200l kalasto

[Tuntematon]

Noniin, eli nyt olisi taas akvaarioharrastus uudelleen aluillaan, ja ajattelin tulla tänne kyselemään nyt vähän mielipiteitä tuon kalaston suhteen, kun aikaisempaa kokemusta on lähinnä vain noista kultakaloista. Olen kyllä ottanut asioista selvää sen minkä olen voinut, selailin äsken hakua tunnin verran ja olen lemmikkieläinliikkeessä töissä, joten sielläkin on tullut tutustuttua eri kalalajeihin ja niiden vaatimuksiin niin paljon kuin mahdollista..

Eli minulle on mitä luultavimmin tulossa 200l allas, jonka mitat ovat 120x35x45cm (viimeisin on altaan korkeus), jonne olen nyt suunnitellut jotain tämän tapaista kalastoa..

- Suuri parvi kardinaalitetroja/neontetroja/tai sinineonteroja,
mietinnän alla siis vielä.. tai eihän sitä tiedä, mihin lajiin tässä päätyy
- Pikkulehtikalaparvi,
jonka sopivuutta olen tässä mietiskellyt jo pidempäänkin, mutta tulin nyt siihen tulokseen että kyllä ne tuonne mahtuvat, vaikka korkeuttahan tosin saisi olla ainakin se 5cm lisää? Ja tosiaan, aion kyllä kalojen kasvaessa katsoa kaloja kriittisellä silmällä, eli jos kasvavat liian suuriksi, etsin kyllä kaloille uuden hyvän kodin.. Ja eihän sitä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jos joskus vaikka isommankin altaan hankkisi jälleen?
- Pienempi parvi joko sinisateenkaarikaloja (sillä varauksella, ettei noita pikkulehtikaloja nyt sitten tulisikaan..) tai vaihtoehtoisesti pienempiä neonsateenkaarikaloja
- Parvi esimerkiksi helmimonnisia,
joiden vaatimuksia pitää vielä hieman tutkiskella, mahdollisesti jotain muita jos tarve vaatii..
- Helmipartamonni ja/tai helmitähtipleko
- Mahdollisesti perhoskirjoahven pariskunta/pieni ryhmä?

Ainakin tähän astisten tietojeni mukaan tuollainen kalasto voisi toimiakin, mutta pitää nyt tosiaan tarkastella vielä paremmin noita kunkin lajin vaatimuksia, jos sieltä vielä jotain epäkohtia löytyisi tuon yhteensopivuuden kannalta?

Tarkoituksena on myös panostaa kunnolla altaan sisustukseen ja kasvillisuuteen, nyt kun kerrankin olisi tulossa sellaisia lajeja, joiden kanssa nuo kasvit luultavimmin myös pysyvät hengissä..

Otan mielelläni vastaan mielipiteitä kalaston suhteen, parannusehdotuksia ja neuvoja ja jne.

[nirunaru]

Meillä on aika sama valikoima, paitsi tetrat on musteneontetroja (ja niitä on pari tusinaa), neljä lehtikalaa (jotka oli euron kokoisia vielä puoli vuotta sitten mutta nyt ne on atrian valmisletun kokoisia), sateenkaarikaloja on parvi, sinisateenkaariuros, purppurasateenkaariuros, kultapyrstösateekaariuros, sateenkaarikalauros (se on kaikkein isoin, haalea punaruskea), ja joku sateenkaarikala jonka nimeä en muista, sini-musta-raidallinen jolla on punaiset evät ja pyrstö ja punainen pilkku silmän takana. Lauma pandamonnisia (6) ja 4 katinkultamonnia, tumma piikkisilmä ja kurkkua syövä partis jos nyt kaikki muistan. Minusta valikoima oli hyvä, kaikki tulee hyvin toimeen keskenään vaikka ne sateenkaarikalatkin on kaikki uroksia (jos sinne toisi naaraan, ne ahdistelisi sen hengiltä ja naaraiden värit on haaleammat). Ne on kuitenkin huisin hyvän värisiä ja kasvaneet reippaasti eli puolessa vuodessa ainakin kaksinkertaistaneet pituutensa. Eloa ja vilskettä on sen verran että usein telkkarituoli kääntyy toisin päin ja tuijotan tuntitolkulla kaloja. Yllätys, ikävämpi on se että varmaan jossain kohtaa joudun luopumaan osasta kaloja koska niistä tulee aika suuria. Allasta en vaihda isompaan, hailakamman värisiin en vaihtaisi koska allas on osa sisustusta, se on kuin koru. Ne mokomat on jo oppineet kommunikoimaan, kiukuttelevat, mököttävät, leikkivät piilosta, ovat vahingoniloisia, uteliaita, valittavat nälkää vieraille, huomion herättämiseksi tuijottavat kunnes joku niistä menee ja repii jonkun kasvin hiekasta ylös ja tulee takaisin tuijottamaan kuin sanoakseen"mitäs mä sanoin". Edellisessä elämässä kirjoahvenet repi lehtikalojen ja rihmakalojen pitkät vihneet, joten en ottaisi enää kirjoahvenia, kukaan ei saa mua enää vakuuttumaan että on olemassa joku säyseä hyväntapainen kirjoahven. Joskus kun tetrat vanhenee ja lauma kutistuu luonnollista tietä, vaihdan ne johonkin toiseen yhdessä pysyvään lajiin, esimerkiksi kiekkotetroihin tai kaksipilkkutetroihin, silloin vain lauman koko pienenee.

