Akvaariokompleksi - kuinka toteutetaan?

[C&C]

Pian on muutto edessä nyt minulla on unelmieni mahdollisuus saada takkahuoneeseen iso akvaarionurkkaus. Mutta kuinka se toteutetaan? Altaat jalustoineen toki teetätetään ammattilaisella, mutta huoneeseen sopisi siis tiiliseinää vasten noin neljä metriä, vähän reilu, akvaariota niin että niillä sisustettaisiin pimeä nurkkaus ja molemmille seinille tulisi allasta pari metriä. Mittojakaan ei ole sen kummemmin rajattu, eli siis korkeus, ja syvyys (takaseinästä etulasiin) ovat mietinnän alla, pituutta altaalle voisi tulla semmoinen 2-2,5m suuntaansa. Osistahan se on tehtävä, mutta mikä on järkevin tapa? Etenkin tuo kulma mietityttää...

Sitten olisi hakusessa myös suodatinvaihtoehdot, eli valutus- ja mattosuodattimista olen kuullut paljon mutta kokemusta niistä ei ole. Millaisen lamppusysteemit tuonne olisi järkevin viritellä? Entäs lämmitys? Vesi on keskikovaa ja sen mukaan pitää sitten kalastoa ruveta suunnittelemaan. Tähän laitetaan rahaa kiinni niin paljon, että haluan suunnitella kaiken paremmin kuin huolellisesti!

[111na]

Tuollainen 70-100 sentin etäisyys etulasista takalasiin olisi upean näköistä. Jos veden syvyyttä ei tarvitse ahmia, sen hoito olisi kuitenkin ihan helppoa. Riippuu paljon lajeista, minkä muotoinen olisi hyvä. Matalahko ja leveä allas olisi vain helppo valaista monimetallivaloilla ja isolle pohja-alalle sopisi paremmin virtaavaa kohtaa kuin tyventäkin ja monenmoista reviiriä.

Kuvana piirtyy mieleen yksi iso allas ja muutama huomattavasti pienempi kudetus, laji yms. tarpeisiin. Noin siis vain vaihtoehtona standardikokoisille akvaarioiden jonolle.

Kaikkein upein laaja-pohjainen allas olisi tietysti keskemmälle sijoitettuna, että sen ympäri voisi kulkea. Sellainen tietenkin ilman kansilaseja ja lämmöltään lähellä huoneenlämpöä. Siihen voisi yhdistää toiseen tasoon vaikka matalan kasvi- ja/tai suodatusaltaan, josta vesi solisee takaisin isoon.

Kalalajeja ja biotooppia voisi miettiä nimenomaan tässä vaiheessa.

[Mikael]

Tähän laitetaan rahaa kiinni niin paljon, että haluan suunnitella kaiken paremmin kuin huolellisesti!

Sitten vaan riutta-akvaario pystyyn. Tässä vähän malleja täältä Suomesta.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... askaval%2A

Tosin jo tuollainen esim. 1500-2000 litrainen L-mallin kokonaisuus ei ole aivan halpa. Mutta voin taata, että ihastelijoita löytyy aivan eri malliin kuin jos rakennat vastaavan kokoinen tai isomman makean veden purkin.

[111na]

Fiiliksenä tuossa visiossani on vesielementti, vesiluonto huoneessa, kuin Kaisaniemen talvipuutarhan lammikko jättiläislumpeineen. Siinä olisi hienot mahdollisuudet sekä kasvi- että kalaharrastuksen suuntaan, tekijöiden ja suuntautumisen mukaan.

Jos sisustussuunnittelijaksi ryhtyisin, kysyisin miksi toistaa akvaariossa huoneenkulman muotoa. Tilan voi käyttää monella tapaa ja yksi laittaa biljardipöydän, toinen jotakin muuta. (No tässä ehkä oli tuo asia jo selvä ja suunniteltu. )

Makeavesiakvaario tuossa laajuudessa olisi varsin originelli, mitä ei juuri näe kuvissa ja se toimisi matalammalla energiatasolla. Eikä hulluuden lajina yhtään hullumpi. Harrastamiselle se antaisi sekä huimia mahdollisuuksia että vapautta oman ajankäytön mukaan.

