Hei, tässä keskustelussa esiintyy nyt aika paljon spekulaatioita asioista, joista ei oikeasti tiedetä. Kehottaisin ottamaan huomioon, että esim. raportti, jota tässä keskustelussa aikaisemmin siteerattiin, on jonkunlainen yläasteella tehty koulutehtävä, jonka tietojen oikeellisuutta ei ole välttämättä edes opettajalla ollut valmiutta arvioida. Eivätkä tiedot olekaan oikein.
Olen itse lähes valmis meribiologi ja teen parhaillaan gradua ympäristötekijöiden ja erityisesti ravinnesuhteiden (typen ja fosforin suhde) vaikutuksista sinilevien massaesiintymiin ja lajistokoostumuksiin joissain suomalaisissa vesistöissä. Tähän liittyen olen lukenut kuluneen vuoden aikana paljon aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Tässä kiinnostuneille joitain "tieteellisiä faktoja". En halua viisastella, vaan korjata muutamia harhakäsityksiä. Korjatkoon joku vielä viisaampi jos löytää jotain huomautettavaa.
Akvaarioista ja sinilevistä sananen: useimmiten sinileväongelma akvaariossa johtunee suurimmaksi osaksi auringonvalosta ja /tai
vääränlaisesta valaistuksesta, jota veden kuormittuneisuus voi tietysti pahentaa entisestään. Muuten vaan uteliaille, "luonnossa" sinilevistä tiedetään mm. tällaisia asioita:
-"sinilevät" kuuluvat kyllä taksonomisesti bakteereihin, mutta niiden "toiminnallinen" asema vesiekosysteemissä ja tapa, jolla ne reagoivat ympäristöönsä ja sen muutoksiin, on niin samankaltainen kuin muillakin (planktisilla) levillä, että on tieteellisesti korrektia puhua sinilevistä. Sinilevät esim. tuottavat muiden yhteyttävien eliöiden tapaan happea (eivätkä siis liity hapettomuuteen!), jota muut bakteerit eivät juuri tee.
-kasvumaneerit eivät sinänsä liity "bakteerinomaisuuteen", myös monet "oikeisiin" leviin kuuluvat levät, etenkin piilevät, kasvavat kalvoina kivien, kasvien, hiekka- ja mutapohjien päällä ja jopa maaperässä. Monet sini- ja muut levät elävät myös merijään suolavesikanavissa. Toiset levät ovat yksisoluisia ja kelluvat planktonissa ihmissilmän näkymättömissä, toiset kasvavat rihmamaisina, tupsumaisina, toiset kelluvat kaasurakkuloidensa avulla pinnalla. Kirjo on valtava.
-rehevöityminen ei yksin sinänsä lisää automaattisesti sinilevien kasvumahdollisuuksia. Eikä etenkään viherlevien (kuten "raportissa" väitettiiin)! Viherlevät ovat levien suurin suurin ja monimuotoisin lajiryhmä, johon kuuluu valtava määrä lajeja. Sukujen ja lajien elinympäristö vaihtelee hyvin vähäravinteisesta ja karusta hyvin rehevöityneeseen vesistöön, lämpötilaskaala on yhtä laaja: tropiikista merijäähän.
- rehevöityminen liitetään usein sinileviin, ja totta onkin, että toiset sinilevälajit víihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä. Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet. On monia melko reheviä vesistöjä, joissa sinileväkukintoja ei havaita ja päinvastoin; toiset sinilevälajit kertovat vähäravinteisesta ympäristöstä.
-runsasravinteisuuden sijaan on erityisesti typen ja fosforin määrän suhteiden havaittu vaikuttavan paljon sinilevien esiintymiseen. Tätä ei ole kovin helppo todeta akvaariossa. Esim: massaesiintymiä muodostavissa sinilevissä on ilmakehän (molekulaarisen N
2) typen sidontaan pystyviä lajeja, jotka saattavat riehaantua typpi/fosfori-suhteiden muuttuessa.
-hapettomuuden kanssa sinilevillä ei ole suoranaisesti tekemistä, hiilidioksidin ja sitä kautta pH:n kanssa jossain määrin. Hapettomuus on ongelma vesistöjen POHJAN läheisyydessä, (ja täten ongelma esim. pohjaeläimille), ei juuri koskaan pintavedessä, jossa esim. kesäiset sinilevien massaesiintymät nähdään. Itämeressä on vakavia ongelmia hapettomien pohjien kanssa, mutta ne eivät liity suoranaisesti sinileväkukintoihin (muutoin kuin että hapettomilta pohjilta irtoaa sinne kerrtyneitä ravinteita, ns. sisäistä kuormitusta). Sinileväkukinnot saattavat epäsuorasti pahentaa pohjan hapettomuutta vajotessaan pohjalle bakteerien hajotettavaksi (bakteerien hajotustoiminta kuluttaa happea).
- Sinileviä on aina ollut vedessä ja kuuluu ollakin; myös massaesiintymät ovat joissain tapauksissa normaaleja luonnonilmiöitä, samoin kuin jotkut rehevät vesistöt ovat normaaleja luonnonilmiöitä. Itämeri on asia erikseen. Ja akvaariot.
Tällä webbisivulla kansantajuista, asiallista tietoa suomeksi sinilevistä:
http://www.vyh.fi/tila/vesi/levat/sinileva.htm