Neontetrojen kuolemat

[tiinu]

Akvaariostani kuolee neontetroja melkeinpä tasan viikon välein. Kolme on nyt mennyt (edellisen lopetin eilen). Oireet ovat kaikilla samat, ensin kalat alkoivat olla pää alaviistossa (paitsi yksi oli päinvastoin, eli pää ylöspäin). Sitten tila huononi nopeasti, niin että kala saattoi olla edellisenä iltana aivan terveen oloinen, seuraavana aamuna ui jo haparoiden (omituisessa asennossa, pyöri paikallaan...) ja oli muutenkin tuollaisessa kummalisessa asennossa. Iltapäivällä kala sitten olikin jo pohjalla (kasvipöheikössä, kiven päällä...) kyljellään. Hengittäminen oli vaikeata ja kala oli aikalailla "mutkalla". Muuten en huomannut mitään ulkoisia oireita, värit olivat samanlaiset kuin terveilläkin, silmät ehkä vähän pullottivat (saattoi kyllä olla vain niinkin että kuvittelin ).
Olisiko tässä kyse jostain uimarakko-ongelmasta? Eihän sen pitäisi olla tarttuvaa? Jotain sellasta ajattelin, enkä sitten kauheasti hermostunut kun tuo ensimmäinen meni, mutta nyt jo kolme...
Vesiarvot: pH 7,0-7,2, gH 6, kH 3, NO2 <0,1 mg/l ja lämpö 24 astetta. Nitraattitestiä minulla ei tällähetkellä ole. Vettä vaihdan kerran viikossa 50%. Suodattimena on eheimin ulkosuodatin.
Muuten akvaariossa vaikuttaisi olevan kaikki ok, kasvit kasvavat ihan hyvin, muut kalat vaikuttavat pirteiltä...
Unohtuikohan nyt jotain? No, kysymyksiä saa esittää

[111na]

Akvaarion koko, onko vedessä kloramiinia tai klooria, koko kalasto.

Ruokinta. Akvaarion perustaminen ja asuttaminen.

Neontetra on happamen veden laji. Myös humus tekisi vedestä luonnollisempaa.

[tiinu]

No oho, kalasto ja akvan koko tosiaan unohtuivat. Ei pitäisi kirjoitella tuollaisia aivotoimintaa vaativia juttuja noin aikaisin aamulla
Eli akvaarion koko on 200 litraa, kalastona 4 musta-aavetta (lisää on tuolossa nyt piakkoin), 4 täplämonnista (näitäkin tulee lisää kun kerkiän ostoksille), 3 täplänuolimonnia ja sitten nuo jäljelle jääneet 7 neontetraa.
Akvaario on ollut toiminnassa viime kesäkuusta, kypsytyks sujui kunnolla. Ruokin kaksi kertaa päivässä, ruokana tetra min ja tetra min pro, sekä seran perushiutaleet, pohjakaloille on tetran tabletteja. Pari kertaa viikossa tarjoan pakasteötököitä.
Klooria ei ole, tuosta toisesta en tiedä (en löytänyt vesilaitoksen sivuilta).

[111na]

Jos klooria ei sanota olevan, ei liene myöskään kloramiinia, joka on klooriyhdistettä, sidottua klooria. Mutta se kannattaisi todella tarkistaa - ei näistä vesiteknikoista todella aina tiedä. (jos on kurssilla sanottu ettei kloramiini ole haitallista) Lisäksi kysyminen on paikallaan jos vaikka tulvien johdosta on aineita lisätty.

Vastaan musta tuntuu periaatteella, huolimatta muotoilusta osittain väitteiksi:

Voisit alkaa turvesuodatukseen tai muuhun turpeen pieneen käyttöön. Kaikki lajisi viihtyvät erinomaisesti pehmeässä hiukan happamassa vedessä. Vedenvaihtoa kannattanee pienentää tällä kuormituksella, 1/3 kuulostaa paremmalta. (kunhan et ruoki ylenmäärin.. pohjatabletit ovat usein veden kuormittajia, kun niissä on tiiviisti iso määrä ruokaa ja vieläpä hukkaankin pöllyää paljon)

Taudeista en juurikaan tiedä, mutta oikeanlainen vesi niitäkin estää puhkeamasta.

