Käytetyn akvaarion kypsyttäminen

[Asdfj]

Ostin 450-litraisen käytetyn akvaarion. Mukana tuli ulko- ja sisäsuodatin. Hiekat aion ostaa uutena. Vanha akvaarioni on 150-litrainen, josta aion siirtää kasvit ja kalat tähän isompaan akvaarioon.

Eli, kuinka tällainen käytetty akvaario kypsytetään? Päteekö siihen samat 3viikon kypsytysohjeet, kuin uutena ostettuun? Vai onko siitä mitään apua, että saan osan vedestä uuteen akvaarioon vanhasta? Entä onko käytetyn akvaarion ulkosuodattimessa ollut bakteerikanta jo kuollut (käyttämättömänä ollut muutaman päivän) vai onko siitä mitään etua kypsyttämisessä? Tai jos siirrän pikkuakvaarion toisen sisäsuodattimen uuteen akvaarioon ulkosuodattimen lisäksi?

Lyhyesti: KUINKA sovelletaan akvaarion kypsyttämisohjeita tilanteessa, kun kypsytettävä akvaario on ostettu käytettynä, juuri tyhjennettynä? Kuinka pian saan siirrettyä elämän pikkuakvaariosta isompaan?

[jarvij]

Käytetyn avaarion vesi joutaa kokonaisuudessaan joko viemäriin tai kukkien kasteluun. Toisessa akvaariossa siitä ei ole kuin haittaa, sillä siinä on haitallisia bakteereita, mutta ei hyödyllisiä.

Haitalliset bakteerit ovat liikkuvia ja esiintyvät vapaassa vedessä. Hyödylliset typpibakteerit ovat sessiilejä eli ne ovat kiinnittyneet pintoihin. Koska hiekka on uutta ja ja suodatin on päästetty kuivumaan eli bsuodatinbakteerit on tapettu, on akvaarion kypsytys aloitettava aivan alusta.

Pikkuakvaarion sisäsuodatin käy hyvin ympiksi, sillä siinä oleva bakteerimäärä on aivan liian pieni ollakseen muutoin hyödyksi.
Aikaa tähän kypsytysoperaatioon kuluu kolme-neljä viikkoa. Se olisi ollut huomattavasti lyhyempi jos riittävän kokoinen biologinen suodatin tai kysytetty pohjahiekka olisi käytössä.


http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... php#oikein

[korudonna]

Itse ostin reilut kymmenen vuotta käytetyn 250 litraisen altaan noin kuukausi sitten. Mukana tuli pohjasora, pienehkö ulkosuodatin, jaavansaniasta, melalehteä sekä kaloina kaksi leväbarbia ja pienehköä partamonnia. Muuttopäivänä pesin altaan vedellä ja teräslankasienellä, huuhtelin pohjasoran kevyesti ja laitoin altaaseen uudet vedet (vanhaa vettä en alkanut kuljettelemaan) sekä mukana tulleet neljä kalaa. Pari viikkoa sitten kuolivat partamonnit, ensin toinen, sitten päivän kahden kuluttua toinen, mutta leväbarbit olleet koko ajan pirteitä.

Muuta ongelmaa en ole koko aikana havainnut, päinvastoin, kalat ovat viihtyneet hyvin. Jo n. viikon kuluttua ostin ensimmäiset uudet kalat (varulti kestävää lajia) ja sen jälkeen taas uusia melko nopeaan tahtiin. Ostin pian myös lisää suodatustehoa ja siirsin siihen toisen altaan vaahtomuovilevyistä toisen, joten mukaan tuli hyödyllisiä bakteereita heti kättelyssä. Ensimmäisen vedenvaihdon tein parin viikon kuluttua ja sen jälkeen olen vaihtanut kerran viikossa n. kolmasosan. Kalasto on nyt melko runsas, silti nitraatit ovat pysyneet alle 20 mg/l. Kalat ovat pirteitä ja ruokahaluja riittää. Kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin odottaa.

[jarvij]

Pari viikkoa sitten kuolivat partamonnit, ensin toinen, sitten päivän kahden kuluttua toinen

Muuta ongelmaa en ole koko aikana havainnut, päinvastoin, kalat ovat viihtyneet hyvin. .

