Neonsateenkaari

[Suski]

Enpä nyt muista, kuuluiko tämä kala tänne, mutta siirtäkää, jos ei kuulunut.

Olen ymmärtänyt että tämä olisi ainoa (?) sateenkaarista, joka sopii pehmeään veteen. Olen etsinyt pintavedessä viihtyviä kaloja, pohjan tuntumassa on jo asukkaat katsottuna valmiiksi.

Kalastona olisi lähinnä pohjan tuntumassa viihtyviä ahvenia ja monneja. Vesiarvot: pH n.7, kovuudet kumpikin n. 4. Lämpötila 26-27 astetta.

Siis onko kala pintakerroksen asukki ja sopiiko vesiarvojen puolesta akvaan? Ja jos tulee joku pintavesien asukki mieleen joka mielestäsi voisi myös sopia, anna vihje!

Edit: Siirretty. --Kaizu

[Hiutale]

Juu ei kuulu sateenkaaret labyrinttikaloihin .

Minkä kokoinen allas sinulla on, siis paitsi litroiltaan myös pituudeltaan? Neonsateenkaaret ovat nimittäin todella vilkkaita uimareita, ja kun itse pidin niitä 240-litraisessa, jolla oli mittaa vain metri, eivät ne mielestäni päässeet ollenkaan oikeuksiinsa.

Muuten sopivat kyllä vesiarvoihisi hyvin.

[Kati]

Juu, ei ole labyrintti... Kuuluu hopeakylkikaloihin. Taitaa siis kuulua sinne muihin kaloihin ja örkkeihin.

Itse asiassa monet Melanotaenia-suvun sattarit tulevat mainiosti toimeen pehmeässä vedessä, kunhan vesi on tuoretta eikä kovin hapanta (ne reippaat viikottaiset vedenvaihdot!). Glossolepikset (mm. purppurasateenkaarikala) ovat sitten asia erikseen.

Itselläni on 594-litraisessa altaassa neonien (M. praecox) lisäksi tällä hetkellä kultapyrstö- (M. boesemani) ja sinisateenkaarikaloja (M. lacustris). Ensin- ja viimeksimainittuja olen viljellytkin ihan tässä Helsingin vesijohtovedessä. Kultapyrstötkin kutevat jatkuvasti, mutten ole vielä saanut aikaiseksi siirtää niiden mätiä kehittymään toiseen altaaseen.

Neonsateenkaaret ovat pienimmästä päästä, siksi ne ovat paras valinta pieneen tai keskikokoiseen altaaseen. Kultapyrstöt ja sinisattarit kasvavat yli 10-senttisiksi, neonsattari jää tuonne 6-8cm:n tienoille. Kiva kala, suosittelen. Näyttää muuten ehdottomasti parhaalta sinisävyisessä valossa, esim. elohopeapurkauslamppujen tai lämpimän valkoisen alla kaunis sininen hohde muuttuu tasaisen harmaaksi.

Mulla on muuten näitä taas ihan liikaa. Taidankin laittaa myynti-ilmon.


t. Kati

[Suski]

Vähän oli sellainen kutina, että oikea osasto ei ollut, kalana on uusi tuttavuus, joten tietotaso 0. Altaan pituus 160 cm. Litroja 400 paikkeilla. Vettä olen yrittänyt hapattaa, joten en varmuuden vuoksi halua mitään kaloja, jotka eivät happamuutta siedä. 180 l. menee synnyttäville ja sen vettä on tarkoitus kovettaa ja samalla pH:ta nostaa. Sinne ei vaan kokonsa puolesta sitten mene nuo toiset sateenkaaret...

Tuleeko mitään muita pintakaloja mieleen? Olisivatko tapparakalat vaihtoehto? Vai ovatko sopimattomia lehtareitten kanssa?

[Chyental]

Mites, kun mua kiinnostaisi nimenomaan sateenkaariakvaario...litroja altaassa 312, mitat 130*48*50...vaan kun en oikein tiedä minkä verran niitä hankkisi...kokemusta on neonsateenkaarista (tällä hetkellä neljä) ja kultapyrstöistä (vesilaitoksen moka tappoi). Ajattelin jotain näistä: neonsateenkaari, kultapyrstö, sinisateenkaari tai revontulikala... eli neoneita nyt varmasti, mutta mitä muuta..?

Vesiarvoista en vielä uskalla sanoa koska muutan parin kuukauden päästä, mutta luulisin niiden olevan suurin piirtein samoja kuin nyt (en kyl oo vähään aikaan mitannu mut) ph 6.8, kovuudet 1-2 luokkaa... eli ymmärtääkseni hieman liian pehmeätä? Neonit ja kultapyrsöt kyllä hyvin menestyivät aiemminkin, mutta...?

Ja jos lasken litroja, niin enhän mä uskalla ottaa paljon mitään (altaassa tulis olemaan sateenkaarien lisäksi 2 partisnaarasta, n. 14 monnista, 4 piikkisilmää, leväbarbi ja keltarihmakala). Ajattelin myös paria purjesampimonnia tai noitamonnia, mutta vielä mitään ei ole päätetty.

[-Alix-]

Mites, kun mua kiinnostaisi nimenomaan sateenkaariakvaario...litroja altaassa 312, mitat 130*48*50...vaan kun en oikein tiedä minkä verran niitä hankkisi...kokemusta on neonsateenkaarista (tällä hetkellä neljä) ja kultapyrstöistä (vesilaitoksen moka tappoi). Ajattelin jotain näistä: neonsateenkaari, kultapyrstö, sinisateenkaari tai revontulikala... eli neoneita nyt varmasti, mutta mitä muuta..?

Neonsateenkaaret sopivat ehdottomasti parhaiten veteesi, mutta itse minulla on Glossolepis incisuksia (purppurasateenkaari) samassa vedessä neoneiden kanssa (kovuus luokkaa 5 eli incisukselle aivan liian pehmeää) ja kutu on päällä melkein koko ajan. Eli pärjäävät nekin pehmeämmässä. 312 -litrainen on jo aika hyvä allas sateenkaarille mutta tietenkin sitä kovuutta on hyvä olla hieman enemmän. Jos vesi on pehmeää niin kovan veden sateenkaarten kutu ei ilmeisesti onnistu täydellisesti, sillä en ole itse nähnyt incisuksen mätiä (neonit ovat vielä vasta poikasia)...

Ja jos lasken litroja, niin enhän mä uskalla ottaa paljon mitään (altaassa tulis olemaan sateenkaarien lisäksi 2 partisnaarasta, n. 14 monnista, 4 piikkisilmää, leväbarbi ja keltarihmakala). Ajattelin myös paria purjesampimonnia tai noitamonnia, mutta vielä mitään ei ole päätetty.

Mielestäni voit hyvin ottaa neoneita ja jotain isompaa lajikettakin tuon kokoiseen altaaseen, mutta sitä rihmakalaa en missään nimessä laittaisi sateenkaarien sekaan!! Se on paljon rauhallisempi ja arempi kala kuin sateenkaaret, joiden seuraksi suosittelisin vain pohjakaloja ja muita kaloja jotka elelevät aivan eri alueilla (ts. minne sateenkaaret eivät mahdu, esim. kasvipöheiköissä tms.). Tai sitten vielä röyhkeämpiä kaloja. Sateenkaaret ovat erittäin vilkkaita ja röyhkeitä otuksia, joten epäilen että rihmakala stressaantuisi kuoliaksi niiden seurassa. Barbeista en itse piittaa pätkääkään joten en tiedä miten leväbarbi suhtautuu vilkkaisiin kaloihin.

Mutta suosittelen sateenkaaria, ne ovat upeita kaloja!!

Olisivatko tapparakalat vaihtoehto? Vai ovatko sopimattomia lehtareitten kanssa?

Tapparoista en mene vannomaan mitään, mutta veikkaan kyllä että Lehtikalakin on liian "hempeä" kala Sateenkaarten seuraksi. Meillä viilipytty partiskin välillä repi pelihousunsa kun Sateenkaaret kävivät liian tuttavallisiksi, niiden mottona taitaa olla että kaikki mikä ei anna takaisin tai lähde piiloon on lelu...

[Chyental]

Neonsateenkaaret sopivat ehdottomasti parhaiten veteesi, mutta itse minulla on Glossolepis incisuksia (purppurasateenkaari) samassa vedessä neoneiden kanssa (kovuus luokkaa 5 eli incisukselle aivan liian pehmeää) ja kutu on päällä melkein koko ajan. Eli pärjäävät nekin pehmeämmässä. 312 -litrainen on jo aika hyvä allas sateenkaarille mutta tietenkin sitä kovuutta on hyvä olla hieman enemmän. Jos vesi on pehmeää niin kovan veden sateenkaarten kutu ei ilmeisesti onnistu täydellisesti, sillä en ole itse nähnyt incisuksen mätiä (neonit ovat vielä vasta poikasia)...

Mielestäni voit hyvin ottaa neoneita ja jotain isompaa lajikettakin tuon kokoiseen altaaseen, mutta sitä rihmakalaa en missään nimessä laittaisi sateenkaarien sekaan!! Se on paljon rauhallisempi ja arempi kala kuin sateenkaaret, joiden seuraksi suosittelisin vain pohjakaloja ja muita kaloja jotka elelevät aivan eri alueilla (ts. minne sateenkaaret eivät mahdu, esim. kasvipöheiköissä tms.). Tai sitten vielä röyhkeämpiä kaloja. Sateenkaaret ovat erittäin vilkkaita ja röyhkeitä otuksia, joten epäilen että rihmakala stressaantuisi kuoliaksi niiden seurassa. Barbeista en itse piittaa pätkääkään joten en tiedä miten leväbarbi suhtautuu vilkkaisiin kaloihin.