Vedenvaihto voi tuoda myös ongelmia muutenkin kuin haitallisten aineitten muodossa, vesiarvojen äkillisenä muuttumisena. Tai juuri tuo humuksen puuttuminen vedestä (turpeessa on suojaaviakin aineita) ja hiukan korkea pH arvo kaloillesi tuo ilmiön jossa ehkä vasta lähellä seuraavaa vedenvaihtoa on tilanne jo vähän parempi. Vai muuttuuko pH vedenvaihtovälillä?

Ongelma ei itse asiassa ole liika vedenvaihto, vaan veden ominaisuudet. (Kun kerran kasvitkin kasvavat hyvin. )

Muuten, sitooko turve myös esim. kuparia? Sitten tuli myös mieleen että jotkut pakasteet, varsinkin surviaiset, voivat tuoda suolisto-ongelmia. Ne pitää sulattaa erikseen ja huuhdella, niin hieman vähenee niitten bakteeripitoisuus. (kuten myös fosfori) Sekään ei kyllä aina auta.

[tiinu]

Joo, olen joskus tuota turpeen käyttöä miettinytkin, täytyypä nyt sitten ryhtyä tuumasta toimeen. Ja vettä vaihdan siis vähän vähemmän. Kiitos avusta, katsellaan miten tässä käy.

[laarukka]

LIINA!!
jatkaisitko lisää noista pakastesurviaisista..millaisia ongelmia niistä voi koitua? luulin niiden pakastettuina olevan turvallisia..miten muu pakastettu kalaneväs?

[111na]

Jotain ihan vakavaakin kai. Suolitulehdus?

Jos joku tietävämpi näkisi ja vastaisi. Koska olen kuullut jopa ettei surviaisia pitäisi ensinkään antaa (mutta myös sellaista että kyseessä olivat tietyt lajit), olen järkeillyt yhden puolen asiasta mutuna näin: Surviaiset ovat hyvin helppoja pilaantumaan. Pakkasessakin tapahtuu muutoksia edelleen, puhumatta ajasta ennen sitä ja sulaessa. Bakteerit saattavat jopa vain hidastua pakkasessa ja se voi olla varsin hyvä säilytyskeino niille, eikä mikään tuhoamiskeino.

Taisipa surviaisiin liittyä osittain myös niiden happamuuden tuomaa ongelmaa. Kukahan osaisi kertoa, kuinka todella on?

Muihin pakasteisiin liittyvät ainakin pakasteiden yleiset ongelmat. Lämpötilan nousu jossain vaiheessa esimerkiksi. Pakastaminen ei ole mikään 'konservointikeino' - moni ruokakalakin säilyy hyvänä pakastimessa vain kolmisen kuukautta, ennen makuvirheitä.


Toivottavasti neontetroihinkin saadaan lisää ja parempia neuvoja!

[tiinu]

Here we go again. Eli taas on yksi ilmeisesti menossa. Ihan pyrstöllään hoippuu ympäri akvaariota... Olisi nyt vielä vähän kestänyt, kun viikonloppuna olisi tarkoitus viritellä tuonne hiilidioksidi-systeemi, ja sehän laskisi sitten tuota pH:ta. Vaikka turpeestahan täällä oli puhe, mutta kävisikös tuo noin? Samallahan saisi sitten kasvitkin ravinnetta.
Ja nämä "pakasteöttiäiset" mitä oon syöttänyt on olleet enimmäkseen itse pyydystettyjä hyttysentoukkia, varmasti kalattomasta lätäköstä.

[111na]

Kuolemat jatkuvat! Eikö kellään muulla ole arveluita, onko tuossa jokin tietty sairaus syynä?

Joko kysyit vedestä tarkemmin? Onko sielläpäin ollut märkää ja tulvia, kuten etelässä? Ovatko oireet mitenkään suhteessa tekemiisi vedenvaihtoihin? Ja miten se pH nyt sitten vaihteleekaan vedenvaihtovälillä, kuten jo kysyinkin? Korkea arvo ilmoittamasi jo kuitenkin on!

