AGA 2012 tulokset

[Maisu]

Toisaalta jos tuo sähkönjohtavuus on hanavedessä nostettu keinotekoisesti ylös, niin kyllä se voi tulla sieltä myös melkein itsestään alaskin. Minulla ei ole nyt aikoihin ollut johtokykymittaria erinäisen Itä-Euroopan ihmeen sanottua sopimuksensa irti mutta kalsiumilla nostettu Helsingin veden sähkönjohtavuus käyttäytyi omissa kasviakvaarioissani juuri näin vielä viimeksi mitatessani. Vai onko jollain tietoa ettei sitä enää nostettaisikaan kalsiumilla?

[Sisso]

Toisaalta jos tuo sähkönjohtavuus on hanavedessä nostettu keinotekoisesti ylös, niin kyllä se voi tulla sieltä myös melkein itsestään alaskin. Minulla ei ole nyt aikoihin ollut johtokykymittaria erinäisen Itä-Euroopan ihmeen sanottua sopimuksensa irti mutta kalsiumilla nostettu Helsingin veden sähkönjohtavuus käyttäytyi omissa kasviakvaarioissani juuri näin vielä viimeksi mitatessani. Vai onko jollain tietoa ettei sitä enää nostettaisikaan kalsiumilla?

Njoo, käytänössä johtavuus ei juuri tule itsestään alas, etenkään jos kasvien ei anneta käyttää kaikkia ravinteita (ts suoloja=johtavuus) loppuun ja/tai niiden arvot pidetään, kuten yleensä juuri tavataan tehdä, tasaisina, oli ne sitten ylhäällä tahi alhaalla. Oman lisänsä tuo tietysti ruoka, joka akvaan kipataan, yleensä jo pelkästään se riittää johtavuuden nousuun ellei kuormitus vastaa ihan tasan kasviston kulutusta. Tai kulutus ylitä kuormitusta, mikä on mahdollista sekin jos kuormitus on vähäinen kasvistoon nähden.

Meillä GH ja KH laskee viikossa 1-2dh runsaskasvissa pytyissä, mutta silti johtavuus nousee ruokinnan takia. Nitraatti on negatiivisen puolella ilman lisää. Jos luottaisin vain noihin arvoihin vedenvaihdoin mittarina, vaihtaisin vettä ehkä...ööö....kerran vuodessa? Ikinä? Johtavuus kuitenkin nousee viikossa pytystä riippuen 100-150uS ja kun lähtötilanne on n 600uS, pidän vedet mieluusti puhtaana ihan kaikesta ylimääräisestä. Tässäpä yksi syy, miksen haaveilekkaan pystääväni AGAn kisan kaltaisia pyttyjä, edes yritä, ei kehtaa kiusata kaloja enempää kuin nyt. Samaisesta syytä en suosittele toimeen ryhtymistä, vaikka pelit ja vehkeet löytyisikin, ihan kaikille ilman että tietää mitä on tekemässä ja mikä on lähtötilanne.

[Maisu]

Sinulla näkyy olevan lähtötilanne melkoinen. Mutta silloin kun kasveja on paljon, kaloja ei niin paljon ja kotilot käyttävät kalsiumit, niin tilanne ei ole ihan noin yksinkertainen ainakaan Helsingissä jossa ymmärtääkseni Päijänteen veden sähkönjohtavuus nostetaan/nousee puhdistuprosessissa 55-80 µS:stä 155-170 µS:iin. Voin toki palata aiheeseen tuoreine mittaustuloksineen kunhan tilaamani johtokykymittari suvaitsee joskus kolkutella ovella, mutta kyllä näitä laskevia tuloksia on meillä ihan useamman harrastajan ja mittarin voimin aikoinaan tarkasteltu. Vaikka tämä ei juuri sinun kokemuspiiriisi sisältyisikään niin pyytäisin kuitenkin ystävällisesti ettet sulje toisten kokemuksia pois keskustelupalstan keskustelusta johon olemme kaikki vapaita osallistumaan.

Negatiivinen nitraatti? Tämä ei puolestaan kuulu minun kokemuspiiriini, mitä sillä tarkoitetaan?

[Kana +-yksipantteri]

Negatiivinen nitraatti? Tämä ei puolestaan kuulu minun kokemuspiiriini, mitä sillä tarkoitetaan?

