Kääpiörihmoja73 litraseen?
Valvoja: Moderaattorit
Kääpiörihmoja73 litraseen?
Joo, kysymys tuli esiin jo otsikossa... Elikkä olen harkinnut kääpiörihmoja 73 litraseen akvaariooni. Olisiko parasta hankkia pariskunta vai 1 koiras + 2 naarasta? Vai onkohan tuo allas kuitenkin liian pieni, jahtaisiko uros naarasta liian paljon tuon kokoisessa altaassa, jos sattuu tulemaan "epäsopiva pari"?
Hei,
Minulla oli alkuun 128-litraisessa akvaariossa kääpiörihmapariskunta,
1 koiras ja 1 naaras. Eivät olleet kovin sopuisia = tuonkin
kokoinen purkki tuntui ahtaalta vilkasta rallia ajavalle
parilleni. Eli niinkin voi käydä, kuten arvelit.
Hankin toisen tytön ja tilanne rauhoittui hieman. Silti, vaikka kääpiörihmojen sanotaan viihtyvän pienessäkin, on minulle tullut sellainen olo, että olisivat "mielellään" vilkkaampiakin eli soisin niille mielelläni vieläkin tuota 128 litraa isomman tilan.
Ovat kasvaneet ihan hyvän kokoisiksikin.
Luulisin, että on aina hyvä aloittaa (pienessä akvassa) yhdellä pojalla ja tytöllä, ja jos ne osoittautuvat sopuisiksi, enempää ei tarvita. Tämä siksi, että ymmärtääkseni pienessä akvaariossa epäsopuisat naaraatkin saattavat kiusata toisiaan, jos niitä heti hankki kaksi, eivätkä ne satukaan tykkäämään toisistaan. Eli kokeilemalla, aloita yhdestä naaraasta.
Voisit myös ehkä hankita vähän pienemmäksi jääviä koru- tai hunaja-
rihmakaloja? Minulla on 60-litraisessa jälkimmäisiä pariskunta, ja tuntuvat ottavan ihan rauhallisesti ja viihtyvän hyvin (vaikka mistä
minä sen loppujen lopuksi tietäisin
)
Minulla oli alkuun 128-litraisessa akvaariossa kääpiörihmapariskunta,
1 koiras ja 1 naaras. Eivät olleet kovin sopuisia = tuonkin
kokoinen purkki tuntui ahtaalta vilkasta rallia ajavalle
parilleni. Eli niinkin voi käydä, kuten arvelit.
Hankin toisen tytön ja tilanne rauhoittui hieman. Silti, vaikka kääpiörihmojen sanotaan viihtyvän pienessäkin, on minulle tullut sellainen olo, että olisivat "mielellään" vilkkaampiakin eli soisin niille mielelläni vieläkin tuota 128 litraa isomman tilan.
Ovat kasvaneet ihan hyvän kokoisiksikin.
Luulisin, että on aina hyvä aloittaa (pienessä akvassa) yhdellä pojalla ja tytöllä, ja jos ne osoittautuvat sopuisiksi, enempää ei tarvita. Tämä siksi, että ymmärtääkseni pienessä akvaariossa epäsopuisat naaraatkin saattavat kiusata toisiaan, jos niitä heti hankki kaksi, eivätkä ne satukaan tykkäämään toisistaan. Eli kokeilemalla, aloita yhdestä naaraasta.
Voisit myös ehkä hankita vähän pienemmäksi jääviä koru- tai hunaja-
rihmakaloja? Minulla on 60-litraisessa jälkimmäisiä pariskunta, ja tuntuvat ottavan ihan rauhallisesti ja viihtyvän hyvin (vaikka mistä
minä sen loppujen lopuksi tietäisin
)Kiitos, Jenni, vastauksestasi.
Täytyypi miettiä vielä tuon kääpiörihman hankintaa. Jos kävisi niin ikävästi, että sattuisi epäsopiva pari, niin 73 litraisessa ei ehkä enää olisi toiselle naaraalle tilaa...
Olen saanut sellasen käsityksen koru-ja hunajarihmoista, että ovat vähän vaikeampia hoidokkeja kuin kääpiöt. Millaisia kokemuksia sinulla on näistä? Ovatko vaativia tai kovin arkoja?
Täytyypi miettiä vielä tuon kääpiörihman hankintaa. Jos kävisi niin ikävästi, että sattuisi epäsopiva pari, niin 73 litraisessa ei ehkä enää olisi toiselle naaraalle tilaa...
Olen saanut sellasen käsityksen koru-ja hunajarihmoista, että ovat vähän vaikeampia hoidokkeja kuin kääpiöt. Millaisia kokemuksia sinulla on näistä? Ovatko vaativia tai kovin arkoja?
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta korurihmoista.
