe syytä vaihtaa metodia. Joidenkin kalojen kohdalla osittainen vedenvaihto viileämmällä vedellä on innostanut kutupuuhiin

[Irene]

Samoin minä kokeilen kädellä vettä ja se on hieman viileämpää jota laitan tilalle. Ei ainakaan lämpimämpää kannata laittaa, eli jos letkulla päästää eikä vesivermeet ole ihan tarkkoja kannattaa kokeilla välillä ettei ala keitosta tekemään..

[mjalava]

Mun on pakko seisottaa ja ilmastaa pumpulla vettä saavissa, jotta pH nousisi hyväksyttävälle tasolle (kaivosta 5,5, ilmastuksen jälkeen 7). Saavissa on akvaariolämmitin, jonka olen säätänyt samaan kuin akvaariossa olevan. Veteen lisään nykyisellään vain kasvilannoitetta, toistaiseksi PlantaMinia mutta varmaan siirryn jossain vaiheessa PMDD:n käyttöön. Aiemmin käytin myös ToruMinia ja AquaSafea mutta niiden pois jättäminen ei vaikuttanut oikeastaan mihinkään. pH on ehkä aavistuksen korkeampi kuin ToruMinin kanssa, mutta katsotaan kun tässä kehitellään tuo hiilidioksidisysteemi hieman nykyistä tehokkaammaksi...

Mika

[aquaristo]

Tässä Helsingin Veden tietoja:

http://www.hel.fi/vesi/vpuhdistus/laatutau.htm

Ja lisää asiaa löydätte linkeistä.

[Holstedt]

kuinka kauan annatte veden seistä enne akvaarioon siirtämistä, mitä puhdistus aineita käytätte ja kuinka paljon vaihdatte vettä yms.

Hanasta n. 50% / viikko. Puhdistusaineet ( fairy, mäntysuopa, kodin putkimies jne.) harvemmin meillä akvakäytössä. Myöskään ns. kaupallisia vedenparannusaineita ei meidän vesilaitoksen tarjoama talousvesi kaipaa.

[Maisu]

Saattaa olla hyvinkin aluekohtaista, mutta minusta Helsingin vedenlaatu vaihtelee nykyään aivan eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten eli noiden nettitilastojen valmistuessa. Kotonani tulee yleensä ihan hyvää vettä, mutta toimistolla vajaan kahden kilometrin päässä kraanavesi on usein juomakelvottoman makuista (jopa siinä määrin että sinne tuli lopulta hankittua lähdevesiautomaatti). Toisella toimistolla n. kolmen kilometrin päässä on sitten taas ihan tasalaatuista, hyvänmakuista vettä.

[Anna-Marjatta]

Mun on pakko seisottaa ja ilmastaa pumpulla vettä saavissa, jotta pH nousisi hyväksyttävälle tasolle (kaivosta 5,5, ilmastuksen jälkeen 7).
Mika

Itse joudun seisottaa ja ilmastaa veden saavissa koska vedessämme on kaasua. Tänään vaihdoin vettä letkulla akvaarioon, voi sitä kuplintaa joka sitten alkoi kun olin laittanut kaikki johdot seinään. Lisäksi vesi on vähän aikaa samea esim lasissa joka sitten kirkastuu muutaman minuutin päästä. Jokaisella on omat ongelmat ja ratkaisut omassa talossa.

Onneksi minulla on piha-altaan pumppu jolla saan saavista kivasti letkulla akvaarioon, mutta ajattelin jostain hankkia ihan oman pumpun akvaariotarkoitukseen jos jostain löytyy. Eli ei tarvitse kantaa vettä ämpäreillä akvaarioon.

[Mari Kurki]

Saattaa olla hyvinkin aluekohtaista, mutta minusta Helsingin vedenlaatu vaihtelee nykyään aivan eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten eli noiden nettitilastojen valmistuessa. Kotonani tulee yleensä ihan hyvää vettä, mutta toimistolla vajaan kahden kilometrin päässä kraanavesi on usein juomakelvottoman makuista (jopa siinä määrin että sinne tuli lopulta hankittua lähdevesiautomaatti). Toisella toimistolla n. kolmen kilometrin päässä on sitten taas ihan tasalaatuista, hyvänmakuista vettä.

