Hunajarihmakala lappoletkussa

[Wanda]

Vaihdoin tänään vettä akvaariooni vanhaan tapaan valuttamalla lappoletkulla sankoon, ja kun selkäni käänsin, niin johan oli hunajarihmakala ehtinyt työntää päänsä letkuun. Letku oli sen verran kapea (15 mm), että koko kala (täysikasvuinen) ei siitä läpi mennyt, mutta kuitenkin tarpeeksi leveä, että pää sinne sopi oikein hyvin ja imu oli niin kova, että poiskaan ei ilman apua päässyt. (Okei, tänään opin, että pienten kalojen akvaariossa ei kannata käyttää noin järeitä välineitä, ainakaan , jos ei vahdi koko ajan ) Nyt poloiselta sitten puuttuu toinen rihma ja päätä kiertää suomuton rengas. Siinä vaiheessa, kun kala oli vielä valju ja väritön kokemuksen jäljiltä, olin katsovinani, että toisen rintaevän tyvi veresti (enää sitä ei huomaa, koska kala on tummunut takaisin normaaliin väritykseensä).

Ensin luulin, että raukalta vääntyivät niskat nurin onnettomuudessa, mutta sepä lähtikin reippaasti pakoon, kun yritin haavia sitä talteen pohjalta makoilemasta. Komean hunajarihmapojan värityskin palasi ennalleen minuuteissa, mutta kovin se vaikuttaa säikähtäneeltä, ei edes puolusta omaa päätyään, kuten normaalisti. Nyt ovat siis hyvät neuvot tervetulleita: mitähän sille pitäisi tehdä? Suomuja tosiaan nirhaantui irti niskan kohdalta ehkä parin-kolmen mm:n kaistaleelta, olisiko syytä lääkitä tulehdusten estämiseksi?

Akvaarioni on satalitrainen, vettä vaihdan viikottain noin puolet. Vesiarvot viimeksi joskus kauan sitten mitatessa olivat pH 6,8, molemmat kovuudet jotain melko pientä, nitraattia vähän ja ei nitriittiä (olettaisin, että pätevät edelleen, kun mitään suurempia muutoksia ei ole ollut). Lämpötila on noin 25C. Kaloja on kaksi hunajarihmakoirasta, yhdeksän kiilakylkeä, kolme piikkisilmää, kaksi pienehköä partamonnia ja intiaaninsulka. Kaloja ei ole aikoihin kuollut eikä sairastellut, ja kaikki loukkaantunutta rihmakalaa lukuunottamatta näyttäisivät voivan hyvin (ja sekin voi oikein paksusti ja pomotti kaikkia muita vielä kolme tuntia sitten).

Mulla olisi 36-litrainen akvaario käytettävissä, jos kala pitää eristää hoitoa/toipumista varten, mutta kannattaako? Pikkuallas on ollut kasvien ja kotiloiden vallassa jo kuukausia, mutta sitä ei ole koskaan erityisesti kypsytetty eikä aikoihin edes siivottu.

-Anni

[KaSu]

Mulla meni rihmis koristeruukkuun kiinni. Siltä lähti kanssa suomuja niin että tuli valkoinen alue. Pistin sen rihmiksen erilleen ja hoidin metyleenin sinisellä. (apteekista) Siinä on vaara, että se saa niihin vaurioihin hometta tai muita tauteja.

Siirrä se sinne pieneen akvaarioon kun olet siivonnut sen. Voit varmaan ottaa siihen lisä vettä siitä isosta akvaariosta. Käy ostamassa sitä metyleenin sinistä ja pistä sitä sinne niin paljon että vesi on sinistä. Pidä se kala siella ainakin 3-4päivää.

Jos joku epäilee, niin kyllä tämä mulla toimi

[Wanda]

Kiitos vastauksestasi! Olen silti vielä kahden vaiheilla: pistääkö kala hoitoon pikkuakvaarioon vai seuratako edelleen tilannetta isossa (isommassa...) altaassa?

