Levää viikon vanhassa akvaariossa

[tupu]

Perustin uuden, isomman akvaarion viime viikon maanantaina. Pesty hiekka ja pääosin uusi vesi, hieman sain vanhaa vettä pienemmästä altaasta hyödynnettyä. Lisäsin heti Bactozymiä ja sitten vielä multaa kukkaruukusta. Tämän lisäksi olen ruokkinut akvaariota kalanruualla ja lisännyt myös ammoniunkloridia. Pari päivää perustamisen jälkeen istutin myös joitain kasveja ja laitoin lamput päälle.

Tänään huomasin ensi kertaa, että kasvien lehdille on kertynyt vihreää, pitkänomaista (lankamaista?) levää. Mikä levä mahtaa olla kyseessä ja onko syytä aloittaa jonkinlainen torjunta, vai auttaako tulevat levänsyöjäkalat asiaan (tulipyrstö ja punasilmäpleko)? Valoa on pakko käyttää runsaasti, koska altaassa on mm. papukaijalehteä. Kasvit voivat sen sijaan hyvin.

Voisiko levättyminen johtua siitä, että nyt varmaankin on alkanut jo bakteerit hieman heräillä ja nitriittitaso kohota?

Avusta kiittäen,
Tuula

[Mari Kurki]

Ei kannata ruveta vielä kovin massiivisiin torjuntaoperaatioihin, kun allas on noinkin tuore. Oletko lannoittanut kasvejasi vielä muuten kuin lisäämällä sitä multaa (paljonko multaa altaaseen kippasit ja minkä kokoinen allas?)? Levänsyöjäkalastosi kuulostaa minusta hieman epäonnistuneelta sikäli, että tulipyrstö ei tietääkseni syö levää lainkaan (tai ainakaan merkittävästi) ja punasilmäkin heikonlaisesti. Kannattaisi varmaan tuupata altaaseen pari partista tmv.

[VilleJ]

Miksi ihmeessä sitä likaista vettä vanhasta akvaariosta siirrät uuteen? Ei siinä vedessä ole kuin bakteereita ja levää... Hyödylliset bakteerit elävät pinnoilla - eivät vedessä.

Lamput kannattaisi katsoa heti, että eivät ole kasvilamppuja (tyyliin gro-lux tms) eivätkä väriltään keltaisia. Uudessa akvaariossa saavat vain levät kasvamaan. Valkoiset putket kuten philips 865 tai 10000K putket ovat varsin hyviä, joissa ei keltaista sävyä juurikaan ole. Huomasin itse tämän, kun uudessa akvaariossa oli lämmin keltainen putki, levät alkoivat rehottamaan. Putken vaihto valkoiseen auttoi. Kokeilin nimittäin, miten tuo lampun keltainen sävy vaikuttaa levien kasvuun. Utelias kun olin...

Levä on todennäköisesti rihmalevää. Rapsuta kaikki mahdollinen levä pois ja imuroi ne lapolla. Vaihda osa vedestä ja sammuta lamput pariksi päiväksi. Papukaijalehteä ei pitäisi uuteen akvaarioon hommata, vaan vasta kun akvaario on kypsynyt. Se on sen verran hidas kasvi ja vaatii säännöllistä raudan lisäämistä (joka taas edesauttaa leväkukintaa) samoin kuin myös arvostaa hiilidioksidia..

Ensimmäisinä kasveina kannattaa hankkia nopeita kasvajia kuten, vedensuosikki, liuskavesisaniainen, vesitähdikit yms.. Tällöin kun kasvit kotiutuvat ja alkavat kasvaa, ne ryöstävät ravinteet leviltä. Jos akvaariossasi on vain hidaskasvuisia kasveja, levät huonoimmassa tapauksessa peittävät lehdet ja kasvi lopulta kuolee, kun yhteyttäminen ei enää onnistu.

Mittailepa ne vesiarvot kuitenkin ensiksi. Kaloja et voi sinne laittaa, ennen kuin nitriitit ovat nollassa. Ja jos olet ammoniakkia lisäillyt, syytä tarkastaa myös senkin määrä.

Viestissä olisi hyvä mainita aina: akvaarion koko, suodattimet, vesiarvot, hoito, kasvit ja sen sellaiset... Muutoin menee arvailuksi...

[Sami]

Perustin uuden, isomman akvaarion viime viikon maanantaina. Pesty hiekka ja pääosin uusi vesi, hieman sain vanhaa vettä pienemmästä altaasta hyödynnettyä. Lisäsin heti Bactozymiä ja sitten vielä multaa kukkaruukusta. Tämän lisäksi olen ruokkinut akvaariota kalanruualla ja lisännyt myös ammoniunkloridia. Pari päivää perustamisen jälkeen istutin myös joitain kasveja ja laitoin lamput päälle.