Kalojen viihtymisen uusi mitta! Osa kuolee osa ei, siis viihtyvät hyvin.
Mutta miten tämä viihtyminen on mitattu tai todettu?

[Jokeri]

Jo n. viikon kuluttua ostin ensimmäiset uudet kalat (varulti kestävää lajia) ja sen jälkeen taas uusia melko nopeaan tahtiin. ... Kalasto on nyt melko runsas, silti nitraatit ovat pysyneet alle 20 mg/l.

Ja minä kun stressasin yöt pitkät sitä, että miten käytettynä ostettu allas lähtee toimimaan meille muuton jälkeen. Hankin ympit, vaihdoin vettä kerran päivään, mittailin nitriittejä, ruokin minimaalisesti. Ruumiita ei tullut, yksi eväruttotapaus, joka on hoidettu.
Olisiko aiheeseen voinut suhtautua noinkin tunteettomasti?

Nimimerkki: Enkö tarvitsekaan vesitestejä?

[Paula Luotola]

Itse teen 400-litraiseen "pikakypsytyksen", eli kaikki sisustus siirtyy 200-litraisesta samana päivänä kuin saman altaan kalat. Huomasin nimittäin, että takakulmasta on tässä pienemmässä altaassa silikooni melkein kokonaan irti. Vaikka pienemmästä siirtyy suodatin, kasvit ja hiekat, täytynee vesiarvoja kuitenkin seurata alkuun päivittäin ja vedenvaihdot mitoittaa sen mukaan. En usko tässä tapauksessa bakteerien kovin pahasti häiriintyvän, sillä kuivilla eivät kamat joudu olemaan kuin muutaman metrin matkan.

Ulkosuodatin olisi kannattanut laittaa heti uudelleen toimimaan ja säilyttää siirtomatka kosteana, niin siitä olisi ollut apua. Nyt kun kaikki on ehtinyt kuivua, ei auta kuin aloittaa alusta.

[korudonna]

Mitähän te oikein vaahtoatte. Allas on täynnä vilkkaita kaloja, jotka syövät hyvin, ph on n. 7, kasvit kasvaa ok, uusia kaloja ei ole kuollut tai edes näyttänyt erikoista käytöstä. Jos kaksi kalaa kuolee voi se johtua siitäkin, että niillä on voinut olla jo ennen muuttoa joku häiriö.

[JenniJ.]

Vanhan toistoa, mutta kysyisin sellaista, että kun aion laittaa karantteeni altaan pystyyn, tarvitseeko sitä kypsyttää, jos altaassa on uutta vain allas ja vesi? Eli toimivasta altaasta siirtäisin suodattimen (ollut siellä jo useamman viikon), hiekat, kasveja ja kannon.

-Jenni-

[Maisu]

Koska hiekka on uutta ja ja suodatin on päästetty kuivumaan eli bsuodatinbakteerit on tapettu, on akvaarion kypsytys aloitettava aivan alusta.

Pikkuakvaarion sisäsuodatin käy hyvin ympiksi, sillä siinä oleva bakteerimäärä on aivan liian pieni ollakseen muutoin hyödyksi.

Haloo. Laittaa vaan kaikki sisäsuodattimet pienemmästä akvaariosta tähän uuteen niin homma vastaa hiekanvaihtoa eikä mitään muuta kypsytyshölmöilyä tarvita.

[111na]

Vanhan toistoa, mutta kysyisin sellaista, että kun aion laittaa karantteeni altaan pystyyn, tarvitseeko sitä kypsyttää, jos altaassa on uutta vain allas ja vesi? Eli toimivasta altaasta siirtäisin suodattimen (ollut siellä jo useamman viikon), hiekat, kasveja ja kannon.

-Jenni-

Vähän tuohon tapaan itse olen useimmiten uudet altaat aloittanut. Vain ohuen kerroksen pintahiekkaa olen imuroinut toimivista akvaarioista päällimmäiseksi ja lisäksi lietettä mattosuodattimen takaa jos kaloja on tullut muutamaa enemmän. Samalla on siirtynyt riittävä kypsyys typenkierrolle, jolloin nitriittiä ei ole muodostunut mitattavaksi asti. Tarkkailla sitä kuitenkin kannattaa ja säädellä ruokinnan määrää tarvittaessa.