Mutta suosittelen sateenkaaria, ne ovat upeita kaloja!!

No joo, aiemmin keltarihma ja leväbarbi olivat eri altaassa kuin sateenkaaret, ja heitin ne tähän isoon kun aiempi koti oli liian pieni. Nyt kun neoneita on vain neljä, niin ne tulee hyvin toimeen siellä, itse asiassa vaikka tässä onkin näin paljon vilkkaampia kaloja, kun aiemmin keltarihman ja leviksen seuralaisina oli kardinaalitetroja ja mustaneontetroja, niin silloin molemmat oli semmosia vähän apaattisia, keltarihmakin aina piilotteli jossai pöheikössä. Nyt se painelee ihan onnessaan tuolla altaassa, ei piilottele oikeastaan yhtään ja eilen innostui pienempää kultakalaani ajamaan. Leviskään ei näytä ottavan niistä mitään stressiä. Tosin 4 neonia on eri asia kuin mitä olen suunnitellut...

Olen kyllä miettinyt keltarihmakalasta luopumista jo vuoden verran, mutta en ole saanut aikaseks ku jotenki siitä tykkään vaikka välillä tuntuu etten tykkää... jos ny kattoo miten se menestyy niiden kanssa. Kalasto on muutenkin viimeisen vuoden aikana muuttunut aika rajusti. Miljoonakalat sain vihdoin ja viimein pois, kulmatetroista luovuin, sateenkaaret kuoli, ja nyt lähtee tänään kardinaalitetrat kaverille ja lähiaikoina mustaneontetrat kauppaan. Aluksi meinasin, että oisin kaverini kanssa vaihtanut päikseen, kun hän haluaa mustaneoneidensa tilalle kardinaalitetroja ja mä halusin kardinaalitetroista eroon, ni sit mulla ois ollu 10 mustaneonia. Mutta päädyin siihen, ettei ne menestyis sateenkaarialtaassa ku ovat niin pieniä ja arkoja ja taidan vielä kauppaan 5 mustaneoniani ellei joku yksityinen niistä kiinnostu. Niin ja kultakalat pääsee Piitulaiselle.

Mutta entäs nuo monnit...kun noitamonnit kuulema ovat hieman arkoja? Tai purjesampimonnit...niistä ei oo kauheesti tietoa, mutta muistelisin jostain lukeneeni, että ne ois oivia levänsyöjiä, ajattelin josko pari hankkisi, miten mahtaisivat menestyä?

Juu, röyhkeitä ovat, vetelivät kultakalapellettejäkin tyynen rauhallisesti ja menipa siinä kerran täysikasvuinen miljoonakalanaaraskin kultapyrstön kurkusta alas...tais osua ruokinta-aikaan väärään paikkaan (huomasin heti ruokinnan jälkeen).

[-Alix-]

Nyt se painelee ihan onnessaan tuolla altaassa, ei piilottele oikeastaan yhtään ja eilen innostui pienempää kultakalaani ajamaan. Leviskään ei näytä ottavan niistä mitään stressiä.

Ehkä sateenkaaret sitten toimivat näille enemmänkin suojakaloina, joten mikäs siinä kokeillessa Tilannetta pitää kuitenkin seurata kun sateenkaaria lisäilee...

Mutta entäs nuo monnit...kun noitamonnit kuulema ovat hieman arkoja? Tai purjesampimonnit...niistä ei oo kauheesti tietoa, mutta muistelisin jostain lukeneeni, että ne ois oivia levänsyöjiä, ajattelin josko pari hankkisi, miten mahtaisivat menestyä?

Mielestäni pohjakalat pärjäävät melkein poikkeuksetta sateenkaarten kanssa. Jos ovat kovin arkoja niin kannattaa tietenkin järjestää kunnon suojapaikat päiväspiiloiksi. Pohjakalat ja sateenkaaret elelevät yleensä sekä eri altaan kerroksessa että eri vuorokaudenaikaan, eli koskaan ei ole meillä ollut ongelmia, meillä on Kultapleko ja Harmovampyyripleko tällä hetkellä (partis kupsahti ), ja vaikka kummatkin ovat suht. arkoja niin hyvin ovat tulleet toimeen. Monnisista en taas tiedä, nekin kuuluu "EVVK" -kaloihin...

Sateenkaarista voi yleisesti sanoa sen verran, että ovat erittäin mukautuvaisia ja helppohoitoisia kunhan niille antaa tarpeeksi tilaa, ja niitä on aina hauska seurata. Siksi en ymmärrä ettei niillä ole suurempaa ihailijakuntaa kerropa miten yhteiselo toimii toisten kalojen kanssa kun olet hankkinut lisää sateenkaaria!

[Chyental]

Ehkä sateenkaaret sitten toimivat näille enemmänkin suojakaloina, joten mikäs siinä kokeillessa Tilannetta pitää kuitenkin seurata kun sateenkaaria lisäilee...

Juu, tarkotus olis seurailla tilannetta, enkä mä vielä niitä sateenkaaria hanki, eka pitää hankkiutua mm. kultakaloista eroon ja hoitaa muutto pois alta. Olishan mulla sitten toi toinen allas varapakopaikkana.

Monnisista en taas tiedä, nekin kuuluu "EVVK" -kaloihin...

No ainakaan sillon ku mulla oli enempi sateenkaaria, niin yhteiselo sujui mukavasti, oikeastaan vaan mustaneoneilla oli altaassa tukalat olot ku ne pelkäs vilkkaita kaloja, ne sitten siirsinkin toiseen altaaseen.

Sateenkaarista voi yleisesti sanoa sen verran, että ovat erittäin mukautuvaisia ja helppohoitoisia kunhan niille antaa tarpeeksi tilaa, ja niitä on aina hauska seurata. Siksi en ymmärrä ettei niillä ole suurempaa ihailijakuntaa kerropa miten yhteiselo toimii toisten kalojen kanssa kun olet hankkinut lisää sateenkaaria!

No sitä minäkin ihmettelen! On mulla sentään yks kaveri joka rakastaa kans sateenkaaria. Ja tosiaan, ensimmäisen kerran näin kaupassa sateenkaaria kaksi vuotta sitten ja silloin ostaa paukautin heti "neonsateenkaaria" ja "järvisateenkaaria"....no tarkemmin tutkiessani kävi ilmi että mulla olikin neoneita ja kultapyrstöjä. Minkäs kokosta parvea suosittelisit? Tekis mieli kaikkia kolmea lajia, mutta mikä sitten ois sopiva määrä...ajattelin että neoneita ainakin 6 kpl yhteensä, mutta noista isommista en oikeen tiedä...? Niin eli luultavasti lisäkalaston hankinta menee ensi kevääseen...

[-Alix-]

No sitä minäkin ihmettelen! On mulla sentään yks kaveri joka rakastaa kans sateenkaaria. Ja tosiaan, ensimmäisen kerran näin kaupassa sateenkaaria kaksi vuotta sitten ja silloin ostaa paukautin heti "neonsateenkaaria" ja "järvisateenkaaria"....no tarkemmin tutkiessani kävi ilmi että mulla olikin neoneita ja kultapyrstöjä. Minkäs kokosta parvea suosittelisit? Tekis mieli kaikkia kolmea lajia, mutta mikä sitten ois sopiva määrä...ajattelin että neoneita ainakin 6 kpl yhteensä, mutta noista isommista en oikeen tiedä...? Niin eli luultavasti lisäkalaston hankinta menee ensi kevääseen...

Sateenkaaret menevät todella helposti taitavaltakin sekaisin nuorina, siksi kannattaakin ostaa hieman vanhempia yksilöitä, eläväthän ne kuitenkin viitisen vuotta. Ja nykyään saa varoa tarkkaan ettei saa mitään sekalaisia risteytyksiä, niitä olen täysin vastaan. Suomen kauppoihin on joutunut esim. purppurasateenkaarina myytäviä jotain oranssi-tumma-raidallista väkeä jotka eivät ole oikein mitään. Yrittävät siellä kovasti kutea mutta ei taida oikein tietää mitä naaraita kosiskella. Mistä ihmeestä pitäisi tietää mitä naaraita edes pitäisi sellaisille hankkia.

Siksi on tärkeää ettei kovin samanoloisia sateenkaaria pidä yhdessä (esim. boesmania ja trifasciataa. Myös incisus ilmeisesti pariutuu helposti jopa Melanotaenia -suvun kanssa jonka lopputuloksena on "punaisia boesmaneja" eli jotenkin "punakultapyrstösateenkaarikaloja". Aivan kauheata. Ja näitä myydään ihan hävyttömästi uusina hienoina lajeina. Mielestäni sateenkaarikaloja on jo olemassa niin monta erilaista että turha niitä on enää manipuloida tai risteyttää keskenään. Itselläni on tämän takia vain purppurasateenkaaria ja neoneita. Niiden en usko risteytyvän vahingossakaan keskenään (vaikka mistä minä tiedän, enhän minä ole mikään biologi/geenitutkija)...