Tänään huomasin ensi kertaa, että kasvien lehdille on kertynyt vihreää, pitkänomaista (lankamaista?) levää. Mikä levä mahtaa olla kyseessä ja onko syytä aloittaa jonkinlainen torjunta, vai auttaako tulevat levänsyöjäkalat asiaan (tulipyrstö ja punasilmäpleko)? Valoa on pakko käyttää runsaasti, koska altaassa on mm. papukaijalehteä. Kasvit voivat sen sijaan hyvin.

Voisiko levättyminen johtua siitä, että nyt varmaankin on alkanut jo bakteerit hieman heräillä ja nitriittitaso kohota?

Avusta kiittäen,
Tuula

Levä luultavasti johtuu kohonneesta nitraatti/nitriitti pitoisuudesta, mutta ei noin uudessa akvaariossa vielä syytä huoleen.

Uuteen akvaarioon kannattaa aluksi laitta nopeakasvuisia kasveja tasapainottamaan ravinnepitoisuuksia ja käyttämään ylimääräistä. Kasveiksi voit valita myös sellaisia kasveja joita et jatkossa välttämättä halua akvaariossasi pitää ja ottaa ne akvaarion kypsyttyä pois.
Hyviä nopeakasvuisia kasveja ovat: karvalehti (todella nopea ja tehokas "ravinne imuri"), intianvesitähdikki (tm. vesitähdikki), vedensuosikki (jos sitä valoa kerran löytyy) ja vesisaniainen.

Kannattaa kysellä täältäkin jos joltakulta sattuu löytymään ylimääräisiä, monet varmasti mielellää luopuvat ylimääräisistään

Juu... ja yksi tai kaksi partamonnia (akvan koosta riippuen) ei liene pahitteeksi levää syömään. Niitäkin saattaa löytyä "ylimääräisiä" joista jotkut haluaa luopua. Senkin voi sitten myöhemmin poistaa jos ei miellytä...

-------------------

Miksi ihmeessä sitä likaista vettä vanhasta akvaariosta siirrät uuteen? Ei siinä vedessä ole kuin bakteereita ja levää... Hyödylliset bakteerit elävät pinnoilla - eivät vedessä.

Totta, mutta kyllä niitä hyviä bakuja siinä vedessäkin on eli ei mitenkään turha toimenpide vaan varsin hyödyllinen. Nopeuttaa nimittäin akvaarion kypsy,istä kun sinne tuodaan tuoreita eläviä nitrifikaatioon osallistuvia bakteereja. Puhtain, mutta ei välttämättä nopein, tulos saavutetaan kaupallisilla bakteeritiivisteillä tai ammoniumkloridilla (kuulemma lintsin Sealife kypsytti altaat tällätavoin).

Viestissä olisi hyvä mainita aina: akvaarion koko, suodattimet, vesiarvot, hoito, kasvit ja sen sellaiset... Muutoin menee arvailuksi...

Samaa mieltä...

[jarvij]

Hei!

Totta, mutta kyllä niitä siinä vedessäkin on eli ei mitenkään turha toimenpide vaan varsin hyödyllinen.

Ei vaan todellakin haitallinen ja täysin turha toimenpide!
Vanhassa vedessä on vain hajottajabakteereita eli potentiaaleja kalatautien (tulehdusten) aiheuttajia. Hyödylliset eli typpibakteerit kasvavat vain pinnoilla. Vedessä niitä ei ole juuri lainkaan.
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohj ... kteeri.php

Hyödyllisten typpibakteerien määrää voidaan heti alussa lisätä jo kypsyneen (vanhan) akvaarion hiekkaa ottamalla (typpibakteerit ovat hiekkajyvästen pinnoilla) tai suodatinmateriaalia vanhasta suotimesta lisäämällä. Siis joka tapauksessa jotain kiinteää materiaalia, jonka pinnoilla typpibakteerit kasvavat.

[tupu]

Oho, sainpas melkoisen vastausryöpyn aikaiseksi

Vastaanpa muutamiin epäselvyyksiin:
1. akvaarion koko on 325 l. Kaloja siellä ei siellä tietenkään vielä ole, eikä ole tarkoitus laittakaan ennen kuin vesiarvot ovat kohdillaan.
2. Kasveja on toki muitakin kuin papukaijalehti, mm. intianvesitähdikkiä ja miekkalehteä. Papukaijalehden mainitsin ainoastaan sen vuoksi, että sen takia täytyisi ne lamput pitää päällä. Lisään myös päivittäin hiidilioksidia pumpun kautta. Kasveja on myös lannoitettu sekä pohjalannoitteella että veteen lisättävällä FloraPridella.
3. Valaisemena on 2 Sylvania Aquastar 40 W:n loisteputkea, heijastimineen. Suodattimena Eheim Professional II 2028.
4. Kalasto, sitten kun kaloja tuonne jossain vaiheessa laitan, on vielä hieman auki. Tulipyrstön ja punasilmäplekon mainitsin, koska ne on sinne heti ensivaiheessa tarkoitus laittaa.
5. Juuri eilen mittasin vesiarvot Tetran liuskalakmustestillä ja ohjeelliset arvot oli tätä luokkaa: pH 6.4-6.8, KH n. 3d, GH alle 3, NO3 ~0, NO2 1-5. Nitriitit ovat siis aivan äskettäin kohonneet. Lämpötila on 26-27.