Eli minusta olet tekemässä oikein kivaa akvaariota, Ainakin täällä kaikki viihtyvät samanlaisessa vedessä, samoilla arvoilla ja yhtä lämpimässä (25). Onnea vaan aloitukselle!

[Tuntematon]

nirunaru: Kiitos todella paljon vastauksestasi, pelkäsin jo heti ensinmäisen vastauksen olevan jotain tyrmäävää, mutta nyt olo on aika huojentunut ja innostus vaan kasvaa. Saa nähdä mitä tässä saa aikaiseksi, alunperin oli tosiaan suunnitelmissa lähinnä kasviakvaario muutamalla kalalla, mutta enköhän saa ihan kivasti sisustetun altaan tälläkin kalavalikoimalla.

[-matokani-]

Minusta kyllä 200 litraa kuulostaa aika pieneltä noille kaikille. Ihan vaan minun mielipiteeni. Et saa ainakaan mielestäni tarpeeksi isoja parvia kaikille parvissa viihtyville. Mielestäsi sääntö parvi/100 litraa on pienemmissä altaissa oikein hyvä. En myöskään ole oikein vakuuttunut että kaikki nuo sopivat yhteen. Mitenhän esim. lehtikalat suhtautuisivat sateenkaarikaloihin, jotka ovat aikamoisia ohjuksia. Vaikka kyseessä olisi pikkulehtikalat, on mielestäni 45 cm niille liian vähän. Kun kuitenkaan allasta ei voi täyttää piripintaan ja hiekkakin vie tilaa.

nirunara: taisit unohtaa että myös lehtikala on kirjoahven.

[nirunaru]

Ihan ilman tappeluita on tultu toimeen, vaikka suurin osa on uroksia. Kun akvaario ei ole pelkastään täynnä kasveja, sinne mahtuu hyvin myös uimaan kovalla vauhdilla ja piilojakin löytyy . Lehtikala on ahvenista rauhallisempia joten en miellä niitä ahveniksi. Kalasto on valittu hyvässä yhteishengessä tunnetun akvaarioharrastajan kanssa ja hän on ollut akvaarioiden kanssa tekemisissä suurin piitein yhtä kauan kuin mekin, meille ensimmäinen akvaario tuli 70-luvulla, joten ei olla ihan kovin vihreitä, kun hoitaa säännöllisesti akvaarion kuntoa, kaikki voi siellä hyvin eikä tule paniikissa ahdasta. Ainoa melkein-ongelma meinasi tulla rapuvipeltäjien kanssa kun he ei antaneet hetken rauhaa liian lähelle menijöille. Niinpä niin, luulen että tiedän kuitenkin mistä puhun. Moni muuten ei ole ajatellut kerrostalossa asueessaan kuinka paljon lattian kantavuus on kun hankkii suuren tai monta suurta akvaariota, ei myöskään sitä kuinka paljon vettä sillä kuukausivesimaksulla saa kulumaan. Jos jokainen maksaisi mittarin läpi akvaariovetensä, parisataalitrainen olisi ihan hyvän kokoinen purkki. Kai sitä täytyy mennä sukelluskurssille jos haluaa nähdä oikeita suuria parvia!

[-matokani-]

Toin vain oman näkemykseni keskusteluun. 200 litraa ei ihan oikeasti paljoa ole. Minusta se nyt vaan kuuluu akvaarioharrastukseen, että pyritään tekemään olot kaloille mahdollisimman hyviksi. Tähän kuuluu mielestäni mm. se että kaloilla on turvaa, lajikumppaneita tarpeeksi (jos ovat parvikaloja), tarpeeksi tilaa jne. Minusta tärkeää ei välttämättä ole se kuinka kauan on harrastanut vaan miten on harrastanut, mitä sinä aikana on tehnyt.