Tätä olen epäillyt itse pitemmän aikaa, kun joskus vedenvaihtoa seuraavana päivänä tuntuu että altaissa kalat on kumman vaisuja. Kiekot varsinkin osoittavat mieltä mustailemalla ja piileksimällä (kun normaalisti vedenvaihdon jälkeen pörhistellään ja esiinnytään). Tosin minä nyt asustelen Espoossa, mutta... Alkoi nämä ongelmat mielestäni samoihin aikoihin, kun Päijännetunnelin remonttikin. Ensin epäilin ongelmia Vantaanjoen vedestä johtuviksi, mutta samaa on esiintynyt satunnaisesti tunnelin avaamisen jälkeenkin. Ja toisinaan (harvoin, mutta useammin kuin aikaisemmin kuitenkin) vedenvaihdon jälkeisenä päivänä löytyy altaista ruumiita tai lähes ruumiita. Ei montaa, mutta...

[Maisu]

Mari, kirjoitit taannoin niistä kaloista jotka kuolivat kun olit siirtänyt ne altaasta toiseen. Minulta kupsahti kolme leväbarbia ihan pari päivää sen jälkeen normaalin vedenvaihdon seurauksena. En keksinyt syytä ja ne olivat ensimmäiset vedenvaihtoon menettämäni kalat koko akvaarioharrastukseni aikana (lukuunottamatta sitä aikaa jolloin käyttövesi ja kaukolämpövesi sekoittuivat talossamme aika traagisin seurauksin). Ainakin yksi akvaristi meidän lisäksemme kertoi silloin samaan aikaan kalojen kummallisesta käytöksestä vedenvaihdon jälkeen. Tämä nyt oli toki yksittäistapaus ja saattoi olla sattumaakin, mutta nuo mainitsemasi ajat - Vantaanjoesta normaalitilaan palaamisen jälkeen - kuulostavat ihan siltä mitä olen itsekin ajatellut. Vantaanjoen vesi ei minulla aiheuttanut mitään ongelmaa eikä varsinaisia ongelmia ole muutenkaan ollut ennen noita kolmea leväbarbia mutta enemmän joutuu nykyään miettimään vesihanan äärellä että viitsiikö tänään vaihtaa vettä vai ei. Tuollakin toimistolla, sillä jossa nyt on se lähdevesiautomaatti, olen "maistellut" vettä aika ajoin jo 15 vuoden ajan ja aiempina vuosina se on ollut tasaisen juomakelpoista.

[VilleJ]

Ainakin keskustassa on vesi klooripitoisempaan kuin etäämmällä (näin vesilaitokselta kuultuna).

Ettei vain talon omakin putkisto/varaajat vaikuttaisi veden laatuun. Entisessä työpaikassani, kun muutti vanhaa rakennukseen, ei vettä voinut juoda hanasta lainkaan, samaan aikaan kun tien toisella puolella pystyi.

Itse en ole huomannut vedenvaihtojen jälkeen mitään kummallista. Kalat käyttäytyvät ihan samanlailla kuin ennenkin vedenvaihtoa, tosin nyt joulunaikaan ollut lievää kloorin hajua vedessä, liekö lisänneet jotain myrkkyjä veteen enemmän, kun ihmiset kaatelevat kinkunrasvoja viemäriin...

[Mari Kurki]

Jees! Tai siis ikävä hommeli, mutta hyvä jos joku muukin on huomannut samansorttista ongelmaa. Sen verran satunnaisia on nuo oireilut olleet, että hiukan olen epäillyt sattumaa ja omaa päätänikin aiheuttajiksi.
Niiden siirrettyjen kalojen kohdalla olen tullut siihen tulokseen, että altaaseen on päässyt syntymään jostain syystä happikato ja nuo sitten tipahtivat. Tätä tukee sekin, että mitään jälkioireita ei kenessäkään altaan asukissa ole näkynyt (ja voitte uskoa että on kytätty!) ja tilanne korjaantui lisättyäni ilmapumpun altaaseen.
Liekö kalat tottuvat runsashappiseen veteen ja happitason tipahtaessa vähänkin voisivat reagoida noikin rajusti (minusta kuoleminen on rajuhko reaktio... ). 400 litraisessa pytyssä jossa aiemmin elelivät, oli nimittäin luultavastikin happipitoisuus melkoisen korkealla. Pienempään siirrettäessä otin 2252 sisäpörhöttimen pois (arvelin sen puhaltavan ilmastinsuuttimen kanssa liian voimakkaasti), joten erittäin voimakas ilmastus katosi.
Okei viisaat, tulkaa ja nujertakaa tyhmä...

