Ohje jo toista vuotta hyvin toimineesta rakenteesta: veden hapettajasta/virtauksen hillitsijästä/valutussuodattimesta.
Varsinaisena suodattimena toimii Eheimin prof. ulkosuodatin. Tästä vesi johdetaan letkulla ja u-putkella kirkkaaseen n. Ø100mm akryyliputkeen joka roikkuu yläreuna noin 80cm akvaarion ylpuolelle. Putki roikkuu kattoon kiinnitettynä ja vesi valuu putkessa akvaarioon. Putken pituus yltää hieman akvaarion pinnan alapuolelle. ( itselläni on näitä kaksi )
Putken alaosaan olen askarrellut purettavan ritilän. Tämä ritilä pitää putkeen yläkautta latomani muoviset suodatinpallot putkessa. Muukin mahdollinen, mutta mielellään kevyt suodatin- tai valutinmateriaali käy esim hyttysenverkonpalaset. Kunhan materiaali ei hajoa, luovuta mitään eikä kovasti painu kasaan putkessa. Mutta suodatinpallot ovat ilmavat ja antavat valollekin tilaa.
Kirkas putki päästää käyttämieni halogeenivalojen ja kaasupurkauslamppujen valon putkeen ja putki tietenkin levättyy. Aluksi putsasin aika-ajoin putkea mutta viherlevä siinä on vain hyödyksi.
Valoa läpäisemätön mutta halvempi harmaa viemäriputkikin hoitaa osan näistä tehtävistä. Kirkasta putkea ostin edullisimmin Link -nimisestä liikkeestä. Kiinnitykset hoituu helpoiten poraamalla reijät putkeen ja esim muovipintaisella vaijerilla.
Ohje tehokkaaseen veden ravinteiden poistoon: Tämäkin on toiminut jo useamman vuoden.
Koska akvaarioni on valaistu metrin akvaarion ylpuolella olevin monimetallilampuin tämä toimii luonnollisesti myös siksi. Lisäksi nykyään saatavat kylmän väriset halogeenilamput toimivat ( Tampere: PowerSet ) tai jos luonnonvalo riittää sekin käy tälle peikolle.
Nimittäin akvaarioni kummallakin etunurkalla kasvaa yli metriset peikonlehdet juuret akvaariossa. Jos juuret häiritsevät itse akvaariotilassa voi peikonlehdet seistä myös puhkotuissa putkissa tai korkeissa ruukuissa - nämä siis vedessä.
Tiettävästi menestyksellä muitakin sademetsien kasvejä on käytetty ( peikonlehtihän on korkea ). Omat peikot kasvavat niin että kuukausittain niitä on karsittava.
Oma versioni laiskan miehen akvaarion pohjasta:
Pohjalla on hienoa vaaleata luonnonhiekkaa. Selottua ja tasalaatuista. Puusomisteet roikkuvat akvaarion kummastakin päädystä siimalla. Erittäin käkkyrät järvenpohjan karahkot siis eivat kosketa pohjaa lainkaan.
Eheimit imevät vetensä pohjan tuntumasta eikä tiivispintainen hiekka lähes lainkaan imurointia virtauksen puhdistaessa sen.
Tulevaisuudessa laitan pohjalle vallisneriaa mutta hiekka soveltuu kyllä kasveillekin. Edellä mainittu peikonlehti siis imee samoja ravinteita mitä kasvit käyttävät joten hyvinvoiva mutta työläämpi kasviakvaario ei siitä tietenkään hyödy. Laiskalle se on kuitenkin oivallinen ravinteiden hillitsijä.