Puromainen juttu eri tason altaineen olisi myös tuohon tilaan aika hauska. Muuten en sitten oikein tiedä mitä haetaan. Valitaanko 'vesistön' olemus lähtökohdaksi vai jokin muu. Jalustat ja akvaarion muodot ovat kaikki ihan helppoja ratkaisuja eli mitä vain voi tehdä, kun vain tietäisi mitä tehdään.

Minkälaista kokemusta akvaarioista on ennestään? Onko jotain kaloja, kasveja tai vesityyppiä, jotka kiinnostavat? Vai onko talon sisustus lähtökohtana ja vesiluonnon tuominen kotiin? Kuinkahan lämmin siellä takkahuoneessa tulee olemaan? Kuka sitä kompleksia hoitaa ettei siitä tule pahempaakin kompleksia? Oikeastaan parhaiten nämä kysymykset kiteytyvät kysyttäessä miksi, mitä ja kenelle?

[C&C]

Juu, eli siis tällä hetkellä rivitalosta löytyy 350-litrainen seura-akvaario ja pikkuinen 72-litrainen miljoonakalapurkki. Nämä altaat jäävät muuton myötä edelleen meille, mutta siirtyvät pienempiin tiloihin eli toinen yläkerran aulaan ja toinen luultavasti kirjastoon. Akvaarioita on talossa ollut kymmenkunta vuotta, mutta varsinaisesta harrastamisesta en puhuisi kuin puolelta ajalta... Joka tapauksessa siis intohimoinen akvaristi alan olla joten intoa riittää ja tietoa karttuu.

Mitään erityistä kiinnostuksenkohdetta ei ole - itse asiassa en ole vielä löytänyt mitään mistä EN pitäisi. No, ehkäpä mitään kultakala- ja/tai karppiallasta en tässä hae mutta lammikosta pihalle haaveilen kyllä. Eli siis värejä ja rehevyyttä, sitä haluan. Riutta-akvaariot ovat enemmän kuin upeita, kävin niitä huokaillen ihastelemassa mutta tietoa niistä ei ole nimeksikään. Siksi en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Haluaisin tästä allaskompeksista yhtenäisen kokonaisuuden vaikka siellä lasiseiniä välissä olisikin. Kudetus- ja lääkintäakvat kuvittelisin pystyväni sijoittamaan toisaalle. Se, miksi allas on suunnitteilla juuri tuohon nurkkaan johtuu siitä, että suuren huoneen keskelle mies aikoo itsepäisesti hilata minkäpäs muunkaan kuin juuri sen biljardipöydän. Altaiden eteen jäisi kuitenkin mukavasti tilaa pienelle oleskeluryhmälle ja voisi kuvitella, että paikasta tulee perheemme suosituin oleskelupaikka monestakin syystä.

Siis hulluudesta on todellakin kysymys. Tuota purojuttua mietin ja kuulostaa kiehtovalta, haluaisin siitä lisää tietoa eli kuinka sen voisi toteuttaa yms. Haaveilen myös kannettomista isoista altaista, joista kasvit kuten kultaköynnös kiipeävät seinää pitkin...

[Mikael]

Riutta-akvaariot ovat enemmän kuin upeita, kävin niitä huokaillen ihastelemassa mutta tietoa niistä ei ole nimeksikään. Siksi en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Vuoden alussa saatavilla 150 sivuinen opus riutta-akvaarion perustamisesta ja suomenkielellä. Ota yhteyttä.

[depeche]

En ole ihan varma mitä tuolla purosysteemillä nyt tarkoitettiin, mutta siitä tulee mieleen altaamme lapsuudessani, joka oli rakennettu niin että siinä yhdistyi 3 eri kokoista allasta (joita siis yhdisti aina yksi seinä). Altaat olivat kaikki eri kokoisia, porrastetusti. Ne olivat päältä avoimia, ja kahden suuremman reunassa oli viisto lasi suunnattuna alempaan altaaseen.

Alimmassa altaassa oli suodatin, jonka ulostulo johdettiin ylimpään, niin että vesi lorisi pitkän vaakasuoraan, hiukan vedenpinnan yläpuolelle asennetun putken pienistä vieretysten poratuista rei-istä. Ja samaa tahtia sen ylimmän altaan tiettyyn rajaan noussut vesi laski kauniina leveänä "purona" aina alempaan altaaseen, ja taas keskimmäisestä kaikkein alimpaan.

