240-litraiseen kalastoa ja tekniikkaa

[JenCa]

Tossa pyörii tyhjänä 240-litrainen allas (120x45x45). Altaaseen olisi tarkoitus siirtää kääpiörihmakalahaaremi, sillä toi 128-litrainen tuntuu olevan vähän liian ahdas kolmikolle, koiras kun on vallannut lähes koko altaan reviirikseen... Näiden lisäksi haluaisin joitain muitakin suht kookkaita ja persoonallisia kaloja joko yksin tai pareittain pidettäväksi. Mitään pikkukalaparvea ei näillä näkymin ole tarkoitus laittaa.

Ripsimonnit kiinnostais kovasti, mitähän lajeja tuon kokoiseen menisi? Mielessä on pyörinyt myös pantterikiipijäkala, mutta popsiikohan tämä kääpiörihmat välipalaksi? Ahvenissa rajoittaa lähinnä se, että altaaseen tulossa myös kasveja, joten ei mitään pohjan myllääjää. Lisääntymiskäyttäytymistä olis myös hauska seurata, mutta en halua mitään poikastulvaa. Lajiehdoituksia?

Valaistuksena altaassa on 2x30W loisteputket, joka on kaiketi aika vähän, 0,25W/l. Ei ole kuitenkaan tarkoitus kasvatella mitään superpaljon valoa vaativia kasveja, ja ihan loisteputkilla olis tarkoitus mennä. Kannattaakohan tohon sit hommata 1x30W loisteputkirunko lisäksi, jolloin watteja per litra olis 0,36, vai mitä ehdotatte? Monimetalleja tms. ei siis ole tarkoitus hommata.

Ja vielä suodatuksesta. Ulkosuodattimet on mulle ihan tuntemattomia, onko sellanen kuinka tarpeellinen tuon kokoisessa altaassa? Vai riittäiskö pari sisäsuodatinta? Merkkejä ja malleja saapi myös ehdotella.

[JenCa]

Jatkanpa yksinpuheluani, josko sit tulisi muiltakin vastauksia

Nyt on löytynyt muutama kiinnostava laji, saisikohan näistä hyvän kokoonpanon? Pieni parvi täpläantennimonneja, pari kyhmyotsia/sateenkaariahvenia ja parvi selkäuimareita. Mustanorsukala ja käärmekala kiinnostais kovasti, mutta ovatko auttamattomasti liian isoja näihin litroihin? Vielä jos löytäisi pohjalle jostakin pieneksi jääviä ripsimonneja muutaman...

Edit/ Niin, ja nokkamonnit kiinnostaisi myös, mahtuisko soppaan pari juovanokkamonniakin?

[thank]

Mie meinasin ehdottaakin noita selkäuimareita, ovat tosi hauskoja veijareita. Niissä vain on sitten useampaa lajia myynnissä, että osa saattaa kasvaa melko isoksikin. Itse löysin näitä muutamia Faunattaresta.

[JenCa]

Ostinkin altaaseen neljä selkäuimaria ja tykkään kovasti! Tarkoitus vielä kasvattaa parvea, enempää ei vaan löytynyt sillä hetkellä. Altaasta löytyy myös kyhmyotsapari, ovat tosi herttaisia vaikka vielä vähän ujoja.

Vielä mietiskelen että pohjalle ottais pari-kolme haarniskamonnia, sitten varmaan alakerta on täynnä. Niin ja ne juovanokkamonnit vieläkin kiinnostais, mahtuisivat varmaan rauhallisuutensa osalta vielä tonne? Selkäuimarithan käyttää veden joka kerroksia hyväkseen. Ylä- ja keskikerroksissa on siis aika hiljaista, mutta täytyy nyt katsella haittaako se. Kääpiörihmat saavat toistaiseks pysyä vielä tuossa 128-litraisessa, tässä isommassa niille taitais lämpötilan puolesta tulla vilu. Lämpöjä altaasta tällä hetkellä 25 astetta, ei kyllä haittais vaikka tippuis vielä asteen alemmas.

