Loisia ja pesäkkeitä tonkijan ihossa? (kuvia)

[Azkhaeracan]

Ostin vajaa kuukausi sitten neljä kappaletta timanttitonkijoita(S. leucosticta) Ensimmäisellä viikolla tutustuttuani kaloihin huomasin yhdellä olevan ruskeita pisteitä ihossa, mutta ajattelin siinä kohtaa niiden olevan ruokavalion aiheuttamaa. Alussa toki mietin josko ovat loisia, mutta pisteet pysyivät samoissa kohdissa leviämättä ja kasvamatta. Samalla kalalla huomasin myös selkäevässä 2 vaaleaa pattia, joista en alkuun ollut kovasti huolestunut. Kala käyttäytyi ja käyttäytyy edelleen ihan normaalisti ja on normaali kirppusia lukuunottamatta.
Nyt kuitenkin asia alkoi vaivata, sillä "pisteet" eivät ole kadonneet mihinkään, ja olen löytänyt niitä kalalta muutaman lisää. Saattaa olla että ne eivät ole lisääntyneet, en vain ole niitä, ennen ko. kohdissa huomioinut.
Nyt kun olen kalaa tarkkaillut ja tutkinut olen päätynyt siihen, että nämä pisteet, kuten arvattavaa, ovat loisia. Vaaleat patit selkäevässä ja pyrstön tyvestä löytynyt patti ovat ilmeisesti joitakin pesäkkeitä.
Pesäkkeitä eikä loisia ole ollut muilla samaan aikaan ostetuilla kaloilla, ja nämä loiset tulivat kaupasta kalan mukana. Kalat saattavat olla luonnosta tuotuja, joten niitä siis voi periaatteessa vaivata mikä vaan?
Näitä tummia loisia on evissä, evien tyvissä, suun ja pään alueella. Etenkin
otsassa ja suun ympärillä sekä pyrstön tyvessä.
Nappasin kalalta näytteeksi muutaman kirppusen, mikroskopoin ja valokuvasin sekä kalaa että preparaattia.

Kuvissa punainen väri kuvaa oletettuja loisia ja sinisellä olen merkannut ns. ihonsisäisiä pesäkkeitä.
Tässä siis itse kala ja punaisella nuolella osoitettu "kirppuja". Tässä valaistuksessa kirppuja näkyy varsin vähän, mutta akvaariovalaistuksessa kalan kasvoissa näkyy paremmin.
http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu1.jpg

Tässä tarkkaa mikroskooppi-lähikuvaa "kirpusta". Näyttääpä aivan kuin ruskean pallukan sisällä olisi paljon eliöitä.
http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu2.jpg

Mikroskooppikuvaa "kirppusista":
http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu3.jpg
http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu4.jpg

Ja sitten kuvaa ns. ihonsisäisen pesäkkeen näköisistä ja kirppusista kalassa:
http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu5.jpg

Toivottavasti oli tarpeeksi selkeät kuvat

Pääasiana olisi saada tietää näiden vaarallisuus ja tarttuvuus. Entä millä lähtevät pois? Mielelläni en pitäisi otusta saavissa kovin kauaa. Malakiittivihreähän tepsii moniin loisiin, mutta ensiksi tarvii tietää tepsiikö se mitenkään näihin

Akvaario on tosiaan 470 litraa, ja jos nyt haluatte kuulla muusta kalastosta sekä vedestä ja sen hoidosta, vaikkei ne itse asiaan pahemmin vaikutakaan, niin:
pH 7,0. dH 9,0. Lämpötila 27C. Kalastoa 4 timanttitonkijaa, 2 pronssitonkijaa, helmipurjepleko ja Ancistrus-sukuinen tuntematon ötökkä.
Vettä vaihdetaan viikottain 1-2 erässä 40-60%.

Olen erittäin kiitollinen kaikesta avustuksesta, ja pikaiset vastaukset eivät olisi nyt pahitteeksi. Öpökkä on tosiaan tossa saavissa, ja sitä en siinä kauaa viitsi viruttaa.

[jarvij]

Kovasti näyttävät nuo tummat pisteet metacercaria-toukilta. Odottavat että jokin lintu tai petokala syö tuon kalan. Lääkitä niitä ei kalaa tappamatta voi. Parasta siis eten anna ninkään linnun tai pedon syövän tuota kalaa.