Kalat kakkivat liian vähän, liian vähän kaloja. -> Kasvit kuluttavat kaiken altaassa olevan nitraatin loppuun "viimeistä pisaraa myöten".

[Maisu]

Negatiivinen nitraatti? Tämä ei puolestaan kuulu minun kokemuspiiriini, mitä sillä tarkoitetaan?

Kalat kakkivat liian vähän, liian vähän kaloja. -> Kasvit kuluttavat kaiken altaassa olevan nitraatin loppuun "viimeistä pisaraa myöten".

Tuskin tuota nyt negatiiviseksi sanottaisi, eiköhän tässä viitata jollain kierolla tavalla kasvien preferoivan ammoniumia? Tai sitten jotain käsitteitä on mennyt sekaisin?

[Sisso]

Heh, kaloja tuskin nykyään on liian vähän...Oisko kasveja liikaa kun ryystävät kaiken??

Kylläpä teillä on kiva vesi pääkaupunkiseudulla(kin)! Tiesin kyllä ettei Paraisten vesi ole erityisen laadukasta fisuille mutta että noin huonoa...Noh, sehän taas yksinkertaisti asioita siinä mielessä, että järkevät lajivalinnat tipahti hyvin vähään. On vettä ja on vettä.

[pleko_88]

Tiedätkö millaisia määriä tuollaiseen akvaan voidaan dumpata hiilaria? Kalat saadaan vesiarvoja muokaamalla ja totuttamalla sietämään jopa 50-60mg/l hiilaria. Mistäkö tiedän? Koska olen lukenut tästä yleisiltä foorumeilta raportteja sekä eräiden sceippaajien blogeja. En ole varma onko tää enää ok millään mittarilla, itse vedän rajan 30mg/l. Ravinteita voi lisätä veteen jos ei nyt ihan määrättömästi niin kuitenkin määriä joilla ei todellakaan saa aikaan leväinvaasioita (koska kasvien kasvu ja hiilaritaso pitää siitä huolen) mutta sen sijaan kyllä hillittömän sähkönjohtavuuden nousun, mikä on kaloille aina stressi solujen suolatasapainon järkkyessä, etenkin lajeille jotka ovat kotoisin alhaisen sähkönjohtavuuden=pehmeistä vesistä joskaan tällä harvemmin on käytännössä merkitystä kun pitäytyy missään ohjeissa.

Tiedän varsin hyvin, että hiilidioksidia voi laskea altaaseen niin paljon, että mikään elävä ei sitä lopulta kestä. Olen itse aikanaan testaillut 700l altaalla, joka oli suorassa auringon valossa ja päällä oli vielä lisänä 3x 150W monimetallit, että kuinka paljon altaaseen on mahdollista tunkea hiilidioksidia & ravinteita, ennenkuin tulee se viimeinen piste. Jotkin kasvit kasvoivatkin useita cm/vrk. Itseasiassa voin kertoa, että todella paljon! Lopulta hiilaria oli niin paljon, että kasvit alkoivat sulaa pH:n mennessä niin happaman puolelle. Se että oliko se tarpeen, se oli eri asia, kyseessä oli testi - ja ilman yliannosteluakin pärjää, kasveille riittää ihan hyvin juuri se, minkä normaalisti pystyvät käyttämään valon, co2 ja ravinteiden ollessa tasapainossa keskenään. Ravinteet kannattaa lisätä päivittäin, ihan niinkuin valo ja hiilidioksidikin tulevat altaaseen. Näin ollen ei kerran viikossa tule ravinnepiikkiä ja loppuviikosta taas allas kuivana ravinteista. Tuloskin on paljon parempi.

Toki alaan vihkiytyneet harrastajat tietävät mitä tekevät, mutta kerron tämän siksi, että on tosiaan paras tietää mitä tekee ja toisaalta kun tietää tekojensa seuraukset/vaikutukset, voi valita haluako toimia niin tai miten haluaa. Vaihtoehtoja on paljon ja jos ei ole varma mitä tekee tai sen seurauksista, kannattaa jättää välistä. Mä en oikein diggaa, että ihmisille ollan tuputtamassa jotain (mitä kukaan ei ole tässä tehnytkään) ilman että kerrotaan kaikki seuraukset, ei vain ne hyvät.