Vielä haluaisin ehdotuksia tuohon valaisinasiaan, pelkään että kaikki kasvit kuukahtaa noilla 2x30W:n valaisimilla... Jos laittaisin toisen samanlaisen valaisinlampun, pelkään että lämmöt nousee vieläkin ylemmäksi.
Suodattimien kanssa päädytty siihen, että kasataan itse kiertovesipumpusta ja suodatinmatosta sisäsuodatin/suodattimet. Onkohan järkevämpää pistää yksi suodatin joka kierrättää vettä 1000l/h vai kaksi pienempää vaikka eri päihin?

[Sisso]

Nyt tosiaan valoa on aika vähän, mutta jos lisäät toisen samanmoisen määrän, valoa onkin jo 0,5w/l, mikä on siinä ja siinä rajalla, josko hiilari alkaa olemaan tarpeellinen. Yleisesti ajatellaan, että tuo on raja hiilarilisän tarpeelle, mutta tähän vaikuttaa muutkin asiat. 1x30w olisi hyvä lisä jos et halua hiilaria edes harkita. Tietysti voit kokeilla niin, että hommaat 2x30w valaisimen, laitat vain yhden putken siitä toimintaan (eli yhteensä 3x30w) ja katsot sujuuko kun järjestelet asiat muutoin ok (kasveja runsaasti ja mielellään ainakin osa nopeakasvusia) ja valitset ei-kaikkein-vaativampia-kasvilajeja. Kolmas 30w putki tekee 0.38w/l, mikä kuulostaa jo aika hyvältä.Jos sitten kuitenkin näet tarpeelliseksi, otat käyttöön viimeisen putkipaikan. Valon tarve riippuu siitä, mitä haluaa kasvatella, yleensä ottaen 0,3-0,4w/l menee mukavasti ilman hiilaria, mutta sitten siitä alkaa tulemaan puute valon kiihdyttäessä kasvien kasvua. Tässä ketjussa http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 5&t=193629 on hiukan lisää tuosta valoasiasta. Valo on koko homman kaasu. Kaikki lähtee siitä, mitä haluaa kasvattaa ja millä nopeudella. Enemmän valoa->enemmän ravinteita->nopeampi kasvu, vähemmän valoa->vähemmän ravinteita->hitaampi kasvu. Jos tykästyy vaativampien kasvien kasvatteluun, se vaatii jo hiukan satsausta valaistukseen mutta sitä myöten myös hiilidioksidilisän tarve kovenee. Ainakaan valoa ei kannata syytää yhtäkkiä akvaan reippaasti ennen kuin oma tietotaito riittää sen hallintaan. Pääsee helpommalla kun aloittaa lisäämisen hiljaksiin ja hakee sen pisteen, hiilarilla tai ilman, joka tyydyttää itseä kasvilajiston ja hoidon osalta. Jos hiilari on ehdoton ei, en laittaisi valoa enempää kuin 0,4w/l (jos puhutan T8-valaisimesta). Jos se saattaa tulla kyseeseen, jättäisin option tuolle neljännelle 30w paikalle.

Lämmönnousua saa hiukan hallintaan sillä, että jos on kansilasit, ne laitetaan raolleen tai leikautetaan uudet pienemmät. Kaikkein parasta jos ilma pääsee kiertämään niiden alta eli jätetään auki edestä ja takaa. Samalla voi lisätä vaikka kiertovesipumpulla pintakiertoa ja/tai lamput voi nostaa hiukan ylemmäs akvan päälle laitettavien rimojen/kiskojen avulla, jolloin lämpö pääsee paremmin pois koteloista. Kattoon ripustaminen on hyvä vaihtoehto, mutta aina se ei onnistu.