Toivottavasti näistä on apua

-Tuula-

[jarvij]

Hei!
Nitriittien lasku nollaan kannattaisi selvittää JBL-testillä, sillä se antaa tarkimmat arvot pienissä pitoisuuksissa.

Jos sitten ennen ensimmäisten kalojen tuontia nitraattien määrä ylittää noin 25 mg/l, kannattaa vaihtaa noin puolet vettä ja tarpeen mukaan parin päivän päästä uudelleen, jotta nitraattipitoisuus putoaa selvästi tuon rajan alle.

Aivan uudessa akvaariossa kasvit eivät nekään vielä ole parhaassa voinnissaan, eli niiltä voi jäädä ravinteita käyttämättä. Tästä taas levät ovat hyvin kiitollisia ja alkavat rehottaa. Veden vaihdot auttavat tässäkin. Ei siis heti alussa kovin runsaasti ravinteita kasveille veteen, vaan antaa niiden ensin juuurtua ja lähteä kasviuun.

[tupu]

Ei kannata ruveta vielä kovin massiivisiin torjuntaoperaatioihin, kun allas on noinkin tuore. Levänsyöjäkalastosi kuulostaa minusta hieman epäonnistuneelta sikäli, että tulipyrstö ei tietääkseni syö levää lainkaan (tai ainakaan merkittävästi) ja punasilmäkin heikonlaisesti. Kannattaisi varmaan tuupata altaaseen pari partista tmv.

Rapsuta kaikki mahdollinen levä pois ja imuroi ne lapolla. Vaihda osa vedestä ja sammuta lamput pariksi päiväksi.

Niin, että jäi vielä askarruttamaan tämä alkuperäinen kysymykseni levästä? Odottelenko vain, kunnes saan levänsyöjäkaloja lisättyä (esim. partiksi), vai pitäisikö tässä vaiheessa tehdä jotain?

T

[Mari Kurki]

Niin, että jäi vielä askarruttamaan tämä alkuperäinen kysymykseni levästä? Odottelenko vain, kunnes saan levänsyöjäkaloja lisättyä (esim. partiksi), vai pitäisikö tässä vaiheessa tehdä jotain?

No se veden vaihtaminen on ihan hyvä toimenpide ja jos kyseessä on todellakin rihmalevä, niin kyllä sitä kannattaa torjua ihan mekaanisesti. Rihmalevän kanssa on ongelmana, että sitä eivät oikein mitkään kalat syö lukuunottamatta joitain hammaskarppeja ja se, että se on näitä ns. kehittyneempiä leviä ja sen olosuhdevaatimukset ovat hyvin lähelle samanlaiset kuin kasveiilakin. Luultavasti leväsi ei kuitenkaan ole sitä, vaan jotain "vaarattomampaa" viherlevää. Voisit oikeastaan ottaa sitä hieman mukaasi huomenna, kun tulet hakemaan minulta niitä kasveja niin katsotaan.

[Sami]

Ei vaan todellakin haitallinen ja täysin turha toimenpide!
Vanhassa vedessä on vain hajottajabakteereita eli potentiaaleja kalatautien (tulehdusten) aiheuttajia. Hyödylliset eli typpibakteerit kasvavat vain pinnoilla. Vedessä niitä ei ole juuri lainkaan.
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohj ... kteeri.php

Hyödyllisten typpibakteerien määrää voidaan heti alussa lisätä jo kypsyneen (vanhan) akvaarion hiekkaa ottamalla (typpibakteerit ovat hiekkajyvästen pinnoilla) tai suodatinmateriaalia vanhasta suotimesta lisäämällä. Siis joka tapauksessa jotain kiinteää materiaalia, jonka pinnoilla typpibakteerit kasvavat.

Aha... kiitos tarkennuksesta Tuon hiekan ja suodatinmateriaali hyödyn tiesin jo, mutta luulisi että kiitä hyviä bakteereja siinä vedessäkin olisi - ei kai sitten. Enpä enää itsekään sorru tuohon virheeseen.

[oppo]

4. Kalasto, sitten kun kaloja tuonne jossain vaiheessa laitan, on vielä hieman auki. Tulipyrstön ja punasilmäplekon mainitsin, koska ne on sinne heti ensivaiheessa tarkoitus laittaa.

