Den nya nordiska floranissa sanotaan karvalehtien lehtituntomerkeistä näin:
"C. demersum: lehdet 1-2cm pituiset, 1-2 kertaan haaroittuneet, laidoiltaan selvästi hampaiset."
"C. submersum: lehdet 2-4cm pituiset, 3-4 kertaan haaroittuneet, laidoiltaan epäselvästi hienohampaiset."
Jos nyt lehdet sitten ovatkin 2 cm pitkät ja kahteen ja puoleen kertaan haaroittuneet, on lajinmääritys tämän perusteella vaikeaa. Pitää kuitenkin muistaa, että kasvien yleinen ulkomuoto (tässä tapauksessa kiehkuroiden väli, kasvin "kapeus" tai "leveys" tms.) vaihtelee kasvuolosuhteiden mukaan. Varsinainen lajinmääritys pitäisi aina perustaa tuntomerkkeihin, joiden sisällä vaihtelu on mahdollisimman pientä, ja jossa eri lajit eivät voi mennä "päällekkäin". Valitettavasti näin ei useinkaan ole. Jotkin lajiryhmät ovat luonteeltaan sellaisia, että lajeja on vaikea muutenkin todistaa erillisiksi toisistaan (esim. risteytyvät yleisesti keskenään ja risteymätkin tekevät itämiskysyistä siementä).
Karvalehtilajien erottamiseksi on olemassa joitakin hyviä hedelmätuntomerkkejä. Karvalehdet kuitenkin kukkivat ja hedelmöivät luonnossakin harvoin. On siis tyydyttävä lehtituntomerkkeihin.
Eri karvalehtityyppien keruu samoihin olosuhteisiin kuulostaa mielenkiintoiselta. Samankin lajin eri kloonit ("rodut") voivat näyttää erilaisilta samassa akvaariossa, olematta silti eri lajia. Jos kasvi lisääntyy harvoin suvullisesti, eriytyvät eri ympäristöpaineiden johdosta erilaistuneet kloonit toisistaan nopeammin kuin suvullisesti lisääntyvällä lajilla. Kolmeakymmentä karvalehtilajia tuskin saat kahdesta eurooppalaisesta lajista kuvatuksi, mutta mahdotonta se ei ole; ovathan suomalaiset botanistit tehneet apomiktisesti lisääntyvästä voikukastakin (
Taraxacum) kymmeniä itsenäisiä lajeja pelkästään Suomen alueelle. Tekemisen puutetta kasvimuseolla?
Hentokarvalehti kasvaa Suomea lähinnä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, joskin harvinaisena. Ja kyllä, Suomestakin on kaksi löytöä, toinen pääkaupunkiseudulta ja toinen Ahvenanmaalta.
Kerroit, että rotevamman karvalehtesi lehdissä on "piikkejä", ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että se viittaa
C. demersumiin. Omiakin karvalehtiäni rupesin katselemaan, ja ne lienevät nordiska floranin tekstiin verraten myös
demersumeja. Perun siis puheeni hentokarvalehden yleisyydestä akvaarioissa.