Jos matosuodatinta suunnitelette, kannataa ehdottomasti laskea optimaalinen koko ja pumpun teho Aquahoidon http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php laskureilla. Koska jos vesi imeytyy liian nopeasti maton läpi, bakut ei ehdi hoitaa hommansa kunnolla ja sama pskavesi kiertää ympäri, mutta ei liian hidas kiertokaan ole hyväksi eli kannattaa hakea optimaalinen suodatusteho juuri omaan akvaansa. Yleensä ottaen kierto 2 kertaa tunnissa on riittävä, mutta tässä on pientä pelivaraa, lähinnä ylöspäin. Että ei kun laskemaan! Musta yksi sisäsuodatin riittää tuon kokoiseen paljuun, koska se toimii vain roskien kerääjänä maton toimiessa biologisena putsarina. Jos puhuria tarvitsee jostain syystä lisää, sen voi hoitaa vaikka kiertovesipumpulla.

[JenCa]

Kiitokset selventävästä vastauksesta, Sisso! Ei mulla nyt ainakaan toistaiseks ole suunnitelmissa kasvatella mitään erityisen paljon vaativia kasveja. Punaista tuskin pahemmin tulee, muuta kuin nuo punertavat melalehdet mitkä jo löytyy, mutta eivät vissiin nekään ihan mahdotonta valomäärää tarvitse. Ovatkin tällä hetkellä niin komeita, kun ruttoilevat

Melalehtien lisäksi altaasta löytyy tällä hetkellä karttulehteä, vallisneriaa, jaavansaniaista, jättimiekkaa, intianvesitähdikkiä ja jotain tooosi pitkää missä kapeat lehdet on sellaisia sahalaitareunaisia, ehkä kurttumelalehteä? Hiilidioksidilisäys ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta jos ilmankin pärjää niin sitten tuskin. Oletettavasti vähästä valosta johtuen tällä hetkellä vallisneria meinaa kellertää ja kurttumelalehtipuska on kadottanut valtaosan lehdistään kasvin keskiosista.
Luultavasti kuitenkin täytyy hommata se toinen 2x30W valaisinputki lisäksi, onpahan sitten ainakin valmiina jos meinaa innostua enempi...

Suodattimesta, tarkoituksena olisi siis kiertovesipumpun ympärille laittaa suodatinmatosta sellainen "kotelo", kai sekin mattosuodattimeksi siis lasketaan? Täytyy nyt vielä miettiä tuota suodatinasiaa kyllä. Tällä hetkellä altaassa pörrää altaan mukana tullut en tiedä minkä merkkinen sisäsuodatin, kierrättää vettä 650l/h, ja toiseen päähän tyrkkäsin vielä Fluval2plussan (virtaus 400l/h). Pärjään varmaan näillä nyt alkuun kuitenkin...? Muitakin ehdotuksia voi suodattimista antaa, itellä tavoitteena vaan päästä mahdollisimman vähällä, tekniikka kun on mulle vaan pakollinen paha tässä akvaarioharrastuksessa...

Kalastona tällä hetkellä siis
2 kyhmyotsaa
4 selkäuimaria (hankin vielä muutaman lisää)
2 haarniskamonnia, ihan 3-4cm vauvoja vielä

Jätän pilkkuantennimonnit ottamatta, luulen että tulis liian kaistapäistä menoa jos sellaisia parven vielä pohjaan laittais, ovat kaiketi tosi vilkkaita kavereita. Muttamutta, mitä keski- tai pintaveteen? Itellä ei sytytä yhtään, meneekö ylipäätänsä mikään ei-parvikala keskivedessä? Pinnalla jonkin verran virtausta ja lämmöt turhan matalat rihmakaloille kaiketi.

[7330]

JenCalla on selvästi hyvä maku kaloissa. Isoja, rumia ja persoonallisia.

Harmi kyllä pilkkuantennimonnit, mustanorsukalat ja käärmekalat ovat ison akvaarion kaloja. Pilkkuantennit siksi, että ne ovat tolkuttoman vilkkaita ja vaativat syöksytilaa, käärmekala taas silkan pituutensa vuoksi. Aikuinen käärme kun on vähintään yhtä pitkä kuin 240-litrainen on leveä. Mustanorsukalan sopivuudesta akvaariokalaksi ylipäätään voidaan olla montaa mieltä.

Selkäuimareita kannattaa ehdottomasti hankkia enemmän kun niitä on saatavilla, ovat rohkeampia isommassa porukassa. Meillä seitsemän parvi on jo kohtuullisesti näkyvillä.