Kerro vielä loputkin tiedot akvaariostasi, pohjan laatu ja sen hoito ja muut siivoukset, mahdolliset lannoitteet, kiertääkö pintavesi ja lämpötilan vaihtelut vuorokaudessa, kansilasit tiiviisti liian tiiviisti, happea riittävästi..?

Kiljupullo antaa toki happoa veteen, mutta ei vaikuta muutoin samoin kuin turve humuksineen. Turve pehmentääkin vettä sitomalla itseensä mm. kalsiumia.

Seuraavasta taulukosta voit katsoa nykyisen hiilidioksidipitoisuuden KH:n ja pH:n avulla. http://satuj.aqua-web.org/CO2.php

[tiinu]

Soitin vesilaitokselle siitä kloramiinistä, ja sanoivat ettei ole. Tulvia ei ole ollut, eikä ilmeiseti muutakaan ihmeellistä.
En kyllä ole huomannut yhteyttä vedenvaihtoihin ja pH:kin pysyy samana koko ajan (mittailin sitä juuri vedenvaihdon jälkeen, sitten siinä viikolla ja vielä juuri ennen vedenvaihtoa). Joskus viime kesänä pH oli kyllä 6,8-7,0, mutta sitten se nousi noihin lukemiin ja on siinä pysynyt.

Pohjana on hiekka (nyt ei just tuu mieleen tarkkaa kokoa, mutta se optirockin vaalea hieno hiekka), siellä kierteisiä möyrimässä. Välillä olen sitä vähän pöyhäissyt, vaikuttaa toimivan moitteetta. Pohjassa on tetran initial sticksejä, niitä olen silloin tällöin lisäillyt kasvien juurien lähelle. Nestemäisenä lannoitteena on seran florena.
Pinta kiertää aikas reipaasti, suodattimen suihkuputki on laitettu sen tasolle. Lämpötilan vaihtelusta en vielä voi mennä ihan vannomaan, mutta samoissa lukemissa vaikuttaisi pysyvän.

Täytyy kuitenkin laittaa se kiljuviritelmä, nythän tuolla näyttäisi olevan liian vähän hiilidioksidia (mikäli tulkitsen taulukkoa oikein ).
Mutta jos tuota turvetta ajattelisi, niin se ei saisi tulla kauhean kalliiksi, ei tuota ylimääräistä rahaa ole liikaa... Saisiko sen suodattimeen laiteltua? Tai siis niin, miten olisi edullisinta ja kohtuu helppoa, etten onnistu sähläämään ....

[jarvij]

Neontetrojen suhteen sopii epäillä joko neontautia tai valeneontautia. Ilman mikroskooppia tosin asiasta ei varmuutta saa.
http://aquahoito.info/suomi/taudit/neontau.php
http://aquahoito.info/suomi/taudit/valeneon.php

[tiinu]

Kävin jo aikaisemminkin omatoimisesti tuolta sivuilta katselemassa noitakin tauteja, mutta neontetra- ja valeneontetrataudissa pitäisi siis värien haaleta. Näillä ei ole ollut sellaista, värit ovat pysyneet ennallaan.
Tämän hetkinen tapaus onkin sinnikkäämpi kuin edelliset, jotka ovat menneet päivässä-parissa ihan lopetuskuntoon. Tätä en vielä eilen raaskinut lopettaa, mutta ei se tuosta kuitenkaan taida parantua.

[Firedrago]

Pakko laittaa lisäkommenttia tähän vanhan aiheen perään.
Omat miljoonakalani käyttäytyvät samalla lailla kuin nuo tetrat. Neljä yhdeksästä olen jo menettänyt ja alan epäillä että kohta tuolla altaassa ei ole kuin neljä omppua.. Oireina pystyssä ja vinossa uintia, selkäranka vinossa ja jotkut eivät päässeet sukeltamaan (vika uimarakossa?) Yksi kuoli itsekseen yön aikana, muut olen lopettanut.

Allas 100l, pH 7,5 kH 5, eikä liuskatestin mukaan nitraatti/nitriitti ole kummatkaan koholla. Vedenvaihto 30% viikko, ruokana hiutale plus joskus tabletteja ompuille. Suodatin eheim sisäsuodatin, lämpö 25 astetta ja valoa klo 10-20.