Hunajarihmat ovat olleet minulla muutaman viikon, ja ovat
jo kuteneet = tuntuvat viihtyvän hyvin (jos kuteminen sitä
todistaa) vaikka akva onkin pieni (60 l). JOten pitkäaikaista
kokemusta niiden viihtymisestä ei ole. Luulen että oleellinen
tekijä niiden hyvinvoinnissa, ja syy siihen miksi ne ovat oikeastaan
olleet hyvin esillä ja rohkeita pikku akvassani, löytyy
runsaasta kasvillisuudesta. Eli jos akvaariosi ei ole vielä
kunnon pusikko, odota hetki ja anna sen rehottaa ennen rihmakalan
tuomista, olipa laji nyt mikä hyvänsä.
Ja pidä vedenvaihdoista huolta. Usein toistuvat vedenvaihdot tuntuvat myös mukavasti simuloivan kalojen mielestä sadekautta tropiikissa ja nostavan niiden kutuhalukkuutta, sen lisäksi että rihmakalat ovat ehkä vähän herkempiä vedenlaadulle kuin kaikkein karaistuneimmat akvaariokalat.
Eivät kuitenkaan missään tapauksessa mielestäni mitään mahdottomia
hoidokkeja, itsekin aloitin harrastukseni vasta puoli vuotta sitten.
Enempää en osaa neuvoa/sanoa. Muuta kuin että viihtyessään rihmakalat ovat kauniita, eloisia ja persoonallisiakin piirteitä omaavia
hoidokkeja mielestäni, ja niitä on hauska seurailla.
Hunajarihmat ovat olleet minulla muutaman viikon, ja ovat
jo kuteneet = tuntuvat viihtyvän hyvin (jos kuteminen sitä
todistaa) vaikka akva onkin pieni (60 l). JOten pitkäaikaista
kokemusta niiden viihtymisestä ei ole. Luulen että oleellinen
tekijä niiden hyvinvoinnissa, ja syy siihen miksi ne ovat oikeastaan
olleet hyvin esillä ja rohkeita pikku akvassani, löytyy
runsaasta kasvillisuudesta. Eli jos akvaariosi ei ole vielä
kunnon pusikko, odota hetki ja anna sen rehottaa ennen rihmakalan
tuomista, olipa laji nyt mikä hyvänsä.
Ja pidä vedenvaihdoista huolta. Usein toistuvat vedenvaihdot tuntuvat myös mukavasti simuloivan kalojen mielestä sadekautta tropiikissa ja nostavan niiden kutuhalukkuutta, sen lisäksi että rihmakalat ovat ehkä vähän herkempiä vedenlaadulle kuin kaikkein karaistuneimmat akvaariokalat.
Eivät kuitenkaan missään tapauksessa mielestäni mitään mahdottomia
hoidokkeja, itsekin aloitin harrastukseni vasta puoli vuotta sitten.
Enempää en osaa neuvoa/sanoa. Muuta kuin että viihtyessään rihmakalat ovat kauniita, eloisia ja persoonallisiakin piirteitä omaavia
hoidokkeja mielestäni, ja niitä on hauska seurailla.
Joo no jos minä asuisin suuressa asunnossa kaksistaan ukon kanssa niin tuskinpa edes jaksaisin riidellä mistään, kun ensin pitäisi tehdä iltalenkki ukon löytämiseksi....maketzu kirjoitti:Itselläni on hunajarihmakalapariskunta 317 litran akvaariossa.
Ovat ainakin vielä toistaiseksi sulassa sovussa keskenään.
Kääpiöt ovat hyvin vaativia rihmoja. Vaativimpia itseasiassa. Jopa lajin sisällä on eroavaisuuksia esim. kääpiörihman sunset-värimuunnos on pitkälle viety jalostusmuoto joka kestää huomattavasti vähemmän kuin tämä kääpiörihman perusmuoto.
Olen kuullut ongelmasta joka koskee kääpiörihmoja: monet kuolevat jo karanteeniin kaupoissa (jos karanteenataan ollenkaan) jos elossa selviävät kauppoihinkaan asti - niin herkkiä.
Hunajat pärjäävät pareittainkin tuon kokoisessa, mutta kääpiöt eivät. Kääpiöillä agressioita riittää aivan liikaa toistensa terrorisointiin.
Se kaksi naarasta ja yksi koiras yhdistelmä voi toimia, mutta tarkkaile myös naaraiden arvojärjestystä, ettei niiden välille synny tappeluita.
Jos löydät murisijarihmoja niin ne käyvät mainiosti tuon kokoiseen. Eivät näytä kylläkään yhtä "rihmakalamaisilta" kuin muut- muistuttavat enemmänkin taistelukalanaarasta, mutta on rauhallinen eivätkä edes koiraat tappele keskenään.
Muokattu - Rääkky on 01/03/2002 17:57:40
Viimeksi muokannut Rääkky, 17:01, 01.05.2002. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Murisijat eivät paljoa tilaa vaadi. Kolme voi olla ihan hyvä määrä.Jessi kirjoitti:Mitenkäs monta tollasta murisijarihmakalaa mun altaaseen mahtuisi?
Koiraiden ja naaraiden lukusuhteilla ei ole väliä.
Tässä vielä kuva:
Eli sopivia voisivat olla hunaja-, murija- tai korurihmikset?
Ottaisin tuosta pois hunajat koska musta-aaveiden sähäkkyys voi niitä pelottaa.