Edit: Siirretty Tekniikka - alueelle. Pehis
Pari vinkkiä akvaariotekniikkaan
Valvoja: Moderaattorit
Itselläni ollut nuori peikonlehden taimi akvariolasin kulmassa olevasta kolosta kasvattamassa juuria altaseen.Allas meillä 128l ja otin omasta purkissa kasvavasta peikosta sivulle kasvaneen poikasen koska siitä oli helppo pestä mullat pois juurista.Kasvanut ihan mukavasti (alkushokista toivuttuaan) ja hyvä konsti meille koska se hillitsee muiden akvaariokasvien kasvua eikä tartte jatkuvasti olla karsimassa kun kuitenkin sen jälkeen kasvit näyttävät jonkinaikaa epäsiistiltä.
Haluaisin jutella Klasu kanssasi akvaariostasi. Itselläni on n. 2000l pönttö työn alla ja olen suunnitellut siihen peikonlehtien käyttöä. Ottaisitko yhteyttä osoitteeseen korpe@jippii.fi.
T. Pekka
T. Pekka
Itselläni on akvaariossa toinen peikonlehti ilman ruukkua. Kyseisen kasvin juurenkasvu on melkoista joten tältä
osin voi haittaa olla. Juuret ovat metrisiäkin ja osa niistä lopettaa kasvun ja levättyy. Toisaalta juuret ovat
komeatkin vedessä heilumassa. En ole havainnut myrkyllisyyteen viittaavaa haittaa - altaassani on kiekkoja ja
Coryja. Ystävälläni on ollut plekojakin samassa altaassa peikkojen kanssa ja juuret tulivat popsutuksi ilman
haittoja - paitsi peikolle. Oma Kodin kasvikirja ei luokittele peikonlehteä myrkylliseksi eli enpä nyt tiedä tuosta
sitten. Peikonlehden etu on myös vähäinen valontarve ja suuri kasvuvauhti. Itselläni esitetyt
monimetallilamput eivät siis ole ollenkaan tarpeen peikkojen takia jos muuta valoa on tarjolla.
Haitaksi peikonlehdellä on rönsyilevä ja suuri pituuskasvu. On välillä hankalasti hallittavissa ja alati karsinnan
kohteena. Toisaalta vaijerihalogeenit iltavalona mahtuvat sopivasti peikonlehvien alle akvaarion pintaan. Omilla
peikonlehdillä on pituutta jo reilu metri kun vuosi sitten koko oli 30cm.
Karsin kerran juuria hieman suuremmalla kädellä ja kasvu tyssäsi hetkeksi. Heti asian havaitsi myös nitraatin
määrässä.
Olen harkinnut karsimyskukkaa tai muuta vastaavaa seuraavaksi kokeiluksi - tämän saisi verkkoa pitkin
kasvamaan ikään kuin holviksi akvaarion päälle. Myös runsaslehtinen peikokämmen voisi olla kokeilemisen
arvoinen kun korkealle valaiseminen on hankaluutena.
---------------------
Kyselin hieman tuon Peikonlehden myrkyllisyyden perään. Kasvissa on liukenematonta oksalaattia. Aine on suolo joka etenkin kalsiumin kanssa muodostaa teräviä, neulamaisia kiteitä. Ihmisellä ( myrkytyskeskuksen mukaan ) haitta on lähinnä paikallinen - eli suun alueen kirvely ja kudosten mekaaniset vauriot. Myös mm Vehkat sisältävät liukenematonta oksalaattia.
Liukenevaa oksalaatti on myös kasveissa mm pinaatissa. Kyseisen oksalaatin haittoja on virtsakivet jota aineesta muodostuu. Kasveja on syötävä kuitenkin massoittain joten haittoja esiintyy lähinnä harvinaisissa tapauksissa ja nimen omaan eläimillä: hevoset, nauta jne.