Minulla on 325-litraisessa 2+2 neonsateenkaaria ja 4+3 purppurasateenkaaria ja aika ahdasta on, etenkin kun haluisin vielä lisätä yhden uroksen tuohon purppuraparveen, jotta niitä olisi 4+4. Suosittelisin että pysyisit esim. boesmanissa ja praecoxissa ja jättäisit järvisateenkaaret pois... Jos halajat kuutta neonia, niin en suosittelisi kuin neljää isommasta lajikkeesta ottaen huomioon niiden koon täysikasvuisina ja sen että altaassa kuitenkin ON muita kaloja joille pitää antaa vähän ekstratilaa. Varjon taulukoiden mukaan minulla on jo kalaa 220 litran täytteeksi ja sen päälle pitää laskea suuuuuri plussa vilkkauden takia. Eli hädin tuskin voisi tunkea sekaan kahta lajia ja kuusi per laji. Mutta en suosittele. Itse katson jo hieman mietteliäästi omaa parvea ja mietin miltä allas näyttää kun kaikki ovat täysikasvuisia (sukupolvenvaihdos meneillään).

[Chyental]

Sateenkaaret menevät todella helposti taitavaltakin sekaisin nuorina, siksi kannattaakin ostaa hieman vanhempia yksilöitä, eläväthän ne kuitenkin viitisen vuotta. Ja nykyään saa varoa tarkkaan ettei saa mitään sekalaisia risteytyksiä, niitä olen täysin vastaan. Suomen kauppoihin on joutunut esim. purppurasateenkaarina myytäviä jotain oranssi-tumma-raidallista väkeä jotka eivät ole oikein mitään. Yrittävät siellä kovasti kutea mutta ei taida oikein tietää mitä naaraita kosiskella. Mistä ihmeestä pitäisi tietää mitä naaraita edes pitäisi sellaisille hankkia.

No sanoisinko, että mielestäni kultapyrstöstä ja sinisateenkaaresta ei todellakaan voi erehtyä, ihmettelinkin kun katselin kultapyrstöjä liikkeessä, että mitenköhän noista voi tulla ruotsin lipun värisiä kuten myyjä sanoi...mutta ostin niitä kuitenkin kun en ikinä ollu missään muuallakaan sateenkaaria nähnyt...ja kyseessähän oli se paljon keskustelua herättänyt turkulainen liike... Itse en ole liikkeissä törmännyt muihin sateenkaariin kuin neoneihin, sinisateenkaariin, kultapyrstöihin, revontuliakalaan, purppuraan sekä pariskuntaan, jota kukaan ei tunnistanut...se myytiin ystävälleni hohtosateenkaarikalana, mutta mitä oon netistä kattonu, ni ei se ainakaan se ollut...

Siksi on tärkeää ettei kovin samanoloisia sateenkaaria pidä yhdessä (esim. boesmania ja trifasciataa. Myös incisus ilmeisesti pariutuu helposti jopa Melanotaenia -suvun kanssa jonka lopputuloksena on "punaisia boesmaneja" eli jotenkin "punakultapyrstösateenkaarikaloja".

Niin siis mikäs tuo trifasciata on? Kävin kuvaa kattomassa mutten oo ton näköstä fisulaista nähny ikinä... ja mikäs tuo incisus on, ei se kyllä purppuralta ainakaan näyttänyt?

Minulla on 325-litraisessa 2+2 neonsateenkaaria ja 4+3 purppurasateenkaaria ja aika ahdasta on, etenkin kun haluisin vielä lisätä yhden uroksen tuohon purppuraparveen, jotta niitä olisi 4+4. Suosittelisin että pysyisit esim. boesmanissa ja praecoxissa ja jättäisit järvisateenkaaret pois... Jos halajat kuutta neonia, niin en suosittelisi kuin neljää isommasta lajikkeesta ottaen huomioon niiden koon täysikasvuisina ja sen että altaassa kuitenkin ON muita kaloja joille pitää antaa vähän ekstratilaa.

Niin, nyt kun ns. keskikerroksen/pintakaloja on vain 2 kultakalaa, rihmakala ja 4 neonia, se näyttää siltä ettei enempää tarvita...tosin toinen kultsuista on 20 cm pitkä joten se varmaan tekee aika paljon. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä kumpaa sukupuolta sateenkaaret ovat jos ei ole kudetuksesta kiinnostunut, kun mun neoneista on 3 urosta ja 1 naaras? No, tässä on aikaa mietiskellä, varmaankin otan mieluummin kultapyrstöjä kuin sinisateenkaaria. Mä ainakin tykkäsin niistä tosi paljon sillonku niitä oli, itku pääsi kun ne kuoli... Tekis mieli hankkia niitä vaikka heti, mutta parempi hoitaa muutto alta pois.

Varjon taulukoiden mukaan minulla on jo kalaa 220 litran täytteeksi ja sen päälle pitää laskea suuuuuri plussa vilkkauden takia. Eli hädin tuskin voisi tunkea sekaan kahta lajia ja kuusi per laji. Mutta en suosittele. Itse katson jo hieman mietteliäästi omaa parvea ja mietin miltä allas näyttää kun kaikki ovat täysikasvuisia (sukupolvenvaihdos meneillään).

Niin...täytyy ny miettiä...aikaa miettiä onneksi. Enkä tosiaan haluaisi tunkea allasta täyteen.

[-Alix-]

Itse en ole liikkeissä törmännyt muihin sateenkaariin kuin neoneihin, sinisateenkaariin, kultapyrstöihin, revontuliakalaan, purppuraan sekä pariskuntaan, jota kukaan ei tunnistanut...se myytiin ystävälleni hohtosateenkaarikalana, mutta mitä oon netistä kattonu, ni ei se ainakaan se ollut...

Niin siis mikäs tuo trifasciata on? Kävin kuvaa kattomassa mutten oo ton näköstä fisulaista nähny ikinä... ja mikäs tuo incisus on, ei se kyllä purppuralta ainakaan näyttänyt?

Melanotaenia trifasciata on Hohtosateenkaarikala, ja siitä on olemassa eri värimuunnoksia jotka tulevat eri joista (esim. Goyder river)ja värit myöskin vaihtelevat yksilöittäin. Eli ne ovat vaikeimmin tunnistettavia. Ja kaiken lisäksi netistä löytyvät esimerkit ovat lähes poikkeuksetta värikkäimpiä yksilöitä ja ne mitkä kotialtaassa löytyvät ovat niitä "pulliaisia". Trifasciata on harmaa kuin Incisus aika kauankin, joten sain kerran jonkun vastaavanlaisen yksilön vahingossa "naaraana" (siitä löytyy keskustelu täältä samalta palstalta). Tai sit se oli joku risteytys.

Ja Glossolepis incisus on nimenomaan purppurasateenkaari. Ja esim. täällä: http://members.optushome.com.au/chelmon/Glossolepis.htm on oikein komea kuva uroksesta. Kaupassa ovat niin nuoria ja harmaita (usein myös liikakansoituksen takia stressistä harmaita), ettei ihmiset osaa mieltää niitä näihin värikkäisiin kuviin. Noita nättejä köriläitä minulla on kolme ja olin hilkulla ostaa sen neljännen eilen

Niin, nyt kun ns. keskikerroksen/pintakaloja on vain 2 kultakalaa, rihmakala ja 4 neonia, se näyttää siltä ettei enempää tarvita...tosin toinen kultsuista on 20 cm pitkä joten se varmaan tekee aika paljon. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä kumpaa sukupuolta sateenkaaret ovat jos ei ole kudetuksesta kiinnostunut, kun mun neoneista on 3 urosta ja 1 naaras? No, tässä on aikaa mietiskellä, varmaankin otan mieluummin kultapyrstöjä kuin sinisateenkaaria. Mä ainakin tykkäsin niistä tosi paljon sillonku niitä oli, itku pääsi kun ne kuoli... Tekis mieli hankkia niitä vaikka heti, mutta parempi hoitaa muutto alta pois.

Niinpä, jos mietit miltä hidas 20 senttinen tuntuu, ja mietit kuutta vilkasta 12 -senttistä sen tilalle, niin allas täyttyy yllättävän nopeasti! Itselläni oli kolmesta viiteen purppuraurosta yksinään viisi vuotta, eikä ne miksikään menneet (purppuroista kun niitä naaraita siis ei oikein saa). "taistelivat" yhtä kauniisti keskenään, eli selvittelivät "tanssimalla" välejään, oikein nättiä katsottavaa kun kalat kiertelevät toisiaan kirkkkaan punaisina, niska kellanhohtoisena ja evät pystyssä... Eli ei niitä naaraita tarvita ellei ole kudetuksesta kiinnostunut. Sateenkaarikalathan selvittelevät välejä urosten kesken ennen nasiin menemistä, joten harvinaisesti kannattaa pitää enemmän uroksia kuin naaraita. Jos uroksia on liian vähän joutuu pienin helposti nokittavaksi... Itsekin valitsisin kookkamman Kultapyrstön ennen Sinisateenkaarta (tai Järvisateenkaarta - sen toinen nimi suomeksi...), se on mahtavampi eleinen ja praecoxista enemmän eroava. tietenkin vain jos ei saisi Purppuraa - mun ehdoton suosikki!

Niin...täytyy ny miettiä...aikaa miettiä onneksi. Enkä tosiaan haluaisi tunkea allasta täyteen.

Aina on hyvä tehdä näitä valintoja rauhassa Ja miten se menee, ken jotain hyvää odottaa...