Oli erittäin toimiva kokonaisuus -ja kaunis! Varmasti toteutan itse vielä joskus toisen samanlaisen.

[C&C]

Kuulostaa hienolta, sillä rakastan virtaavan veden ääntä. Mutta myös monimutkaiselta...

Olen tässä pohdiskellut, että jos altaat koostuvat esimerkiksi kolmesta palasta (sivut ja kulma) niin kuinka virtaus ja suodatus olisi mahdollista toteuttaa?

Riutta-akvaariot ovat kerrassaan upeita. Voiko sellaisen tehdä esimerkiksi tavallisesti akvaariosta (vaikka tuosta 350-litraisesta pytystä tai miksei suuremmastakin) vai pitääkö olla jotenkin erilainen allas?

Ja se, mikä piti vielä kysäistä oli tuo jalustaongelma, sillä kyseessä on 1800-luvulla rakennettu talo, jossa on upea kokopuulattia vinoine epätasaisine lautoineen joita en tasan raaski hävittää - kuinka menetellä akvaarion kanssa? Akvaarion alusta pitää varmasti vahvistaa ja samallahan sen voinee suoristaa...?

[Maisu]

Riutta-akvaariot ovat kerrassaan upeita. Voiko sellaisen tehdä esimerkiksi tavallisesti akvaariosta (vaikka tuosta 350-litraisesta pytystä tai miksei suuremmastakin) vai pitääkö olla jotenkin erilainen allas?

Riutta-altaina suositaan kokolasialtaita, eli sellaisia joissa ei ole kehyksiä sillä suola ruostuttaa. Tuon kokoiselle kannattaa jo laittaa ala-allaskin, jonka rakennetta kannattaa kysellä merivesiosastolla, ja itse pääakvaarioon tarvitaan porattu, suunnilleen ison kolikon kokoinen reikä pohjaan jos ala-allas on tulossa. Ala-allashan jää melkolailla piiloon joten sen voi näppärämpi kasata itsekin jos itseluottamusta riittää.

[tikkuhirviö]

Tuli ehkä pikkuisen höpö ajatus mieleen, mutta varmaan kannattaa jättää tarpeeksi tilaa sen biljerdipöydän ja altaan välille, sillä itse olen ainakin onnistunut sinkoamaan niitä kivikovia palloja parinkin metrin päähän pöydästä. Ajattelin vain mitä tapahtuu, kun biljardipallo osuu akvaarioon. Tietysti, jos huone on tarpeeksi iso tai jos kaikki pelaajat ovat kovin ammattimaisia mitään ongelmaa ei ole.

[Mikael]

Tuli ehkä pikkuisen höpö ajatus mieleen, mutta varmaan kannattaa jättää tarpeeksi tilaa sen biljerdipöydän ja altaan välille, sillä itse olen ainakin onnistunut sinkoamaan niitä kivikovia palloja ...

Luulen, että normaalikokoisen kasipöydän ympärille tarvotaan aika reilusti tilaa jotta pystyy joka paikasta lyömääm häiriöttä - 50 neliötä on rajoilla ja snooker-pöytä sitten tarvitsee...

[C&C]

Jep, eli siis tilaa jää ja on tarkoituskin jättää ihan reilusti näiden kahden välille. Huone itsessään on tavallaan L:n muotoinen kohtuuttoman suuri tila, jossa biljardipöytä (hieman normimittaista kasipöyrää sirompi versio tietääkseni, mutta iso silti) sijoitetaan toiseen 'sakaraan' ja tämä akvanurkkaus jää toiseen. Vielä on mietinnän alla paljon asioita, mutta tämä on todennäköisin viahtoehto.

Ja edelleen otetaan lisää vinkkejä, ideoita ja neuvoja vastaan. Etenkin altaiden kokojen suhteen ja samoin alustan. Terkniikastakaan ei ole vielä hajuakaan, sen vain olen kuullut että ulkosuodattimilla tuota ei kannata lähteä pyörittämään. Pitäneekö paikkansa?

[Jani]

C&C kirjoitti:

Terkniikastakaan ei ole vielä hajuakaan, sen vain olen kuullut että ulkosuodattimilla tuota ei kannata lähteä pyörittämään. Pitäneekö paikkansa?

