Starfernin projektit

[StarFern]

Noniin, teenpä minäkin itselleni aiheen kun uusi akvaario on nyt kypsymässä ja hirveä into päällä palata takaisin harrastuksen pariin. Tosiaan mulla on nyt vasta yksi akvaario mutta olkoon aiheen otsikko monikossa kun ainakin toisen vielä haluan. Nyt kuitenkin 70-litrainen työn alla ja keskittyminen siinä. Esittelyketjussa tuolla toisaalla jo vähän avasin tilannettani eli muuton ja muutenkin elämäntilanteen seurauksena taannoin aloittamani akvaariohomma jäi vähän puolitiehen, mutta nyt on kaikki kondiksessa ja aikaa sekä mahdollisuuksia taas harrastaa.

Edellisestä akvasta siirtyi tähän uuteen 4kpl leväsukarapuja saman tien kun sain purkin kasaan, mulla ei ollut edellytyksiä pitää edeltävää allasta enää toiminnassa joten vaihtoehtoja ei juuri ollut. Yksi noista raukoista kävi tuossa hässäkässä lattiallakin kun siirron aikana rupesi pomppimaan, selvisi kuitenkin hengissä ja näyttää toistaiseksi olevan ihan ok. Epäkypsästä altaasta eivät ole olleet moksiskaan, tosin on tuota vettäkin saanut vaihtaa aika lailla. Jospa tämä ralli tästä alkaa pikkuhiljaa hellittää nyt kun ensimmäinen viikko on takana. Starttiapuna on toiminut tetran Safestart ja hiekkaa sekä suodatinpatruuna edellisestä akvaariosta.

Kasveina on purkissa vallisneriaa, rasvalehteä, vesitähdikkiä, vesisaniaista, sagittaria subulataa, jotain kelluvaa hässäkkää ja anubiaksia kiinni puussa. Vielä kun tuon puun saisi uppoamaan kunnolla, meinaa ottaa jalat alleen vieläkin vaikka viikon päivät uinut jo akvaariossa. Suodatin on eheimin 250exp kanisteri joka lienee aika tykki tämän kokoiseen akvaarioon, mutta ehkä voin hyödyntää sitten jossain tulevaisuuden projektissa sen paremmin ja hommata tähän sen pienemmän vastaavan mallin. Eipä nyt ainakaan suodatustehosta pitäisi jäädä akvaarion hyvinvointi kiinni.

Kaloista en ole vielä lukkoon lyönyt mitään päätöksiä, varmaan vasta elokuun puolella rupean kattelemaan sitä puolta.

[Teemu Salonen]

Muuhun en ota kantaa, mutta kiinnitti huomiota tuo mainitsemasi suodatusteho. Suodattimen koolla, sen pumppausteholla tai muullakaan vastaavalla tekijällä ei ole mitään tekemistä suodatustehon kanssa.
Suodatustehoa mietitään vasta sitten, kun on selvillä altaan lopullinen kuormitus jonkan jälkeen aloitetaan miettimään suodatusmassoja. Ensin mietitään mitä tarvitaan: Mekaanisia tarvitaan käytännössä aina. Samoin biologisia. Mutta onko tarvetta esimerkiksi kemialliselle suodatukselle. iso merkitys on myös sillä missä järjestyksessä suodatusmassat suodattimeen pinotaan. Esimerkiksi eheimin omissa ohjeissa neuvotaan massat pinoamaan järjestykseen jossa ei ole mitään tolkkua. Ihan jokainen sen tajuaa jos asiaa hetken miettii. Eheimillä tulee myös ainakin osan suodattimien mukana massoja joista ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Väitän, että ymmärrän suodattamisesta jotain, mutta kannattaa ilman muuta kysyä vinkkejä useammalta eri taholta ja miettiä siitä siihen omaan tankkiin sopiva massakombo.

[kr70]

Suodattimen koolla, sen pumppausteholla tai muullakaan vastaavalla tekijällä ei ole mitään tekemistä suodatustehon kanssa.