[Chyental]

Melanotaenia trifasciata on Hohtosateenkaarikala, ja siitä on olemassa eri värimuunnoksia jotka tulevat eri joista (esim. Goyder river)ja värit myöskin vaihtelevat yksilöittäin. Eli ne ovat vaikeimmin tunnistettavia. Ja kaiken lisäksi netistä löytyvät esimerkit ovat lähes poikkeuksetta värikkäimpiä yksilöitä ja ne mitkä kotialtaassa löytyvät ovat niitä "pulliaisia".

Niin siis ne "hohdot" oli aika isoja ja ne ei mielestäni edes muistuttaneet tuon kuvaa...

Ja Glossolepis incisus on nimenomaan purppurasateenkaari. Ja esim. täällä: http://members.optushome.com.au/chelmon/Glossolepis.htm on oikein komea kuva uroksesta. Kaupassa ovat niin nuoria ja harmaita (usein myös liikakansoituksen takia stressistä harmaita), ettei ihmiset osaa mieltää niitä näihin värikkäisiin kuviin. Noita nättejä köriläitä minulla on kolme ja olin hilkulla ostaa sen neljännen eilen

Juu, just tota kuvaa olin käyny kattomassa, muttakun purppurat jotka olen nähnyt, olivat mielestäni enemmän punaisia kun tuo näyttää oranssilta ja pitkulaisempia kun tuo näytti enempi lyhyeltä ja korkealta. Tarkistin kyl toisaalta purppuran tieteellisen nimen just ennenku näin vastauksesi.

Niinpä, jos mietit miltä hidas 20 senttinen tuntuu, ja mietit kuutta vilkasta 12 -senttistä sen tilalle, niin allas täyttyy yllättävän nopeasti!

Öh...hidas? Rohmu on kaikkea muuta kuin hidas, se on semmonen karpin mallinen eikä mikään huntupyrstö. Se oli eilen vai toissapäivänä kaatanu yhden kannonki melskatessaan...tai no oletan että Rohmu oli kyseessä kun en usko muilla kaloilla riittävän kokoa ja voimaa siihen...

Itsekin valitsisin kookkamman Kultapyrstön ennen Sinisateenkaarta (tai Järvisateenkaarta - sen toinen nimi suomeksi...), se on mahtavampi eleinen ja praecoxista enemmän eroava. tietenkin vain jos ei saisi Purppuraa - mun ehdoton suosikki!

Joo ne kultapyrstöt oli tosi upeita kun välillä niiden pyrstöt loistivat täysin keltaisina, evät levitettyinä ja viiru kuonossa... tosin poikaystävän silmää miellyttäis enempi sinisateenkaari ja mua taas kultapyrstö...täytyypi neuvotella. Tosin sen tieto sinisateenkaariin rajoittuu siihen, että kerran näytin niiden poikasia kalakaupassa ja nyt näytin kuvaa tuolta optushomesta. On muuten hyödyllinen paikka, muutama kuukausi sitten löysin sen. Mietinkin, missä mahtais päästä näkemään molempia täysikasvuisina ni vois äijäkkeelle näyttää...eläinkaupassa kun ne eivät näytä siltä miltä täysikasvuisina.

Aina on hyvä tehdä näitä valintoja rauhassa Ja miten se menee, ken jotain hyvää odottaa...

Joo mä oon tehny heräteostoksia ihan tarpeeksi...heräteostoksia ovat olleet kultakalat (ex ihastui Rohmuun kaupassa), keltarihma jne...

Niin ja ei taida sateenkaaria haitata virtaus.. Nyt letkut ovat Eheim 2028:sta taitettuja koska siellä on mm. noi kultakalat, mutta jatkossa ajattelin antaa virtauksen tulla täysillä...eikös sateenkaaret semmosesta tykkäis...sitten pitäis kyl seurata taas sitä keltarihmaa, kun se taitaa olla vähän seisovammasta vedestä...?

Nii ja onks ne sulla tai muilla kasvaneet ihan täyteen mittaansa?

[-Alix-]

Niin siis ne "hohdot" oli aika isoja ja ne ei mielestäni edes muistuttaneet tuon kuvaa...

No, ota ja tiedä. Isoja Hohdot kyllä ovat, mutta koskaan ei tiedä ovatko oikeasti hohtoja vai sekasikiöitä. Siksi niitä ei usein ole kaupassa...

Juu, just tota kuvaa olin käyny kattomassa, muttakun purppurat jotka olen nähnyt, olivat mielestäni enemmän punaisia kun tuo näyttää oranssilta ja pitkulaisempia kun tuo näytti enempi lyhyeltä ja korkealta.

Purppuran väri vaihtelee "normaalitilan" punaisesta (hieman rusehtavasta) väristä aivan oranssiin. Niska muuttuu innostuessa aivan ketaiseksi ja mitä komeimmiksi ja isommiksi kasvavat, sen "körmyimmiksi" muuttuvat. Eli pituutta oli mun edesmenneellä Köriläällä (sopiva nimi) n.13-14 cm ja korkeus oli ehkä seitsemän senttiä niskan kohdalta. Eli varsin levymäisiksi muuttuvat vahvimmat urokset, mikä on mun silmissä upean näköistä. Pienemmät ja arvoasteikolla heikommat kalat ovat kapeampia ja värittömämpiä. Ruokaillessa mun purppurat menevät melkein tummanruskeiksi, väritys muuttuu sekunnissa... Stressaantunut purppura on väritön, ja tämä onkin varmaan syy siihen miksi naaraita on niin vähän, nehän ovat ihan perusharmaita - hieman kullahtavia voivat olla, joten ne luetaan helposti "heikoiksi" ja jätetään pois varmaan jo tuontivaiheessa.

Öh...hidas? Rohmu on kaikkea muuta kuin hidas, se on semmonen karpin mallinen eikä mikään huntupyrstö. Se oli eilen vai toissapäivänä kaatanu yhden kannonki melskatessaan...tai no oletan että Rohmu oli kyseessä kun en usko muilla kaloilla riittävän kokoa ja voimaa siihen...

hii! Okei, myönnetään ettei minulla ole paljon kokemusta kultakaloista, ja jotenkin aina olettaa että kyseessä on huntupyrstö, en tiedä miksi? Itse juuri innostuin lammista kun huomasin täydellisen paikan lammikolle, mutta saapi katsoa mitä tapahtuu...

Mietinkin, missä mahtais päästä näkemään molempia täysikasvuisina ni vois äijäkkeelle näyttää...eläinkaupassa kun ne eivät näytä siltä miltä täysikasvuisina.

Hyvinkin totta, sateenkaaret kaupoissa ovat kovin pieniä ja mitättömän näköisiä. Helsingin Akvaarioikeskuksessa on sateenkaariallas jossa on n.7-8 cm järvisateenkaaria, ne jo näyttävät joltain mutta siellä kultapyrstöt ovat varsin pikkuisia. En tiedä kuin yhden yksityisen jolla on nättejä boesmaneja (miksi ihmeessä käytän välillä tieteellisiä ja välillä suomenkielisiä nimiä????), hän asuu Turun seuduilla Nousiaisissa. Hänellä on parvi tuhatlitraisessa altaassa, se on upea näky. Ne ovat kookkaita, varmaan melkein 15 cm... Eläinkaupoissa ei isoja kaloja oikein näy. Itse esittelen tietenkin Purppuroita kiinnostuneille

Niin ja ei taida sateenkaaria haitata virtaus.. Nyt letkut ovat Eheim 2028:sta taitettuja koska siellä on mm. noi kultakalat, mutta jatkossa ajattelin antaa virtauksen tulla täysillä...eikös sateenkaaret semmosesta tykkäis...sitten pitäis kyl seurata taas sitä keltarihmaa, kun se taitaa olla vähän seisovammasta vedestä...?

Nii ja onks ne sulla tai muilla kasvaneet ihan täyteen mittaansa?

Minä laitoin innostuneena 2225 sisäsuodattimen ainoastaan yhdellä suihkuputkella varustettuna 325 -litraiseen altaaseen ja se lähti pois heti vuorokauden päästä. Siinä olivat kasvit kuin hurrikaanissa liiskana pohjaa vasten ja kalat eivät muuta tehneet kuin uivat vastavirtaa, että on sellainenkin kuin liikaa . Nyt siellä pörisee 2028 ja 2010 täysillä ja virtausta on reippaasti muttei liikaa. Niin kauan kun kasvit pysyvät pystyssä niin virtausta on sopivasti. Keltarihmaa saa tosiaan hieman seurailla, mutta pelkästä 2028:sta en usko tulevan niin kovaa virtausta että se rihmaa häiritsisi. Sisäsuodatin voisi sinulla olla pop jos kalamäärästä tulee kovinkin iso?

Ja täyteen mittaan kasvaneitä sateenkaaria oli ennen ainakin minulla (ne siirtyivät tuonelaan uimaan kesällä viisivuotiaina), ja ne kultapyrstöt siellä Nousiaisissa. Nyt minulla on vain nuoria yksilöitä ja pari kitukasvuista herraa (oma vika)... Ainut mitä Sateenkaari tarvitsee kasvaakseen isoksi on paljon ruokaa ja vielä enemmän tilaa.

[Chyental]

hii! Okei, myönnetään ettei minulla ole paljon kokemusta kultakaloista, ja jotenkin aina olettaa että kyseessä on huntupyrstö, en tiedä miksi? Itse juuri innostuin lammista kun huomasin täydellisen paikan lammikolle, mutta saapi katsoa mitä tapahtuu...

