Markku Varjon opit vanhentuneet?

[PimpBot9000]

Hankin tässä juuri 200 litraisen akvaation. Viimeksi olen akvaariota harrastanut kakarana yli 10 vuotta sitten ja silloin akvaristin perustietopaketti na toimi Markku Varjon elävä akvaario -teos.

Kysyisinkin siis, onko Markku Varjon opit vanhentuneet kymmenessä vuodessa pahastikin? Olen jonkin verran seurannut keskusteluja tällä palstalla ja suurin poikkeama Markun opeista näyttää olevan se, että Markku suosittelee vaihtamaan 1/4-1/5 vedestä kerran parissa viikossa.

Täällä taas tuntuu olevan vallalla trendi, että vedestä tulee vaihtaa lähestulkoon puolet joka viikko, joka tuntuu minusta kyllä uskomattomalta.
Mihin tässä enää uskoa?

Jos viitsitte, suositelkaa sopiva vedenvaihtotahti akvaariooni. Kaloja ei tällähetkellä ole kuin 10 kardinaalitetraa, kasveja akvaario tursuaa (kasvien ostossa karkasi ehkä mopo hieman käsistä, akvaarion tulee mielestäni näyttää pöheiköltä).

[memma]

Vastaus: kyllä ovat. Erityisesti Varjon akvaarion "kypsytys", vedenvaihtorutiinit ja kalalajien minimiallaskoot sekä kalatiheydet ovat taaksejäänyttä elämää. Onneksi.

Vedenvaihtorutiini riippuu kalastosta ym. Nitraattitestillä näet milloin vettäsi on parasta vaihtaa.

[JustinSan]

Moni varmaan tykkäisi tuomita suunnilleen kaiken Varjon ikinä kirjoittaman täysin vanhentuneena roskana jossa ei ole faktan faktaa, mutta kyllä sieltä vielä ihan validejakin juttuja löytyy. Mutta ihan omaa järkeä ja tervettä kritiikkiä käyttäen kannattaa mitä tahansa tietoa käsitellä

Idea jokaviikkoisissa vedenvaihdoissa on se, että pidetään akvaarion vesi mahdollisimman lähellä hanavettä siten, että vedenvaihtojen yhteydessä vesiparametrit eivät pääse muuttumaan liian radikaalisti, ts. vesi pyritään pitämään "tasalaatuisena".
Mutta uskoisin, että noin vähäisellä kalastolla 1/3 / viikossa tai kahdessa riittää aivan mainiosti. (tosin kardinaalit eivät varmasti pistäisi seuraakaan pahekseen )
Muttasiis kalaston ja olosuhteiden mukaan, järkeä käyttäen. Unohdetaan ne kivitauluihin hakatut universaalit ohjeet

[memma]

Moni varmaan tykkäisi tuomita suunnilleen kaiken Varjon ikinä kirjoittaman täysin vanhentuneena roskana jossa ei ole faktan faktaa, mutta kyllä sieltä vielä ihan validejakin juttuja löytyy.

Juu, itsellänikin opus löytyy hyllystä eikä se ihan mahdottoman huono ole vieläkään (aikanaanhan se oli suorastaan uraauurtava). -Kunhan osaa käyttää suodattimia lukiessaan

[jarvij]

Erinomaisen hyvä ja kattava teos edelleen, mutta tietyiltä osin vanhentunut. Se on sekä luonnollista että tyypillistä tietokirjoille.
Kalojen nimistö muuttuu, tieto niiden käyttäytymisestä ja elinvaatimuksista kasvaa. Kalojen tilantarve kasvaa kun niitä ja niiden käyttäytymistä opitaan tuntemaan.

Tieto kalojen vesivaatimuksista lisääntyy jne...
Toki tekniikkakin kehittyy.

[seia]

Miekin ihmettelin JustinSanen näkemystä että mahdollisimman lähellä hanavettä. Mahdollisimman lähellä sitä vettä mitä on tarkoitus, millä konsteilla se sitten sinne ikinä saadaankaan (helpointa tietty jos haluttu vesi == hanavesi), sanoisin minä. Yhtälailla siis kuitenkin mieluummin usein ja vähemmän vedenvaihtoa kuin harvemmin ja enemmän.

Meillä kotona hanasta tulee pH 7.5 ja ylettömän pehmeää vettä, oletan että se putoaa tuonne kuuden ja seiskan välille ihan hiilidioksidilannoituksella (selviää n. vuorakauden kuluttua) enkä turveuutteita siis tältä kantilta tarvitsisi.

[JustinSan]

Miekin ihmettelin JustinSanen näkemystä että mahdollisimman lähellä hanavettä. Mahdollisimman lähellä sitä vettä mitä on tarkoitus, millä konsteilla se sitten sinne ikinä saadaankaan (helpointa tietty jos haluttu vesi == hanavesi), sanoisin minä. Yhtälailla siis kuitenkin mieluummin usein ja vähemmän vedenvaihtoa kuin harvemmin ja enemmän.

Vedessä on kyllä muitakin muuttujia kun pelkästään nämä yleisimmät pH:t ja kovuudet. Kärjistäen sanottuna, pidemmällä aikavälillä veteen muodostuu muitakin yhdisteitä ja olemassaolevat muuttuvat. Säännöllisillä ja usein suoritetuilla vedenvaihdoilla nämä muuttujat pysyvät siis tasalaatuisina. Joku näistä enemmän tietävä ja ymmärtävä voinee jatkaa sitten tästä.

Luonnollisesti vettä vaihtaessa pH:t ja kovuudet tulisi säätä kalastolle sopivaksi, mutta silti on hyvä ottaa lähtökohdaksi hanavesi siinä mielessä, että monelta vaivalta ja harmilta säästyy jos valitsee suoraan hanaveteen (pH ja kovuudet) sopivia lajeja.