Kuka on sitten alaan vihkiytynyt? Mielestäni kuka tahansa halukas on sallittu oppimaan/opettelemaan vesikemiaa sen verran, että onnistuu saamaan kasvit kasvamaan altaassaan paremmin, kuin hyvin, niin, että kalat viihtyvät myös. Suurin "ahaa elämys" on mielestäni ymmärtää, että valoa, ravinteita ja co2 on oltava samassa suhteessa. Tämä ei paljon vaadi. Tai opetella sijoittelemaan kivet & kannot kauniisti. En nyt oikeen ymmärtänyt tuota, että tuputetaan jotain ilman seurauksista kertomista? Mitä traagisia seurauksia voi olla siitä, että on sijoitellut altaaseensa kivet & kannot hyvin, sekä saanut altaan sellaiseen tasapainoon, että siellä olevat kasvit kasvavat hyvin, allas ei levity, sekä altaan vesiarvot pysyvät vielä kaloille sopivina? Toki on syytä tiedostaa, että mm. hiilidoksidia täytyy altaaseen lisätä varoen ja vähintäänkin katkaistava yöksi, ellei automatiikkaa oli käytössä, jotta se ei nouse kaloille kohtalokkaisiin lukemiin.

Itse en usko, että kalat välittää minkälajisia kasveja niiden ympärillä on, tai ei ole, kunhan ympäristö muuten noudattelee sellaista, jossa vesi on edes jotenkin lajille sopivaa, ne voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäymistä ja tuntevat olonsa turvatuksi, oli biotooppi tai ei. Meillä suomessa todella harva ilman RO-laitteistoa toimiva biotooppi ei ole biotooppi ihan jos siksi, että harvassa paikassa tulee hanasta niin pehmeää (ja puhdasta) vettä kuin esim Amazonasissa vesi on, tyypillisesti johtavuudeltaan 50-100uS joskin joissain osissa 200uS, mikä saattaa natsata jo eräiden meiläisten paikkakuntien hanaveden kanssa. http://www.fluval-g.com/pdf/Conductivity_Chart.pdf. Tämän päälle pitää tietysti laskea ruokinna aikaan saama johtavuuden nousu sekä mahdolliset lisättävät ravinteet, pomppaus ylöspäin onkin äkkiä 100-200uS viikossa.

Täydellistä biotooppia ei ole olemassakaan. Toiset ovat onnekkaampia johtokyvyn suhteen, kun toiset. Itse aikanani viljelin hyvällä menestyksellä, nimenomaan alhaisen sähkönjohtavuuden takia. Mutta ei RO-laitteisto aina pakollinen ole. Veikkaisin, että suuressa osaa maata sähkönjohtavuus on on alle 200uS, joka on jopa viljelyynkin vielä riittävä lähtöarvo. Itseasiassa luonnossa kirkasvetisimmät joet saattavat olla jopa liiankin mineraaliköyhiä jos verraten käytettäisiin samoja arvoja altaissa. Meidän tarjoama keinoravinto ja puhdas RO-vesi harvoin on pitkän päälle hyväksi. Sen vuoksi altaisiin lisätään RO-vettä käyttäessä mineraaleja keinotekoisesti (mineraalisuolat). Lähtöarvona 200uS, paljon puuta, turvesuodatus ja esim. ketapang lehdet luovat mitä erinomaisemmat olosuhteet kaloille. Ei ne olosuhteet siellä luonnossakaan aina ihan herkkua ole. Sen verran paljon menee tehtaiden poistovesiä, paskavesiä, öljyä ym. törkyä vesiin, että jos enemmän tiedettäisiin niin varmaan huippaamaan rupeisi.

Käytämme liikkeessä nimenomaan sähkönjohtavuusmittaria altaiden kuormituksen mittaamiseen. Moni asiakaskin on sen hoksannut hommata jatkuvan nitraatin mittaamisen sijasta. Nitraatin on sanottu olevankin indikaattori vedenvaihdon tarpeelle. Ja kun kasveja on reilusti, syövät nämä indikaattorin nollaan, joka ei kuitenkaan poista vedenvaihdon tarvetta. Itse vaihdan altaisiini veden, vaikka nitraatti on aina miltei nollissa. Sitten lisään nitraattia ja fosfaattia, ihan siinä missä muitakin ravinteita, päivittäin altaaseen kasveille. Tällätavoin arvot pysyvät jatkuvasti balanssissa, ilman, että mitään olisi liikaa tai liian vähän. Mielestäni tälläisen kasvialtaan ja biotooppialtaan hoidossa ei loppuviimein ole suurtakaan eroa, eikä vesiarvoissakaan, molempiin kun joutuu vaihtamaan vettä saman verran. Ainoa on, että toinen on paljon työläämpi, kun pitää ravinteita lisäillä päivittäin ja kasveja karsia viikoittain.