Muakin kiinnostais pihalammikko, mutta ennenkuin päästään äijäkkeen kanssa omakotitalon ostoon, ei lammesta ole toivoakaan. Ja Piitulaisellahan on komea lammikko odottamassa Rohmua.

Hyvinkin totta, sateenkaaret kaupoissa ovat kovin pieniä ja mitättömän näköisiä. Helsingin Akvaarioikeskuksessa on sateenkaariallas jossa on n.7-8 cm järvisateenkaaria, ne jo näyttävät joltain mutta siellä kultapyrstöt ovat varsin pikkuisia. En tiedä kuin yhden yksityisen jolla on nättejä boesmaneja (miksi ihmeessä käytän välillä tieteellisiä ja välillä suomenkielisiä nimiä????), hän asuu Turun seuduilla Nousiaisissa. Hänellä on parvi tuhatlitraisessa altaassa, se on upea näky. Ne ovat kookkaita, varmaan melkein 15 cm... Eläinkaupoissa ei isoja kaloja oikein näy. Itse esittelen tietenkin Purppuroita kiinnostuneille

Ikävä kyllä Helsinkiin ei taida olla menoa pitkään aikaan, enkä Turustakaan tiedä...mutta eihän niitä yksityiselle ja täysin vieraalle ihmiselle kehtaa mennä katsomaan.... Juu mulla on sama vika, nyt ku oon tieteellisen nimen mukaan alkanu hakee tietoo, ni tulee käytettyä molempia nimiä...äijäke tyytyy suomalaisiin nimiin, nyt se muistaa jo kaikkien muiden lajien nimet paitsi mustaneontetrojen...ne oli aamulla vielä särkiä.

Minä laitoin innostuneena 2225 sisäsuodattimen ainoastaan yhdellä suihkuputkella varustettuna 325 -litraiseen altaaseen ja se lähti pois heti vuorokauden päästä. Siinä olivat kasvit kuin hurrikaanissa liiskana pohjaa vasten ja kalat eivät muuta tehneet kuin uivat vastavirtaa, että on sellainenkin kuin liikaa . Nyt siellä pörisee 2028 ja 2010 täysillä ja virtausta on reippaasti muttei liikaa. Niin kauan kun kasvit pysyvät pystyssä niin virtausta on sopivasti. Keltarihmaa saa tosiaan hieman seurailla, mutta pelkästä 2028:sta en usko tulevan niin kovaa virtausta että se rihmaa häiritsisi. Sisäsuodatin voisi sinulla olla pop jos kalamäärästä tulee kovinkin iso?

No mulla toistaseksi kasvit pysyy hyvin aloillaan, yhtäkään ei oo tarvinnu uusiksi istuttaa. Tosin hiekkaa kalat pöllyttää aikalailla, kolmesta kohtaa on kaivettu melkeen 10 cm kuoppa...

Sisäsuodatin mulla on jossain porukoiden luona. Se on ollu joskus 270 litrasessa käytössä, Crystal jotain. Se ois tarkotus lisätä altaaseen jahka löydän sen. Vuosi sitten muutettiin porukoilla järjestystä ja mun huoneesta tuli ompeluhuone ja mun oli tarkotus muuttaa takaisin entiseen pienempään huoneeseeni. Koska asun toisaalla en pysty tavaroitani liikuttelemaan tarpeen mukaan. Kun huonetta ei ollu tyhjätty lomani aikana en saanu kamoja siirrettyä uuteen huoneeseeni. Erityisesti kielsin siirtämästä tavaroitani koska sitten niitä ei löydä...no eikö ne menny siirtämään mun tavaroitani! Joten tuota sisäsuodatinta olen haeskellut jo muutamana viikonloppuna...se on akvaariotarvikkeita sisältävässä pahvilaatikossa, mutta missä se pahvilaatikko on...? Ja eläinkaupassa sanottiin etten tarvitse sisäsuodatinta, ni en oo sen kanssa sitten hätiköiny. Aluksi meinasin uudenkin jo siihen ostaa ku ajattelin että apua!

Ainut mitä Sateenkaari tarvitsee kasvaakseen isoksi on paljon ruokaa ja vielä enemmän tilaa.

No tilaa tietysti vois olla enempikin (tilatessani tuon en tiennyt muuttavani pian kaksi kertaa suurempaan kämppään, mutta eipä kyllä opiskelijalla sitä rahaakaan liikaa ole). Ruokaa ne tulevat saamaan..löytyy hiutaleita, pellettejä, jotain ötökkäsekotuksia ja kun uudessa kämpässä on jääkaappipakastin (nyt on rikkinäinen jenkkilokero) niin aion ostaa niille pakasteöttiäisiä. Vihanneksiakin vois syöttää, toistaseks olen kokeillu kultakaloille vasta herneitä ja porkkanaa. Ja vois kokeilla tehdä sitä paljon puhuttua räkmixiä.

Tässä mietiskelin, josko jättäisin neonit neljän porukkaan, ni oisko huono ratkaisu 4 sinisateenkaarta ja 4 kultapyrstöä...niin sais molemmat tahtonsa läpi.

[-Alix-]

Muakin kiinnostais pihalammikko, mutta ennenkuin päästään äijäkkeen kanssa omakotitalon ostoon, ei lammesta ole toivoakaan. Ja Piitulaisellahan on komea lammikko odottamassa Rohmua.

Itse hoksasin vanhan umpeenkasvaneen "ankkalammen" meidän landelta jonka voisi kunnostaa. Isäni asuu siellä, joten olisi joku valvomassa viikon aikana... Unelmoida saa aina, eikö?

äijäke tyytyy suomalaisiin nimiin, nyt se muistaa jo kaikkien muiden lajien nimet paitsi mustaneontetrojen...ne oli aamulla vielä särkiä.

Meillä oli sama ongelma, ja arvaa yllätykseni kun puhuin "siitä pikkuahvenesta" jotta mieheni seuraisi puhettani, ja hän vastaisi "ai cacatuoides -urostako tarkoitat?"... Kyllä se siitä

Sisäsuodatin mulla on jossain porukoiden luona. Se on ollu joskus 270 litrasessa käytössä, Crystal jotain.

Sanoisin, että sisäsuodatin voi hyvinkin olla tarpeen... Minulla oli aikoinaan pelkkä 2224 250 -litraisessa akvaariossa ja ihmettelin kovasti miksei kasvit jaksa vaikka loisteputketkin olivat uudet. Kun laitoin sisäsuodattimen pörisemään, niin kasvit piristyivät! Ja Sateenkaarten kutu riehaantui täysin. Reippaat vedenvaihdot ja elävä ruoka saavat ne myöskin aivan hulluiksi.

Ruokaa ne tulevat saamaan..löytyy hiutaleita, pellettejä, jotain ötökkäsekotuksia ja kun uudessa kämpässä on jääkaappipakastin (nyt on rikkinäinen jenkkilokero) niin aion ostaa niille pakasteöttiäisiä. Vihanneksiakin vois syöttää, toistaseks olen kokeillu kultakaloille vasta herneitä ja porkkanaa. Ja vois kokeilla tehdä sitä paljon puhuttua räkmixiä.

meikäläisellä on ollut erittäin vaihtelevaa menestystä Räkmixin saralta. Oskarit kierivät ja hyppivät hulluina kun vain näkevät sitä mutta esim. Texasinkirjoahven ei suostu syömään sitä. Nämä siis asuvat tietenkin eri altaassa kuin Sateenkaaret... Sateenkaarillekin tarjoan välillä, mutta siitä jää paljon syömättä, sillä niitä en ole saanut innostumaan yhdestäkään vihanneksesta.

Tässä mietiskelin, josko jättäisin neonit neljän porukkaan, ni oisko huono ratkaisu 4 sinisateenkaarta ja 4 kultapyrstöä...niin sais molemmat tahtonsa läpi.

Tuo kuullostaa erittäin hyvältä kokoonpanolta. Ja ajan myötä jos tuntuu että mahtuisi enemmän joukkoon niin ainahan niitä voi lisätä. Itse olen yrittänyt pitää vaihtelevanikäisiä kaloja jottei tulisi suurta polvenvaihdosta. Tulipa kuitenkin, aina kun ei saa kaloja kun niitä tarvitsee ja lisäksi purppuroilla on jokin ihmeellinen tauti joka vaivaa ilmeisesti vain niitä eikä kukan tiedä mitä se on. Kalasta muuttuu osa tai jopa puolet tummaksi, ihan kuin kalan sisällä olisi tummentuma jolla on tarkat reunat. Elinaikaa sellaisella on parista päivästä pariin viikkoon... Ja voi tulla ihan mille kalalle tahansa riippumatta iästä tai kunnosta, tosin minä en ole nähnyt tätä kuin uroksilla (mikä myös voi johtua naaraiden vähyydestä).

[Chyental]

Itse hoksasin vanhan umpeenkasvaneen "ankkalammen" meidän landelta jonka voisi kunnostaa. Isäni asuu siellä, joten olisi joku valvomassa viikon aikana... Unelmoida saa aina, eikö?

Mun vanhassa kotipaikassa, jossa isi on syntyny ja mä asuin 4 ekaa vuottani (nyt myyty mun serkulle ja sen katraalle) ni siellä ois komee lampi...oiskohan semmoset viitisen metriä kanttiinsa... Siihen ois ollu kiva pistää fisuja...tosin meillä oli siellä mm. kissoja, koiria, kaneja, kanoja, sikoja, lampaita, vuohia...ja isin lapsuudessa oli vielä lehmiä ja hevosiakin!

