kohta lävähtää...

[fumiv]

Kolmen vartin päästä menen hakemaan Kouvolan linja-autoasemalta styroxboksin, joka on matkannut piiitkän matkan Singaporesta saakka... Matka on alkanut kaiketi joskus eilen, aamulla Hesassa, sitten eläinlääkärin tarkastuksen kautta Jyväskylään ja nyt sitten pikarahtina tänne...

Moniko luulee, että laatikossa on vain kuollutta mössöä? Kaloja ei ole kuin muutama pieni neitokala, loppu pitäisi olla selkärangatonta ja pehmeitä koralleja.

[janhalo]

Kuvia. Kiitos.

[proto]

Mitenkäs kävi elukoiden kanssa? Oliko kalat hengissä?

[fumiv]

yllättävän hyvin pärjäsivät, ei ollut näkyviä kuolleita lainkaan pusseissa. nyt on vielä valot poissa ja pitäisi mennä kauhistelemaan tilannetta. ensin sinivalo, sitten tunze 6060 päälle uudelleen.

taitaa olla muutama toivoton tapaus joukossa: Lima Scabra-nimisiä öttiäisiä tuli kolme, vaikeita ovat varmaan myös feather star- tähdet, sellaiset puna-violetin sävyiset ja sikakomeat. onko teillä kokemusta näistä?

[Kottarainen]

Mites ne selviää vuorokauden pimeässä laatikossa, eikö niille tuu kylmä?

[Mikael]

taitaa olla muutama toivoton tapaus joukossa: Lima Scabra-nimisiä öttiäisiä tuli kolme, vaikeita ovat varmaan myös feather star- tähdet, sellaiset puna-violetin sävyiset ja sikakomeat. onko teillä kokemusta näistä?

Tässäpä jälkimmäisestä linkki parin vuoden takaa:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... ht=feather

[fumiv]

on jo valmiiksi syyllinen olo. on tullut tehtyä aika paljon noita kokeiluhankintoja ajan saatossa, tosin en ole sellaista ennen hankkinut minkä on voinut kirjallisuudesta päätellä mahdottomaksi. paitsi ehkä 10v sitten oxymonacanthus jokusellainen kala.

nuo Lima Scabrat ovat ainakin kirjojen mukaan mahdollisia asukkeja - saa nähdä.

[Mikael]

nuo Lima Scabrat ovat ainakin kirjojen mukaan mahdollisia asukkeja - saa nähdä.

Reilu phytoplanktonin annostelu - mieluimmin elävää sellaista (plankonreaktori) auttaa selviytymistä. Ongelma on, että sinulla on niitä 3 kpl ja samalla kolminkertainen tarve kasviplanktonia.
Onnea matkaan.

[fumiv]

mahtavatko kuulua E.Nebulosan ruokavalioon??

[fumiv]

bongasin aamulla ennen valojen syttymistä ainakin yhden näistä, paineli yllättävän kovalla vauhdilla altaassa, nukkumassa ollut keisarikala ainakin väisti ihan suosiolla.

hiustähti on muuten aivan uskomattoman kaunis luojan luomus, väri on syvän purppurainen ja näyttää isolta hämähäkiltä. yritän saada pari kuvaa tänne, kunhan opettelen tuota kameran käyttöä - vai vaatiiko se omat sivut?

Mikael, kuinka vaativa homma on planktonilla ruokinta, ja miten pääsee alkuun kätevimmin?

[Mikael]

Mikael, kuinka vaativa homma on planktonilla ruokinta, ja miten pääsee alkuun kätevimmin?

Helpoin tapa on ostaa sitä jauheena. Löytyy molempia sekä phyto- että zooplanktonia. Porukka yleensä tilaa niitä jenkeistä mutta löytyy myös nykyisin Siniriutasta.

Sitten on sellaisia jotka kasvattavat molempia reaktoreissa. Tämä homma vaatii oikeanlaisen reaktorin ja huolellisuutta. Oikein tehtynä se onnistuu ihan OK. Moni on yrittänyt eri keinoin mutta myös melkein yhtä moni on lopettanut. Kaiketi useat ovat huomanneet niitä paljon helpommin saatavan purkista.
Lisätietoja varmaan antavat ne jotka itse kasvattavat. Itse olen vain kokeillut.

[fumiv]

Ketkä tuosta phyto- ja zooplanktonista hyötyvät eniten, onko siitä kellekään mitään haittaa? Tuskin?

