400 litraiseen pohjakalat

[Suski]

Moi!

Ostaa täräytin juuri n.400 litraisen akvaarion, jonka koko on 160*50*50cm. Pienemmästä (180l.) akvasta on tarkoitus siirtää tuohon isoon isopurjepleko, kaksi kultapartista ja raitanuoliainen. Lisäksi ostan 3-4 leväbarbia hoitelemaan tupsulevät...

Nyt iski sitten hillitön himo panda- tai kääpiömonnisiin, kunnon parvi sellaisia olis upea (15-20), vaan pitäiskö tyytyä vähempään? Noitamonnitkin kiehtovat, mutta vielä en ole ehtinyt "opiskelemaan" niiden vaatimuksia.

Hanavesi pH 7,5, gH ja kH n. 4. Turveuutteita ja turvesuodatusta käyttäen (ja ajan kuluessa) olen saanut pH:n laskemaan alle 7, kovuuksia en olekaan nyt mitannut. Lämpötila akvassa on 26-27 astetta. Isoon pyttyyn tulee ulkosuodatin ja lisäksi Fluvalin sisäsuodatin, kumpikin 400 litralle sopivat. Lisäksi turvesuodatin erikseen.

Muuna kalastona olisi 2-4 lehtistä, perhoskirjoahvenpari ja rubiiniseeproja 6, näitä seeproja ajattelin kyllä ostaa 20 parven ainakin.

Miltäs kuulostaa?

[Kheira]

Tere. Oletko jo ostanut sen Fluvalin sisäsuodattimen? Jos aiot uuden ostaan niin suosittelen ettet ainakaan Fluvalin 4 pro:ta osta. Ne vanhat mallit kai ovat ihan hyviä. Mulla on tuo "epäsuosittelemani" fluval 360 litraisessa ja se on aivan surkea. En suosittele kenellekään (saa esittää eriäviä mielipiteitä). Kaduttaa kun en ostanut kalliimpaa eheimiä. Niinhän se on että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

[Mari Kurki]

Kuulostaa muuten hyvältä, mutta noista kahdesta monnisvaihtoehdosta ottaisin pandoja. Kääpiömonniset ovat kenties hieman turhan herkkiä tuohon seuraan. Ja kannattanee myös seurata etteivät rubiiniseeprat joudu lehtiksien ruokalistalle.

[Rääkky]

Kannattaa myös tarkkailla ettei perhoset kiusaa monnisia, sillä tämä vaara on erityisen suuri mikäli perhoset intoutuvat kutemaan ja monniset eivät ymmärrä pysyä poissa tieltä. Onhan tuossa altaassa onneksi paljon tilaakin että vaara tuskin on suuri kuitenkaan.

[7330]

Kyselitpä vielä noitamonneista...
Mun tietojeni mukaan noitamonnit kyllä sopii vesioloihin sun muihin, mutta noidat taitavat olla niin arkoja, etteivät tuossa seurassa juuri saa ruokaa. Punanoitamonni on kyllä omassa altaassani oppinut tappelemaan ruuasta mm. loistobarbien kanssa.

[Suski]

Mistä olet punanoitamonneja löytänyt? Ajattelin lähteä niitä metsästämään, jos en turun seudulta löydä...

Minun piti ensin pistää tuo pienempi 180 l. synnyttäville. Tällä hetkellä minulla on pienessä pytyssä (n. 60l.) 4 kirjoplatya ja pari piikkistä. Ajattelin siirtää ne isompaan, mutta nyt olen niin ihastunut noitiin, että ajattelin pistää toisenkin altaan "pehmeille" kaloille, hieman vaan alemmalla lämpötilalla. Monessa paikkaa luki, että sellainen 26-27 astetta ei sovi noidille, joten suunnittelu alkoi...

Miltä kuulostaa: 180l. :2 punanoitamonnia, 1 banjomonni, 10 loistobarbia (huntueväisiä) ja vielä monnisia tai nuolimonneja parvi. Pohjaksi vaihdan hienoa hiekkaa, kun kerran banjomonnit tykkäävät kaivautua pohjaan. Lämpötilaksi tulisi sitten hiukan alhaisempi, noin 24-25 astetta. Muut arvot pysyvät varmaankin samoina.