[nirunaru]

Juu, ymmärsin kyllä. Laskettiin tulevien täyskasvuisten sentit ja hyvin riitti vesi, myös kun ottaa huomioon että tetrojen elinaika on murto-osa noista muista, ne tavallaan luovuttaa poislähtiessään tilaa muille. Jos oikeasti haluaisi olla huolissaan jostain kalasta, voisi aloittaa vaikka siitä monniparasta joka on ollut parikymmentä vuotta alle satalitraisessa tankissa akvaariokauppiaalla. Oli siellä muitakin isoja pienissä oloissa eikä varmaan ole ainoa paikka. Jotkut haluaa kotiinsa kaunista jotka palkitsee sillä että viihtyvät yhdessä ja toiset taas tahtoo näyttää kaikille että tuokin mahtuu vielä tuonne.

Meidän kalat on olleet pienestä saakka yhdessä ja tottuneet sitä kautta olemaan yhdessä ja sitä oletan ketjun aloittajankin ajavan takaa. Kukas sitä nyt täysikasvuisia kotiinsa toisi kun ne ei opi välttämättä koskaan tulemaan toimeen keskenään.

[Malys]

Täytyy huomauttaa, että tetrat elävät hyvässä hoidossa helposti 8-10 vuotta, joten ei niiden elinikä ole "murto-osa" verrattuna toisiin kaloihin. Myös tuolla senttien laskennalla saa heittää vesilintua, on vanhanaikainen juttu ja nykyään keskitytään enemmän siihen, että millainen kala on luonteeltaan ja elintavoiltaan, onko kovin parvisidonnainen jne. Esim. mun 63 litrainen olisi tuolla mallilla reilusti ylikansoitettu, kun siellä on melkein 30 hehkurasboraa (koko reilu 2cm), 2 nuolimonnia (koko jotain 4cm) ja kolme piikkisilmää (koko taitaa olla 6cm luokkaa). Mutta ei, rasboroita mahtuisi vielä jokunen kymmen lisää helposti, samoiten nuolimonneja menisi useampi ja piikkisilmiäkin uskaltaisin laittaa lisää. Hehkurasboroille parven koolla on merkitystä, mitä isompi, sen parempi.

[nirunaru]

Samalla Varjon laskukaavalla meillekin mahtuisi vielä runsaasti lisää kaloja, mutta ketjun aloittajalla oli suunitelmissa vähän vähemmän kaloja kuin meillä, eroa vaivaiset 40 litraa joten kyllä hyvin mahtuu ja riittää ja lajit tulee toimeen hyvin. En ole vielä nähnyt kellään tetraparvea joka olisi elänyt yhtä kauan kuin lehtikalat tai sateenkaarikalat, monneista puhumattakaan. Joten uskon sittenkin että isompien kasvaessa pienemmät pikkuhiljaa poistuu. Kokemusta on siitäkin.

[-matokani-]

Itse en myöskään senttejä laske. Ja itse myös mieluummin annan kaloille kunnolla tilaa ja lajitovereita kuin yhtään liian vähän. Kannattaa myös huomioida että kalan luonne vaikuttaa. Kiitureille siis enemmän altaaseen pituutta kuin hitaille. Jos laskettaisiin kalasenttejä, niin niidenhän mukaan 40 senttinen isopurjekin menisi 40-litraisessa. Ei ainakaan minusta mene. Voi käyttää tervettä järkeä, sillä pärjää aika pitkälle.

[Tuntematon]

Kiitos paljon vastauksistanne.

Olen kyllä ottanut selville kaiken mahdollisen tiedon aloitusviestissäni luetelluista kaloista, ja olen myös täysin valmistautunut joko luopumaan joistakin lajeista, jos yhteiselo ei näytä onnistuvan - tai vaihtoehtoisesti hommaamaan isomman altaan tulevaisuudessa, jos tuo 200l näyttää jäävän liian pieneksi. Niin kuin aikaisemmin kultakalojenikin kanssa, vasta kolmannen akvaarion osto toi kaloille sopivan kokoisen elinympäristön.

Eli kaikkeen on kyllä varauduttu, enkä kyllä tarkoituksella halua pitää mitään lajeja niille sopimattomissa oloissa, mutta mielestäni noiden lajien yhdistelmä ole ollenkaan mahdoton vesiarvoiltaan ym, nähtäväksi vain jää, että miten se yhteiselo alkaa sitten sujua! Ja vain kokeilemallahan se selviää.


- Ketjun aloittaja

[nirunaru]

Onnea vaan ja peukut pystyyn!