Tauti iskee vain aikuisiin yksilöihin ja vain yhteen kerrallaan. Altaasta kuolleet aiemmin kaksi siniharjarapua (niistä erillinen keskustelu).

Keksikö aloittaja koskaan syytä noihin kuolemiin?

[Miss_Molton]

Ikävä mainostaa kalatuberkuloosia, mutta siinä ainakin on erittäin monenlaisa oireita. Omalla kohdallani sairaus iski miekkapyrstöparveen. Oireet miekkiksilläni sekä kroonisessa että akuutissa vaiheessa (yhteenveto keskusteltuani kalan avanneen tutkijan kanssa). Huom! Kalatuberkkeli voi olla myös varsin oireeton.

Krooninen: kala laihtuu, vaikka söisikin. Saattaa muuttua apaattiseksi. Lopulta kala saattaa vain riutua pois (tai lopetuskuntoon). Selkärangan vääntyminen on myös yksi oire. Kovahkosta vedestä pitävillä synnyttävillä hammaskarpeilla vääntyminen saattaa johtua myös liian pehmeästä vedestä.

Akuutti: kala turpoaa (nimenomaan edestä, sillä maksa on melko edessä) bakteeripesäkkeiden johdosta, vai miten se meni. Myös silmä/-t saattaa pullottaa. Uintivaikeuksia, myös kieppumista.

Sellaisia oireita on täällä havaittu. Seeprakalalla on seuranaan vielä 13 pehmeähkön veden sukupolven miekkiksiä kroonisessa tuberkkelissaan. Tiedän, ne pitäisi lopettaa. Seepriksen tuleva akva odottaa kansilaseja ja lisää seeproja...
Evira (tutkimus 39, 53 euroa) siis tutki ulkoisesti kroonisen miekkiksen. Vasta värjäyksissä ja leikenäytteissä paljastui akuutti kalatuberkuloosi. Ulkoisesti tehdyssä tutkimuksessa toteavat: kala on kauniin punainen. Värit ovat olleet normaalit kalojen oireiltua myös akuutissa vaiheessa.

Pöpöä ei tavallisen harrastan kannata alkaa lääkitsemään, sillä sekin vaatii yhdistelmäantibiootit nujertuakseen. Akvaariohygienia kannattaa pitää hyvänä, ja jos on haavoja tms. käsissään, voi suojautua kumihanskoin. Normaalisti kalatubi ei tunkeudu terveen ihon läpi. Ei paniikkia. Todennäköisemmin saat ihmistuberkuloositartunnan tai joudut kolariin kuin saat akvaarioharrastuksesta kalatuberkuloosin.

Tsemppiä!

Kalatuberkuloosista lisää: www.aquahoito.info ja sieltä kalatauteja ihmettelemään.

[Firedrago]

Millisteni oireet viittaisivat kovasti kyllä tuohon kalatubiin. Pitänee lukea onko siihen joitain karanteenisysteemeitä olemassa ja pitääkö vastaperustettu allas ajaa alas tai ehkä lopettaa kalojen pito ja siirtyä nilviäisaltaaseen. Harmittaa vaan kun on ihan uusi harrastus ja heti käy jotain tällaista.
Luulin ettei kaloilta tartu mitään ihmisiin eri ruumiinlämmön takia. Ainakin labrassa jossa joskus olin harjoittelussa viljelimme kaikki kalapöpöt 20 tai 30 asteen lämpötilassa.

[Miss_Molton]

Karanteenata kannattaa kotonakin. Jotkut lajit ovat herkempiä kalatubille kuin toiset (mainittiin mm. synnyttävät hammaskarpit, kuparitetrat ja musta-aavetetrat, sekä viimeisimpänä taitaa olla kääpiörihmakala). Joku kala saattaa kantaa tautia oireettomana koko pitkän ikänsä, jolloin se on saanut koteloitua bakteerin. Kuitenkin jokin muutos / stressi voi laukaista taudin puhkeamisen.