Keskivesi on tosiaan vielä aika tyhjillään. Pantterikiipijäkalaa Varjon Akvaariokalat-kirja suosittelee jo 200-litraiseen, mutta rohkenen olla eri mieltä. Samaisen kirjan mukaan kalan maksimimitta on 12 cm, mutta omani kyllä ovat 16 sentin paremmalla puolella ja mittoja on muutenkin jälkiruokalautasen verran. Näillä on litroja käytössään 520, eikä siinä kovin paljoa ole ylimääräistä. Ehkä uskaltaisin näitä kaksikon tai kolmikon laittaa tuonkokoiseen, jos keskivedessä ei ole muita asukkaita.

Miltäs näyttäisivät pintaan perhoskalat? Mukavia pikkupetoja, ja helppohoitoisia kunhan kansilasit ovat tiiviit. Kaimojensa tapaan nämä pahukset osaavat lentää. Pikkulasimonnit kuuluvat myös omalle suosikkilistalleni ja sopisivat reiluna parvena keskiveteen.

[JenCa]

JenCalla on selvästi hyvä maku kaloissa. Isoja, rumia ja persoonallisia.

Joo, tavoitteena ton altaan kanssa olikin saada nimenomaan persoonallisia kaloja, joiden touhuja jaksaa mielenkiinnolla seurata, ja persoonat tulevat esiin Ja kauneushan on katsojan silmissä, musta noi kaikki tänhetkiset kalat on oikein somia

Joo, lähinnä Varjon kirjasta kattelin, että pilkkuantennit, käärmekala ja mustanorsukala mahtuisivat tuohon, mutta hylkäsin ajatuksen kaikista kun lueskelin muiden kokemuksia.

Miltäs näyttäisivät pintaan perhoskalat? Mukavia pikkupetoja, ja helppohoitoisia kunhan kansilasit ovat tiiviit. Kaimojensa tapaan nämä pahukset osaavat lentää. Pikkulasimonnit kuuluvat myös omalle suosikkilistalleni ja sopisivat reiluna parvena keskiveteen.

Muuten varmasti ihan mielenkiintoisia lajeja, mutta hakusessa olisi nimenomaan yksin, pareittain tai haaremissa menevä laji keski-/pintaveteenkin. Tykkään, että kalat voi tunnistaa toisistaan, itelläni mielenkiinto kalojen seuraamiseen säilyy kokemukseni mukaan silloin paremmin. Mutta onko keskiveteen tai pinnalle ylipäätään olemassa muita kyseenlaisia lajeja kuin rihmakalat, jotka muuten kävisi mutta tosiaan lämpötilat liian matalalla? Vai meneekö joku rihma 24-25 asteessa jo? Noi pantterikiipijät nyt vielä harkintalistalla, mutta vähän itseäkin mietityttää se koko, että näyttääkö liian ahtaalta niin iso kala noin vähissä litroissa, vaikka kiipijät vissiin aika rauhallisia onkin...

Suodattimien kanssa päädyttiin nyt näillä näkymin sellaiseen ratkaisuun, että jätetään tuo 650l/h puhaltava sisäsuodatin tuonne hyrräämään ja lisäksi rakennetaan mattosuodatinlevystä ja Eheim Compact 1001 - kiertovesipumpusta (virtausta 600l/h) toinen suodatin. Kuulostaako toimivalta?

[7330]

Muuten varmasti ihan mielenkiintoisia lajeja, mutta hakusessa olisi nimenomaan yksin, pareittain tai haaremissa menevä laji keski-/pintaveteenkin. Tykkään, että kalat voi tunnistaa toisistaan, itelläni mielenkiinto kalojen seuraamiseen säilyy kokemukseni mukaan silloin paremmin. Mutta onko keskiveteen tai pinnalle ylipäätään olemassa muita kyseenlaisia lajeja kuin rihmakalat, jotka muuten kävisi mutta tosiaan lämpötilat liian matalalla? Vai meneekö joku rihma 24-25 asteessa jo?

