Plekojen lisääntyminen akvaariossa?

[Marianne]

Hei!

Haaveilen hankkivani jonain päivänä jonkun "hienomman" plekon 240-litraiseen altaaseeni. Surffasin täällä A-W:ssä ja muuallakin yrittäen tutustua plekoihin. Mietin sitä miten muutamassa vuodessa plekoista on juttua "joka paikassa". (Huom, sain ekan altaani 15 vuotta sitten...)

Kiinnostaisi tietää, ovatko akvaarioissa pidettävät plekot yleisesti luonnosta pyydettyjä? Miten suhtaudutte sellaisten hankintaan?

Seepraplekon kalliista hinnasta on ainakin ollut paljon puhetta. Käsitinkö ihan väärin, että hinta johtuu nimenomaan luonnosta pyytämisen haasteellisuudesta?

Onko plekoja saatu lisääntymään akvaarioissa? Onko mahdotonta hankkia viljelty pleko, mieluiten kotimainen?

Pohdiskellaan!

[Cofu]

Jopas pistit pähkinän... Noh, oma tietoisuuteni pitää sisällään käsitteen että melkein kaikki lajit pyydetään luonnosta. Plekot ovat tuleet aika hiljattaen ja rytinällä akvaarioharrastajien altaisiin, kiinnostus ei siis ollut ehkä niin kova vielä 15 vuotta sitten joten tieto on ollut mitättömämpää.

Mitä korkeampi hinta, sen vaikeampi pyydystää/viljellä ja sitä varmemmin luonnosta, näin minä ainakin olettaisin. Yksi onnellinen aw:läinen (nimeä en muista) sai seepransa kutemaan, eli se ei ole mahdotonta mutta työlästä ja aika onnen kauppaa, ja vaikka olisikin jopa kotimaisia yksilöitä, hinta tuskin kovasti tippuu. Ne poikaset menivät ainakin kuumille kiville ja jonouslistatkin taitavat olla aika pitkät. Moni siis mieluiten haluaisi kasvatettuja, mahdollisuudet ovat vain pienet.

Ainut varma viljelty ja kotimainen pleko taitaa olla partamonni .

*sammakot saa sitten taas korjata ja sivistää minuakin samalla *

[maketzu]

On noita varmaan monikin yrittänyt kudettaa.

Seepraplekon lisäksi olen lukenut, että ainakin verkkopiikkiplekoa, L-114, on kutenut Suomessa.

Olisikin hyvä saada jonkunlaista listaa mitä kaikkia plekoja Suomessa on kudetettu. Ja miten ne on saatu kutemaan.

[Marianne]

Vai että kovinkin harvinaista! Taitanee sitten jäädä opiskelijan kukkarolla plekot hankkimatta!

Olisi tosiaan kyllä kiva tietää kudetuksista! Onko kellään linkkejä nettiin sellaisille sivuille, joissa olisi listaa?

Tästä olisi kyllä kiva saada vaikka artikkeli johonkin suomalaiseen alamme lehteen.

Ja jos tänne A-W:iin saisi listan, linkeissä olevat kuvat olisi tosi kiva lisä.

[Mika]

Haaveilen hankkivani jonain päivänä jonkun "hienomman" plekon 240-litraiseen altaaseeni. Surffasin täällä A-W:ssä ja muuallakin yrittäen tutustua plekoihin. Mietin sitä miten muutamassa vuodessa plekoista on juttua "joka paikassa". (Huom, sain ekan altaani 15 vuotta sitten...)

Kiinnostaisi tietää, ovatko akvaarioissa pidettävät plekot yleisesti luonnosta pyydettyjä? Miten suhtaudutte sellaisten hankintaan?

Seeprapleko aiheutti 1988 löytämisensä jälkeen valtavat markkinat uusille värikkäille imumonneille.Siitä alkaen ruvettiin vartavasten etsimään uusilta alueilta plekoja ja numeroimaan tuntemattomia. Perussyy on markkinat.

Kiinnostaisi tietää, ovatko akvaarioissa pidettävät plekot yleisesti luonnosta pyydettyjä? Miten suhtaudutte sellaisten hankintaan?

Pääosin kyllä.Suhtaudu hankintaa rauhallisin mielin. Osalla hankintaa rajoittaa korkea hinta. Eivät ole esiintymisalueillaan akvaariopyydystyksen vuoksi uhanalaisia - seepraplekoa lukuunottamatta.

Seepraplekon kalliista hinnasta on ainakin ollut paljon puhetta. Käsitinkö ihan väärin, että hinta johtuu nimenomaan luonnosta pyytämisen haasteellisuudesta?