Kun kalatubi on kerran kotiutunut, niin kaikki pitäisi aloittaa alusta uusia hiekkoja ja vermeitä myöten ja desinfioida kaikki. Todennäköisesti se kuitenkin tulee uusien kalojen mukana, puhkeaminen on asia erikseen. Itselläni seeprakala ja partikset ovat oireettomia. Seepris odottaa seuraa, tulevaan kotiinsa kansilaseja ja että salamatkustajapoikaset kasvaisivat riittävästi.

Eviralta saamani lapun mukaan vähempiarvoinen parvi, josta diagnoosi on tehty, tulisi hävittää. Nehän tuottavat pöpöä jätöksissään jatkuvasti.

Todella harmillista, että olet saanut vitsauksen heti harrastuksen alussa. Yritän kuitenkin tsempata ja tukea. Kohtalotovereita on varmasti. Moni ei ehkä edes tiedä pöpöstä. Itse en aio akvaarioden kanssa heittää lusikkaa nurkkaan yhden bakun takia, vaikka 13 miekkistä pitääkin ottaa päiviltä.

Kalatuberkuloosi on lienee aiinut ihmiseen tarttuva kalojen sairaus. Harvoin se tarttuukaan ihmiseen juuri lämpötilaeron takia. Bakteeri viihtyy ja lisääntyy alhaisemmassa lämpötilassa kuin ihmisen ruumiilämpö. Yleensä tauti iskee ihmisellä ulkoraajaan, alkaa esim. sormesta tai varpaista (jaloissa Aasian kalanviljelylaitoksilla, sillä liikkuvat hoitoaltaiden tuntumassa avojaloin), koska esim. käsissä lämpötila on alhaisempi kuin vaikka sitten paidan alla.

Jos asia ehdottomasti vaivaa, niin Eviraan kannattaa ottaa yhteyttä, vaikka puhelimitse. Kalaa ei ole välttämätöntä tutkituttaa. Mutta niin. Ne kalat... Otan osaa ja tsemppiä erittäin paljon!

Putosin itekin kärryiltä, mitä kirjoitin...

[HomerXVI]

Tuosta PH lukemista vois sen verran sanoa että täällä tulee raanasta PH 8 ja pidetään tetroja (herkimpiäkin!) hyvällä menestyksellä ja usein mitään turve/humusuuteen käyttöä.Ymmärrän kyllä sen että nämä kalat elelee luonnostaan happamissa vesissä ja varmaan siellä parhaiten viihtyis mutta olis joskus mukava tietää ihan oikeasti mitä vahinkoa se näille kaloille aiheuttaa?

[Firedrago]

No kattelen nyt hetken tätä tilannetta ja toivon ettei noi lapset sairastu. Jos ne pysyy kunnossa ongelmia tulee vasta siinä vaiheessa kun haluaisin ottaa altaaseen uusia miljoonakaloja geeniperimää parantamaan ja sisäsiittoisuutta vähentämään.
Tiedättekö tarttuuko kalatubi rapuihin tai muihin ei-kaloihin? Jotain muutakin tuonne altaaseen olisi kiva laittaa omppujen ja millisten lisäksi mutta en haluaisi tartuttaa niihin samantien tubia.

[Miss_Molton]

Tietääkseni kalatuberkuloosi on vain kalojen (ja huono-onnisten ihmisten) vitsaus. Ei pitäisi myöskään tarttua ihmisestä toiseen.

pH-juttuun en oikein osaa vastata. Luultavasti turvehärdellit pehmentää ja hapantaa vettä, lisäksi tekevät vedestä "tummaa", millaista joidenkin fisujen elinaluilla vesi on. Vääränlainen vesi saattaa myös lyhentää kalan elinikää jopa merkittävästi. Eli mukailee elinympäristöä ja värit ovat voimakkaammat tms. Itellä ei oo ollu tetroja aikoihin. Eiköhän niille tärkeintä ole veden puhtaus ja pehmeys. Viljellytkin saattavat olla sopeutuvaisempia kuin luonnosta tuodut yksilöt. Tämä minun pH-selitys siis tietojen pohjalta kehiteltyä päättelyä.
Tulipahan taas.