Pikkulasimonneja ei tosiaan voi sanoa yksilöllisiksi persooniksi, mutta perhoskalahan viihtyy yksin tai pikku ryhmänäkin.

Onko lämpötilan mataluuteen jokin erityinen syy? Kaikki nykyiset kalathan kyllä viihtyisivät lämpimämmässäkin. 24-25 asteeseen kävisi labyrinttikalojen puolelta ainakin paratiisikala. Se on ainakin oman kokemukseni mukaan kiitettävän persoonallinen otus, vaikkei kovin iso olekaan. Sini/kelta/ruskorihmakalan lämpötilahaarukka alkaa Varjon kirjassa jo 23 asteesta, joten tuskin niidenkään pitäminen noissa lämpötiloissa ihan mahdoton idea on.

[JenCa]

^ Ai vitsi, hyvä huomio Olin suunnitellut lämmöt tuohon 24-25 asteeseen lähinnä pilkkuantennimonnien takia, mutta kun niitä nyt ei olekaan tulossa, niin näköjään tosiaan nuo muut menee vähän lämpöisemmässäkin. Sinirihmakala olis kyllä pitkäaikainen haave, mutta tuleekohan seinät vastaan tuon kokoisessa altaassa jos sattuu oikein hurjapäinen pariskunta kohdalle? Niin, vai mahtuiskohan jopa 1u + 3n? 1+2 haaremia en kovin helpolla uskalla ottaa, mulla semmoisia yhdistelmiä ollut paratiisikaloilla ja nyt noilla kääpiörihmoilla, ja tuntuu että yksi naaraista jää aina herkästi kolmanneksi pyöräksi ja sitä sitten kiusataan.

[JenCa]

Olen tässä nyt mietiskellyt, josko ottaisi sini-/helmirihmakaloja akkaporukan pelkästään. Tuleekohan pelkillä naarassinirihmoillakin herkästi kahinaa keskenään, jos ei ole urosta sekottamassa soppaa? Kuinkahan monta pyrstöä tuohon voisi mahtua?

[JenCa]

Jatkanpa vielä yksinpuhelua...

Onko kenelläkään kokemusta altaasta, jossa ei ole levänsyöjiä? Tällä hetkellähän mulla ei noista kukaan ymmärtääkseni ainakaan erityisesti leviä popsi. Mitähän vaihtoehtoja ylipäätänsä on tuon kokoiseen partiksen, nuolimonnien ja sukarapujen lisäksi? Kaksi viimeiseksi mainittua on turhan pieniä noiden allastovereiden seuraan, ja partis ei innosta kun tuossa pienemmässä on jo. Vaihtoehtona toki on myös pärjätä ilman leväputsaria, ja siitä mielelläni kuulisin kokemuksia, villiintyykö levät vai miten käy?

Rihmakaloja koskevaan kysymykseen kaipaisin myös vielä mielipiteitä, eli monta sinirihmanaarasta/helmirihmanaarasta mahtuisi näihin litroihin?

[Kana +-yksipantteri]

Minulla ei ole 100 litraisessa yhtään levänsyöjää eikä levistä silti ole koskaan ollut haittaa. Helmirihmakalanaaraita tuonne mahtuisi kolme.

[7330]

Levänsyöjät eivät ole välttämättömiä, riippuen millaiseen tasapainoon akvaario sattuu asettumaan ja kuinka innokas lasien raaputtelija harrastaja on. Voithan kokeilla ilman, ja ottaa levänsyöjän ostoslistalle jos ongelmia tulee.

Onhan noita vaihtoehtoja muitakin, vaikka partamonnit ja nuolimonnit kuuluvatkin tehokkaimpiin. Kenties jokin imubarbilaji (Garra-suku)? Joukossa on useitakin pienehköjä, yksin tai pienessä porukassa viihtyviä imusuita. Näin kookkaaseen ja kovapäiseen seuraan voisi vanha kunnon levänuoliainenkin olla kiva lisä, ja sehän on etenkin nuorena erittäin tehokas leväimuri. Tulipyrstö/tulievä ovat myös yllättävän hyviä levänsyöjiä, mutta yksilöstä riippuen saattavat venähtää turhankin isoiksi (kuulemma yli 20-senttisiäkin on nähty). Tietenkin partamonnin lisäksi on paljon muitakin sopivia pieniä plekoja.