Sanoisin, että sisäsuodatin voi hyvinkin olla tarpeen... Minulla oli aikoinaan pelkkä 2224 250 -litraisessa akvaariossa ja ihmettelin kovasti miksei kasvit jaksa vaikka loisteputketkin olivat uudet. Kun laitoin sisäsuodattimen pörisemään, niin kasvit piristyivät! Ja Sateenkaarten kutu riehaantui täysin. Reippaat vedenvaihdot ja elävä ruoka saavat ne myöskin aivan hulluiksi.

Voisko sit olla ku mul on hiukan alkanu kasvamaan joku levä (en nyt nimee muist) semmosta punasta lehtien pinnalla. Tosin jostain kumman syystä nitraatti on kumman korkealla (ei kuitenkaan vaarallisen paljon) noinkin uuteen altaaseen vaikka esim nitriittipiikkiä ei ole ollut ollenkaan.

meikäläisellä on ollut erittäin vaihtelevaa menestystä Räkmixin saralta. Oskarit kierivät ja hyppivät hulluina kun vain näkevät sitä mutta esim. Texasinkirjoahven ei suostu syömään sitä. Nämä siis asuvat tietenkin eri altaassa kuin Sateenkaaret... Sateenkaarillekin tarjoan välillä, mutta siitä jää paljon syömättä, sillä niitä en ole saanut innostumaan yhdestäkään vihanneksesta.

No mä en oo sitä vielä tehny, täytyy katsoa sitten. Niin ja onhan mulla kahta laatua pohjatabujakin. Juu Sateenkaaret on kyllä varsinaisia syöppöjä, neonsateenkaaretki vetelee ihan pokkana kultakalapellettejä...ja yks kultapyrstö ahneuksissaan hotkaisi täyskasvuisen miljoonakalanaaraan...

Tulipa kuitenkin, aina kun ei saa kaloja kun niitä tarvitsee ja lisäksi purppuroilla on jokin ihmeellinen tauti joka vaivaa ilmeisesti vain niitä eikä kukan tiedä mitä se on. Kalasta muuttuu osa tai jopa puolet tummaksi, ihan kuin kalan sisällä olisi tummentuma jolla on tarkat reunat. Elinaikaa sellaisella on parista päivästä pariin viikkoon... Ja voi tulla ihan mille kalalle tahansa riippumatta iästä tai kunnosta, tosin minä en ole nähnyt tätä kuin uroksilla (mikä myös voi johtua naaraiden vähyydestä).

Siis että koko kala ei tummene vaan jostain kohdasta? Kun mulla on noilla neonsateenkaarilla välillä ollu ny tossa uudessa altaassa paljon tummemmat värit ku aiemmin. Ne oli kyllä aiemminkin tosi värikkäät, oikeen neonsiniset punaisilla evillä, mutta nyt ne on välillä niinku tummansinisia

Sateenkaaret ajattelin kaikki hankkia Viherkalasta. Oishan noita tossa vakiliikkeessänikin, mutta kun siellä esim kultapyrstö maksaa 65 vanhaa rahaa ni on aika tyyristä...ja viherkalasta taitaa saada aika laadukkaita fisuja ja muutenki oon kuullu niistä pelkkää hyvää.

[-Alix-]

Voisko sit olla ku mul on hiukan alkanu kasvamaan joku levä (en nyt nimee muist) semmosta punasta lehtien pinnalla. Tosin jostain kumman syystä nitraatti on kumman korkealla (ei kuitenkaan vaarallisen paljon) noinkin uuteen altaaseen vaikka esim nitriittipiikkiä ei ole ollut ollenkaan.

No voihan olla että sinulla on ollut nitriittipiikki, etkä vain ole huomannut. Se menee joskus ohi todella nopeasti, meillä kerran vuorokaudessa. Ja levänkasvuun on monta syytä, ja virtauskin voi olla osasyy... Kokeilemisen arvoista jos vaikka se suodatin sattuisi löytymään

Juu Sateenkaaret on kyllä varsinaisia syöppöjä, neonsateenkaaretki vetelee ihan pokkana kultakalapellettejä...

Meilläkin menee Plekotabut parempiin suihin ellei tunge niitä sormella oikein syvälle kannon alle/putken sisään missä oleskelevat... Ruokahalu on mahtava. Mieheni kokeili kerran jopa syöttää niille kirjoahvenpellettejä ja eikun vaan, kokonaisina menivät suuhun. Yksi uros tosin jäi suu ammolleen ja silmät pullistuen paikalleen kun pelletti meni poikittain Onneksi se liukeni parin minuutin kuluttua eikä sen jälkeen leikitty moisella...

Siis että koko kala ei tummene vaan jostain kohdasta? Kun mulla on noilla neonsateenkaarilla välillä ollu ny tossa uudessa altaassa paljon tummemmat värit ku aiemmin. Ne oli kyllä aiemminkin tosi värikkäät, oikeen neonsiniset punaisilla evillä, mutta nyt ne on välillä niinku tummansinisia

Nimenomaan jostain kohdasta muuttuvat selkeästi tummemmiksi. Kerran oli yhdellä kalalla tumma perä, kuin viivoittimella vedetty raja kulki pystyyn kalan yli... Ja se ei jaksanut sen jälkeen kuin viikon... Tämä jälki on erittäin selkeä ja ilmestyy alle vuorokaudessa, enkä tosiaan ole havainnut kuin Purppurauroksilla.

Sateenkaaret ajattelin kaikki hankkia Viherkalasta. Oishan noita tossa vakiliikkeessänikin, mutta kun siellä esim kultapyrstö maksaa 65 vanhaa rahaa ni on aika tyyristä...ja viherkalasta taitaa saada aika laadukkaita fisuja ja muutenki oon kuullu niistä pelkkää hyvää.

Se on aika sama mistä kalansa hankkii kunhan katsoo että ovat pulskia ja vetreitä. Värikkäimmät kannattaaa tietenkin ottaa. Tietenkin hinta on iso vaikuttaja Helsingissäkin Purppurasta saa pulittaa yhdessä paikassa 10 euroa ja toisessa 7....

[Chyental]

No voihan olla että sinulla on ollut nitriittipiikki, etkä vain ole huomannut. Se menee joskus ohi todella nopeasti, meillä kerran vuorokaudessa. Ja levänkasvuun on monta syytä, ja virtauskin voi olla osasyy... Kokeilemisen arvoista jos vaikka se suodatin sattuisi löytymään

Hyvin mahdollista, kun en ensimmäisen viikon jälkeen oo jaksanu nitriittejä mitata ku sillon tällön *menee nurkkaan häpeämään*, ph:nki vasta kerran mitannu altaasta.... Tosin mä luulen että suurin syy levättymiselle on tuo saamarin Rohmu joka vetää hetulaan kaiken minkä kiinni saa ja sitten se ruoka pursuaa kiduksista takasin altaaseen....

ja eikun vaan, kokonaisina menivät suuhun. Yksi uros tosin jäi suu ammolleen ja silmät pullistuen paikalleen kun pelletti meni poikittain Onneksi se liukeni parin minuutin kuluttua eikä sen jälkeen leikitty moisella...

Siitä ku havaitsin sen miljoonakalatapauksen, meni tunti ennenkuin kala oli kokonaan nielaistu....arvaa olinko mä paiseessa...

Nimenomaan jostain kohdasta muuttuvat selkeästi tummemmiksi. Kerran oli yhdellä kalalla tumma perä, kuin viivoittimella vedetty raja kulki pystyyn kalan yli... Ja se ei jaksanut sen jälkeen kuin viikon... Tämä jälki on erittäin selkeä ja ilmestyy alle vuorokaudessa, enkä tosiaan ole havainnut kuin Purppurauroksilla.

Joo no onneks meillä on sitten koko kala...sitä vaan ihmettelen, miksi ne nyt muuttuvat selkeästi tumman sinisiksi kun eivät sitä vanhassa allassa koskaan tehneet...

Se on aika sama mistä kalansa hankkii kunhan katsoo että ovat pulskia ja vetreitä. Värikkäimmät kannattaaa tietenkin ottaa. Tietenkin hinta on iso vaikuttaja Helsingissäkin Purppurasta saa pulittaa yhdessä paikassa 10 euroa ja toisessa 7....

Niin onhan se niinkin, tuossa toisessa paikallisessa en viitsi edes käydä ku mun mielestä sieltä saa huonolaatuisia kaloja...tai sitten mulla on käyny vaan huono tuuri. Tosin en muutenkaan pidä heidän asiakaspalvelustaan. Ja muutenki haluan käydä Viherkalassa tutustumassa. Ja kun sinne on muutenkin asiaa tässä joskus niin siinä samallahan se hoituu.

[Kati]

Siksi on tärkeää ettei kovin samanoloisia sateenkaaria pidä yhdessä (esim. boesmania ja trifasciataa. Myös incisus ilmeisesti pariutuu helposti jopa Melanotaenia -suvun kanssa jonka lopputuloksena on "punaisia boesmaneja" eli jotenkin "punakultapyrstösateenkaarikaloja".

Kyllähän näitä voi seura-akvaariossa pitää sekaisin. Eivät ne kokemukseni mukaan kovin helposti lisäänny ilman ihmisen apua, ts. syövät kyllä jälkikasvunsa tehokkaasti. Jos on tarkoitus viljellä, varminta on siirtää emokalat omaan akvaarioonsa kutemaan, jolloin ongelmasta pääsee varmasti.