Kyllä ja ei.Kuinka haluttu joku kala on määrittelee markkinahinnan. Samasta joesta pyydystettään valtavasti muitakin plekolajeja joiden hinta ei lähentele seepran hintaa.Eiköhän se kerro jotain.

Onko plekoja saatu lisääntymään akvaarioissa? Onko mahdotonta hankkia viljelty pleko, mieluiten kotimainen?

On useita..Partamonnit myös kuuluvat plekoihin ja niitä saa halvalla ja helposti.Purjeplekoja ja tummaleväplekoa viljellään suurissa määrin lammikoissa myyntiä varten.
Viljelystä tietoa lisää.
http://www.planetcatfish.com/shanesworl ... /index.php

[Santra]

Seepraplekoa ei ole onnistuttu kertaakaa akvaario olosuhteissa saatu lisääntymään.. Niin kuin muutkin peckoltia lajeihin kuuluvia on vaikea tai jopa mahdotonta saada lisääntymään..

[Kaizu]

Seepraplekoa ei ole onnistuttu kertaakaa akvaario olosuhteissa saatu lisääntymään.. Niin kuin muutkin peckoltia lajeihin kuuluvia on vaikea tai jopa mahdotonta saada lisääntymään..

Kyllä on onnistunut jopa Suomessa (Niin juu ja seeprapleko kuuluu Hypancistruksiin ei Peckoltioihin)

Tässä esimerkki.

[Mika]

Seepraplekoa ei ole onnistuttu kertaakaa akvaario olosuhteissa saatu lisääntymään.. Niin kuin muutkin peckoltia lajeihin kuuluvia on vaikea tai jopa mahdotonta saada lisääntymään..

Alla kaksi faktaa:
1.Seeprapleko ei kuulu Peckoltioihin vaan Hypancistruksiin.
2.Tässä vain yksi kymmenistä linkeistä seepraplekon kudettamiseen ja sen mahdottomuuteen http://www.scotcat.com/articles/article28.htm

[jarppa82]

Ainakin minun tietojeni mukaan seuraavia on onnistuttu kudettamaan hyvällä menestyksellä akvaarioissa:

L134, salamanteripleko
L046, seeprapleko
L260, hieroglyfipleko
L015, raitakorupleko
L066, sokkelopleko
L028, enkelipleko
L138, Tapajosinpistepleko

[Santra]

Taas tää näköjään menee anteeksipyyntölinjalle mut ei se mitään.
Luin vain eräästä lehdestä tätä juttua ja olen keskustellut erään ihmisen kanssa joka yrittää perustaa seeprapleko allasta kasvatusmielessä ja tämä kertoi ettei se ole onnistunut. Tätä ajoin takaa tuolla tekstillä mitä kirjoitin.

Tarkoitukseni ei ole arvostella täällä ketään eikä loukata..

[Cofu]

Tarkoitukseni ei ole arvostella täällä ketään eikä loukata..

No ei tietenkään ole . Tuosta seeprojen onnistuneesta kudusta oli hehkutusta vasta muutama kuukausi sitten täällä, lehdet eivät vain välttämättä ole ajan tasalla yksittäisten harrastajien onnen hetkistä. Kirjoissa lukee vieläkin ettei leväbarbeja ole saatu viljeltyä eikä lisääntyminen ole onnistunut akvaarioissakaan mutta tämäkään ei pidä paikkaansa .

[teemu7117]

Olen miettinyt tuota plekojen kudetusta ja luulisin että suurin syy siihen että niin harvat plekot ovat suomessa lisääntyneet on se, että aika harvalla harrastajalla on samaa plekoa edes kahta samassa akvaariossa saatikka sitten että ne olisivat eri sukupuolta. Luin tuon jutun salamanteriplekon kudetuksesta ruotsissa niin sillä kaverilla oli 250 litrasessa 5 täysikasvuista salamanteriplekoa, joista ilmeisesti 2 oli koiraita ja 3 naaraita. Esimerkiksi noissa koruplekoissa (peckoltia) on vielä lajinmääritys sen verran hankalaa että en ihmettele ollenkaan miksei niiden kudetus ota onnistuakseen. Oikeastaan salamanteripleko taitaa olla ainoa koruplekolaji jonka tunnistaa selkeästi.

Niin ja santra jos saan sanoa niin on aika turha anteeksipyydellä mitään tälläisillä internet palstoilla. Itse en ole elämässäni hirveän paljoa internetpalstoilla minkäänlaisilla aikaani viettänyt, mutta ihmisten on näköjään aika helppoa arvostella, tuomita, kettuilla ja jakaa ylivertaista tietämystään joka ainoasta asiasta muille näin tietokoneen välityksellä.

