Bakteeriymppi merestä

[111na]

Miten mahtaa olla, jos jättäisin pesemättä ainakin osan hiekasta jota toin tänään merenrannalta. Tarvitsenko muuta ymppiä uuden akvaarion kalattomaan kypsytykseen ja voisiko tulla mukana tauteja?

Olisin taipuvainen ajattelemaan, että taudit olisivat tyystin toiset trooppisessa ympäristössä kuin Suomessa.

Ympin toimivuutta voin toki kokeilla, mutta entäpä kutsumattomat vieraat? (Kotiloita ainakin näin.)

[Kaizu]

Olen kuvitellut että murtovedessä nitrifikaation hoitavat muut bakteerilajikkeet kuin suolattomassa.

[111na]

Olen kuvitellut että murtovedessä nitrifikaation hoitavat muut bakteerilajikkeet kuin suolattomassa.

Jaa, mutta onko faktaa? Kysehän on todella pienestä suolapitoisuudesta.

Murtovesiakvaarion bakteereista oli meri-murtovesipuolella hiljattain juttua. Muistelisin ettei ymppiä käytetty, vaan suolaa pikkuhiljaa alettiin lisäämään kypsään makea-akvaarioon. Bakteerikanta kenties muuttui hieman toisenlaiseksi... pitääkin tarkistaa millaisista suolapitoisuuksista siinä puhuttiin.

[Kaizu]

Jaa, mutta onko faktaa?

Allekirjoitukseni vastatkoon tähän: "There are no facts, only interpretations."

[111na]

Hyvä. Tämäkin toi nuo arvelut esiin: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=30215

Se ympistä, mutta entäpä ne vaarat? Toiseen akvaarioon pesin samaa hiekkaa vain kevyesti. Samantien voisi jättää pesemättä...

Voinko jättää pesemättä?

[minä]

Miten mahtaa olla, jos jättäisin pesemättä ainakin osan hiekasta jota toin tänään merenrannalta. Tarvitsenko muuta ymppiä uuden akvaarion kalattomaan kypsytykseen ja voisiko tulla mukana tauteja? Ympin toimivuutta voin toki kokeilla, mutta entäpä kutsumattomat vieraat? (Kotiloita ainakin näin.)

Jos ajatuksena on, että tuon hiekan mukana saisi toimivaa bakteerikantaa niin varmastikin vaatii sen saman suolapitoisuuden. Miksei tuotakin voisi kokeilla? Jos aikaisemmin olet samaa hiekkaa käyttänyt ja vain vähän huuhtonut eikä ole tauteja tullut niin tuskinpa niitä nytkään tulee. Noita kotiloita jäin miettimään, että jos meinaat oloja muuttaa eriksi mitä siellä merenrannalla on niin voi olla etteivät ne selviä. Mitä kotiloita ne ovat?
En muista nyt missä, mutta jossakin kerrottiin että ainakin makeanveden kotiloita suola polttaa.

En tosiaan aiheesta sen enempää tiedä, ainakin puffer foorumilla useasti kehoitetaan muuttamaan suolapitoisuutta vain n. 0.002 viikossa, jotta bakteerikanta kerkeää kehittymään. Sitä miksi näin on niin ei ole sielläkään selitetty. Jollakulla liian nopea muutos oli aiheuttanut samennusta.

Minä sanoisin, että jätä pesemättä, testaa ja seuraa sekä kerro kuinka kävi.

[111na]

Minä sanoisin, että jätä pesemättä, testaa ja seuraa sekä kerro kuinka kävi.

Hauskaa että ideaani rohkaistaan. Tässä pesuvimmaisessa kulttuurissa viehättäisi vastapainoksi pieneliömaailman saaminen samalla. Jää siitä sitten henkiin mitä jää.

Kotilot ovat mitä ilmeisemmin lampikotiloita eli suipposarvia. http://www.aqua-web.org/users/satuj/kotilot.php#lima

[jarvij]

Kyllä minä ottaisin murtoveteen bakteeriympin merestä. Aika , jonka ympin bakteeristo ammoniumin ja kalanruoan avulla kasvaisi, riittää tappamaan mahdolliset kalaloiset.