Tässä Teemu varmaan tarkoitti, että suodatusteho ei ole kiinni PELKÄSTÄÄN vain koosta ja pumppaustehosta, vaan siihen vaikuttaa moni muukin asia kuten suodatusmassojen laatu. Kyllähän suodattimen tilavuus on verrannollinen suodatustehoon, jos muut parametrit säilyvät samana. Ylenmääräinen koko ei sinänsä ole haitallinen, päinvastoin, mutta ylenmääräinen pumppausteho saattaa olla haitallinen, jos on seisovan veden kaloja (esim. taisto), tai jos haluaa kasvattaa vaativia kasveja, jolloin CO2 ei meinaa pysyä vedessä. Monet suositut akvaariokalat tulevat virtaavista joista/puroista, jolloin pumppaustehoakaan ei voi olla liikaa.

[Teemu Salonen]

Juuri näin. Kiitos kr70 kun täydensit.

[StarFern]

Joo mä en mikään kummoinen expertti ole näissä suodatinasioissa, aikaisemmissa akvaarioissa on ollut yksinkertaisemmat suodattimet. Tykästyin kanisterisuodattimeen tällä kertaa kun se näyttää mielestäni visuaalisesti paremmalta kuin mötikkä akvaarion sisällä tai reunalla. Ilmeisesti tuo nyt on ihan ok valinta kuitenkin vaikka tuntui alkuun valtavalta.

Esimerkiksi eheimin omissa ohjeissa neuvotaan massat pinoamaan järjestykseen jossa ei ole mitään tolkkua. Ihan jokainen sen tajuaa jos asiaa hetken miettii.

Tajuaako? En olettaisi tällaista välttämättä. Tietysti varmaan konkariakvaristit kokoaa nuo oikein vaikka unissaankin mutta jos nyt ihan keskivertokäyttäjää miettii niin uuden tilanteen edessä varmaan laitteen oma käyttöohje on se mihin tartutaan ensimmäisenä. Minä väittäisin että harva osaa kylmiltään sitä alkaa kyseenalaistamaan jos ei ole ennaltaan kokemusta asiasta. Enkä nyt tiedä onko tällaiset "kaikki sen nyt tajuaa"-avunannot kauhean hyödyllisiä, ihmiset tulee harrastukseen niin eri lähtökohdista ja tällainen saa uutta oppivan vain tuntemaan olonsa tyhmäksi ja pahimmillaan lyömään hanskat tiskiin ennen kuin on päästy alkuunkaan.

Mutta palataan siihen suodattimeen. Minä laitoin ne massat niin että alemmassa korissa on mekaaniset tavarat ja ylemmässä biomassa. Eli järjestykessä pohjalta ylöspäin laitteen mukana tullut rouhe -> sininen sponge -> biomassa (kuulat) -> sininen sponge -> hienosuodatinlevy. Katsoin netissä jonkun toisen akvaristin tekevän näin ja kopioin siltä järjestyksen, mutta saahan sitä vaihdeltua jos on huono noin. Jos ymmärsin oikein niin virtaussuunta on tässä pohjalta ylöspäin jolloin vesi menisi ensin mekaanisen läpi ja sitten bion.

[Teemu Salonen]

Oot ihan oikeessa. En nyt taas ajatellu että tätä juttua lukee sellanen joka ei oo kovin pitkään harrastanu. Olen pahoillani ja pyydän anteeksi.

Lähtökohtaisesti ulkosuodatin varustetaan siten että ensimmäisenä on sen kaikkein karkeimman lian kerääjä sekä virtauksen tasaaja eli yleensä sellaset keraamiset putket. Sen päälle lyödään karkea vaahtomuovi joka kerää sen suurimman lian. Karkean päälle medium vaahtomuovi joka kerää sen, mitä karkean läpi on päässy. Sen päälle laitetaan hienosuodatus. Loppu suodatin täytetään biomassalla. Niitäkin on erilaisia, joten kannattaa vähän kattoa mitä laittaa. Esim yksikään Eheimin oma biomassa ei tarjoa läheskään yhtä laajaa tartuntapinta-alaa bakteereille kuin kilpailijoiden vastaavat.
Biomassojen päälle voi laittaa kemiallisen suodatuksen, jos sille syystä tai toisesta on tarvetta.