Äläpä laita sitä punasimmua sinne vielä pitkään aikaan, on sen verran herkkä kala ja kallis että odottelisin 1-1,5kk vähintään, että on edes joten kuten tasapainossa tuo akvaario. Sitten voit hankkia sen mikäli arvot on ok ja kasveja ja kantoja on paljon. Niin ja tulipyrstöstä sen verran että saattaa olla hieman agressiivinen. Leväbarbejakin voisit harkita tuonne partiksien lisäksi.

T.Punasimmun omistaja.

[VilleJ]

pH 6.4-6.8, KH n. 3d, GH alle 3, NO3 ~0, NO2 1-

Vesiarvot ovat muuten hyvät pehmeälle vedellä, mutta hyödyllisiä bakteereita ei vielä ole riittävästi kaloja varten. Sen näkee siitä, koska nitriittiä on vedessä, mutta nitraattia ei ole lainkaan (tai sitten testi ei toimi enää).

[-Alix-]

Itse kun toisen akvaarioni kasvit olivat tilapäisesti vastaperustetussa 540 -litraisessa auttamassa allasta kypsymään, olin huolissani niiden valonsaannista, sillä allas on 60 cm korkea ja päällä vain pari vanhaa loisteputkea. Ja eikun vaan, pohjalla olevat kasvit lähtivät kellastumaan. Ne jotka pääsivät nopeasti kasvamaan pinnalle olivat mahtavassa kunnossa latvasta. Vesiarvot oli parin viikon päästä aika OK, mutta kasvit eivät saaneet läheskään tarpeeksi valoa.

Ostin pikapikaa toisen tuplaputkisen valon, mätkäsin sen akvaarion päälle ja räpsäytin valot päälle. Kesti vuorokauden ja altaaseen ilmestyi sinilevää, mitä minulla ei ole koskaan ennen ollut. Jippijee! Vasta silloin tajusin että altaassa oli kovasti rvinteita mitä kasvit eivät käyttäneet, ja kasvit kasvoivat nihkeästi. Kun räppäsin valot päälle, saivat levät vauhtia kun kasvit eivät olleet oikein kunnossa.

Sinilevät lähtivät kun pestiin ne pois kasveista ja pidettiin valot sammutettuina nelisen päivää, sitten putki kerrallaan päälle, eikä kaikki kerralla . Toivottavasti sinulla ei ole rihmalevää, siitä on tajuttoman vaikeaa päästä eroon. Minulla oli sitä sammakkoaltaassa... Se kasvoi umpeen parissa päivässä, ja mitä enemmän hankasi, sitä enemmän se kasvoi. Siihen en lopulta voinut tehdä muuta kuin laittaa myrkkyä altaaseen ja pitää se peitettynä neljä-viisi päivää. Onneksi siinä ei enää ollut kasveja, evätkä sakut niin pahastu pimeästä. En halua edes ajatella mitä tekisin jos sitä tulisi kala-altaaseen... Toivottavasti ongelmasi selviää.

[tupu]

Äläpä laita sitä punasimmua sinne vielä pitkään aikaan, on sen verran herkkä kala ja kallis että odottelisin 1-1,5kk vähintään, että on edes joten kuten tasapainossa tuo akvaario. Sitten voit hankkia sen mikäli arvot on ok ja kasveja ja kantoja on paljon. Niin ja tulipyrstöstä sen verran että saattaa olla hieman agressiivinen. Leväbarbejakin voisit harkita tuonne partiksien lisäksi.

T.Punasimmun omistaja.

Kiitti vinkistä, samaa olen kuullut muiltakin tahoilta eli parempi odotella sen kanssa. Tosin muistaakseni Jukka Järvi sivuillaan kehottaa laittamaan heti kaikki kalat kerralla, mitä on aikonutkin laittaa. Stressaa kuulemma kaloja vähemmän. Pieni tulipyrstö mulla on jo vanhassa altaassa eli se saa sitten uuden kodin ja myös 4 pientä levistä, jotka myös kasvettuaan pääsevät isompaan.

Tuula

[jarvij]

Hei!
Se, että kehotan panemaan kaikki kalat kerralla perustuu yksinkertaisesti siihen, että kun ympäristö on kaikille samalla lailla uusi, kalat hakevat omat reviirinsä ja kotiutuvat.

Kun nyt sitten myöhemmin lisätään uusia kaloja, joilta reviiri puuttu alkaa nahinat; uusia kaloja stressataan ja vanhat puolustavat reviirejään kiivaasti. Stressi nousee ja tautien vastustuskyky laskee.

On sitten toki eri kalalajeista ja niiden herkkyydestä kiinni, josko jokin toinen tapa on parempi.

Tämä ohjeeni on taas sarjassamme yleispätevä eli poikkeukset vahvistavat säännön