Kala näyttää taas yhtä reippaalta kuin aiemminkin, värit ovat komeat, pieni koiras pidetään ahtaalla ja pesänrakennus on käynnissä. Kuinkahan stressaavaa siirto ja lääkitys olisi, ja kuinka suuri riski tässä verrattuna siihen, että annan tilanteen edetä nykyisellään? Kuulostaahan se kyllä typerältä, että odottaisin, kunnes hometta ilmestyy, ja aloittaisin lääkityksen vasta sitten... hmm.

Sanotaan, että pienet vauriot paranevat hyvässä vedessä yleensä itsestään. Onko se, että hunajarihmakalalta puuttuu suomut arviolta noin 1/3 neliösentin alueelta ja toinen rihma (+mahdollisesti jotain muuta skaadaa, jota en ole huomannut), pieni vai suuri vaurio? En ole aiemmin hoitanut sairaita/loukkaantuneita kaloja, joten suokaa anteeksi kyselyni

Apteekit on auki vasta huomenna, joten tässä odotellessa lienee viisainta laittaa varmuuden vuoksi pikkuakvaario valmiiksi ja jatkaa sitten jahkailua. Jawohl, teenpä sen heti!

-Anni

[Suski]

Mulla kävi vähän samalla tavalla lehtiksen kanssa... Koukkasin lapolla vahingossa pohjaa, jolloin hiekkaa jäi "kellumaan" lapon isoon suutinosaan, lehtari luuli sitä ruoaksi ja sukelsi väkisin perään, vaikka yritin lappoa siirtää piiloon siltä. Jumiin jäi ja ainoaksi keinoksi jäi, että käsin poistin sen tukalasta tilanteestaan. Otsalta ja rinnasta lähtivät suomut ja hetken näytti siltä että kala suorittaisi näyttävän vanhanaikaisen pyörtymisen, huilasi nimittäin vähänaikaa pohjalla kyljellään ja voin vaikka vannoa, että näin kuinka toinen rintaevä nousi teatraalisesti silmille...ooh, pyörryn!

Päätin liikaa stressiä välttääkseni jättää kalan akvaarioon ja seurata tilannetta ja hyvinhän sillä on mennyt. Ainoa muisto tuosta tapahtumasta on, että silmien yläpuolelle on ilmestynyt tapauksen jälkeen ns. kulmakarvat eli tummat väriläikät...Epäilen kyllä vahvasti, että kyseessä on joku kalojen keskenäinen viestintäjuttu...eli ei liity olennaisesti juttuun...

[Wanda]

Hei, tuohan kuulosta rohkaisevalta! Ilmeisesti lappoamisonnettomuudet eivät olekaan niin harvinaisia, kuin kuvittelin

Onko muuten kenelläkään mitään hajua, kuinka nopeasti kaikkein kriittisin vaihe on ohi tuollaisissa suomut pois -onnettomuuksissa? (Jossain vaiheessa varmaan alkaa todennäköisyys pienentyä, että siihen vauriokohtaan koskaan mitään hometta tulisikaan.) Nyt on tosiaan kulunut reilut kaksi päivää onnettomuudesta, ja vielä ei mitään ole kaljuun kohtaan ilmaantunut. Jokohan uskaltaisin huokaista helpotuksesta? [pidättelee hengitystä]

-Anni

[artturi]

Lattialle hypännyt seeprakala kyllä kehitti infektion seuraavaan päivään mennessä, vaikka ei suomuja puuttunutkaan, vuorokauden kuluttua lopetin raukan saksilla kun ei enää pystyssä pysynyt.

Voisin kuvitella, että ei niinkään ne suomut vaan se limakerros suojaa kalaa bakteereilta. Kuivilla käydessä kalan ihosta irtoaa tosi paljon limaa esim kuivaan lattiaan jolloin infektioriski on suuri, varmaankin verrattavissa ihmisten palovammoihin.