Ai että miksi hienosuodatus ennen biomassoja? Biomassoihin ei ole tarkoitus päästä edes pienen pientä mekaanista likapartikkelia. Biomassojen tehtävä on toimia bakteerien tartunta-alustoina ja pitää vesi biologisesti puhtaana. Jos biomassoihin pääsee mekaanista likaa, menee niiden mikroskooppiset solut helposti tukkoon jolloin aerobisilla (happea tarvitsevilla bakteereilla) ei enää olekkaan tilaa kasvaa ja kehittyä ja massat valtaa anaerobiset bakteerit joiden toiminnan tuloksena veteen vapautuu myrkkyjä joita sinne ei haluta.

On täysin käsittämätöntä, että Eheim ohjeistaa laittamaan tuon hienosuodatuspatruunan sinne ihan viimeiseksi. En keksi siihen mitään muuta järkevää syytä kuin sen, että niillä on tarve myydä tukkeutuneiden biomassojen tilalle jatkuvasti uutta.

[StarFern]

Tuossa käyttöohjeessaan Eheim tosiaan pinoaa sen päällimmäiseksi ja painottaa vielä näin:

"Huomio: Hienosuodatinlevyä (valkoinen) ei saa asettaa sisäänupotettujen suodatinkorien kahvojen alapuolelle"

Se levy on myös leveämpi kuin muut massat, eli selkeästi suunniteltu niin ettei kuuluisi koreihin. Pienemmäksi saisi tietty leikkaamalla mutta mietin miksi tuohon on laitettu tuollainen erityinen huomautus. Jos täällä on muita joilla on sama malli niin kertokaa ihmeessä miten olette sen laittaneet, jos teette jotenkin toisella tavalla kuin ohjeessa.

Kysymys: voiko tuota hienosuodatinlevyä tai vastaavaa materiaalia ostaa jostain isompana määränä esim. isona levynä ja leikellä itse pienemmäksi? Tuo varmaan kuitenkin osana pilaantuu ensin ja tulisi halvemmaksi nikkaroida itse jostakin mikä soveltuu tarkoitukseen vs. akvaarioliikkeiden tuotteet.

[Teemu Salonen]

Akvaariolinnassa on myynnissä erilaisia vaahtomuoveja ja myös hienosuodatukseen sopivia levyjä koossa 50x50cm. Tais jotain malleja olla isompiakin.

[GTX]

StarFern, mielestäni sinun ei kannata tehdä mitään muutoksia suodattimeen. Eheimillä on 60 vuoden kokemus suodattimien valmistuksesta ja ne toimivat suoraan paketista otettuina vallan mainiosti. Sinulle riittänee hienosuodatuslevyn vaihto puolen vuoden välein ja kun hinta on noin 3 euroa kappale, niin eipä niitä kannata itse leikata. Tarkasti oikean mittaisen eXperienceen sopivan suodatuslevyn leikkaaminen on haastavaa, eikä varmasti onnistu kodin perustyökaluilla kuten saksilla tai veitsellä.

Minä hankin neljä kappaletta eXperienceja vuonna 2013 ja ne ovat edelleen käytössä, ei mitään moitittavaa. Tämän jälkeen olen ostanut niitä vielä toiset neljä kappaletta lisää muihin akvaarioihini. Näyttävät oleva pitkäikäisiä, ei ole ollut korjaustarpeita, eikä yhtään varaosaa ole tarvinnut ostaa. Teemun juttuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, hän on tunnettu Eheimien moittija ja Akvaariolinnan lobbari.

Teemu, onko sulla koskaan edes ollut yhtään Eheim eXperience suodatinta?

[Teemu Salonen]

Teemu, onko sulla koskaan edes ollut yhtään Eheim eXperience suodatinta?