Karanteeni/kotiutusaltaissa sama juttu. Jo kypsään tuodessa olen vain vaihtanut kaiken veden tunti pari ennen kotiutusta. Auttavan kypsänä kalatonta allasta olen pitänyt ruokkimalla sitä säännöllisesti kalanruualla.

Ei ole viisasta äkkiä altistaa uusia kaloja toisten kalojen bakteereille. Voipi tulla äkkikuolema herkille. Bakteerien määrän vedessä voi minimoida hetkeksi täydellisellä vedenvaihdolla, mutta onko se riittävää kalojen kotiutukselle aina, löytyy varmasti monia kokemuksia ja mielipiteitä. Voi tietysti kysyä, voiko millään taktiikalla täydellisen turvallista tapaa saavuttaa - ei ainakaan kaikkiin tilanteisiin.

Karanteeniaikaan liittyy myös ns. rokotus tulevan vakituisen altaan bakteereilla.

[Taunus76]

Olen kypsyttänyt aina näin jos olen vaihtanut hiekan tai perustanut uuden altaan: Hiekan pesu, vedet altaaseen, suodatin päälle ja kalat soppaan. En ole tarvinnut mitään vesitestejä, kuolemia ei ole tullut ja kalat voivat loistavasti!
Ei siinä kypsyttelyssä sen ihmeempää ole, en itse ymmärrä että sitä pitäisi monta viikkoa vahdata ja vatvoa...mutta jokainen tyylillään...minun tyylilläni siitä selviät parissa tunnissa!

[lafe]

Hiekan pesu, vedet altaaseen, suodatin päälle ja kalat soppaan. En ole tarvinnut mitään vesitestejä, kuolemia ei ole tullut ja kalat voivat loistavasti!

Mistäs tiedät jos ilman vesitestejä kypsyttelet että kuinka kovan nitriittipiikin kalat ovat joutuneet kärsimään jos et ole akvaa erikseen mitenkään kypsytellyt ennen kaloja? Sinun tyylilläsi pahimmassa tapauksessa kaikki kalat saattavat kuolla nitriittimyrkytykseen. Että jokainen tyylillään.

[Maisu]

Ensimmäisen vedenvaihdon tein parin viikon kuluttua

Tulivat ne bakteerit uuteen akvaarioon sitten kalattoman "kypsyttämisen" kautta tai toimivasta akvaariosta suodatin- ja pohjamateriaalissa, niin minulle henkilökohtaisesti ei tulisi alkuvaiheessa kalojen tultua mieleenkään jättää 50% vedenvaihtoa tekemättä joka toinen tai joka kolmas päivä.

Kyllä kalat voi laittaa akvaarioon samana päivänäkin kuin puhtaat hiekat, tuoreen veden ja puhtaan suodattimen. Monet sanovat sitä kudettamiseksi.

[Taunus76]

Joo siis ei ole ollut nitriittipiikkejä, kaikki kalat onnellisesti elossa

[PiaH]

Tämä on taas tätä samaa, mutta kysyn nyt kuitenkin:
- 11 päivää sitten tuli 200 litran käytetty allas, jossa mukana likaiset hiekat ja kasvit (ei siis suodatinta)
- 10 päivää sitten uusi sisäsuodatin ja Tetran SafeStartia ohjeen mukaan.
- välissä muutaman kerran 20 % vedenvaihto
- eilen Tetran tippatesteillä nitriitti alle 0,3 mg/l, nitraatti 12,5 mg/l, pH 7,5
- pinnalla on koko ajan ohut bakteerikalvo, vaikka suodatin pulputtaa ihan pinnassa

Alkaako olla kypsä?
Onko tarvetta vedenparannusaineen käyttöön (Tampereen vesi)?
Mistä bakteerikalvo johtuu? Allasta ei ole ruokittu millään, kun pohjassa on niin paljon vanhaa möhnää.

Kiitos etukäteen!

[Trinket]

Joo siis ei ole ollut nitriittipiikkejä

Mistäs sinä sen tiedät, kun et kerta niitä vesitestejä käytä? Ei sitä nitriittiä paljain silmin näe.