[Maisu]

Minulle tuli mieleen, että olisiko veteen lisätty jotain bakteereita tappavaa ainetta -> suodatinbakteereilta nirri pois. Mutta tämä on pelkkä rankka arvaus.

[Mari Kurki]

Mutta tämä on pelkkä rankka arvaus.

Sellaisenaan ei paskempi! Varsinkin jos kaatelevat niitä kuuriluontoisesti tai jotain, niin että litkun pitoisuus vedessä vaihtelee. Jos satuit vaihtamaan vettä silloin, kun pitoisuus oli korkea... shit happens.
Toisaalta niillä taitaa itselläkin olla jotain biologisia puhdistusmenetelmiä, jolloin tuo taitaisi tehdä niillekin hallaa. Vai muistelenkohan perunoita?

[sadie]

Minulle tuli mieleen, että olisiko veteen lisätty jotain bakteereita tappavaa ainetta -> suodatinbakteereilta nirri pois. Mutta tämä on pelkkä rankka arvaus.

Juu yleisen ja epäorgaanisen kemian kirjani sanoo talousveden puhdistuksesta "Lopuksi vedestä poistetaan liika kloori rikkidioksilla ja siihen lisätään bakteeritoiminnan estämiseksi klooridioksidia.", joten arvaus osui oikeaan!

[Maisu]

Se riippuisi siitä missä vaiheessa puhdistusta tuo olisi lisätty. Mutta tosiaan, tuo todella oli vain rankka arvaus jonka haluaisin mieluummin nähdä kumottuna faktoilla kuin todeksi todistettuna.

Kaikki ei mielestäni kuitenkaan ole kunnossa eikä yhden talon ongelmilla selitetä sekä asuintaloni että toisen toimistoni ongelmia. Sanoisin että pitäkää varanne kun vaihdatte vettä, jos jokin herättää epäilyksiä niin jättäkää vaihtamatta. Voin olla väärässäkin mutta kuitenkin olen vesiä kerran viikossa vaihdellut viimeiset 22 vuotta enkä aiemmin ole itse paljon epäröinyt.

Ah niin, mainittakoon edittinä, että olen asunut tässä samassa asunnossa yli 10 vuotta joten putkistosta ei pitäisi kiikastaa.

[VilleJ]

Juu yleisen ja epäorgaanisen kemian kirjani sanoo talousveden puhdistuksesta "Lopuksi vedestä poistetaan liika kloori rikkidioksilla ja siihen lisätään bakteeritoiminnan estämiseksi klooridioksidia.", joten arvaus osui oikeaan!

Minkä niminen kirja? Ihan vain mielenkiinnosta...
(Ja miltä vuosisadalta )

Tässä on kuva Hgin veden puhdistuskaaviosta: http://www.hel.fi/vesi/images4/VedenpuhdFIN.jpg

[sadie]

Se riippuisi siitä missä vaiheessa puhdistusta tuo olisi lisätty. Mutta tosiaan, tuo todella oli vain rankka arvaus jonka haluaisin mieluummin nähdä kumottuna faktoilla kuin todeksi todistettuna.

No siis kirjani antaa ymmärtää, että tuota klooridioksidia lisätään lopuksi (mitä se lopuksi nyt sitten tarkoittaakaan...). Kirjaa käytetään TKK:lla oppimateriaalina, joten pitäisin melko luotettavana lähteenä. Koko veden puhdistus operaatio selitystä en tähän jaksa kirjoittaa.... Ah lopuksi on vielä muuten mainittu, että "veden desinfiointiin käytetään myös otsonia."

Minkä niminen kirja? Ihan vain mielenkiinnosta...
(Ja miltä vuosisadalta )

Tässä on kuva Hgin veden puhdistuskaaviosta: http://www.hel.fi/vesi/images4/VedenpuhdFIN.jpg

Kirjan nimi on yleinen ja epäorgaaninen kemia (Risto Laitinen - Jukka Toivonen). Kyllähän se tekniikka muuttuu niin kovalla tahdilla, ettei opiskelijat millään pysy perässä.. On muuten tosiaan jo edelliseltä vuosituhannelta. Santeri, kun vuodet muuten eteneekin vauhdilla.