[Sisso]

Tiedän varsin hyvin, että hiilidioksidia voi laskea altaaseen niin paljon, että mikään elävä ei sitä lopulta kestä. Olen itse aikanaan testaillut 700l altaalla, joka oli suorassa auringon valossa ja päällä oli vielä lisänä 3x 150W monimetallit, että kuinka paljon altaaseen on mahdollista tunkea hiilidioksidia & ravinteita, ennenkuin tulee se viimeinen piste. Jotkin kasvit kasvoivatkin useita cm/vrk. Itseasiassa voin kertoa, että todella paljon! Lopulta hiilaria oli niin paljon, että kasvit alkoivat sulaa pH:n mennessä niin happaman puolelle. Se että oliko se tarpeen, se oli eri asia, kyseessä oli testi - ja ilman yliannosteluakin pärjää, kasveille riittää ihan hyvin juuri se, minkä normaalisti pystyvät käyttämään valon, co2 ja ravinteiden ollessa tasapainossa keskenään. Ravinteet kannattaa lisätä päivittäin, ihan niinkuin valo ja hiilidioksidikin tulevat altaaseen. Näin ollen ei kerran viikossa tule ravinnepiikkiä ja loppuviikosta taas allas kuivana ravinteista. Tuloskin on paljon parempi.

Käytämme liikkeessä nimenomaan sähkönjohtavuusmittaria altaiden kuormituksen mittaamiseen. Moni asiakaskin on sen hoksannut hommata jatkuvan nitraatin mittaamisen sijasta. Nitraatin on sanottu olevankin indikaattori vedenvaihdon tarpeelle. Ja kun kasveja on reilusti, syövät nämä indikaattorin nollaan, joka ei kuitenkaan poista vedenvaihdon tarvetta. Itse vaihdan altaisiini veden, vaikka nitraatti on aina miltei nollissa. Sitten lisään nitraattia ja fosfaattia, ihan siinä missä muitakin ravinteita, päivittäin altaaseen kasveille. Tällätavoin arvot pysyvät jatkuvasti balanssissa, ilman, että mitään olisi liikaa tai liian vähän. Mielestäni tälläisen kasvialtaan ja biotooppialtaan hoidossa ei loppuviimein ole suurtakaan eroa, eikä vesiarvoissakaan, molempiin kun joutuu vaihtamaan vettä saman verran. Ainoa on, että toinen on paljon työläämpi, kun pitää ravinteita lisäillä päivittäin ja kasveja karsia viikoittain.

Kohta 1) Just tästä mä puhuin. Hyvä esimerkki siitä, kun tilanne lähtee käsistä. Sulla on taito ja tieto miten korjata tilanne, mutta entäs mitens noviisi, jos ei ole yhtään perehtynyt aiheeseen, osaisi estää tällaiseen päätymisen? Mun pointti on se, että ehkä kandee vähän selvitellä mitä on tekemässä ennen kuin lähtee isoille vesille. Aika monasti täälläkin saa lukea pyyntöjä miten korjata jos syntynyt vahinko kun se olisi ollut ennalta estetävisä helpostikin. Ja sorry vaan, aika monasti kauppiaat on myyneet asiakkaalle jotain mitä nää ei tartte tai jonka käyttöä ne ei ymmärrä tai hallitse. Mutta ei se vika aina kauppiaissa suinkaan ole, että en mä sillä. Olisi tosiaan hyvä opetella ensin homma vähän turvallisemmilla vesillä, sitten omaa jo taidot reagoida riittävän nopeasti jos homma lähtee käsistä kaasun ollessa pohjassa.

Kohta 2) Loistavaa, oikeesti! Siis toi, että johdattelette asiakkaita ymmärtämään muiden arvojen lisäksi johtavuuden merkitystä. Tää vie musta harrastusta eteenpäin! Olen samaa mieltä nitraatin käytöstä vedenvaihdon indikaattorina, tai sen mielekkyydestä, joskin itse suosin tapaa että vettä vaihdetaan mikäli nitraatti nousee haitallisiin lukemiin (meillä ei kuten yllä kirjoitan) riippumatta johtavuudesta, mutta muussa tapauksessa johtavuus määrittelee vaihtotarpeen.