[Tuntematon]

Hmm, tuli nyt sittenkin pohdiskeltua tuota kalastoa uudelleen.. Voihan se olla että ehtii suunnitelmat vieläkin muuttua, mutta jos ei tuo ensinmäinen kalasto nyt toteudu niin mietin myös tällaista:

~ Pääkaloiksi kuitenkin hieman suuremmaksi kasvavia kirsikkatetroja sekä timanttitetroja sopivan kokoiset parvet, näinköhän nämä tulevat liikkumaan omissa parvissaan vai mahtavatko liikkua yhdessäkin?
~ Mahdollisesti myös parvi intiaaninsulkia, jotenkin viehättävät ainakin omaa silmääni, ja näyttävät niin eloisilta ja parvena ovat mielestäni myös oikein nätin näköisiä?
~ Ja sitten alkuperäisen suunnitelman mukaan noita perhoskirjoahvenia, joko haaremi tai mahdollisesti kaksikin koirasta naaraineen, jos saan sisustettua akvaarion niin, että reviirit jakautuisivat hyvin altaan kummallekin puolelle..
~ Pohjalle ainakin tuo helmipartamonni ja/tai helmitähtipleko
~ Helmimonnisia parvi, ellevät sitten tule toimeen noiden perhoskirjoahventen kanssa?

Nuo pikkulehtikalat meinasin nyt unohtaa ainakin näin alkuun, voihan sitä kalastoa muokata vielä myöhemminkin jos siltä tuntuu..

Miltä tällainen vaihtoehto kuullostaisi?

[nirunaru]

Muusta en osaa sanoa kuin että erilajiset tetrat kulkee sikin sokin eivätkä enää pysy laumassa /laumoissa. Aina kun on ollut kahta tai jopa kolmea tetralajia, ne ei enää muista kenen kanssa piti kulkea ja se kaunis "silakkaparvimainen" muodostelma unohtuu. Tai ainakin niin ne teki meillä. Sen jälkeen kun tuli vain yhtä laatua, ja niitäkin riittävän suuri määrä,ne hakeutui lähekkäin. Toinen mikä piti ne yhdessä on riittävän aukea tila ettei jokainen kyhjötä ja pyöri eri kasvien oksistossa. Kyselin tänään kauanko perustetrat, siis tuollaiset pienet ja keskikokoiset elää, ja kuulemma hyvällä hoidolla 4-5 vuotta, normaalimpi on 2-3 vuoden elinkaari. Jotkut isot voi elää jopa 7-8 vuotta hyvässä hoidossa. Sateenkaarikalat voi elää myös 10 vuotta jos kaikki menee hyvin.

Kirsikkatetra tarvii paljon avointa uimatilaa mutta perhoskirjoahvenella pitää olla runsasta kasvillisuutta ja kasvitiheikköjä. Se surkea puoli on että ne on aika lyhytikäisiä, parisen vuotta ja tarvii ruokkia useamman kerran päivässä. Onkohan sillä niin pieni mahalaukku!

[marinum]

Kannattaisi valita 200 litraiseen max. kaksi parvea ja mieluiten eri näköisiä ja eri vesikerroksissa uivia niin säilyy harmonia tasapainoisena. Kirsikkatetrat kasvavat lähes 7,5 cm:siksi joten niitä ei oikein isoa parvea saa mahtumaan tuon kokoiseen.
Mielummin pienempi laji ja isompi parvi niin viihtyvät paremmin .
Timanttitetrojen tai intiaaninsulkien kanssa sopisi esim. kardinaalitetra, rusokiilakylki, mustaneontetra, punapäätetra, joku suppusuulaji, tapparakalat.. Näistä ainakin punapäät ja rusokiilat pysyvät hyvin parvessa.

[Tuntematon]

Kiitos vastauksistanne!

Mietintä on nyt kova, ja ainakin nuo timanttitetrat ja intiaaninsulat kiinnostaisivat, mutta näyttääkö allas sitten kovin värittömältä, kun mukana ei ole mitään värikkäämpiä lajeja (perhoskirjoahvenia lukuunottamatta )? Nuo kirsikkatetrat toisivat altaaseen kuitenkin edes jonkin verran värikkyyttä, mutta toisaalta, esimerkiksi timanttitetroja en ole koskaan nähnyt muuta kuin kuvista, eli saisiko isommalla parvella näitä altaasta kuitenkin näyttävän ja kauniin kokonaisuuden?

Tai voisihan noiden timanttitetrojen kanssa harkita mahdollisesti myös kirsikkatetraa muistuttavia, esimerkiksi joko ruusutetroja tai korutetroja altaan väripilkuiksi? Ne ovat kuitenkin reilusti kirsikkatetraa pienempiä lajeja, joten ne voisivat ainakin kokonsa puolesta sopia altaaseen paremmin..

Mielipiteitä ja lisää kalastoehdotuksia saa laittaa tulemaan.

[nirunaru]

Me päädyttiin mustaneontetroparveen just siksi että ne isommat ja ikäänkuin pääosassa olevat sateenkaaret näyttää tehokkaamman värisiltä. Jos on kauheasti eri värisiä menossa joka suuntaan, tulee helposti sellainen kesäkeittofiilis.