Hmmm...miksei? Kuka tuommoista on sanonut? Pari kappaletta EHEIM 2260 tai uutta 2080 tekisi jo kummasti terää. Siihen vielä yhdistäisi valutussuodattimen ja integroisi UV suodatuksen (esim valutussuodattimen alimpaan lootaan), niin olisi suodatus enemmän kuin kunnossa.

Valutuksen on tosin todettu huonontavan kasvien elinoloja, sillä kasvien ravinteet menevät väärään muotoon valutussuodattimen käsittelyssä. Vaatimattomat lajit kuten vallisneria ja viuhkalehti varmaan menestysivät kunhan valoa on riittävästi. Ja sitähän taas saat monimetalleilla.

[jarvij]

Ja sitten on mattosuodatinvaihtoehtoja jo melkoinen valikoima. Sellaisen kerran asennettuaan, sen voi monasti unohtaa vuosiksi. Minkäänlaista huoltoa se ei normaalisti vaadi.

Mattosuodatin ei aiheuta toimenpiteitä edes sähkökatkojen yhteydessä. Myös vesivahingot ovat poissuljettu mahdollisuus, koska koko suodatin on akvaarion sisällä

Poikkeus: isot puuplekot, jotka tukkivat maton puujauholla. Myös kovin hieno pohjahiekka saattaa pöllytä mattoon.

[C&C]

Mitä enemmän tietoa, sitä monimutkaisemmaksi kaikki muuttuu...

Eli siis jos lähdetään siitä, että allaskompleksi koostuu kolmesta altaasta: kaksi suorakaidetta (n. 200*?*?) ja yksi kulmapala. Ensimmäinen ongelma tuleekin siinä millainen kulmapala tuohon olisi järkevää laittaa. Siis ensinnäkin siltä kannalta, että siitä ei tulisi liian pientä kaloille ja toiseksi niin, että sen saisi hoidettua kunnolla. Vai olisiko järkevämpi tehdä yksi suorakaideallas ja yksi L:n muotoinen?

Sitten tosiaan nuo mitat... Kovinkaan leveää en altaasta siksi halua, että yltäisin vaivattomasti hoitamaan myös takaosaa. Mutta mitä se käytännössä on, 60cm? 70cm? Korkeus lienee maksimissaan tuossa 60cm:n tienoilla...? Eniten kyllä mietityttää tuo kulma.

Ja näihin pitäisi sitten rakentaa tekniikka. Minulla on tällä hetkellä tuossa altaassani hiekkapohja ja olen kovin tykästynyt siihen. Mattosuodatinko ei sovi hiekkapohjalle? Tai siis paremminkin, mikä on hiekan jyväkoon raja milloin mattosuodatin vielä toimii...? Haluaisin altaisiin runsaasti kasveja ja tuuheita sellaisia - myös niin, että kansilaseja ei olisi lainkaan ja kasvit kasvaisivat myös altaan ulkopuolella. Torpedoiko tämä idean valutussuodattimesta? Mikä ihme on UV-suodatus?

Valaisinpuoli onkin sitten asia erikseen... Onko jossakin tietoa noista monimetallivalaisimista, eivät ole tuttuja minulle? Tai siis mistä sitä tietoa löytyisi? Haaveilisin tuon loisteputkihökötyksen tilalle jotakin, joka voisi olla hieman ylempänä altaasta eli siis roikkumassa altaan päällä. Onko tällainen edes teoriassa mahdollista?

Se, että sähkökatkot eivät hankaloittaisi elämää akvaarion osalta olisi enemmän kuin hieno juttu, sillä keskellä ei-mitään nuo korjaukset kestävät.

[jarvij]

Mattosuodatin toimii millaisen hiekan kanssa tahansa. Ongelma on se, miten kalat sitä pöllyttävät.
Vai eivätkö pöllytä lainkaan. Pienet kalat ja runsaasti kasveja, ei takuulla ole ongelma mattosuodattimen kanssa.

Paras kulmaan lienee 5-kulmainen, jossa suora etulasi. L-muotoinen on toki tehtävissä, mutta tuo sisäkulma pohjassa saattaa olla herkkä säröytymään. Ainakin se on vaikea leikata paksusta lasista.

Voisihan tuon nurkan jättää vaikka tyhjäksi tai pistää sinne huonekasveja ruukkuun yms.

