Kastematoja ruoaksi?
Valvoja: Moderaattorit
Kastematoja ruoaksi?
Ajattelin antaa kastematoja kiekoille ruuaksi. Kysymyksiä on muutama. Mitä niille pitäisi tehdä ennen antamista? Liottaa vedessä? Jos niin kuinka kauan?
Seuraavaksi, miten usein niitä voi tarjoilla? Minä olen aika heikoilla paremman ruoan tarjoamisen suhteen (pakastin hajosi ja uuteen ei varaa). Onko niissä joku rasvaisuus riski myöskin? Entä tauteja?
Sitten sellaista, että onko joku alkanut oikein kastemato farmariksi eli viljelee talvenkin yli?`
Ja lopuksi: Ovatko ne edes hyvää ruokaa kiekoille? Yksi kaloistani ei syö kuin pakastettuja ruokia ja niitähän minulla ei ole. Ei sitten vaikka minkä Siperian kuurin pitäisin.
Seuraavaksi, miten usein niitä voi tarjoilla? Minä olen aika heikoilla paremman ruoan tarjoamisen suhteen (pakastin hajosi ja uuteen ei varaa). Onko niissä joku rasvaisuus riski myöskin? Entä tauteja?
Sitten sellaista, että onko joku alkanut oikein kastemato farmariksi eli viljelee talvenkin yli?`
Ja lopuksi: Ovatko ne edes hyvää ruokaa kiekoille? Yksi kaloistani ei syö kuin pakastettuja ruokia ja niitähän minulla ei ole. Ei sitten vaikka minkä Siperian kuurin pitäisin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 13:35, 14.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Salo
Madot ovat tuntuneet kelpaavan monille kalalajeille. Kiekoista en sano kun en niistä ole yhtään kiinnostunut, mutta eiköhän ne niillekin maistu paremmin kuin hyvin. Olisin ainakin hyvin yllättynyt mikäli ei maistuisi. Ravintoarvoiltaan pitäisi oleman erinomaista.
Itse olen tyytynyt vain huuhtelemaan, en ole odotellut paskojen poistumista. Senkin voi toki tehdä vaikka kostean pyyhkeen sisällä, vedessä en kauhean montaa tuntia lilluttellisi. Samaten olen pätkinyt madot pienemmiksi sentin parin paloiksi keskikokoisille ahvenille. Tuntuu menevän helpommin kurkusta alas kuin kokonaiset.
Tänä vuonna olisi sitten tarkoitus kokeilla kerätä pakkaseenkin kun ei tuo viljely kuitenkaan kiinnosta.
Itse olen tyytynyt vain huuhtelemaan, en ole odotellut paskojen poistumista. Senkin voi toki tehdä vaikka kostean pyyhkeen sisällä, vedessä en kauhean montaa tuntia lilluttellisi. Samaten olen pätkinyt madot pienemmiksi sentin parin paloiksi keskikokoisille ahvenille. Tuntuu menevän helpommin kurkusta alas kuin kokonaiset.
Tänä vuonna olisi sitten tarkoitus kokeilla kerätä pakkaseenkin kun ei tuo viljely kuitenkaan kiinnosta.
Aloitin jo silloin kun sinä vielä leikit poneilla
Hyvää ruokaa madot ovat ja maistuvat yleensä hyvin kiekoille. Itse en niitä pahemmin puhdistele, vaan silppuan muutaman millin pätkiksi partakoneen tai mattoveisen varaterällä muovilevyn päällä. Minä olen ainakin huomannut eri matolajien välillä eroja niiden maittavuudessa. Keltajaokkeiset kompostilierot (haisevatkin aika voimakkaasti) kelpaavat yleensä huonommin kuin tavalliset onkimadot. Suuret kastemadot voi olla aika sitkeää pureskeltavaa, vaan kyllä nekin pieniksi pilkottuina häviää yleensä pohjalta. Kiekkoyksilöiden välilläkin on selväti eroja kenelle maistuu minkäkinlainen liero parhaiten. Joskus yritin pakastaa matoja, mutta ne ehtivät kiemurrella yhdeksi möykyksi ennen joukkokoulemaa. Siitä niitä oli aika hankala erotella, mutta joten kuten onnistui kuitenkin. Jollain ulkomaisella kiekkopalstalla joku joskus vannoi matojen nimiin ja väitti, että reikätauti ei iske, jos syöttää matoja. Minulla se ei ainakaan ole pitänyt paikkaansa.