[JenCa]

Kiitoksia vastauksista. Lueskelin tuossa, että punanoitamonnit ja juovanokkakalatkin syövät jonkin verran levää, mahtuisikohan tuohon pyttyyn kenties vaikka molempia pari kappaletta? Pintaan kun vielä rihmakala-akat ja kasvatan selkäuimareiden parvea, niin sitten olisi kalasto täynnä.
Selvennykseksi vielä, että olisko tämä hyvä kokoonpano:
- sini-/helmirihmakalanaaraita kolme(?) kappaletta
- selkäuimareita 8-10
- kyhmyotsapariskunta
- kaksi haarniskamonnia
- kaksi juovanokkamonnia
- kaksi punanoitamonnia

Pistänpä nyt tähän samaan kalastokysymyksen tuosta 128-litraisestakin. Suunnitelmissa olisi ottaa albiinokuparimonnisia pohjalle, näiden lisäksi löytyy siis partis ja kääpiörihmahaaremi. Montakohan monnista tuonne mahtuu? Tai voiko pohjalle yhdistää albinoja ja mustia kuparimonnisia?

[JenCa]

Nyt onkin rihmakalojen osalta suunnitelmat muuttunut niin, että pienempi allas siirtyy tanganjikaksi ja sieltä pääsee kääpiörihmakalahaaremi tuohon isompaan. Punanoitamonnitkin meinasin tältä erää unohtaa, juovanokkamonnit vielä haaveissa.

Nyt kuitenkin kävi niin, että ihastuin kirsikkabarbeihin. Ovatko kuitenkin aivan toivoton vaihtoehto, ts. meneekö kyhmyotsien tai haarniskamonnien välipalaksi?

[7330]

Ei ainakaan haarniskamonnien, mutta kyhmyotsista en mene kyllä lupaamaan mitään.

[JenCa]

Suodatuksesta vielä, päädyttiinkin että koitetaan pötkiä eteenpäin ihan kahdella sisäsuodattimella, joista toinen tuo 650 l/h puhaltava joku tuntemattomampi merkki mitä en muista. Tällä hetkellä sen kaverina siis Fluval 2+, ja huomaa että suodatustehoa sais olla enempi, menevät tosi äkkiä tukkoon ja pohjassa leijuu moskaa. Kyhmyotsakoiras vielä pöllyttelee hiekkaa aika paljon, joten välillä pölisee vähän enemmänkin. Olisiko siis ehdotuksia tuohon kakkossuodattimeksi? Nyt lähinnä oon kattellut vasta Eheim Powerlinea (2048 vai 2252?) ja Eheim Biopower 240.

[Kana +-yksipantteri]

Kannattaa valita jompi kumpi powerline, koska biopower tukkeutuu nopeasti jo sellaisessakin altaassa missä on kevyt kalasto.

[jenniliini82]