Noista kirjoista sen verran, että itselläni on joku opus 80-luvulta jossa Markku Varjo on toiminut suomentajana, alkuperäinen kirjoittaja oli muistaakseni saksalainen. Kirjan nimeä en tähän hätään valitettavasti muista, mutta voin tarkistaa sen jahka täältä töistä kotiudun. Itse kirjasta tosiaan sen verran, että pidän sitä edelleen erittäin pätevänä teoksena sillä se käsittelee varsin laajaa aluetta sisältäen mm. taksonomian perusteet, yleistä tietoa vesistöjen ekologiasta, vesikemiasta, biotoopeista ym. Löytyypä siellä myös rakennusohjeita akvaarioille

Kirjasta löytyy lyhyehköjä lajikuvauksia ja paljon kuvia monista niin makean-, murto - kuin merivedenkin kaloista, joskin näissä tiedoissa on omia pikkuvirheitään, tieteelliset nimet ovat monin paikoin vanhentuineita ym. Monet kirjassa esitellyt kalat ovat varsin harvinaisia, ainakin nykyään.

Ihan pätevä teos jota tulee vieläkin varsin ahkerasti käytettyä.

[EDIT] (kirja on mitä luultavammin Hunnam, Peter: Akvaariotieto (1991), täytyypi tarkastaa kun menen kotiin)

[jartzu65]

Noista kirjoista sen verran, että itselläni on joku opus 80-luvulta jossa Markku Varjo on toiminut suomentajana, alkuperäinen kirjoittaja oli muistaakseni saksalainen. Kirjan nimeä en tähän hätään valitettavasti muista, mutta voin tarkistaa sen jahka täältä töistä kotiudun. Itse kirjasta tosiaan sen verran, että pidän sitä edelleen erittäin pätevänä teoksena sillä se käsittelee varsin laajaa aluetta sisältäen mm. taksonomian perusteet, yleistä tietoa vesistöjen ekologiasta, vesikemiasta, biotoopeista ym. Löytyypä siellä myös rakennusohjeita akvaarioille

Kirjasta löytyy lyhyehköjä lajikuvauksia ja paljon kuvia monista niin makean-, murto - kuin merivedenkin kaloista, joskin näissä tiedoissa on omia pikkuvirheitään, tieteelliset nimet ovat monin paikoin vanhentuineita ym. Monet kirjassa esitellyt kalat ovat varsin harvinaisia, ainakin nykyään.

Ihan pätevä teos jota tulee vieläkin varsin ahkerasti käytettyä.

[EDIT] (kirja on mitä luultavammin Hunnam, Peter: Akvaariotieto (1991), täytyypi tarkastaa kun menen kotiin)

Joo, kyseessä on WSOY;n kustantama teos Akvaariotieto:

Peter Hunnam, Annabel Milne-Peter Stebbing

Valokuvat: Jan-Eric Larsson
Suomennos: Markku Varjo- Seppo Lahti

Minunkin mielestä yksi parhaita akvaarioihin liittyvistä teoksista, tosin tekniikoissa on menty eteenpäin, erityisesti merivesipuolen tietämys on muuttunut radikaalisti noista päivintä.

Mutta jos jossakin kirjakaupassa tai divarissa sattuu silmään,niin ehdottomasti ostamisen arvoinen teos

[Adrianna]

Aika moni on ihmetellyt Varjon oppeja siitä, minkä verran kalaa voi altaaseen laittaa. Minusta varjon opit ovat ihan jees parvikalojen määrille, kun taasen isoille kaloille hän suosittaa välillä aika ikäviä "sellejä". Minä henk.koht. tykkään siitä kun pikkutilliäiset vilistää menemään, ruoka-ajan kuhina on huippua! Oma altaani on vähän niini ja näin sen kalastomäärän suhteen, siksipä 40-50% vedenvaihdot viikottain. Osa kaloistani on myös superherkkiä nitriitille (purppurasateenkaaret).

Mielestäni markku varjo on edellen nro 1. mitä kalakirjallisuuteen tulee. Sain synttärilahjaksi Varjon suomentaman Suuri Akvaariokirja (Toinen alkup.kirjoittaja Mary Bailey?) ja huomasin, että ulkomaanelävien asimerkkialtaista otetut kuvat olivat kamalia! Yksi tätä, toinen tota... Erääsä altaassa pieniä ahvenia, kahdenkokoisia rihmakaloja, pirusti tetroja ja yksi stressi-ruskea purppurasattari! En tykännyt.

[Tiinanen]

Jaoin veden happamoittamis- ja kypsyttämisjutut tänne.

[KtMan]

Mielestäni markku varjo on edellen nro 1. mitä kalakirjallisuuteen tulee. Sain synttärilahjaksi Varjon suomentaman Suuri Akvaariokirja (Toinen alkup.kirjoittaja Mary Bailey?) ja huomasin, että ulkomaanelävien asimerkkialtaista otetut kuvat olivat kamalia! Yksi tätä, toinen tota... Erääsä altaassa pieniä ahvenia, kahdenkokoisia rihmakaloja, pirusti tetroja ja yksi stressi-ruskea purppurasattari! En tykännyt.

Minumpa mielestäni juuri tuo kirjasi on paras suomenkielelle käännetty teos. En aivan kaikkea allekirjoita mitä kirjassa ohjeistetaan, mutta eniten siitä löytyy faktaa kilpailijoihin nähden, ensimmäisen painoksen kuvista en tiedä, mutta toisen painoksen yli 700 kuvasta en nyt hirveästi moittimista löydä.
T:Krisse