^dl^ kirjoitti:Siellä on nyt sorapohja jonka haluaisin vaihtaa hiekkaan, onko se puhallushiekka nyt sitten paras?
Puhallushiekka on vaivattomin vaihtoehto. Ainakin jos hakee Biltemasta, koska silloin hiekkaa ei tarvitse edes pestä - kuten jo mainittiin. Sen kun kippaa altaaseen. Optiroc, mikä sen uusi nimi nyt sitten olikaan, on erittäin pölyistä ja vaatii ahkeran pesun ennen altaaseen laittoa. Moni sotkee puhallushiekkaan vähän harjusoraa tms. saadakseen siitä luonnollisemman näköistä.
Hapetinlaite toimii, mutta uskoisin että sen sisällä oleva vaahtomuovipatruuna on niin loppuunkäytetty että kannattaisi ostaa kokonaan uusi.. (se on siis alkuperäinen) Löytyyköhän mistään eläinkaupasta nuihin vanhempiin laitteisiin osia vai olisiko järkevää ostaa kokonaan uusi? (Kyllä siitä mun mielestä tehoja vielä löytyy ihan hyvin.. en kyllä tiedä onko tarpeeksi iso tuon kokoiseen akvaarioon)
Muutaman termin selvittäminen on varmaan paikallaan. Hapettamisella viitataan siihen, että kalojen hengityksestä (eli siitä, että ne kuluttavat happea) huolimatta akvaarioveden happipitoisuus pysyisi hyvänä. Tähän riittää se, että pintavesi liikkuu kunnolla koko ajan. Helpointa hoitaa asia siististi on se, että suodattimen ulostulo on vähän veden alla (ei lorise kuten tekisi pinnan yläpuolella ollessaan) ja suunnattu sopivasti yläviistoon. Kuplavanat ym. ovat valitettavasti lähinnä somisteen asemassa, niillä ei ole kamalan suurta hapetustehoa.
Toinen tärkeä asia on se, että akvaarioveteen ei kerry myrkyllisiä typpiyhdisteitä (ammoniakkia ja nitriittiä) vaan ne pysytytään hapettamaan harmittomaksi nitraatiksi. Tätä tehtävää hoitaa kaikilla akvaarion pinnoilla ja suodattimen patruunassa asuva bakteerikanta. Irtoroskien kerääminen suodattimeen vaikuttaa altaan esteettisyyteen, mutta ei suoranaisesti siihe, onko vesi kaloille kunnossa. Typpiyhdisteitä tulee ruoan mukana suuria määriä joten tehokas suodatus on paikallaan. Suodatuksesta, ja monesta muusta asiasta, voit käydä lukemassa esimerkiksi Jukka Järven
http://www.aquahoito.info-sivuilta.
Osa porukasta käyttää mattosuodatinta, joka on edullinen ratkaisu saada hyvin tehokas biologinen suodatus altaaseen. Osa taas luottaa ulkosuodattimiin ja riittävän suuriin sisäsuodattimiin. Tärkeää on joka tapauksessa mahdollisimman suuri suodatuspinta-ala. Veden pumppaaminen ei ole suodattamista, muutenhan porukalla olisi vanhoja palokunnan pumppuja altaissaan. Pointti on tehdä sille vedelle jotain suodattimessa...
Oisko kypsytysvaiheessa syytä laittaa vaikka tuota vanhaa soraa sinne?
Helpommalla saat varmaan ympin sillä, että huuhdot suodatinpatruunan (jota ei ole hetkeen pesty) ennen hiekanvaihtoa ämpärissä. Teet sitten ripeästi vaihdon sorasta hiekkaan ja kippaat "likaämpärin" takaisin akvaarioon. Näin saat sitä bakteerikantaa heti uudelle hiekalle ja mahdolliseen uuteen suodattimeesi ison annoksen.
HUOM. Ne hyödylliset typpibakteerit eivät elä vedessä uiden vaan ne vaativat pinnan, johon kiinnittyä. Vanhan veden siirto ei siis tuo hyvää bakteerikantaa mukanaan, mutta suodatinpatruunasta ja siinä olevasta lietteestä niitä saa kyllä reilun määrän.
mietin levänsyöjiksi myös raitanuolimonneja...
Nuolimonnit eli otot (Otocinclus-suku) ovat erinomaisia levänsyöjiä. Hellävaraisia kasveille, mutta tehokkaita. Sopivat oikein hyvin vaikka sen partiksen avuksi. Nenontetrat ja monniset kuulostavat hyvältä kalastolta lisäksi. Ota molempia kunnon parvi (min 6kpl, mieluummin enemmän) niin viihtyvät hyvin.