Nyt tosiaan valoa on aika vähän, mutta jos lisäät toisen samanmoisen määrän, valoa onkin jo 0,5w/l, mikä on siinä ja siinä rajalla, josko hiilari alkaa olemaan tarpeellinen. Yleisesti ajatellaan, että tuo on raja hiilarilisän tarpeelle, mutta tähän vaikuttaa muutkin asiat. 1x30w olisi hyvä lisä jos et halua hiilaria edes harkita. Tietysti voit kokeilla niin, että hommaat 2x30w valaisimen, laitat vain yhden putken siitä toimintaan (eli yhteensä 3x30w) ja katsot sujuuko kun järjestelet asiat muutoin ok (kasveja runsaasti ja mielellään ainakin osa nopeakasvusia) ja valitset ei-kaikkein-vaativampia-kasvilajeja. Kolmas 30w putki tekee 0.38w/l, mikä kuulostaa jo aika hyvältä.Jos sitten kuitenkin näet tarpeelliseksi, otat käyttöön viimeisen putkipaikan. Valon tarve riippuu siitä, mitä haluaa kasvatella, yleensä ottaen 0,3-0,4w/l menee mukavasti ilman hiilaria, mutta sitten siitä alkaa tulemaan puute valon kiihdyttäessä kasvien kasvua. Tässä ketjussa http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 5&t=193629 on hiukan lisää tuosta valoasiasta. Valo on koko homman kaasu. Kaikki lähtee siitä, mitä haluaa kasvattaa ja millä nopeudella. Enemmän valoa->enemmän ravinteita->nopeampi kasvu, vähemmän valoa->vähemmän ravinteita->hitaampi kasvu. Jos tykästyy vaativampien kasvien kasvatteluun, se vaatii jo hiukan satsausta valaistukseen mutta sitä myöten myös hiilidioksidilisän tarve kovenee. Ainakaan valoa ei kannata syytää yhtäkkiä akvaan reippaasti ennen kuin oma tietotaito riittää sen hallintaan. Pääsee helpommalla kun aloittaa lisäämisen hiljaksiin ja hakee sen pisteen, hiilarilla tai ilman, joka tyydyttää itseä kasvilajiston ja hoidon osalta. Jos hiilari on ehdoton ei, en laittaisi valoa enempää kuin 0,4w/l (jos puhutan T8-valaisimesta). Jos se saattaa tulla kyseeseen, jättäisin option tuolle neljännelle 30w paikalle.

Lämmönnousua saa hiukan hallintaan sillä, että jos on kansilasit, ne laitetaan raolleen tai leikautetaan uudet pienemmät. Kaikkein parasta jos ilma pääsee kiertämään niiden alta eli jätetään auki edestä ja takaa. Samalla voi lisätä vaikka kiertovesipumpulla pintakiertoa ja/tai lamput voi nostaa hiukan ylemmäs akvan päälle laitettavien rimojen/kiskojen avulla, jolloin lämpö pääsee paremmin pois koteloista. Kattoon ripustaminen on hyvä vaihtoehto, mutta aina se ei onnistu.

Jos matosuodatinta suunnitelette, kannataa ehdottomasti laskea optimaalinen koko ja pumpun teho Aquahoidon http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php laskureilla. Koska jos vesi imeytyy liian nopeasti maton läpi, bakut ei ehdi hoitaa hommansa kunnolla ja sama pskavesi kiertää ympäri, mutta ei liian hidas kiertokaan ole hyväksi eli kannattaa hakea optimaalinen suodatusteho juuri omaan akvaansa. Yleensä ottaen kierto 2 kertaa tunnissa on riittävä, mutta tässä on pientä pelivaraa, lähinnä ylöspäin. Että ei kun laskemaan! Musta yksi sisäsuodatin riittää tuon kokoiseen paljuun, koska se toimii vain roskien kerääjänä maton toimiessa biologisena putsarina. Jos puhuria tarvitsee jostain syystä lisää, sen voi hoitaa vaikka kiertovesipumpulla.

Tuon valon suhteen mulla sama ongelma ja saman moinen allas. eli 2x30w, olen harkinnut siihen yhtä 30w putkea lisää. Ongelmahan on sekin ettei nykyisetkään putket mene kunnolla päästä päähän, eli eivät ole koko altaan mittaisia kumpikaan. Pimeät nurkat jää. Etualan kasvit ei tuppaa kasvamaan millään. Kasvit kasvaa kyllä enemmän korkeutta kuin leveyttä. sähkön kulutus pelottaa, tuo on jo nyt aika sähkösyöppö. Onko tuosta lisävalosta hyötyä jos sitä pitäisi vain lyhyen aikaa päivästä päällä? esim. 5h? kun muut valot olisivat sen 10h? säästäisi hieman sähkössä...Käytän muuten itse hiilidioksidia, kylläkin vain passiivilevitin(tikapuut ja pari isoa kiljupulloa), on saanut ph:n pidettyä siinä 6,8...