Itselläni on tämän takia vain purppurasateenkaaria ja neoneita. Niiden en usko risteytyvän vahingossakaan keskenään (vaikka mistä minä tiedän, enhän minä ole mikään biologi/geenitutkija)...

Joo, tuskin risteytyvät, ovathan sentään eri sukua.

Mulla on samassa altaassa neoneja, kultapyrstöjä ja sinisattareita. Olen "vahingossa" kasvattanut ekaksi ja viimeksimainitun poikasia, kun tuli siirrettyä mätiä kasvien joukossa toiseen altaaseen. Lapset näyttäisivät olevan selkeästi omaa lajiaan. Kuvittelisin, että näinkin eri näköisten lajien risteytymä olisi suht helppo tunnistaa ulkonäöstä. Itse lähden siitä, että jos seura-akvassa syntyy vahinko, jonka lajista en voi olla täysin varma, veitsi heilahtaa jos/kun en voi kyseistä kalaa (tai kaloja) itse pitää. Ovathan nuo yleensä ihan elinkelpoisia, mutta kiertoon sellaisia ei tietenkään uskalla antaa.

Melanotaenia lacustris on muuten virallisesti sinisateenkaarikala, ei järvisattari, näin sanoo "Liisan lista".


Kati

[-Alix-]

Kyllähän näitä voi seura-akvaariossa pitää sekaisin. Eivät ne kokemukseni mukaan kovin helposti lisäänny ilman ihmisen apua, ts. syövät kyllä jälkikasvunsa tehokkaasti. Jos on tarkoitus viljellä, varminta on siirtää emokalat omaan akvaarioonsa kutemaan, jolloin ongelmasta pääsee varmasti.

Olen ihan samaa mieltä siitä, ettei ne välttämättä ihan helposti risteydy keskenään, eikä todellakaan ole mitenkään "vaarallista" harrastajapohjalla, mutta on hyvä pitää mielessä että näin VOI tapahtua. Sitäpaitsi haluaisin muistuttaa ihmisiä siitä, että Sateenkaaria tosiaan on jo niin moneen makuun ettei niistä tarvitse ruveta tehtailemaan uusia versioita (huom: henk. kohtainen mielipide). Olen ymmärtänyt että etenkin icncisus helposti parittelee jopa muiden sukujen naaraiden kanssa, tästä johtuu moni "punaversio" eri Melanotaenia-lajista, esimerkiksi jo yleinen punainen boesman jota luulen suomestakin löytäneeni. Kuten aiemmin olemme todenneet, niin liian usein kaupoissa näkee risteytyksiä...

Vaikka kuinka etsin niin en nyt tähän hätään löytänyt muuta viitettä maailman Sateenkaarimielipiteisiin kuin tämän kilpailukutsun jossa eritoten sanotaan ettei risteytyksiä sallita.

http://home.earthlink.net/~sbuckel/Show.html

ja tämän mailinglistin keskustelun...

http://www.peter.unmack.net/archive/rml ... /0234.html

Mutta näistä huomaa että risteytystä voi hyvinkin tapahtua ja että siitä opn muodostumassa jonkilainen ongelma jos vapaata risteyttämistä halutaan ongelmana pitää.

Itselläni on tämän takia vain purppurasateenkaaria ja neoneita. Niiden en usko risteytyvän vahingossakaan keskenään (vaikka mistä minä tiedän, enhän minä ole mikään biologi/geenitutkija)...

Joo, tuskin risteytyvät, ovathan sentään eri sukua.

Huomannet että Melanotaenia boesmani ja Glossolepis incisuskin kuuluvat eri sukuihin, mutta risteytyvät leikiten kuitenkin. Siksi en mene takuuseen siitä mikä risteytyy kenen kanssa ja ovatko mistäkin risteytyksistä suvunjatkajiksi. Punainen boesman ainakin on täysin "toimiva" kala.

Mulla on samassa altaassa neoneja, kultapyrstöjä ja sinisattareita. Olen "vahingossa" kasvattanut ekaksi ja viimeksimainitun poikasia, kun tuli siirrettyä mätiä kasvien joukossa toiseen altaaseen. Lapset näyttäisivät olevan selkeästi omaa lajiaan. Kuvittelisin, että näinkin eri näköisten lajien risteytymä olisi suht helppo tunnistaa ulkonäöstä. Itse lähden siitä, että jos seura-akvassa syntyy vahinko, jonka lajista en voi olla täysin varma, veitsi heilahtaa jos/kun en voi kyseistä kalaa (tai kaloja) itse pitää. Ovathan nuo yleensä ihan elinkelpoisia, mutta kiertoon sellaisia ei tietenkään uskalla antaa.

Onnittelut poikasten johdosta! Tosin pari poikuettahan ei todista ettei jotkut lajit voi risteytyä, sen voinee vain jokin osaava DNA-analyytikko tms. kertoa kokeiden jälkeen, joten asia jäänee meille mysteerioksi. Ja on erittäin mukava kuulla että suhtaudut asiaan järkevästi ja vastuuntuntoisesti. Tosin olisihan kiva kokeilla omissa oloissaan pystyvätkö risteytykset vielä pariutumaan jne... Pieni hullu tiedenainen heräsi taas minussa...

Melanotaenia lacustris on muuten virallisesti sinisateenkaarikala, ei järvisattari, näin sanoo "Liisan lista".

Hyvä tietää, itseäni tuo laji ei säväytä joten en ole tarkistanut asiaa. Katsotaan sitten kun uusi lista tulee mistä puhutaan Sateenkaarikalojen jälkeen... Mielestäni Kirjokala on aika tönkkö vaihtoehto, mutta onpa ainakin käytännöllisempi kuin Sateenkaarikala...

-----------------------

Hyvin mahdollista, kun en ensimmäisen viikon jälkeen oo jaksanu nitriittejä mitata ku sillon tällön *menee nurkkaan häpeämään*, ph:nki vasta kerran mitannu altaasta.... Tosin mä luulen että suurin syy levättymiselle on tuo saamarin Rohmu joka vetää hetulaan kaiken minkä kiinni saa ja sitten se ruoka pursuaa kiduksista takasin altaaseen....

Noh, ei se nyt niin tappavan vaarallista ole jos ei ole mittaamassa joka päivä. Itse olen todella laiska nitraatin mittaaja kun se testi on niin monimutkainen (mielenkiinto riittää kahteen liuokseen...), eikä sitä tarvitsekaan kuin tarkistella vähän välillä. Itse käytän 5in1 -tikkuja, eivät tietenkään ole täysin tarkkoja, mutta näkee missä arvoissa suurinpiirtein liikutaan. Sateenkaaret eivät kuitenkaan kuole jos vesi ei ole tasan tarkkaan jossain arvossa niin kuin jotkut vaativat lajit.

Joo no onneks meillä on sitten koko kala...sitä vaan ihmettelen, miksi ne nyt muuttuvat selkeästi tumman sinisiksi kun eivät sitä vanhassa allassa koskaan tehneet...

Ovat ehkä vielä järkyttyneitä. Omat neonini olivat kalpeita yli viikon sen jälkeen kun tulivat minulle. Seuraile kuitenkin tilannetta ja muista vaihtaa vettä vähän enemmän kuin vähemmän kerralla. Itse vaihdan puolet viikon-puolentoista välein, ja tuntuu etteivät ainakaan pahastuisi suuremmista määristä...

Niin onhan se niinkin, tuossa toisessa paikallisessa en viitsi edes käydä ku mun mielestä sieltä saa huonolaatuisia kaloja...tai sitten mulla on käyny vaan huono tuuri. Tosin en muutenkaan pidä heidän asiakaspalvelustaan. Ja muutenki haluan käydä Viherkalassa tutustumassa. Ja kun sinne on muutenkin asiaa tässä joskus niin siinä samallahan se hoituu.

Turhahan sitä on suosia huonoja liikkeitä vain siksi että ovat lähellä jos vain on mahdollista mennä muualle. Mielestäni luotettava ja reilu kauppias on tosi hyvä löytää, ja omilla ostoksillaanhan sitä äänestää liikkeiden paremmuusjärjestyksiä. Jos on huono liike niin ei kukaan myös käy.

[Kati]

Olen ihan samaa mieltä siitä, ettei ne välttämättä ihan helposti risteydy keskenään, eikä todellakaan ole mitenkään "vaarallista" harrastajapohjalla, mutta on hyvä pitää mielessä että näin VOI tapahtua. Sitäpaitsi haluaisin muistuttaa ihmisiä siitä, että Sateenkaaria tosiaan on jo niin moneen makuun ettei niistä tarvitse ruveta tehtailemaan uusia versioita (huom: henk. kohtainen mielipide).

Jep, samaa mieltä. Mitä lajeja olet muuten nähnyt myynnissä? Itselleni tulee mieleen jo mainittujen (M. praecox, M. boesemani, M. lacustris, M. trifasciata, G. incisus) lisäksi M. parkinsoni, jotenkin mielessä kolkuttelee myös tuo M. goldiei...