Sama myös hiekkarannan hiekkaa. Ei sitäkään pesemättä kala-akvaarioon, mutta kuumalla vedellä huuhdottuna jo, ja vielä jos sen kanssa odottelee viikon pari, niin eipä juuri kalaloisia enää ole.

Kannattaa tutustua kalaloisiin ja niiden elinkiertoihin, jotta oppii niitä välttämään.

[111na]

Suomen luonnosta tulevista kalaloisista en löytänyt juttua!

Mutta siis rohkaisua tuli siis järveltäkin merelle päin?

Kyse on kuitenkin makeasta vedestä ja kypsytysaika jää nähtäväksi. Haluaisin kokeilla ilman muuta ymppiä, niin tiedämme enemmän.

[jarvij]

Monet kalaloiset, varsinkin yksisoluiset ovat kosmopoliitteja. Itse olen ollut selvittämässä pohjoisessa Luirojoen kalakuolemaa joskus vuosia sitten. Varsinkin särjissä oli todella paha valkopikkutauti. Eivät siis ole ainakaan kaikki kalataudit yksinomaan trooppisia. Ilmeisesti kulkevat paikasta toiseen mm. vesilintujen höyhenpeitteessä.

Leikkeessä on valkopilkkutautiloisio Luirojoen kalakuolemanäytteestä sivullani:
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/pilktau.php
Huomaa U:n muotoinen macronucleus.
Edit: korjaus makronucleus.

[111na]

Kaunis kuva! Noistakin mahdollisista vieraista tulisi vain bakteerien ruokaa. (Tai ainakin pilkkutaudista. Google ei tuntenut yhtään suomenkielistä sivua macronucleus-haulla.)

Kidusmadoista katselin että ovat useimmiten lajispesifejä. Arvaan ettei varmaa vastausta voi antaa, mutta onko jokin ikävämpi loinen, minkä olisi mahdollista selviytyä kalattomasta vaiheesta. Voimme ajatella rihmamaista levää ja joitain pieniä vesikasveja joita voisin laittaa mukaan, sekä kotiloita ja tietysti kaikkea mikä pikkukivissä pinnalla elää.


.. ja nyt pesemään sitä osaa hiekasta, minkä hain jo kuukausi sitten..

[rain-]

Ai niin, niistä kotiloista. Juttelin joskus sedän kanssa joka tutkii meikäläisiä kotiloita, mutta ei kotiloitten itsensä vuoksi vaan kalatautien kantajina. Mutta eipä mikään ole varmaa ja jos yrittäisi olla tuomatta pöpöjä altaaseensa niin paras olisi pitää se tyhjänä ja käyttää autoklaavissa säännöllisesti

[jarvij]

Kerran joku ATK-kouluttaja töissä vielä ollessani lupasi kaljan, jos joku keksii sanan, jota Google ei löydä. Nyt siis olisin tuolla saanut jo toisen. Se ensimmäinen tuli silloin Chilodonella-sanalla, mutta eipä tulisi enää.

Tuli muuten typo tuohon makronucleus-sanaan. Ja siinä olisi se kaljakin jäänyt saamatta!
makro ja mikro.

[111na]

Mainiota. Nyt näytetään kieltä maailman desinfioijille ja kaiken maailman autoklaaneille. Ja klaaveille.

Ja seuraukset kiltisti kärsitään tai nautitaan. Vai onko se väärin tulevia kaloja kohtaan...


Veto olisi sitten voitettu ainakin suomenkielellä: Hakusi "makronucleus" ei vastaa yhtään dokumenttia valitsemallasi kielellä.

[jarvij]

Google kyllä tuolla hakusanalla löytää, ja tänään en tuota vetoa enää voitttaisi, sillä kielirajoitteisia emme tuolloinkaan olleet.
Viitisen kymmentä sivua ainakin löytyi; tässä ensimmäinen:
http://www.uni-kl.de/FB-Biologie/AG-Sch ... ramec.html

[111na]

Ja löytää toki myös macronucleus -haulla hyvin. Tuli vain niin erikoissanastoa vierailla kielillä, ettei oikein saanut käsitystä mistä on kyse. Siis noin suoraan, mutta tokihan sanakirjan kanssa selvittäen se siitä aukenisi. Nyt ei vain ole sellainen hetki, vaan on uusi akvaario ja mattosuodatin melkein valmis!