[Maisu]

Kaikki muutkin harrastuksen osa-alueet voisi tuomita samoin perustein, jos lähdettäisiin aina ajattelemaan että mitään ei saa tehdä eikä mistään keskustella ettei joku hölmö vaan keksi tehdä väärin. Kaikissa muissakin akvaarioharrastuksen osa-alueissa täytyy tietää mitä tekee, ei pelkästään kasvien kanssa. Ihan sama hommahan se on vaikkapa meriveden, malawin tai tanganjikan kanssakin ja niitäkin on kuitenkin osattu harrastaa jo ties miten pitkään.

Ja kasvit eivät todellakaan tarvitse mitään hillittömyyksiä tai EI:tä kasvaakseen hyvin, vaan tasapainoisen ympäristön ja pikkuisen silmää ja huolehtivaisuutta.

[Sisso]

"Ja kasvit eivät todellakaan tarvitse mitään hillittömyyksiä tai EI:tä kasvaakseen hyvin, vaan tasapainoisen ympäristön ja pikkuisen silmää ja huolehtivaisuutta."

Ääni päässä sanoo, ettei maksa vaiva kommentoida mutta aika hauska yhteensattuma, että AGA-ketjussa joku toteaa tän samalla kun puhutaan akvoista, joista ylivomainen osa on EI-menetelmällä ravittuja... Jos on asiaan yhtään perehtynyt, tietää, että EI on nimenomaan tapa saattaa akvaan tasapaino kaiken välillä niin, että kasveilla on hyvä kasvaa. Tämä etenkin silloin, kun akvaan on ladattu paljon valoa. Biotooppeja lukuunottamatta väitän, että lähes joka ikinen AGAan osallistuva akva on saatu siihen kuosiin, missä on, joko metallivalolla tai hyvin reippaalla määrällä T5-valoa. Sellaisella määrällä, joista meistä harvalla on. Ehkä syystä.

Keskivertoakvojen suhteen Maisun sanat kyllä pitävät paikkansa.

[Maisu]

"Ja kasvit eivät todellakaan tarvitse mitään hillittömyyksiä tai EI:tä kasvaakseen hyvin, vaan tasapainoisen ympäristön ja pikkuisen silmää ja huolehtivaisuutta."

Ääni päässä sanoo, ettei maksa vaiva kommentoida mutta aika hauska yhteensattuma, että AGA-ketjussa joku toteaa tän samalla kun puhutaan akvoista, joista ylivomainen osa on EI-menetelmällä ravittuja...

Mistä tarkistit nuo tiedot? Äkkiä läpi plarattuna kaikista tämän vuoden voittaja-altaista ja kunniamaininnan saaneista yhteensä kaksi (2) ilmoitti käyttävänsä EI:tä, mutta ehkä en osannut katsoa tietoja oikeasta paikasta?

[Maisu]

tilanne ei ole ihan noin yksinkertainen ainakaan Helsingissä jossa ymmärtääkseni Päijänteen veden sähkönjohtavuus nostetaan/nousee puhdistuprosessissa 55-80 µS:stä 155-170 µS:iin. Voin toki palata aiheeseen tuoreine mittaustuloksineen kunhan tilaamani johtokykymittari suvaitsee joskus kolkutella ovella

No niin. 1,5 vkoa vaihtamatta olleiden vesien arvot ovat minulla makeavesialtaissa molemmissa mittaamissani prikuulleen sama 104 µS. Malawivoda minulla on 260 µS niin ikään puolitoista viikkoa vaihtamatta olleena, ja tanganjikat 455 µSj a 460 µS eli nämä niin alakanttiin että on syytä mittaillakin, joskin vaihtoväli näissä on jo ollut pitempi kuin tuo 1,5 vkoa. Minusta vesi on silmin nähden likaista molemmissa makeavetisissä ja malawissa. Ihmettelen, millaisella ruokinnalla tuo Sisson mainitsema sadan pykälän nousu viikossa saavutettaisiin kun itse ruokin elukoitani todella runsaasti? Esim. nyt on usean eri kuivaruuan lisäksi ruokittu ainakin mikromadoilla, kesäkurpitsalla, tomaatilla, päärynällä ja katkoilla.