Olen ymmärtänyt että etenkin icncisus helposti parittelee jopa muiden sukujen naaraiden kanssa, tästä johtuu moni "punaversio" eri Melanotaenia-lajista, esimerkiksi jo yleinen punainen boesman jota luulen suomestakin löytäneeni. Kuten aiemmin olemme todenneet, niin liian usein kaupoissa näkee risteytyksiä...
...
Huomannet että Melanotaenia boesmani ja Glossolepis incisuskin kuuluvat eri sukuihin, mutta risteytyvät leikiten kuitenkin. Siksi en mene takuuseen siitä mikä risteytyy kenen kanssa ja ovatko mistäkin risteytyksistä suvunjatkajiksi. Punainen boesman ainakin on täysin "toimiva" kala.

Sen kyllä uskon, että kutevat yhdessä, mutta tämä väite (Glossolepis & Melanotaenia -> eläviä, lisääntymiskykyisiä poikasia) kuulosti minusta sen verran erikoiselta, että täytyi sukeltaa kirjoihin. Aqualogin sattari-special tosiaan kertoo, että risteytymiä on todettu jopa sukujen yli. Uskottava se kai on, edelleen olen vähän . Useimmat risteytymistä (kaikista, siis suvun sisälläkin) ovat kirjan mukaan onneksi hedelmättömiä, mutta poikkeuksiakin on. Sitä en oikein jaksa uskoa, että erisukuisia kaloja risteyttämällä syntyisi oikeita, toimivia, fertiilejä kaloja.

Millaista kalaa muuten tarkoitat punaisella boesemanilla, en ole sellaista IRL nähnyt? Aqualogissa on kuva boesemanista, jolla on keltaisen sijasta punainen pyrstöpuoli, mutta tämä on tosiaan labelilla "M. boesemani, breeding variety red", eli kyse ei ole risteytymästä. Mistä tuo tietosi punaisen boesemanin "syntyperästä" on kotoisin?

(Nyt mua saa jo syyttää nipoksi, mutta kultapyrstö on M. boesemani )

Onnittelut poikasten johdosta! Tosin pari poikuettahan ei todista ettei jotkut lajit voi risteytyä, sen voinee vain jokin osaava DNA-analyytikko tms. kertoa kokeiden jälkeen, joten asia jäänee meille mysteerioksi.

Ei tietenkään, sitä en tarkoittanutkaan. Luulisin kuitenkin, että jos samanlajisia kutukavereita löytyy, niitä suositaan muiden yli. Tosin sattarithan heittelevät sukusolunsa miten sattuu, risteytyksiä voi tulla jo saman kutupuskan käyttämisestä .


Kati

[-Alix-]

Mitä lajeja olet muuten nähnyt myynnissä? Itselleni tulee mieleen jo mainittujen (M. praecox, M. boesemani, M. lacustris, M. trifasciata, G. incisus) lisäksi M. parkinsoni, jotenkin mielessä kolkuttelee myös tuo M. goldiei...

Nuo samat olen nähnyt myynnissä ja lisäksi Bedotia geayi ja Marosatherina ladigesi (oli ennen Telmatherina ladigesi) vaikka en suoranaisesti itse laske niitä Sateenkaariin... Tosin minä tuosta goldieistä huutelin jossain vaiheessa kun minulle osui täysin tuntematon kala joka nuorena oli incisuksen naaraan näköinen. Siitä tuli vaaleansini-vaaleanpunaraidallinen, vaikka välillä raidoissa oli keltaistakin???? Kukaan ei sitä pystynyt tunnistamaan ja lähin veikkaukseni on M. goldiei. Tässä keskustelu: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=3187 Kuvassa kala on kovin väritön ja punainen ei tule ollenkaan esille... Parkinsoneja en myös ole nähnyt ikuisuuksiin, eli yli viiteen vuoteen, tosin en ole kovinkaan suurelta aulueelta etsinytkään.

Sen kyllä uskon, että kutevat yhdessä, mutta tämä väite (Glossolepis & Melanotaenia -> eläviä, lisääntymiskykyisiä poikasia) kuulosti minusta sen verran erikoiselta, että täytyi sukeltaa kirjoihin. Aqualogin sattari-special tosiaan kertoo, että risteytymiä on todettu jopa sukujen yli. Uskottava se kai on, edelleen olen vähän . Useimmat risteytymistä (kaikista, siis suvun sisälläkin) ovat kirjan mukaan onneksi hedelmättömiä, mutta poikkeuksiakin on. Sitä en oikein jaksa uskoa, että erisukuisia kaloja risteyttämällä syntyisi oikeita, toimivia, fertiilejä kaloja.

Nyt en tietenkään löydä viittaustakaan mistään että olisivat lisääntymiskykyisiä... Eli en voi todistaa väitettäni. Olisinko ehkä lukenut omiani jostain. Jos olen, vedän tietenkin väittämäni takaisin!!

Millaista kalaa muuten tarkoitat punaisella boesemanilla, en ole sellaista IRL nähnyt? Aqualogissa on kuva boesemanista, jolla on keltaisen sijasta punainen pyrstöpuoli, mutta tämä on tosiaan labelilla "M. boesemani, breeding variety red", eli kyse ei ole risteytymästä. Mistä tuo tietosi punaisen boesemanin "syntyperästä" on kotoisin?

(Nyt mua saa jo syyttää nipoksi, mutta kultapyrstö on M. boesemani )

http://home.earthlink.net/~sbuckel/photogallery.html tässä on esimerkiksi "hall of shame" -osuudessa punainen M. boesemani joka on aika kautaaltaan puna/siniharmaa-raidallinen. Tosin ne jotka olen nähnyt suomessa joista epäilen että voisivat olla samaa risteytystä ovat huomattavasti puna-oranssimpia... Lisäksi niillä näkyy tumma kylkiviiva etenkin kutuväreissä, joten en ole täysin varma. Löytyvät Helsingin Akvaariokeskuksesta jos tekee mieli katsoa. Mielipiteitä, kiitos!! Salapoliisityö on kiinnostavaa!

Ja kiitos että korjaat väärinkirjoitustani. Tuo boesmani on jäänyt päälle jostain ja samoin kirjoitan aina telmantherina telmatherinan sijaan... Huolimattomuusvirheet pannaan!!

Luulisin kuitenkin, että jos samanlajisia kutukavereita löytyy, niitä suositaan muiden yli. Tosin sattarithan heittelevät sukusolunsa miten sattuu, risteytyksiä voi tulla jo saman kutupuskan käyttämisestä .

Niinpä... Itse odotan innolla Neoneideni kasvamista, jospa kutu onnistuisi. Purppuroiden kanssa ei taida onnistua kun en voi pitää kovuutta tarpeeksi kovana, mieheni Plekot kärsisivät siitä enemmän kuin sateenkaaret kärsivät pehmeästä vedestä. Kutu on siis päällä, mutta mätiä en ole nähnyt, joten oletan ettei mätiä kehity naarailla liian pehmeässä vedessä.[/b]

[Chyental]

Ovat ehkä vielä järkyttyneitä. Omat neonini olivat kalpeita yli viikon sen jälkeen kun tulivat minulle. Seuraile kuitenkin tilannetta ja muista vaihtaa vettä vähän enemmän kuin vähemmän kerralla. Itse vaihdan puolet viikon-puolentoista välein, ja tuntuu etteivät ainakaan pahastuisi suuremmista määristä...

Tuohon en oikeastaan usko, koska stressaantuneina ne ovat värittömiä. Meilläkin altaan vaihdon jälkeen ne oli monta päivää tosi haljuja. Nyt ne on pääosin sen värisiä kun pitääkin, välillä ovat paljon tummempia. Mahtasko tuo vaalea hiekkapohja olla joku osuus muutokseen, ennen kun oli tavallinen sora?

[Kati]

Nuo samat olen nähnyt myynnissä ja lisäksi Bedotia geayi ja Marosatherina ladigesi (oli ennen Telmatherina ladigesi) vaikka en suoranaisesti itse laske niitä Sateenkaariin...

Juu, varsinaisia sattareitahan (Melanotaeniidae-heimo) ovat (ymmärtääkseni ja muistaaksani ) vain Melanotaenia-, Chilatherina- ja Glossolepis-suvut. Jos laajennetaan ylöspäin hopeakylkiin, saadaan mukaan mainitsemiesi lisäksi myös "blue-eyet", joista ainakin jokin Pseudomugil-laji on tullut kaupassa vastaan. Niin, ja Iriatherina werneri on joskus sattunut silmään... se taitaa kuulua samaan poppooseen Marosatherinojen kanssa, ei se ainakaan "aito sattari" tai sinisilmä ole (?).

Tiedätkö muuten enemmän noista tulevista (tai nykyisistä) suomenkielisistä nimistä? Bedotia geayihan on ainakin vielä revontulikala, M. ladigesi sädekala.

Tosin minä tuosta goldieistä huutelin jossain vaiheessa kun minulle osui täysin tuntematon kala joka nuorena oli incisuksen naaraan näköinen. Siitä tuli vaaleansini-vaaleanpunaraidallinen, vaikka välillä raidoissa oli keltaistakin???? Kukaan ei sitä pystynyt tunnistamaan ja lähin veikkaukseni on M. goldiei. Tässä keskustelu: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=3187 Kuvassa kala on kovin väritön ja punainen ei tule ollenkaan esille... Parkinsoneja en myös ole nähnyt ikuisuuksiin, eli yli viiteen vuoteen, tosin en ole kovinkaan suurelta aulueelta etsinytkään.

Parkinsoneja oli ainakin vielä hetki sitten ainakin Myyrmannin Faunattaressa ja Kurjessa.


Kati