Ei oo ollu yhtään. Yhden kerran purin paketista ja levitin osat pöydälle. Siinä oli niin paljon helposti rikki meneviä osia ja täysin typeriä ratkaisuja joten ei ole ollut mitään tarvetta ottaa sellaista käyttöön. Tai oikeastaan meitä oli siinä koko silloisen työpaikkani henkilökunta. Oltiin tilattu niitä jokunen ku oli hyvässä tarjouksessa. Monta vuotta ne oli hyllyssä, kun kukaan ei kehdannu niitä kenellekään myydä.

[kr70]

Suodatinmateriaaleissa on monia koulukuntia, kun kukaan ei oikein tarkalleen tiedä, mitä siellä suodattimessa tapahtuu. Akvaariokirjoissa esitetyt kaaviot biologisista prosesseista ovat yksinkertaistuksia. Suodatus myös herättää intohimoja, varmaan siksi kun suodatin on tavallaan musta laatikko, joka taikoo akvaariomme myrkyttömäksi.

Teemun ideassa, että laitetaan suodatusmassat karkeammasta hienompaan, on ideaa, jos haluaa suodattimellensa mahdollisimman pitkän huoltovälin eikä halua sillä välillä mitään suodatukselle tehdä. Kun karkea matsku kerää ensin karkeat roskat, eivät karkeat roskat tuki hienompia matskuja. Kuitenkin jos on valmis puhdistamaan esisuodattimen säännöllisesti, on mielestäni parempi ratkaisu laittaa /esisuodatus/hienosuodatus kokonaan pääsuodattimen ulkopuolelle. Kun joku hieno materiaali suodattaa KAIKKI roskat jo ennen pääsuodatinta, tulee pääsuodattimeen erityisen pitkä huoltoväli ja bakteerikasvustot ehtivät kypsyä siellä kunnolla; se voi myös olla täynnä biologista matskua. Itse käytän Eheimin Prefiltereitä, jotka tulevat altaaseen imuputken päähän. Sinne sisälle voi laittaa sitä varten tehdyn vaahtomuovipatruunan, ite laitan vanua, jolloin hienosuodatusteho on parempi (haittapuoli on, että vanun puhdistus kestää kauemmin). Jos hienosuodatus on ulkosuodattimen sisällä, ennen tai jälkeen biologisen suodatuksen, se menee ensin tukkoon, ja ulkkaria pitää aukoa useammin kuin se olisi muuten tarpeen. Riippuen kuormituksesta siinä saattaa mennä myös vähemmän kuin puoli vuotta.

Toinen juttu on, että suodatinvalmistajien biomassoina myyvät massat eivät uskoakseni ole erityisen hyviä biomassoja. Todelliset ammattilaiset eli ruokakalan kasvattajat, joilla on todella suuret kalatiheydet, eivät käytä sellaisia. Parempia biomassoja ovat vaahtomuovi ja erilaiset biopallot. TArkoitan muovisia palloja, joissa on sisällä jonkinlainen sokkelo, en keraamisia/sintrattua lasia. Perusteet kirjoitin jo tähän ketjuun:
viewtopic.php?t=246378

Mielestäni nykyään useiden suodattimien ongelma on, että niissä on liikaa turhia hienouksia/toimintoja. Paras suodatin olisi sellainen kuten Eheim Classic, jossa ei ole mitään muuta kuin letkun kiinnittimet, tila suodatinmatskulle ja moottori. Mutta Classicit ovat ilmeisesti heikentyneet laadultaan. Esim. letkunkiinnitykset ovat niissä nykyään niin taipuisaa muovia, että jos siihen ruuvaa metallisen kiristimen, letkunkiinnitys saattaa muuttua soikioksi, jolloin se ei pidä vettä seuraavan letkun vaihdon jälkeen.

Yhteenvetona oma ratkaisuni: Akvaarioon imuletkun päähän Eheim Prefilter, jossa vanua. Ulkosuodatin täyteen vaahtomuovia.