[JG]

Miten sähkönjohtavuus vaikuttaa kasvien kasvuun ja sitä kautta vedenvaihdon tarpeeseen? Tällaisesta en ole ikinä kuullut. Kertokaa ihmeessä lisää. Itse olen kyllä pelkästään Nitraattia mittaillut joka kuten niin monella muullakin (kasviharrastajalla) on nollassa ilman erikseen lisäämistä. Toki vaihdan veden aina viikottain vaikka siihen ei perinteisillä mittareilla olisi tarvettakaan mutta se johtuu pelkästään siitä että haluan saada veden vielä kirkkaammaksi jotta erittäin hentolehtiset ärviät ja rotalat eivät peity hienonhienoon liejuun ja näinollen estä yhteyttämistä.

Asia kiinnostaa joten sanaiset arkut auki vaan

[Maisu]

Lähinnä se nyt tässä keskustelussa vaikutti siihen, että voiko tämä keskustelu aquascapingin mielekkyydestä ja turvallisuudesta kaloille olla millään muotoa mielekästä, jos osa keskustelijoista (minä) voisi olla pahimmillaankin 14 kk vaihtamatta vettä makeavesiakvaarioon päästäkseen samoihin sähkönjohtavuusarvoihin joihin toinen osa (Sisso) kertoo päätyvänsä viikossa tai kahdessa. Oikeasti sähkönjohtavuus lienee kasveille vaikuttava tekijä lähinnä ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta.

Mitä vielä tulee tuohon sähkönjohtavuuden laskemiseen, niin näyttäisi että tällä hetkellä minulla on kaksi allasta joissa se nousee, kaksi joissa laskee ja yksi jossa pysyy samana. Neljästä en ole jaksanut mitata koska niissä on vain rapuja ja kotiloita.

[Aqualung]

Miten sähkönjohtavuus vaikuttaa kasvien kasvuun ja sitä kautta vedenvaihdon tarpeeseen?

Nopeasti yleistettynä voisi sanoa että likainen vesi johtaa paremmin sähköä. Puhdas H2O tai vaikkapa RO/DI suodatettu hanavesi ei sisällä juurikaan ioneja ja näin ei johda yhtä hyvin kuin tiesmitä sisältävä vesi. Esimerkiksi merivesi (litrassa vettä on n.35g muuta tavaraa mukana) johtaa ihan eri tavalla kuin makea vesi.

[Sisso]

Sähkönjohtavuudella tuskin on kasvien kasvulle paljoakaan merkitystä, mutta yksittäisten suolojen määrillä on sen verran että osa (kaikki?) toimii ravinteina jossain määrin ja niitä pitää siis löytyä riittävästi. Yleensä ottaen kasvit kasvavat hyvin melkein millaisessa, siis johtavuudeltaan, vedessä kunhan ei ihan hirveisiin lukemiin mennä. Sen sijaan kasvit käyttävät vedestä ravinteita=suoloja jolloin voi käydä niin kivasti että vesi "puhdistuu" jolloin vettä voi vaihtaa harvemmin tai sitten, saman kolikon toinen puoli, ravinteet loppuvat kesken hauskanpidon josta seuraa ongelmia.

Niin, nitraattiahan mäkin mittasin meillä ennen ja sen mukaan vaihtui vedet, mutta koska nitratti on jatkuvasti ykkösessä, alkoi epäilyttämään josko se kuitenkaan voi olla mikään kriteeri veden puhtaudelle kun kalasto on suht raskas ja kasvitkin vielä hyvästä kasvusta huolimatta osin keskenkasvuisia ja osa akvasta kasvituksen suhteen vielä vaiheessa muutenkin. No eihän se ollut, paljasti johtavuusmittari. Seurailin myös fosfaattia mutta se on aina ollut suht kivoissa lukemissa. En ole ikinä ymmärtänyt hössötystä fosfaatista.

