Jättimääriä nitraattia ja kasveista

[Roni]

Uusi allas on kypsyttelyn loppuvaiheessa ja olen nyt kolmena päivänä vaihtanut n. 75 % vedestä. (Vaihdoin pohjasoran hiekaksi kahdessa erässä.) Nitraattitesti on seitsemännestä päivästä lähtien näyttänyt yli 40 mg/l, ja vieläkin näiden vedenvaihtojen jälkeen Seran testi muuttuu kirkkaanpunaiseksi. Testasin varmuuden vuoksi kraanavedellä, siinä näytti puhdasta nollaa.

Ammoniumia olen laittanut kaikkiaan 28 ml, vesilitroja altaassa on n. 180. Missä suhteessa ammonium muuttuu nitraatiksi, siis että tuleeko nitraattia miten moninkertaisesti ammoniummäärään nähden? No, nyt kattellaan mitä pohjamateriaalin vaihto on tehny bakteerimäärälle ja sitten vaihdellaan lisää vettä...

Kasveja mulla on muutama (ilmeisesti, kauppias ei tienny nimeä) isorasvalehti, 1 jättivesitähdikki ja cryptocoryne wendtii "Tropica". Mikähän tämän viimeksimainitun suomenkielinen nimi on? Miten paljon kasveja ootte ostanu akvaariota perustaessanne? En oikein tiedä että mitä tonne lisäisin ja kuinka paljon; mitä tahtia ne leviää ja kasvaa.

Mutta allas on kyllä paljon komiamman näkönen mustan hiekkapohjan kanssa, vaikkei siellä paljoo muuta ookaan! Pesu-urakka kannatti...

[fisunen]

Kasveja ostin alkuunsa 12 kpl. 3 kääpiömiekkalehteä, 2 anubias joku ja loput oli täysin tuntemattomia. Kypsyttelyn aikana ostin vielä yhden vaillisnerian. Kasvit ovat kypsyttelyn alusta asti olleet akvassa. Litroja altaassa on 140.

[111na]

Ammoniumista syntyy molekyylipainon mukaan nitraattia 3,44 kertaisesti, joten 10 mg/l tulee 34 mg/l. Eli pitää muuta ensin annostelusi milligrammoiksi litraa kohden ja sitten kertoa.

Missä vaiheessa olet pohjan vaihtanut? Eikö kyseessä olekaan uuden altaan kypsyttely?

Kyllähän niitä kasveja saa olla pohja täynnä, jos valokin on voimakas ja lannoitetta piisaa. Pintakasvitkin ovat mukavia, koska varjostavat ja ovat nopeita leviämään.

[Roni]

Juu, kyseessä on uusi allas ja sen kypsytys. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa siihen hiekkapohja, mutta kauppias vakuutteli soran olevan paljon parempi ratkaisu ja antoi sitä kaupan päälle parikymmentä kiloa, joten laitoin sen ensin pohjalle. Pari viikkoa sitä katseltuani ja Aqua-webiä luettuani en kuitenkaan keksinyt mitään syytä sille miksen voisi pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa, joten vaihdoin soran hiekkaan kahdessa osassa eilen ja tänään.

Kasveista kyselen siksi, kun en oikein tiedä miten paljon niitä kannattaa ostaa, esim että miten nopeasti nuo jo olemassa olevat leviävät ja täyttävät allasta. Kannattaako allas siis ostaa heti täyteen vai ostaa vain muutama ja odotella leviämistä? Olen ajatellut paria tetraparvea, monnisparvea ja partamonnia, tetrat vissiin tykkäisivät kun olisi tiheitä puskia myöskin. Näillä kasveilla akvaario näyttää aika tyhjältä... On siellä yksi kanto ja saviruukkukin, mutta tyhjää on silti.

[111na]

Näitä joka akvan rikkaruohoja saa lisättyä nopeasti myös: vesirutto, intianvesitähdikki, salvinia, pistia - ja nopeimmin se käy kun antaa kaikkien kellua pinnalla istuttamatta. Jotta löytyy ravinteiden ottajaa myös eikä levälle jää niin tilaakaan alun epävakaisessa tilanteessa.

[111na]

Pitäisikö olla enemmän kasveja jo alkuun, riippuu mitä haluat. Mutta koska ilmeisesti haluat rehevän kasvuston, pitäisi sitten kysellä valon perään ja lannoitteiden, Nitraatti on vain yksi päärävinne ja sellaiseksi voisi kutsua myös hiilidioksidia. Yhtälailla tärkeää on makroravinteiden saatavuus, joita tavalliset akvaariokasvilannoitteet sisältävät eli niitä kaikkia tunnettuja "hivenaineita". Lannoitteita tulee toki kalanruuastakin ja yhtälailla jo kunkin talousvesi sisältää omanlaisensa kombinaation joitain klasvien tarvitsemia aineita.

Jos valo on tavallinen eli suhteellisen heikko, voivat muutkin kasvun osatekijät olla (ja pitääkin olla) alhaisella tasolla. Kasvua määrää minimikasvutekijä, kokonaisuuden heikoin lenkki. Yliannos tai puute jostakin taas voi tuoda vaikkapa yllättävän hyvän levänkasvun kasvien kustannuksella.

Mainitsemani pistia ja salvinia ovat kelluvia pintakasveja, mutta siis vesiruttoa ja intianvesitähdikkiäkin voi kasvattaa vapaana kellumassa. Se voi olla alussa erinomainen tapa ja siinä pinnalla ne saavat parhaiten valoa.

Monia kasveja voi lisätä pistokkaista, senkuin napsaisee pisimmän pään tai sivuhaaran poikki. Intianvesitähdikki ja argentiinanvesirutto ovat tässä suhteessa todella hyviä lisääntymään - pieni pätkä kasvia riittää.

Toisaalta voi käydä niinkin, että noperakasvuiset lajit ottavat ravinteet hitaampien jäädessä jalkoihin. Paljaat alueet pohjalla voimakkaassa valossa kuitenkin ovat kuin magneetteja levälle, joista tosin viherlevälajit ovat ennemmin hyvän merkki kuin ongelman. Viherlevä on kuin kasvi monessa suhteessa.

[Roni]

Valaistuksena on altaan mukana seuranneet Sylvanian Daylight 30 W ja Warm White 30 W. Riittäneekö tuo, vai pitäisikö vaihtaa? Kasveja ei tosiaan vielä ole paljoa, mutta toivottavasti pian on.

Lannoitteeksi laitoin kasvien istutuksen yhteydessä Seran Florenette A -tabuja, muuta lannoitusta en ole laittanut.

Rasvalehti näköjään lisääntyy myös kivasti pistokkaista. Pitää käydä etsimässä noita muita nopeita ja helppoja kun pääsen käymään akvakaupassa.

Kiitos!

[kirjoplaty]

Älkää unohtako konnanputkea. Minulla on CO2- lannoitus, nitraattia(ei muuta lannoitusta vielä) sekä 30 W valoa ja se kasvi kasvaa ihan hullun lailla, se on nyt ollut suunnilleen altaassani kaksi viikkoa ja moneen otteeseen olen sitä pätkinyt kun kasvaa niin nopeasti ja saavuttaa vedenpinnan. Aikamoinen viidakko tuolla kohta on, mutta mitä viidakompi, sen parempi!