Jos kala ei näytä kärsivän niin haitta on vain esteettinen. Nuo pahkurat saattavat olla jonkin itiöeläinen pesäkkeitä (tässä olen kovin epävarma noiden kuvien perusteella). Mitään hoitoa tai lääkitystä ei ole, eli odota ja katso. Jos kala kärsii, se syytä lopettaa.

[marko.markkanen]

Ovatko nuo mahdollisesti yksi sama loinen eriasteisina vaiko mahdollisesti kaksi eri. Ainakin tässä kuvassa http://www.kolumbus.fi/juhosaloranta/kirppu5.jpg on kahta täysin erinäköistä. Sinisellä sekä punaisella rengastetut.

Kun kerran tälläisiin ei ole hoitoa niin onko mahdollista että kala paranee itsekseen hyvissä oloissa vai onko se ko. loisen kantaja? Entä voiko se tartuttaa muut kalat?

[Azkhaeracan]

Marko taisi viedä sanat suustani, eli juuri tarttuvuudesta olisi kiva tietää

Nyt kun tarkemmin katsoin toista timanttitonkijaa, niin silläkin on näköjään 2 tuollaista ruskeaa kirppusta. Toinen peräevässä ja toinen vatsassa. Jos tässä on kyseessä metacercaria-toukat, niin tarttuvatko nämä kalalta toiselle ja onko näistä haittaa itse kalalle? Miten nämä metacercariat lisääntyvät? Kovin ovat kammottavia itikoita. Mielelläni en tässä vaiheessa odottaisi ja katsoisi, sillä jos käy näin että kaikki kalat saavat loisia, niin...

[jarvij]

Mikäli metacercarioita ovat niin tarttumisen edellytykset ovat että jokin vesilinti tai peto syö saastunen kalan. Tuossa seuraavassa eäimessa mato kehityy sukukypsäksi ja madon munia joutuu ulosteiden mukana veteen. Munista vapautuvat toukat siirtyvät sitten johonkin väli-isäntään, kotiloon tms, jossa syntyy uusia toukkia suvuttomasti. Nuo toukat sitten tarttuvat kalaan.

Kalasta toiseen eivät siis voi tarttua, koska munivia matoja ei ole, eikä moita saastuneita väli-isäntiäkään.

Nyt pitäisi vain saada suuri suurennus (mikroskoopilla tuollaisesta rakkulasta, josko siellä on elävä toukka sisällä). Muutoun tässä tekstissäni on riskinsä eli en ole 100% varma. Toinen mahdollisuus siis on itiöeläinrakkulat. Myös itiöeläinten elinkierto on eri lajeilla ja suvuilla kovin erilainen, ja niitä on monia kymmeniä ellei enemmänkin lajeja.
Yksittäinen tuollaisen rakkulan sisällä oleva itiö kertoisi jotain lisää.

Nyt siis horjun kahden vaihtoehdäon välillä, joista kumpaakaan ei voi parantaa, enkä usko kummankaan tarttuvan kalasta toiseen. Siuurempi suurennus ja tieto rakkulan sisällöstä.

Lisäksi kyseessä voi olla eri loiset kummassakin siis tummassa pilkussa ja tuossa "ovaalisssa".

[luhtahuitti]

Tuosta metacercario loisen elämänkierrosta vielä joku kysymys.


Kuinka pitkä munien kehitys on ja riippuuko olosuhteista?

Kauanko toukka elää löytämättä seuraavaa vaihetta(kotilo, tms)?

Käyvätkö akvaarioden tavalliset kotilot väli-isänniksi?

Järven kirjoittama " Odottavat että jokin lintu tai petokala syö tuon kalan." ei tarkoittane että loisen isännäksi kalakin käy. Jos käy niin kiertohan voi akvaariossakin jatkua jos kotilot ovat sopivia(voinevat olla jos niiden mukana ovat loiset tulleet). Voiko siis aikuinen loinen elää ja lisääntyä petokaloissa.

Onko suvuton lisääntyminen monilukuista.


Kun loisten toukat kyytiä isäntävaiheeseen kyttäävät niin syöväkö kyyditsiäänsä. Kuvista näytti siltä että eivät, ei ainakaan mitään limakalvopaksuuntumia näkynyt.
Kauanko elävät kyytiä odotellessa.

Jos tuo lintu on välttämätön loisen elämänkierrossa niin akvaarion kannalta ei tarvinne kuin määrittää otus ja homma on siinä.

[jarvij]

Kysymyksiisi on mahdotonta vastata minun tietämykselläni. Noita loismatoja on useita heimoja ja niissä lukuisia lajeja. Jokainen laji käyttäytyy eri tavoin.

