Onko mitään ideaa laittaa akvaarion taustaksi peiliä?
Onko jotain kalalajeja jotka sekoaa tms.
Altaana 200l.
Peili?
Valvoja: Moderaattorit
Serkun akvassa (n. 128 L) on peili taustana. Kalat ei ole seonnut tai mitenkään häiriintyneet peilistä.
Kaloina on mustatetroja, keltabarbeja, yksinäiseksi jäänyt saksipyrstö-vanhus, partis ja 2 kärsänuoliaista.
Sielä se ainakin toimii hyvin, ja akva näyttää isommalta.
En ole ainakaan kuullut että joku laji sekoaisi, mutta mistäs sitä ikinä tietää.
No ehkä taistelukala ei siitä välttämättä pidä..
Kaloina on mustatetroja, keltabarbeja, yksinäiseksi jäänyt saksipyrstö-vanhus, partis ja 2 kärsänuoliaista.
Sielä se ainakin toimii hyvin, ja akva näyttää isommalta.
En ole ainakaan kuullut että joku laji sekoaisi, mutta mistäs sitä ikinä tietää.

No ehkä taistelukala ei siitä välttämättä pidä..
Life is just a big illusion, and we all believe in it...
Laitoin aikoinaan tyhjään nurkkaan kummallekin seinälle 2 m korkeat peilit tarkoituksena tehdä kukkanurkkaus. Olin nähnyt sellaisen eräällä messuilla ja näin sai kukkamäärän moninkeraistettua.
En ehtinyt kuitenkaan laittaa nurkkaan kukkia vaan sijoitin sinne kulma-akvaarion joka on 20 cm irti seinistä (peileistä). Noin 400 litrainen näyttää aika muhkealta ja katsottavia 'kuvakulmia' on tosi monia. Akvaarion sivuille ja takaosaan näkee seisomalla akvaarion edessä. Huikea ero verrattuna onko peilit seinillä vai ei.
En ehtinyt kuitenkaan laittaa nurkkaan kukkia vaan sijoitin sinne kulma-akvaarion joka on 20 cm irti seinistä (peileistä). Noin 400 litrainen näyttää aika muhkealta ja katsottavia 'kuvakulmia' on tosi monia. Akvaarion sivuille ja takaosaan näkee seisomalla akvaarion edessä. Huikea ero verrattuna onko peilit seinillä vai ei.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Kokeilisin peiliä ensin, sillä jotkut kalat voivat reagoida peilikuvaansa.
Joitakin reviirikaloja varmasti häiritsee jos rauhanhäiritsijä ei käyttäydy
kuten kuuluu eli pakene tai anna periksi. Voittaahan peikuva ei yksin voi.
Kokeilisin peiliä ensin, sillä jotkut kalat voivat reagoida peilikuvaansa.
Joitakin reviirikaloja varmasti häiritsee jos rauhanhäiritsijä ei käyttäydy
kuten kuuluu eli pakene tai anna periksi. Voittaahan peikuva ei yksin voi.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Onko kellään kokemuksia peilien, tai muiden hyvin valoa heijastavien taustaratkaisujen käytöstä kasveille tulevan valon lisääjänä? Mun akvassa ei pieni lisä tekisi ollenkaan pahaa, mutta mieluummin ottaisin aluksi käyttöön sen minkä nykyisestä valaisimesta pystyy. Tällä hetkellä menee melkoisesti valoa "hukkaan" kun akvassa ei ole mitään taustapahvia mikä heijastaisi. Itse olen harkinnut esim. lasikuulapuhaltamalla himmennettyä peiliä. Omaa naamaani kun en viitseisi akvaariossa katsella... Himmennetyllä pinnalla ei kaiketi pitäisi tulla ongelmia kalojenkaan kanssa.
coeliac disease
Vähän teoreettisemmin tarkasteltuna väittäisin, että peilistä ei välttämättä ole niin paljon hyötyä valon lisäämisessä kuin mitä voisi ajatella.
Olettaen, että akvaariolasin taitekerroin on 1,52, veden 1,33 ja ilman 1. Valo tulee vedestä lasiin, jonka toisella puolella on ilmaa. (Ja olettaen, etten laskenut väärin.) Tällöin lasi-ilma rajapinnassa tapahtuvan kokonaisheijastuksen takia 49 astetta ja sitä suuremmassa kulmassa lasin normaaliin nähden tuleva valo heijastuu joka tapauksessa takaisin akvaarioon.
(Tätä pitää muuten testata taskulampulla, kun pääsen kotiin
)
Toisin sanoen, jos loisteputki on lähellä etu tai takareunaa tai valaisin roikkuu vähintään parinkymmenen senttimetrin korkeudella akvaarion pinnasta, altaaseen kerran tullut valo ei karkaa käytännössä lainkaan altaan ulkopuolelle. Keskellä akvaarion päällä olevasta putkesta valoa pääsee ulos noin akvaarion yläosasta puoleen väliin asti ja puolivälin alapuolelta valo heijastuu takaisin altaaseen.
Pelistä olisi lisähyötyä vain melko suoraan lasia päin osuvan valon palauttamisessa akvaarioon. Tällaista valoa on etureunassa olevasta loisteputkesta takareunaan asti päässyt valo, mutta sen valon määrä ei ole suuri, jos lampussa on heijastin tai jos akvaariossa on vähänkin enemmän korkeita kasveja.
Lisäksi pitää vielä huomioida, että vedessä ja rajapinnoissta tapahtuu häviöitä, ja peilin kautta kulkeva valo joutuu kulkemaan vedessä aika pitkän matkan ja lisäksi ylittämään muutaman ylimääräisen rajapinnan
Olettaen, että akvaariolasin taitekerroin on 1,52, veden 1,33 ja ilman 1. Valo tulee vedestä lasiin, jonka toisella puolella on ilmaa. (Ja olettaen, etten laskenut väärin.) Tällöin lasi-ilma rajapinnassa tapahtuvan kokonaisheijastuksen takia 49 astetta ja sitä suuremmassa kulmassa lasin normaaliin nähden tuleva valo heijastuu joka tapauksessa takaisin akvaarioon.
(Tätä pitää muuten testata taskulampulla, kun pääsen kotiin

Toisin sanoen, jos loisteputki on lähellä etu tai takareunaa tai valaisin roikkuu vähintään parinkymmenen senttimetrin korkeudella akvaarion pinnasta, altaaseen kerran tullut valo ei karkaa käytännössä lainkaan altaan ulkopuolelle. Keskellä akvaarion päällä olevasta putkesta valoa pääsee ulos noin akvaarion yläosasta puoleen väliin asti ja puolivälin alapuolelta valo heijastuu takaisin altaaseen.
Pelistä olisi lisähyötyä vain melko suoraan lasia päin osuvan valon palauttamisessa akvaarioon. Tällaista valoa on etureunassa olevasta loisteputkesta takareunaan asti päässyt valo, mutta sen valon määrä ei ole suuri, jos lampussa on heijastin tai jos akvaariossa on vähänkin enemmän korkeita kasveja.
Lisäksi pitää vielä huomioida, että vedessä ja rajapinnoissta tapahtuu häviöitä, ja peilin kautta kulkeva valo joutuu kulkemaan vedessä aika pitkän matkan ja lisäksi ylittämään muutaman ylimääräisen rajapinnan