[Huhtis]

Kyselin tossa viime kesänä(?) Porin Akvaariokeskuksesta L:n muotoista allasta, tosin vain n.1m mittaisilla sakaroilla. Sen luvattiin kyllä onnistuvan, kunhan pohjaan saa jostain 15mm lasia. hintaa tietysti tuli hulppeasti, ja päätinkin sitten loppuviimeks unohtaa idean ja keksittyä oottamaan aikaa rahakkaampaa...


Mutta soittele Poriin ja kysele mitä ne sanoo noin isosta altaasta.

[jarvij]

Toisaalta, jos noista akvaarioista tekee puolisuunnikkaan muotoiset, eli nurkassa akvaarioiden pääty on 45 asteen kulmassa ulospäin. Ne siis yhdessä täyttävät tuon kulman.
Tästä on lisäetuna ettei tuota päätyä näy lainkaan, ja akvaariot voi sisustaa ikäänkuin nurkan ohi jatkuviksi.

[Mja]

Toisaalta, jos ajatellaan että joskus tulevaisuudessa tulee tarve hankkiutua eroon noista altaista (vaikkapa suurempien tieltä), niin puolisuunnikasta voi olla aika hankala myydä.

Mutta voihan tuon toteuttaa niin että tehdään kaksi "tavallista" allasta, toinen vaikkapa 60 x 60 x 200 ja toinen 60 x 60 x 140. Pidenpi laitetaan nurkkaan, ja lyhyempi siten että sen pääty tulee toisen etulasin reunaan. Näin saadaan L-mallinen 200 x 200 paketti.

[111na]

Se puromainen oli juuri kuten esitettiinkin mielessäni eri tason altaina, joissa on väylät veden valua alempaan, aina 'oikean' puron tekemiseen saakka matalaan pitkään altaaseen.

Tokihan syvätkin altaat voivat olla eri tasoilla niin että niissä on yhteinen vesi. Tasoerojen ei tarvitse olla kuin muutama sentti, isompi isoilla pumpuilla ja pienempi pienillä.

Jos laitetaan kaksi isoa allasta, niin kulmaan voi laittaa kolmannen, vaikka päälle jolloin isojen päätyyn jää hämärä luola mitä päällä oleva allas varjostaa ja jo tällä saat kaippaamasi veden solinan. Tai että kulmassa oleva allas on suunnilleen kuution muotoinen, mutta hieman ylempänä reunoiltaan, jolloin siihen voidaan sijoittaa vaikka ne matot ja isoihin altaisiin vain sopivan suuret pumput mekaanisine esisuodatuksineen. Pumput pumppaisivat kulma-altaaseen veden eivätkä matotkaan tarvitsisi muuta tekniikkaa toimiakseen. Vesi valuisi kahdelta puolin takaisin suuriin altaisiin.

Harrastusta rajoittavana tekijänä (jos ei sitä jo näe hyvänä näin isossa systeemissä) on yhteinen vesi, jos haluaakin kahdenlaista vesityyppiä ja tietenkin tautienkin leviäminen koko systeemiin niin sattuessa. Kasvien ajautuminen tukkimaan valuvaa vettä pitää erityisesti estää ja valutuskohdat on suunniteltava niin että alimman kohdan kuitenkin tukkeutuessa löytyy edelleen paikkaa veden valua muualle kuin lattialle.

Tuollaiseen voisi jo perustettaessa rakentaa lattialle matalareunaisen altaan mikä olisi viemäröity, vaikka olisi minkälainen akvaario. Myöskin voi kiinnittää huomiota veden lämpötilaan (kalalajit), koska avonaisen altaan pitäminen paljoakaan siihen lämmittämättä asettuvaa lämpöä ylempänä ei ole järkevää myöskään veden haihtumisen vuoksi, saatikka suuritehoisten lämmittimien takia. Ellei sitten taas rakenna hirmuista ilmastointia, mikä ei liene sopivaa vanhan talon arvolle eikä tyylille. Että ei vain homehdu sitten paikat.

Lattialle kannattaa tehdä alunperin jokin ratkaisu akvaarionurkkaan, missä roiskeet eivät ole niin haitaksi. Vähintään ettei vesi pääse suoraan eristeisiin. Mallia voi ottaa vaikka puuveneistä saumauksineen ja läpikotaisine pellavaöljykyllästämisineen. Liuotteeton pellava-kiinanpuuöljylakka, Le Tonkinous, sopii öljytyn pintakäsittelyyn. Vinkkinä puuvene.net keskustelu.