Tuli makronucleus tai ei, kaikki ovat tervetulleita! Henkiparannetaan ne pahat sitten pois.

[jarvij]

Selvennetään:
nucleus on tuma siis solun tuma
Valkopilkkutautiloisella on sekä puolikaaren muotoinen makrotuma että pallomaisempi mikrotuma.
Jotta semmoista tällä kertaa.

[111na]

Puolikaaret ja pallot ehdottomasti mukaan! Hirvensarvet ja hapot kaikki on pöydällä koreasti ja niitä riittää! Käännetään vielä radio uudelle asemalle, rap rap, rappenroll alkaa!

*Sekos*

[111na]

Olen nähnyt kivien mukana tulleita kotiloita nyt. Eilen ensimmäisen kerran, pari pientä. Katselin että oliko toinen vahingoittunut, kun siltä roikkui niinkuin pienen pieni riekale kyljellään, ihmeen pitkä ja ohut vain , että tuli heti mieleen jokin mato.

Äsken sitten näin vapaassa vedessä ajelehtuvan kiemurtelevan madon! Voi yökkä sentään, kun heti vielä Googlella löysin tällaisen perään: http://www.abo.fi/instut/fisk/Fin/Paras ... stomum.htm

En käsitä mikä muukaan se voisi olla, pituus on 2-3 mm, paksuus hyvin vähän ja ehkä jonkinlaisen paksunnoksen toisessa päässä havaitsin. Linkissä sanotaan että ne parveilevat kotiloista ulos lämpiminä kesäpäivinä.... bingo! Banga bongo.

Pitää kai vain toivoa, että joka ikinen ymmärtää lähteä nyt etsimään sitä kalaansa, jonka silmään sen täytyy ehtiä verenkierron kautta vuorokaudessa. Jee jee.

Tuo mainittu vuorokausi taisi tarkoittaa aikaa ihon läpi tunkeutumisesta silmään. Kuinkahan kauan ne voivat vedessä kalaa etsiä?

"Lämpiminä kesäpäivinä cerkaria-toukkia parveilee kotiloista veteen." Ovatkohan nuo sentään noin isoja kuin mitä näin?

----

Lisäystä:

Kiemurtelijoita otin vesitilkkaseen lasiin illalla ja ne ovat vieläkin hengissä. Ei kai nuo silmään menevät madot ole noin isoja tässä vaiheessa sentään?

Sain niitä kiinni kun ne tulivat valoa kohti pintaan, mutta virtakin niitä liikutti ja kovin menestyksekkäältä uimiselta kiemurtelu ei vaikuta. Kuitenkin vaikutti kuin ne olisivat päässeet pintaa kohti niin halutessaan.

Suurimmat yksilöt ovat kolme millimetriä pitkiä ja pienimmät puolitoista. Ne ovat suhteellisen tasapaksuja, vaikkakin pää on paksumpi ja se on myös tummempi. Kermanvärisiä ovat muuten, mutta osalla näkyy sisällänsä tummia kohtia kuin madon suolessa olisi täytettä tai sitten poikasia.

Ohenevasta häntäpäästä erotin sivuille haarautuvat hyvin ohuet huitulat. Pään vieressä, oikeastaan kaulassa tai hartioilla, sikäli kuin madolla sellaista on, on myös jonkinlaiset kätöset tai sukaset, koukut.

Kaikki ulokkeet ovat kovin pieniä ja lyhyitä joten ulkomuoto on hyvinkin vain 'mato'.


(Alkuosa illalla lähetetty, nyt nostan tämän poistamalla ja lähettämällä uudelleen.)


-----

Vielä yksi: Niin näin ihmeellisen kiitäjän myös illalla. Ehkä puolen millimetrin kokoinen pallo ui pohjalta pintaan ihmeellisellä nopeudella. Ehdin nähdä sillä ohuen pyrstön, siimähännän, ennen kuin se katosi löytämättömiin. Kokoonsa nähden se liikkui kyllä tuhatta ja sataa. Olisiko sekunnin tai puolitoista kestänyt matka pinnalle.

[jarvij]

Mikäli käytössäsi on kamera, voisit ehkä ottaa noista kuvan, niin saattaisin kyetä jopa tunnistamaan.