[StarFern]

Tuossa suodattimen avaamisessa on kyllä oma vaivansa, löysin alesta tuollaisen prefilter osan ja laitoin tilaukseen samalla kun hommasin muuta tarviketta. Muutoin tulin nyt siihen tulokseen etten nyt ainakaan heti ala rassaamaan suodattimen sisuksia uusiksi kun akvaarion kypsyminen on juuri lähtenyt vauhtiin, ehkä myöhemmin sitten voisi lisäillä tai vaihtaa biomatskuja kun on aika muutenkin puhdistaa suodatinta. Ja kun en ole tosiaan vielä päättänyt niitä asukkejakaan tai niiden määrää. Mutta kiitän kaikista neuvoista, onhan tämä mielenkiintoinen aihe kieltämättä.

[Teemu Salonen]

Joo, tää keskustelu nyt ehkä vähän karkasi. Nää suodatusjutut on sinänsä aika mielenkiintoisia, että konkreettisesti tutkittua tietoa tuntuu olevan aika vähän. Toki suodattimen toiminnan perus periaatteet on ollut hallussa jo pitkän aikaa.
Mut juuri tuo, mitä massoja ja missä järjestyksessä suodattimeen laitetaan, tuntuu jakavan mielipiteitä. Ja se on ihan totta, että niitä mielipiteitä riittää. Joku on nähnyt youtubessa videon täydellisestä massaratkaisusta ja toimii sen mukaan. Kuitenkin juuri sen akvaarion kuormitus on reippaasti yläkantissa (esim. malawi altaat) jolloin suodatin on tukossa alta aikayksikön eikä homma muutenkaan toimi niinkuin pitäisi. Samaan aikaan samoilla massoilla joku toinen ylistää ratkaisua maasta taivaisiin.
Altaat on yksilöitä ja massat pitää valita niiden mukaan.
Ainut pysyvä sääntö on se, että hienosuodatus on aina ennen biomassoja (siis jos niitä käytetään). Ei ole mitään järkeä päästää hienoja likapartikkeleita tukkimaan mikroskooppisen pieniä käytäviä biomassoissa.

[kr70]

Luulen, että Eheimin ajatus hienosuodatuksen viimeiseksi laittamissa on se, että akvaarion vesi pysyisi optisesti mahdollisimman kirkkaana (vapaana leijuvista hiduista). Biologisesta suodatuksestakin irtoaa vähäisiä määriä tavaraa, kuten kuollutta bakteerimassaa. Kun hienosuodatuslevy on tämän jälkeen, se nappaa talteen tuonkin vähäisen töhnän, jolloin akvaarion vesi on teoreettisesti kirkkaampaa. Minusta tämä ei kuitenkaan ole sen arvoista, että ulkkaria pitää sen takia availla useammin hienosuodatuslevyn tukkeutuessa.

Sori, Starfern, kun sinun(kin) ketju meni nyt suodatuskoulukuntien väliseen nokitteluun. Lopetan tämän suodatuspaasauksen tähän.

[GTX]

Teemu, avaan Tekniikka-osioon uuden keskustelun Eheim eXperience suodattimesta. Siellä on muutamma kysymys sinulle, joihin toivoisin sinun vastaavan.

kr70, kopioin myös yhden sinun viestisi.

Uusi keskustelu viewtopic.php?t=246905

[StarFern]

Noniin tämähän etenee hienosti, ihmettelin miksei vedenvaihdolla akvaarion nitriitti rupea laskemaan ja testasin hanaveden, siinä olikin enemmän nitriittä kuin akvaariossa. Minä idiootti olen lisännyt nitriittiä kypsyvään akvaariooni. Akvaario siis JBL:n tippatestillä tällä hetkellä 0,05 kieppeillä ja hanavesi 0,1. Mitähän tässä nyt tekisi kun vedenvaihto ei nyt ainakaan ole ratkaisu, vähän huolettaa mitä miten nuo ravut jaksaa tämän kaiken. Harmittaa kun ei tullut aikaisemmin mieleen testata hanavettä...