Itse eksyin aqua-webbiin ihan vaan puhtaasti suunnattomasta mielenkiinnosta akvaarioita kohtaan ja viimeisen parin kuukauden aikana olen käyttänyt tietokonetta ja internettiä enemmän kuin koskaan ennen yhteensä. Älä suotta stressaa muiden höpinöiden takia. Kirjoittele juttujasi ja älä ota itseesi jos joku korjaa kirjoitustesi sisältöä. On mielettömän hienoa että myös sinulla on mahdollisuus harrastaa akvaarioita.

[pleko_88]

Olen miettinyt tuota plekojen kudetusta ja luulisin että suurin syy siihen että niin harvat plekot ovat suomessa lisääntyneet on se, että aika harvalla harrastajalla on samaa plekoa edes kahta samassa akvaariossa saatikka sitten että ne olisivat eri sukupuolta.

Olipas oivasti sanottu, vaikeaahan se on yksin lisääntyä.. Eipä vaan kovin moni viitsi ostaa parvea näin kalliita kaloja kudetettavaksi.. Toinen "ongelma" on se, että kaupoissa myytävät yksilöt ovat usein kovin pieniä, joista ei vielä erota sukupuolieroja..

[teemu7117]

Tästähän tämä menee luonnollisesti jatkaen kun ollaan kerran päästy salamanteriplekoihin.

Hain tänään (tai siis eilen kello alkaa olla paljon) akvaariokeskuksesta uudet salamanteriplekot niiden kuolleiden tilalle, joista aikaisemmin kirjoittelin. Nyt kaksi n. 5 cm pituista plekoa on 100 litrasessa karanteenissa. Perustin altaan heittämällä pussin pohjalta viimeiset hiekan jämät (n. 2-3 senttiä akvaarion pohjalle) ja päälle vielä sinne tänne pääakvaarioni pohjasta hiekkaa. Karsin ylimääräiset kasvit pääakvaariosta ja istutin ne pohjalle. Vettä otin semmoset 40-50 litraa pääakvasta, yhden juurakoista ja lisäksi kaksi sisäsuodatinta mitenkään puhdistamatta sieltä pääakvasta, jotka olin sinne maanantaina laittanut porisemaan (Eheim Aquaball oisikohan 2210, numerosta en ole varma, ja fluvalin kolmonen). Lisäksi akvaariossa on vettä liikuttamassa eheimin compact 600 pumppu ja kymmenkunta saviruukun palasta muodostamassa pikkuluolia.

Kaikki näyttää ainakin toistaiseksi liiankin hyvältä. Molemmat plekot ovat alun järkytyksestään (muutaman tunnin paikallaan kököttely) kuljeskelleet pitkin akvaariota ja tutkiskellut luolia ja silloin tällöin myös nuohonneet laseja pitkin. On ne kyllä kauniita, ei silmiään meinaa irti saada. Lisäksi en voinut vastustaa kiusausta vaan heitin akvaarion pohjalle puoliksi halkaistun tabiminin (kun ne kuulemma niitä muunmuassa söi liikkeessäkin) ja samantien molemmat olivat jäystämässä omaa puoliskoaan hartaasti.

Aloin tossa hetki sitten miettimään, että olisikohan toi satalitranen liian pieni jos hankkisi vaikka pari salamanteria lisää ja perustaisi tuon ammeen kunnolla niille lajiakvaarioksi? Mattosuodatin roippeet on tohon sataseen valmiina ja kunnon virtaus olisi aika helppoa järjestää jo itselläni olemassaolevilla laitteilla. Pystyykö satalitraseen järkkäämään pidemmän päälle riittävän hyvät olosuhteet näille plekoille vai olisikohan tätä haavetta varten syytä miettiä isompaa akvaa? Oma kaksisatanen (nykyinen pääakva) tosin vapautuu tossa joulukuussa, kun isompi tulee tilalle, mutta kun siinä on sen verran naarmuset lasit ja vanhat silikoonit (nehän voi tietysti vaihtaa), että joka yö nukkumaan käydessä mietityttää että onkohan vedet siellä vai lattialla seuraavana aamuna.

Eihän sitä tiedä, että jos saisi salamanteritkin kunnon ruokinnalla lajiakvassa lisääntymään suomessakin.

On, muuten aika harhaanjohtavaa, että salamanteripleko on nykyään kuulemma viralliselta nimeltään Tapajosin seeprapleko, kun se kumminkin on peckoltia ja tuo uusi hieno nimikin alkaa olla jo aika pitkä ja vaikea. Itse käytän kyllä mieluummin tätä salamanteripleko nimeä nyt ja tulevaisuudessakin.