[Cai]

Phyto- ja zooplanktonia hyödyntävät mm korallit, sienet, simpukat, putkimadot, jne. Koralleista esim eri lajit hyödyntävät eri kokoista phytoa tai zoota, siis riippuen lajista. Jos luet englantia löytyy asiasta kiinnostavaa luettavaa netistä mm Bornemannin kynästä.
Oma rajallinen kokemus on, että elävän phyton ja zoon kasvatus on kohtuullisen työlästä. Minulla ollut rotifera-viljelmä (zoo) sekä phytoa eri otteissa. Olen itse päätynyt eri kuivattuihin tai muuten säilöttyihin tekeleisiin.
Lisäruokinnan hyöty ovat mielestäni selvä. Korallit käyttävät luonnossa erittäin suuressa määrin muuta kuin zooxhantellien tuottamaa energiaa. Jokunen koralli kuten Porites sp on tutkimuksissa todettu hyödyntävän vain vähän muita ravinnonlähteitä kuin "valo", kun taas jotkut Acroporat käyttävät jopa pääsääntöisesti muuta kuin "valoa" ravinnoksi. Joten korallien kasvun ja "elintason" suhteen mielestäni erillinen ruokinta on erittäin suositeltavaa. Tämä ei toisaalta tarkoita sitä että et voisi saada korallit kukoistamaan ilman tätäkin, mutta...
Ja haasteellinen puoli on myös selvä. Lissäät ravinteita, jotka luonnollisesti myös ruokkivat joitakin ei toivottuja asukkeja. Siis aloituksessa varovaisesti ja asteittain, eikä mitään muutoksia nopeasti.
Btw, refu, siis allas ilman tietoisesti lisättyjä petoja, juuri erilaisen planktonmaisen ruuan tuottamiseksi on henk.koht mielestäni erittäin fiksu lisä kaikkien riutta-akvojen kiertoon.

[fumiv]

Kiitokset Caj,

aihe on erittäin mielenkiintoinen. Akvaarioni on sillä tavalla lajirajoitteinen, että kun ala-allasta ei ole, ei käytännössä kivikorallitkaan pärjää kun ei ole siihen liittyen myöskään kalkkivesireaktoria. Näin ollen olen toistaiseksi tyytynyt pehmeisiin koralleihin ja niiden kanssa joukkoon kaloja ja selkärangattomia.

Tässä uudessa lähetyksessä tuli pari "oksamaista" korallia, lähetyslistassa puhuttiin "soft Christmas threestä". Toinen oksa on perusvärinen vaaleanruskea, oksien paksuus ehkä 5mm, yhdessä oksassa vielä jännä pyöreä paakku päässä. Toinen on erittäin kaunis, oksanväri punainen ja korallieliöt siinä oksassa sitten keltaisia, oksan paksuus vain ehkä 1-2mm.

Pidättekö suositeltavana phyto- ja zooplanktonin syöttämistä myös näille pehmeille koralleille? Kuinka arvokasta tuo kuiva-aine on?

Vielä tuosta hiustähdestä, ainakaan toistaiseksi kukaan kaloista ei ole osoittanut mitään mielenkiintoa häiritä kaunokaista. On jatkuvasti pinnan tuntumassa, vaihtaa paikkaa välillä kuitenkin.

Osaako joku neuvoa, miten digikamerasta voi siirtää tällaisen viestin osaksi kuvan? Onnistuuko ylipäätään?

[Sam Salonen]

Osaako joku neuvoa, miten digikamerasta voi siirtää tällaisen viestin osaksi kuvan? Onnistuuko ylipäätään?

Kuva pitää ensin siirtää johonkin palvemielle josta se linkitetään viestiin. Lähetä kuva minulle sähköpostissa (sam@aqua-web.org) niin voin liittää sen tähän (pienennä kuva kokoon 800x600px ennen lähettämistä)

[fumiv]

löytyy www.aqua-web.org/kuvia/fumiv/

[Jukka]

Vuokkosi näyttää harvinaisen bliitsanneelta. Suosittelen ruokkimaan sitä kohtuudella (esim. mysis, krilli, jne. pakasteet) joitain kertoja viikossa.

Jos tentaakkelit lähtevät kutistumaan, se polttaa omaa kudostaan ravinnoksi. Jos taas väri alkaa tummua, symbioottinen levä palautuu ja asiat ovat paljon paremmin.

[fumiv]

totta puhut.

kun keväällä altaassa oli katastroohvi, kävi monelle kehnosti ja tuo vuokkokin oli muutaman viikon täysin piilossa. Nyt se on pikku hiljaa palautunut paremman näköiseksi, ja olen sitä ruokkinut aina säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä katkaravuilla ja simpukoilla mallia pakaste. On edelleen todella paljon vaisumman näköinen kuin ennen katastroohvia.

voitteko auttaa näiden pehmeiden korallien tunnistamisessa?