[111na]

Kysyn yv:llä myös, voinko lähettää mitä sain aikaan. Lähemmäs en pääse, mutta kuva on näinkin iso: 2,18 Mt (2 295 071 tavua) ja näkee siitä sen mitä silminkin ja ehkä enemmän. Puuttuu vielä kuvankäsittelyohjelma, niin en saa pakattuakaan. jpeg kuitenkin.

[jarvij]

Katsotaan kuvasta sitten, josko rajaan, pienennän ja panen esille.

[111na]

9 megan sähköpostin laitoin, kun kolme ruutua oli valittava matojen muuttuvaisen olemuksen vuoksi. Saan kuvaan vain kuuden sentin levyisen palasen todellisuutta lähimmillään ja onhan se kuva kokonaisena suhteellisen tarkka, mutta suurentamalla ei häävi varmasti ole.


Edit: Postit kulkevat ja hyönteisentoukkaan osuivat vahvimmat epäilyt. Vähän surviaistahan ne muistuttavat jaokkeineen. Seurailenpa mitä niistä tulee vai ovatko ihan pökerryksissä radikaalista ympäristön muutoksesta. Kiitos avusta.


Edit2. Otsikon mukaan tuli toimittua. Osan karkeammasta hiekasta jätin pesemättä ja kaikki kivet. Mukana siirtyi jonkin verran viherlevää ja pikkuruisia kasvejakin olen bongaillut. Mutta ei riittänyt tutkijanluonne alkuunkaan, vaan laitoin hyvän multaympin jo vuorokauden kuluttua. Oma etu ajoi tutkimuksen edelle.

Nyt viisi vuorokautta aloituksesta on nitriitti hyvässä nousussa (äsken 1,6, eilen 0,5) ja nitraattia muodostuu tasaisesti vähän (nyt 6, alussa 3).

Kuitenkin jotakin tiedonmurusta tuli vuorokaudessakin. ( Nitriittitestinä on Tetran testi ja siinä on mielstäni hyvää tarkkuutta huolimatta niukasta värikartasta. Pienissä lukemissa se on luettavissa hyvin tarkasti. ) Muistiinpanoista:


aloitus maanantai 25.10 klo 16

C-vitamiinia
1 ml hirvensarvensuolaa
kalanruokaa
ymppinä sora ja kivet merestä

Klo 20

nitriitti 0,3+
toinen tabletti kalanruokaa

klo 22

pH 7,5
nitraatti 3

1. päivä klo 10

nitriitti <0,3 (kirkas keltainen eli 0)
kalanruokaa kolmas

klo 13.30

matomultaa
kalanruokaa
oksat likoamaan

Nähdään nitriitin nousu - mitä ilmeisemmin kloramiinista kotoisin - c-vitamiinin vaikutuksesta. Kloramiinia on vesijohdossa noin 0,6 mg/l.
Nitriitti myös laski nopeasti ja tähän ei voine olla muuta selitystä kuin typpibakteeritoiminta.

'Matomulta' on isosta kukkaruukusta, missä valkomatoja. Ja 1. päivä on toinen päivä eli aloitus on päivä 0.

[jarvij]

Jeps, kuvat katsoin ja rajasin. Kovasti ovat pienten sääskentoukkien kaltaisia. Voisin kuvat tännekin laittaa, mutta ei niistä paljon muuta irti saa.

[111na]

Olisihan se kiva nähdä ensimmäinen oma kuva täällä vaikka onkin valokuvauksen näkökulmasta tuollainen tekninen kuvaus ja tekniikkaongelmiakin, kuten aina selitellä pitää.

Kuvaus ylhäältä alaspäin, vesilasin pohjalla senttimetrin syvyisesti vettä, lasi valkoisen paperin päällä, jossa tussilla piirrettynä viivoitin skaalaksi: merkit sentin välein. Valona salamavalo suoraan alhaalta parin sentin vahvuiseen styroksiin, jonka päällä siis tuo paperi ja lasi.

Kiitos jo etukäteen, jos onnistuu. Kiitos sittenkin jos ei! Pääsen itse tekemään kuvia loppuun asti ihan pian, tiedä vaikka huomenna jo.