[Heka]

Amerikassa ja Saksassa plekojen kudetus ei ole läheskään yhtä harvinaista kuin täällä. Jos esim. katselee planet catfishsin ja pleco fanaticin palstoja päivittäin huomaa kuinka monta "kudettaja experttiä" siellä aloittelijoita neuvoo. Eli jos osaat Englanti (ei tarvitse osata niiin hyvin ) niin kannattaa kysellä noilta "experteiltä" (jos ne nyt oikeesti niin montaa plekoa on kdettanut ). Tietenkin on täällä Suomessakin "experttejä" jotka tietävät paljon, mutta harvalla on omia kokemuksia.

PS. Anteeksi nämä kirjoitusvirheet (heräsin 5 min sitten ).

PPS. Voihan noilta saksalaisilta kudettajoilta kysellä neuvoja, mutta harva enää osaa Saksaa (Suomessa).

[pleko_88]

Kyllä tuo 100L akvaario kuulostaa kovin pieneltä parvelle.. Tosin kutuparille tuo on ihan passeli.

Itselläni on 317L allas Hypancistruksille, jonne muuttaa jonkin ajan kuluttua tuolta isommasta 4 seepraa ja 4 hieroglyfia. Saisin kyllä myös sokkelokoiraan ja pari naarasta, mutta alkaa käymään rahat tiukoille.. Jos tuonne eivät kaikki mahdu, niin sitten siirretään osa tuohon 180L akvaarioon..

[teemu7117]

Aivan onhan tuo satanen kyllä tosiaan vähän pieni. Jos laittaisin kuntoon ton nykysen 200 litrasen niin veikkaanpa että uskaltaisin ottaa sinne 2-3 salamanteria lisää. (intoa taas täynnä). Eri asia on antaako emäntä pitää kahta niinkin isoa akvaariota, kun se isompi n.350-400 litraa on tulossa pääakvaarioksi nyt joulukuussa. Nämä kaksi salamanterplekoa, jotka hain ovat todella reippaan näköisinä tuolla karanteenissa. olen varovasti ruokkinut niitä tabiminilla ja kurkulla ja aina kun pillerin heittää veteen ovat molemmat siinä samantien kiinni. Vettä vaihdan karanteenissa joka päivä ja mittaan ammoniakkia, nitriittiä ja nitraattia. Kaikki on toistaiseksi ainakin ollut hyvin( nitriitti ja ammoniakki nollassa ja nitraatti se 12,5). Hyvältä näyttää kauniita tosiaan ovat.

[IderG]

On, muuten aika harhaanjohtavaa, että salamanteripleko on nykyään kuulemma viralliselta nimeltään Tapajosin seeprapleko, kun se kumminkin on peckoltia ja tuo uusi hieno nimikin alkaa olla jo aika pitkä ja vaikea. Itse käytän kyllä mieluummin tätä salamanteripleko nimeä nyt ja tulevaisuudessakin.

Olisi kiintoisaa tietää, kuka väittää nimeä "Tapajosin seeprapleko" kyseisen lajin viralliseksi nimeksi? Uudesta kalannimiluettelosta en löytänyt nimiä L-numeroille. Niillä ei siis voi olla virallista nimeä. Kyseinen laji on ainakin tämänhetkisten tietojen perusteella korupleko. Sen nimi ei siis voi olla seeprapleko. Eliölajien nimet muuten kirjoitetaan yhteen pötköön, eikä niitä kirjoiteta isolla alkukirjaimella, vaikka niissä olisikin erisnimiä. En tiedä, mistä salamanteripleko-nimi on kotoisin, mutta se sopii kyllä paremmin ko. lajille kuin "tapajosinseeprapleko".

[Mika]

Kyseinen laji on ainakin tämänhetkisten tietojen perusteella korupleko

Sitä nyt ei kukaan tiedä.Lajia ei ole kuvattu, joten se on vain ympätty johonkin mahdollisesti kuuluvaan lajiryhmään.
Suomalainen nimi on Pertti Rassin keksimä ja ei virallinen vaan yleisesti käyttöön hyväksytty. L-numeroita tai c-numeroita ei ole kalanimiluettelossa koska suurin osa ei ole valideja lajeja vaan kuvaamattomia.Pertin suljettua sivustonsa voi nimistö alkaa rönsyillä taas villisti ja uusilla numeroiduilla kaloilla voi esiintyä mitä mielikuvituksellisimpia nimiä. Miten olisi kultareunalohikäärme-eväpleko?
linkki lyhennettynä

[Raaka-Arska]

Mun linnunrataplekot L-262 kutivat noin kuukausi sitten ja mulla on noin 10 poikasta jos kiinnostaa niin lähetä viesti ari.kantanen@luukku.com