Ihan ideoiksi vain. Puron voisi tehdä niinkin, että yksi altaista olisi matala puroallas ja tietenkin kaloillakin olisi pääsy vaihtamaan allasta joko siihen matalaan ja hyvään virtaukseen tai syvään ja isoon lampeen mielihalujensa mukaan.

[Tiitu]

Tällaisesta olen minäkin unelmoinut ja ehkäpä sen vielä toteutankin, kunhan parkettimme ensin menee tarpeeksi huonoon kuntoon, että sen voi vaihtaa vaikka laatoitukseen. No, on muitakin syitä (perheemme naisvalta), joka vaatii myös muutaman vuoden odotuksen.

Tällainen iso akvaario pitää rakentaa paikanpäällä. Petri on luvannut tulla tekemään, kunhan aika on kypsä. Hintaahan tuolle tietenkin tulee jonkin verran, mutta sen voi puolittaa, kunhan ei halua mitään erkkereitä tai muita erikoisia malleja. Akvaariokeskuksesta saat nopeasti hinta-arvion: http://www.akvaariokeskus.com/.

Hmm, mitähän kaloja tänne voisi sopia? :
http://photos.mongabay.com/en/349Takashi.htm
http://www.malawicichlidhomepage.com/aq ... ter_1.html
http://groups.msn.com/TheSharkTank/shoebox.msnw
http://www.seasl.org/memberPage.php?mem ... 0Carpenter
http://www.seaplace.org/gallery/Zilla-III?page=3

Onnea projektille!

---------------------

Lasia paljon kevyempi ja kestävämpi vaihtoehto on tehdä akvaarion takaseinät ja pohja solumuovista (tai vaikka vesivanerista), jos vain liimaus onnistuu, eivätkä plekot järsi muovia aikaa myöten. Pioneerihenkeä tosin tarvitaan, mutta uskon ettei lasi todellakaan ole paras eikä viimeinen sana allastekniikassa! :

"Finnfoamin solurakenne on täysin yhtenäinen ja suljettu läpi koko levyn. Levyssä on yhtenäinen tiivis pinta, joka hylkii vettä. 28 vuorokauden upotuskokeissa on todettu, että vettä imeytyy vain levyn sahattujen pintaosien soluihin (solukoko 0,05-0,1mm).

Ydinosan veden imeytyvyys on sama kuin puhtaan polystyreenin eli vain 0,1% tilavuudesta. Tämä on todettu myös pitkäaikaisilla upotusjäädytyskokeilla. Koe kuvaa parhaiten routaeristeen todellisia käyttöolosuhteita.

Finnfoam, jonka solurakenne on suljettu, yhtenäinen ja diffuusiotiivis toimii luonnollisesti myös höyrynsulkuna. Finnfoam levyjä ei tarvitse työmaalla tai kuljetuksessa suojata erikseen kosteutta ja pakkasta vastaan."

---

Kyselin asiasta taannoin ja tässä on muita lainauksia yhteystietoineen viestinvaihdostamme:

... Jo pelkästään hinnan puolesta tämä olisi mullistus akvaarioalalla - keveydestä ja särkymättömistä seinistä puhumattakaan! Myös lämmöneristys on tärkeä ominaisuus, silloin kun veden lämpötila on pidettävä huonelämpöä korkeampana tai matalampana.

... Finnfoamia ei voi valaa, se on aina levymäinen tuote. Siihen tarttuu lujasti kiinni esim. polyuretaanikaksikomponettiliima. Finnfoamin puristuslujuus riittää varmasti, mutta ilman tukia taivutuslujuus ei välttämättä riitä suuriin akvaarioihin ja levy saattaa pyrkiä taipumaan. Finnfoam ei läpäise vettä, joten sen puolesta se sopii kyseiseen tarkoitukseen. Suosittelen kyllä kokeilemaan todella isoa allasta ensin ulkona siten, että altaan korkeus on ainakin kaksi kertaa korkeampi kuin suunniteltu sisäkäyttöön tarkoitettu akvaario, jotta saadaan kaksi kertaa suurempi veden paine, kuin normaalitilanteessa. Jos rakenne kestää tämän ilman ongelmia, voit harkita sisäallasta.