Lopuillisina isäntinä, joiden suolistossa sukukypsä mato loisii, voivat olla sekä petokalat, kaloja syövät linnut ja nisäkkäät. Nisäkkäistä esimerkkinä vaikka ihminen ja leveä heisimato, jonka siis saa kun syö väli-isäntänä toimivan kalan raakaa tai huonosti kypsytettyä lihaa.

Joidenkin muden lajien pääisäntinä voisivat olla vaikka lokit jne.
Tartunnan tuo kala on voinut saada joko luonnossa tai ulkokasvatuslammikossa jossa toukkia on uiskennellut.

[luhtahuitti]

Alkuperäiselle kysyjälle kiitos, kuvat ovat tähänmennessä näistä itseotetuista parhainpia mitä olen näissä kysymyksissä nähnyt.

Lajilleen noita metacercarioita ei pysty näköjään määrittämään. Ja tuota elinkiertoakaan ei sitä kautta tarkalleen tietämään.

Niin eipä tuossa juuri muuta mahdollisuutta ole kuin katsoa ja pitää akvaario muutoin kunnossa. Ja uskoa että on todennäköistä että akvaario-oloissa jokin loisen elämänkierron kannalta tärkeä elementti puuttuu. Ei varmaankaan kannata ruveta kotiloita (tms) hävittämään, vesilinnut voisit kyllä siirtää ulkolammikkoosi.

Järveltä vielä kysyisin että voisiko tuo timanttitonkija olla pääisäntäkin tämän oletetun väli-isännyyden lisäksi. Tuo petokala käsite on minulle hieman outo, vai kala kun kala joka syö välisiäntäkalan käy pääisännäksi. Vai onko petokalojen esim. ruoansulatuksessa joitain sellaisia elementtejä jotka ovat edellytyksiä loisen asettumiseksi taloon.

[jarvij]

Jälleen kysyt vaikeita. Pitäisi olla todella hyvin perehtynyt trooppisten loismatojen biologiaan ja taksonomiaan. Minä en ole.

[baku]

Tuohon pääisäntä - väli-isäntä keskusteluun viitaten vähän yleistietoa elinkiertostrategioista.

Loinen käyttää väli-isäntää päästäkseen pääisäntäänsä. Loisen lisääntyminen tapahtuu sitten yleensä pääisännän suolistossa. Tästä johtuen väli-isännässä majaileva loinen on monesti kystittyneenä johonkin isännän ruumiissa, koska sen ei tarvitse "toimia" väli-isännässä. Oikeaan pääisäntään päästessään se siis suuntaa tiensä suolistoon ja alkaa tuottaa jälkeläisiä. Suolisto on sen takia hyvä paikka, että loisen jälkeläiset pääsevät isännän ulosteiden mukana leviämään laajalle ympäristöön.

[Azkhaeracan]

Kiitoksia paljon kaikille
Liikkeeseen tänään soittelinkin ja kauppias epäili myös metacercarioiksi . Nämä timantit ovat siis luonnosta pyydettyjä.

Tässä vaiheessa en saa suurempaa suurennosta otettua, sillä käytössäni ollut mikroskooppi ei suurenna tarkimpaa ottamaani kuvaa suuremmaksi, eikä ole tiedossa tarkempaa vekotinta. Myös näytetoukat on heitetty pois, mutta ei tuo nyt niin kova vaiva ole ottaa kalalta muutama toukka lisää (vaatii vain tarkkuutta, keskittymiskykyä ja pari tuntia).

Kuikka ja sorsa siis ulkoruokintaan[;)]

[luhtahuitti]

Pari viikkoa kulunut ja kiinnostaisi kuulla miten loiset voi?

[Azkhaeracan]

Loiset voivat samaan tapaan. Eivät ole lisääntyneet eivätkä tarttuneet. Tonkijat ovat virkeitä Toivotaan nyt että tilanne pysyy ennallaan tästä eteenpäinkin.

[jarvij]

Eivät lisäänny eivätkä tartu jatkossakaan. Ellei jokin vesilintu tai petokala syö noita.

[marko.markkanen]

Kuinka kauan tuollaiset yleensä elävät? Eli jos oletetaan ettei lintu syö ko. kaloja niin missä vaiheessa loisen kiertokulku loppuu? Ei kai ne yhtä kauan elä kuin kala .

[jarvij]

Tuohon en osaa vastata, koska en tunne kyseistä loismatolajia. Kierto ei kuitenkaan jatku mihinkään ellei tuo kala tule syödyksi elävänä.