Juhani
Eli eikun sitten kaivelemaan maita ja mantuja. Mistähän niitä "ei-kelta-jaokkeisia" löytyisi? Tavallisesta kasvimaasta? Enpä ole koskaan analysoinut niin tarkkaan niitä koskaan, että on vähän hakusassa jotta mistä nuo kaksi erottaa. Siis keltainen jaokeko nyt sitten tarkoittaa sitä tasaisempaa paksumpaa kohtaa siinä ötykässä?
Punaisia matoja löytyy esimerkiksi lehtikomposteista, kasvimailta jne. Tosiaan kiekkokaloille kannattaa leikellä matoset muutaman mm pätkiksi, niinkuin Juhani tuossa yläpuolella mainitsi. Koska kiekkokaloilla on huomattavasti pienempi nielu kuin monella muulla kirjoahvenella.
Ei kannata luovuttaa jos kalat eivät ensimmäisillä syöttökerroilla välitä madonpätkistä. Tuoreena syötetty ruoka on aina parempi ravintoarvoiltaan kuin pakasteet. Ei niitä mikään estä pakastimeenkaan keräämästä niinkuin Holzig ehdotti, mutta itse laittaisin elävän ravinnon keräämisenergian kohta alkavaan hyttysten toukkien keräyskauteen. Eteläsuomessa jo lammikoista on jotakin löytynyt, hyttysentoukkien esintyminen eripuolilla suomea vaihtelee paljonkin. Kun eteläsuomessa on täysi hyttysota käynnissä on rovaniemellä vielä metri lunta.
Ei kannata luovuttaa jos kalat eivät ensimmäisillä syöttökerroilla välitä madonpätkistä. Tuoreena syötetty ruoka on aina parempi ravintoarvoiltaan kuin pakasteet. Ei niitä mikään estä pakastimeenkaan keräämästä niinkuin Holzig ehdotti, mutta itse laittaisin elävän ravinnon keräämisenergian kohta alkavaan hyttysten toukkien keräyskauteen. Eteläsuomessa jo lammikoista on jotakin löytynyt, hyttysentoukkien esintyminen eripuolilla suomea vaihtelee paljonkin. Kun eteläsuomessa on täysi hyttysota käynnissä on rovaniemellä vielä metri lunta.
Niitä tavallisia matoja löytyy tosiaan vaikka kasvimaalta tai sateen jälkeen asfaltilta. Kun katselet matoja, ne on 'tehty' pienistä jaokkeista. Niissä kompostilieroissa nämä jaokkeiden välit ovat selvästi keltaiset/oranssit. Voit kyllä kokeilla syöttää niitäkin ja kerro sitten maistuivatko. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ne myös haisevat aika voimakkaasti. Se paksu kohta madossa sisältää sukurauhaset.Kheira kirjoitti:Eli eikun sitten kaivelemaan maita ja mantuja. Mistähän niitä "ei-kelta-jaokkeisia" löytyisi? Tavallisesta kasvimaasta? Enpä ole koskaan analysoinut niin tarkkaan niitä koskaan, että on vähän hakusassa jotta mistä nuo kaksi erottaa. Siis keltainen jaokeko nyt sitten tarkoittaa sitä tasaisempaa paksumpaa kohtaa siinä ötykässä?
Juhani
Tässäpä sitten seuraava kysymys joka ei juuri noihin matoihin liity. Tiedän kyllä mistä niitä hyttystoukkia löytyy, mutta mistä uskallan täällä Turussa niitä ottaa? Täällä kun niitä pakokaasujätöksiä on joka paikassa. Tai siis yleensäkin, mistä tiedän että olisi mahdollisimman puhdasta tavaraa? Mahdollisimman kaukana tiestä? Entäs niiden mahdolliset taudinaiheuttajat? Eikös esim. surviaisissa voi olla capillariaa?
Olen syöttänyt niitä mitenkään käsittelemättä mutta pitäisikö ne käsitellä jotenkin?
Olen syöttänyt niitä mitenkään käsittelemättä mutta pitäisikö ne käsitellä jotenkin?