... Jännevälin kasvattaminen suureksi vaatii tukirakenteita. Taivutuslujuus kasvaa mielettömästi, jos Finnfoam pinnoitetaan esimerkiksi lasikuidulla + epoksihartsi, sillä tällöin taivutuslujuus riippuu pintamateriaalien vetolujuudesta, ydinaineen puristuslujuudesta sekä pinnoitteen ja Finnfoamin tartuntalujuudesta. Elementti jossa Finnfoamin (96 mm) molemmille puolille on liimattu ohut pelti, kestää taivutusta yli tuhat kiloa, kun jänneväli on 4 m ja leveys 1.2m!

... Lasikuitua on käytetty paljon akvaariotaustamaisemissa ja tekokivissä, joten siitä ei liene haittaa kaloille. Epoksista en tiedä. Paras tietenkin olisi, jos ainakin pienissä, parisataa litraisissa Finnfoam-akvaarioissa pärjättäisin ilman mitään tukia. Lasisiin akvaarioihin on myös hyvin vaikea tehdä jälkikäteen läpivientejä päinvastoin kuin Finnfoamiin.

Lasi eivätkä muutkaan materiaalit taida olla parempia miltään ominaisuuksiltaan (mukaanlukien hinta!) muuten kuin siellä, missä tarvitaan läpinäkyvyyttä!

Keskustelijana noin vuosi sitten oli lisäkseni Henri Nieminen, Finnfoam Oy [mailto:henri.nieminen@finnfoam.fi]
http://www.finnfoam.com
http://www.finnfoam.com/index.php?hidde ... catlist_16
http://www.finnfoam.com/index.php?hidde ... catlist_16
http://www.finnfoam.com/index.php?hidde ... catlist_16
http://www.finnfoam.com/index.php?hidde ... catlist_16

Finnfoamista tehtyjä vedenpitäviä sovelluksia:
http://www.tekniikanmaailma.fi/arkisto/ ... &id=589497
http://www.finnfoam.com/index.php?hidde ... catlist_16

[C&C]

Mitä altaan materiaaliin tulee, kallistun varmaankin lasin puolelle ihan ulkonäöllisistä syistä. Mielestäni lasiallas on kaunis!

Nyt mietinnän alla on taso jonka päälle allaskompleksi laitetaan. Alumiini- tai muukaan putkikehikko ei houkuttele ulkonäöllisistä syistä ja siksi toiseksi haluaisin piilottaa kaiken tekniikan ja tarvikkeen allaskaappiin. Mutta millainen ovellinen hyllykkö tms. a) kestää tuollaisen painon, b) on hyvän näköinen (tukirakenteista huolimatta) ja c) olisi mahdollista säätää niin, että vanha vino lattia ei haittaisi. Vai onko tällaista olemassakaan?

[jarvij]

Täyspuinen vaikka teetetty kaapisto. Itsekantavana ja paikoilleen asennettuna kestää varmasti

[C&C]

Hmm... Juuri tuollaisesta mittojen mukaan kaapistosta haaveilen ja varmaankin puusepät tietävät kuinka hyvin se pitää tukea...? Entäs sitten lattian epätasaisuudet - antaako tuollainen massiivinen rakennelma ne anteeksi? Onko styroksi paras vaihtoehto altaan ja kaapiston väliin?

[Mikael]

Suunnittelemasi altaan koko on sellainen, että ehkä kannattaisi keskustella jalustan tekemisestä esim. vaikkapa paikallisen ammattikoulun kanssa. Puusepällä teetättäessä hinta jalustalle tulee sitä luokkaa, että oksat pois. Perusajatus tietysti saisi olla mielessä kun esittää asiansa.
Muuten, nuo puusepät osaavat tehdä hyvin piirustusten ja ideoiden mukaan mutta ei ole lainkaan varmaa, että he osaavat lujuuslaskennan.

Säätöjalat ovat ehdoton edellytys epätasaisella lattialla. Rautakaupasta ostettavia jalkoja voidaan helposti muuttaa 5-10 enemmän kantaviksi. Näille kaupasta ostettaville 'perusjaloille' luvataan hämmästyttävän pieni kuormitus.