[7330]

Punanoitia oli ainaki vähän aikaa sitten Helsingin Stockmannilla.
Ihan hauskaltahan kalasto kuulostaa, tosin en kyllä ymmärrä mitä hauskaa huntuevä-loistobarbeissa on? Onnettomathan ei pysty edes uimaan kunnolla eviensä takia...
Omat punanoitani kestivät kyllä hyvin, kun lämpö nousi kesällä viikkokausiksi 27-28:n.
Tietääkö joku mistä saa banjoja?

[Rääkky]

Pakko myös puuttua loistobarbien pitkiin eviin: loistobarbien tilanne on kuin pitkäeväisellä serpatetralla, ne elävät evineen kaikkea muuta kuin hohdokasta elämää koska ko. lajit ovat evännyppijöitä.

Kyllä ne uimaan kykenevät paremmin kuin monet kultakalamuodot mutta juuri se, että toisten parven jäsenten jatkuva härnäys tuskin tekee loistojen elämästä erityisen vähästressistä. Suorastaan ihmetyttää jalostusintoisen ihmisen toiminta luoda parvessa viihtyvälle kalalle oman lajin edustajista uhkia ja täten vaarantaa kalan terveyttä. Risat eväthän tunnetusti ovat vallan epäterveellisiä kalalle.

Loistobarbeja on kyllä aikamoinen määrä, mutta kummasti evät kuitenkin hidastavat kalan toimintaa ja vilkas loistobarbi siten rauhoittuu kummasti eikä seinät toivon mukaan tule vastaan.

[Suski]

Kyllä ne huntuevät ihan pirteiltä minusta näyttivät, kun kaupassa esittelyakvaariossa niitä näin.Eivät ne evät olleet edes mitkään hirveän isot, kun vertaa kokoa joihinkin milliksiin. Kauppias vielä kertoi niiden olevan luonteeltaakin rauhallisempia kuin normaalien. (tai sitten luin jostain kirjasta...muistikuvat sekoittuvat) No, pistetäänpä harkintaan uudestaan...

Olen niin paljon lukenut opuksia ja lehtiä monneista, muista kaloista ja kasveista, että jos pitäisi nyt vastata johonkin esim. partamonnikysymykseen se menisi näin... Kasvitieteellinen nimi Rineloricaria asparagus, kyseinen laji kuuluu hankajalkaisiin ja on parvikasvi. Istutettaessa poistetaan tummuneet osat ja typistetään puolet evistä. Istutussyvyys on keskivedessä, kuitenkin niin, ettei niskaa peitetä. Lannoitetaan päivittäin surviaisentoukilla ja turveuutteella vedenvaihtojen yhteydessä. Lisääminen tapahtuu jakamalla.

[kiltsi]

Moi!

Mulla on 170l. altaassa 12 loistobarbia. Osa niistä on huntueväisiä ja muutamalla normaalit evät. En ole kyllä kertaakaan huomannut "normaalien" hätyyttelevän, sortavan tai muutenkaan kiusaavan pidempi eväisiä lajikumppaneitaan. Nämä samaiset kalat olivat huntupyrstöisten kultakalojen kanssa puolisen vuotta ja hyvin yhteiselo sujui!

Itse olen kuullut ja nähnyt, että näille kaunokaisille tulee luonnevikaa jos ne ei saa olla kunnon parvessa vaan pidetään esimerkiksi pareittain. Sain kaksi kaksistaan ollutta huntupyrstöä ja niillä meno oli niin törkeää kun laitoin kulttisten kanssa samaan altaaseen, ne piti poistaa just eikä melkein. Pyrstöön kiinni ihan sumeilematta! Meno rauhoittui het kun siirsin kaikki liostot omaan altaaseensa ja eipä ole ollut onkelmia lain.

Saattaahan niiden luontoon vaikuttaa muukin, mutta näin täällä meillä!
PS: Uivat muuten yhtä sähäkästi kaikki, riippumatta evien pituudesta!

[7330]

Omat loistobarbini ovat kyllä viihtyneet ja käyttäytyneet kunnolla kahden ja kolmen porukoissa, mutta kun vanhan poikamiesboksin kaksi vanhinta kuolivat, viimeinen lopetti syömisen. Uudesta kolmikosta yhdellä oli huntuevät ja se piti erottaa muista, kun normaalit repivät siltä sekä evät että suomuja kyljistä. Vähän myöhemmin se kuoli tuntemattomasta syystä...