Pleko järsii siis oksalaattipitoista peikonlehteä terävistä neuloista välittämättä. Corydorakset ehkä juuri siksi jättävät juuret rauhaan. Ehkä peikonlehti jopa sitoo kalsiumia akvaariovedestä. Irronnut oksalaattisakka kuitenkin kulkeutuu suodattimiin ja poistuu sitä kautta. Onko aineesta haittaa kiduksille tai suolistolle - tiedä sitten. Haittahan on mekaaninen ja voidaan vain olettaa paljonko kiteitä veteen joutuu. Juurista sitä ei itsekseen irtoa eikä kirvelyn huomannut kala varmasti niihin enään kajoa. Mm Coryt kuitenkin luontevasti uiskentelevat juurien seassa joten oksalaatin kanssa tekemisiin joutunee vain kun juurta puree/syö.
osin voi haittaa olla. Juuret ovat metrisiäkin ja osa niistä lopettaa kasvun ja levättyy. Toisaalta juuret ovat
komeatkin vedessä heilumassa. En ole havainnut myrkyllisyyteen viittaavaa haittaa - altaassani on kiekkoja ja
Coryja. Ystävälläni on ollut plekojakin samassa altaassa peikkojen kanssa ja juuret tulivat popsutuksi ilman
haittoja - paitsi peikolle. Oma Kodin kasvikirja ei luokittele peikonlehteä myrkylliseksi eli enpä nyt tiedä tuosta
sitten. Peikonlehden etu on myös vähäinen valontarve ja suuri kasvuvauhti. Itselläni esitetyt
monimetallilamput eivät siis ole ollenkaan tarpeen peikkojen takia jos muuta valoa on tarjolla.
Haitaksi peikonlehdellä on rönsyilevä ja suuri pituuskasvu. On välillä hankalasti hallittavissa ja alati karsinnan
kohteena. Toisaalta vaijerihalogeenit iltavalona mahtuvat sopivasti peikonlehvien alle akvaarion pintaan. Omilla
peikonlehdillä on pituutta jo reilu metri kun vuosi sitten koko oli 30cm.
Karsin kerran juuria hieman suuremmalla kädellä ja kasvu tyssäsi hetkeksi. Heti asian havaitsi myös nitraatin
määrässä.
Olen harkinnut karsimyskukkaa tai muuta vastaavaa seuraavaksi kokeiluksi - tämän saisi verkkoa pitkin
kasvamaan ikään kuin holviksi akvaarion päälle. Myös runsaslehtinen peikokämmen voisi olla kokeilemisen
arvoinen kun korkealle valaiseminen on hankaluutena.
---------------------
Kyselin hieman tuon Peikonlehden myrkyllisyyden perään. Kasvissa on liukenematonta oksalaattia. Aine on suolo joka etenkin kalsiumin kanssa muodostaa teräviä, neulamaisia kiteitä. Ihmisellä ( myrkytyskeskuksen mukaan ) haitta on lähinnä paikallinen - eli suun alueen kirvely ja kudosten mekaaniset vauriot. Myös mm Vehkat sisältävät liukenematonta oksalaattia.
Liukenevaa oksalaatti on myös kasveissa mm pinaatissa. Kyseisen oksalaatin haittoja on virtsakivet jota aineesta muodostuu. Kasveja on syötävä kuitenkin massoittain joten haittoja esiintyy lähinnä harvinaisissa tapauksissa ja nimen omaan eläimillä: hevoset, nauta jne.
Pleko järsii siis oksalaattipitoista peikonlehteä terävistä neuloista välittämättä. Corydorakset ehkä juuri siksi jättävät juuret rauhaan. Ehkä peikonlehti jopa sitoo kalsiumia akvaariovedestä. Irronnut oksalaattisakka kuitenkin kulkeutuu suodattimiin ja poistuu sitä kautta. Onko aineesta haittaa kiduksille tai suolistolle - tiedä sitten. Haittahan on mekaaninen ja voidaan vain olettaa paljonko kiteitä veteen joutuu. Juurista sitä ei itsekseen irtoa eikä kirvelyn huomannut kala varmasti niihin enään kajoa. Mm Coryt kuitenkin luontevasti uiskentelevat juurien seassa joten oksalaatin kanssa tekemisiin joutunee vain kun juurta puree/syö.