[Maisu]

En minäkään saanut mitään nitriittiä aikaan kun laitoin muutamia kaloja neljäksi viikoksi täysin tyhjästä tempaistuihin altaisiin; puhdas hiekka, ei suodatusta, ei keinotekoista valoa, ei kasveja, kraanavesi ja kotipolttoista turveuutetta, ei vedenvaihtoja, normaali ruokinta. Mitenköhän kauan olisi pitänyt vielä odottaa?

[lafe]

PiaH, voit testata kypsyyden annostelemalla altaaseen vaikkapa 1-2mg/l ammoniakkia. Seuraa testein kuinka nopeasti se muuttuu nitriitistä nitraatiksi, jos tämä käy vuorokaudessa, on allas valmis vastaanottamaan ensimmäiset asukit.

[Maisu]

En minäkään saanut mitään nitriittiä aikaan kun laitoin muutamia kaloja neljäksi viikoksi täysin tyhjästä tempaistuihin altaisiin; puhdas hiekka, ei suodatusta, ei keinotekoista valoa, ei kasveja, kraanavesi ja kotipolttoista turveuutetta, ei vedenvaihtoja, normaali ruokinta. Mitenköhän kauan olisi pitänyt vielä odottaa?

Voin vielä lisätä tähän että Betta albimarginatat ovat näköjään kuteneetkin ennen kuin tulivat siirretyiksi tuolta.

[Tiikeriken]

Vanha ketju mutta asia koskee myös 450l allasta jossa ulkosuodatin ollut kosteana koko altaan tyhjillään olo ajan.
Nyt on vedet ja sorat yms. Tankissa ja vesiarvoja mittailtu viikon ajan liuskoilla ja nesteillä. Hss:aa on laitettu parina päivänä ja ainoa muutos on tapahtunut nitraattitasoissa. Eli onko mahdollista että allas olisi säilynyt kypsänä vai olisiko suotavaa hulauttaa niin paljon hss:aa että nitriittiä tulee akvaarioon?

[Tommi22]

Laitetaas kyssäriä, ni ei tarvitse uutta aihetta aloittaa

Elikkäs allekirjottaneella tarkotus vaihtaa 128L tankkiin
soran tilalle hiekka pohjamateriaaliksi.

Allas ostettu n.kk sitten käytettynä, ja käytössä pieni sisäsuodatin(Dolphin),
sekä tulossa tehokas ulkosuodatin rinnalle.

Ajattelin jonkun aikaa odottaa, että ulkosuodatin on
käytössä, ja kerää hyödyllisiä bakuja sisäänsä.
Ja sitten vasta alkaa vaihtaa pohjamateriaalia uuteen.

Projekti tarkotus hoitaa näin:
- Vanhaa vettä lappoamalla pohjaa viiniastiaan niin paljon kun
mahtuu, ja sinne ulkosuodatin kierrättämään vettä ja kalat ja kasvit sinne.
-Pohjalta vanha sora pois ja tilalle pesty hiekka.(joko biltemasta, tai sitten K-rauta ja Weber)
-Sitten osa vanhasta vedestä akvaan, ja kasvien istutus ja loput vanhat vedet + kalat akvaarioon,
ja lisäksi uutta vettä vedenparannusaineen kanssa(Aqua Safe)
-Tippatesteillä veden arvojen seuraamista jonkin aikaa.

Kuullostaako yhtään fiksulta, vai kannattaisiko vaihtaa
esim. vaan ensin puolet pohjasta hiekaksi, ja sitten seuraavalla
vkolla loput puolet hiekaksi, sillai että kalat ja kaikki muu olisi akvassa koko ajan.?

Kiitän vastauksista ja vinkeistä jo etukäteen!

-Tommi-

[R_R]

Tuo hiekan puolittaminen kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta. Vanhan veden talteenotosta tai käytöstä ei ole mitään hyötyä. Vanhassa vedessä ei ole bakuja vaan kalojen ulosteita, joita siirrät sitten uuteen. Suodatin, kasvit ja koristeet uuteen ilman pesua tai edes huuhtelua, äläkä anna niiden kuivua. Tähän sisustuksen kosteana pitämiseen "vanhavesi" kyllä sopii, kun siinä on valmiina sopiva lämpötila.