[albert]

fumiv, hei
kuinka sun hiustähti jaksaa?

Mulla sattuu olemaan samanlainen, ollut akvaariossa noin viisi viikkoa. Mielenkiintoista, että hänestä irtosi toinen pieni crinoidi, ilmesesti kiinnitynyt ja varttunut hänen huostassa. Huomasin pienokaisen vasta sitten, kun se oli jo irroillaan ja kasvatusäiti työnsi häntä ulospäin. Kuvassa jo kivellä.




Pienokainen itse näyttii tälläiseltä



Laitoin sen muovilaatikkoon, että se ei hävisi minnekään, mutta parin päivän päästa alkoi pikkuhiljaa hajoa.




Mielenkiintoinen kuva, niinkuin äiti haluaisi päästää lapsukaisen luo

[Fennorama]

Sullahan näyttää olevan näitä "mahdottomia" elukoita enemmänkin, pidä ajan tasalla miten niille käy. Toivottavasti tuo saa tarpeeksi ruokaa. Tästä Crinoidista kun sanotaan, että on aivan mahdoton pitää hengissä. Mutta ehkä sekin on hyötynyt niistä parantuneista kuljetus- ja ruokintamenetelmistä
Erittäin kiehtova ja kaunis eläin joka tapauksessa.

[albert]

Tästä Crinoidista kun sanotaan, että on aivan mahdoton pitää hengissä.

Siltä näyttää. En voi kehua tilannettaa, koska haaroista on silloin tälloin tippunut palaisia pois. Olen kyllä yrittänyt sitä ruokkia millä vaan, mutta ilmeisesti se oikea ravinto puuttuu, he kun ovat erittäin valikoivia.

[Fennorama]

Hei,

tuo punainen crinoid luonnossa kiipeää illalla auringonlaskun jälkeen riutan korkealle kohdalle, jossa virtaus tuo planktonlunta sen lonkeroille.

Eli sillä pitäisi olla "vellova" vedenvirtaus muttei niin kova että tukka lähtee sen päästä ja sitten veteen runsaasti hienojakoista planktonia. Jos ei se sillä virkoa tuskin sitten millään.

En tiedä yhtään tapausta, jossa kotiakvaristi olisi tämän kanssa menestynyt yli muutamaa kuukautta.

[mrWave]

Hei,

En tiedä yhtään tapausta, jossa kotiakvaristi olisi tämän kanssa menestynyt yli muutamaa kuukautta.

Minulla oli pieni vihreä hiustähti altaassani 2 vuotta, mutta se hävisi viime syksynä sitten yhtäkkiä yllättäin.

[albert]

Joo, tässa pieni yhteenveto crinoidin ruoakailusta. http://www.tolweb.org/tree?group=Crinoi ... inodermata - paras löytämäni sivu crinoideista.

All crinoids are passive suspension feeders. They produce no feeding/respiratory current but, rather, rely on extrinsic, ambient water movement. In extant crinoids, the food-gathering apparatus functions as follows: each featherlike arm that radiates from the central body bears an open ambulacral groove bordered by triads of fingerlike podia, or tube feet, which are terminal extensions of the water vascular system (see figure below). The longest tube foot in each triad, 0.43-0.85 mm in length, is held out at a right angle and flicks passing food particles into the groove. After a food particle is captured by a crinoid, the shortest tube foot wraps it in mucous secretions; ciliary tracts on the groove floor then transport it toward the mouth. In living crinoids, food particle size ranges from about 50 to 400 µm. Diets include a variety of protists (e.g., diatoms and other unicellular algae, foraminiferans, actinopods), invertebrate larvae, small crustaceans, and detrital particles.

[Fennorama]

Näitä crinoideja ja muutakin erittäin epätodennäköisesti hengissä pysyvää merielävää tuli Suomeen tässä männä viikolla.

Ihmettelen onko kysynnän ja tarjonnan laki täällä tosiaan tämä, ettei meitä harrastajia kiinnosta mitä sille eläimelle meidän altaassa oikeasti ja todennäköisesti tapahtuu (=henki lähtee lähes varmasti) vai ostammeko me näitä kuolemaan tuomittuja eläimiä säälistä pois? Jos emme osta ei niitä enää tilatakaan.

Omasta puolestani, niin kiehtovia kuin ne ovatkin, niitä ei tarvitsisi tuoda Suomeen eikä muuallekaan vaan jättää luontoon. Viittaan lähinnä dendronephtyaan ja zanclusiin, joista zanclus ehkä saattaa pysyä hengissä jos on tuuria mutta ties kuinka monta on kuollut tukkureille ennen sitä.