Joe Gargas, tuo legendaarinen kiekkokasvattaja joka lukemani perusteella ymmärtää kokonaisuuksia ja lainalaisuuksia hyvin, on sanonut että johtavuus voisi nousta jopa 50% lähtötilanteesta mutta musta se kuulostaa melko hurjalta. Akvasta (koosta, kalastosta ja lajeista) riippuen luulisin lukemani perusteella että johtavuuden annetaan nousta 50-200uS ennen kuin vedenvaihtoraja laukeaa jos sitä käytetään kriteerinä. Tää on ihan mutua koska mitään ohjeita en ole mistään löytänyt, vain harrastajien kokemuksia ja käytäntöjä. Lähtötilannehan on sitten se lukema mikä seisoo mittarissa vedenvaihdon jälkeen sen jälkeen kun on lisätty kaikki tökötit, niin vedenparannusaineet kuin ravinteetkin. Reippaalla lisäämisellä nuokin nostaa jo sen 100uS johtavuutta. Nuo meidän ison pytyn hopeakylkiset, joilla vaihtuu vesi kolmasti viikossa on aika pysähtyneitä jos johtavuus nousee 300uS, kokeilin.

[Maisu]

Minusta kyllä kannattaa selvittää ja eliminoida se mikä sitä johtavuutta nostaa jos mennään satalukemissa viikkotasolla. Jos akvaariossa pidetään kaloja, niiden tarpeiden kuuluu minun mielestäni olla aina edellä akvaristin tarpeisiin verrattuna (esim. teollisilla aineilla kirkastettu vesi tai kasvipuutarha, jos ei sitä voi kalojen vesiarvoissa toteuttaa). Veikkaan, että valtaosa kotimaisista harrastajista osuu sähkönjohtavuusasioissa kuitenkin johonkin näiden ääripäiden väliin eikä heidän tilanteensa ole minun eikä Sisson kaltainen, ja hyvä niin. Toisaalta nämä kertomani omien akvaarioideni arvot on saavutettu ihan normaalihoidolla, kasveja lannoittaen (malawi poislukien) ja runsaalla ruokinnalla, joten en myöskään näe miksei sama toimisi kenellä tahansa. Vedenvaihdon tarvetta se ei mielestäni vähennä yhtään vaikka sähkönjohtavuudet pysyvät näteissä lukemissa, kyllä veteen kuitenkin jotain muuta kertyy mitä emme osaa vielä mitata. Kyllähän sen yleensä ihan näkeekin.

[Sisso]

Samoilla linjoilla Maisun kanssa. Puhtaan veden edut kaloille ovat kiistattomat. Veteen kertyvät kasvien ja kalojen hormoonit (esim kasvu- ja stressi-) lienevät ainakin niitä juttuja, mitä me ei mittailla ja niillä on taatusti ainakin kaloihin iso vaikutus. En kuitenkaan olisi ravinnelisistä järin huolissani, koska niillä ei ole todettu käytännössä vaikutuksia kaloihin, toisin kuin orgaanisen jätteen määrällä, mutta ken tahtoo satsata kalojensa hyvinvointiin, pitäytyy siinä mikä on tarpeen. Ja vaihtaa vettä reilusti, ts riittävästi, mutta ei tässäkään tarvitse överiksi vetää.

Taas huomaa, että aika erilaisista lähtökohdista harrastellaan ihan jo tämän piskuisen maan rajojen sisäpuolella, saatikka jos tarkastellaan koko palloa...

[Sisso]

Maisu: En ole jaksanut alkaa yhdistelemään nimiä palstoilta ja AGAsta sulle kun voit tehdä sen itsekin, mutta joku muu on tehnyt saman havainnon kuin mä: http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... ing-2.html Wet, viesti nr 14. Kun noita eri palstoja kahlaa riittävästi, samat naamat (lue:nimet) on siellä ja kisoissa, näin se vaan menee.

[Maisu]

Niin viittaatko siis tähän: "(Check the last AGA contest: Almost all of them DIY/EI!!)"? Eihän DIY kuitenkaan olekaan sama asia kuin EI, vaan yksinkertaisesti tee-se-itse -lannoitteita eli kaikki itse sekoitettavat, mukaan lukien PMDD jota itsekin käytän on DIY mutta ei EI.

En enää jaksa muistaa/etsiä/välittää mihin keskusteluun tämä liittyi, mutta minulla on aikeena mittailla noita sähkönjohtavuuksia eri puolilta Helsinkiä samoilla EC- ja TDS-mittareilla. Yritän löytää jostain vielä klooritestin samaan kuvioon, pitänee soittaa liikkeet läpi kun on tuota aikaa vähän hintsusti mihinkään turhaan ravaamiseen käytettäväksi. Olisi kiva jos joku muukin mittailisi vertailun vuoksi.

[MA7xGE]

* Vetää pop cornit pöydän alta innokkaana... *