Bakteeria heitin jo lisää akvaarioon.

[kr70]

Voikohan tuo pitää paikkaansa... Voiko Vantaalla olla lähes myrkyllistä vesijohtovettä? Voiko joku vahvistaa tämän? NItriitin raja-arvo vesijohtovedessä on just tuo 0,1.

[Teemu Salonen]

Voikohan tuo pitää paikkaansa... Voiko Vantaalla olla lähes myrkyllistä vesijohtovettä? Voiko joku vahvistaa tämän? NItriitin raja-arvo vesijohtovedessä on just tuo 0,1.

Kyllä tuota päijännetunnelia pitkin tulee nitriittipitoista vettä. Sillä kun ei ole mitään merkitystä juomavedessä tai muihin tarkoituksiin joihin vesijohtovettä yleensä käytetään.

[kr70]

Kyllä sillä on merkitystä, jos sitä paljon on. On se myrkyllistä myös ihmisille. Kuten kirjoitin, raja-arvo on tuo 0,1 .

[StarFern]

Asia jäi vaivaamaan minuakin sen verran että kysäisin HSY:ltä mikä homma, vastasivat näin:

"Laitoksilta lähtevän veden nitriittipitoisuus on alle määritysrajan eli alle 0,01 mg/l. Nitriittiä voi muodostua myös nitraatin pelkistyessä verkostossa tapahtuvan biologisen toiminnan johdosta. Tällä hetkellä talousveden lämpötila on jonkin verran noussut. Tämä vaikuttaa biologiseen toimintaan. Nitriitin laatuvaatimus käyttäjän hanasta otettavalle talousvedelle on 0,50 mg/l ja laitokselta lähtevästä vedestä 0,10 mg/l (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta 1352/2015)"

Oisko sitten helleaalto vaikuttanut bakteerien määrään putkistossa sen verran että nousua näkyy. Sattuipa harmilliseen aikaan kyllä.

[StarFern]

Päivä 18, akvaariossa kaikki ok. Kasvit kasvaa mukavasti ja levää hieman ruvennut pukkaamaan. Rapuset eloisia ja jonkinlaisia kotiloitakin on tuolla ruvennut sikiämään. Toiset ainakin postitorvia mutta toista lajia en tunnista.

Vesiarvoja:
NO2 - <0,01mg/l
NO3 - 0 (vesitesti tosin parhaat päivänsä nähnyt, liekö näyttää mitään sen takia)
pH - 7,6
kH - 5

Nitriitti hävisi nopeasti kun lopetin turhan veden vaihtamisen ja pH arvoa pitäisi polkea alaspäin mutta muuten kaikki näyttää ihan hyvältä. Ensimmäisiä kaloja pitäisi varmaan alkaa kohta hommaamaan kun vähän turhan steriililtä tuntuu akvaario, pH:n laskemista varten akvaarioon mättämäni kasviainekset eivät oikein meinaa ruveta lahoamaan. Eiköhän ainakin jotain tetroja tuonne asukkaiksi tule.

[Teemu Salonen]

Nitraattitesti ei näytä oikeaa tulosta jos akvaariossa on nitriittiä.

[StarFern]

Uskon kyllä tuon nitriittituloksen olevan oikein, nitriittitestisetti on ihan pakasta vedetty. Veikkaan että nitraatin nollatulos johtuu joko vanhentuneesta testistä tai matalasta biologisesta kuormasta ja suuresta kasvien määrästä suhteessa siihen.

[kr70]

Teemu, mihin perustuu oletttamuksesi, että nitraattitesti ei näytä oikeaa tulosta jos akvaariossa on nitriittiä?

Sitäpaitsi akvaariossahan ei edes ole nitriittiä. Starfern sanoi, että nitriittipitoisuus on ALLE 0,01 mg/l.

Minusta on ihan selvää, ettei nitraattia ole: kuormitus on ilman kaloja tosi alhainen ja kasvit ja bakteeriprosessit ottavat sen vähän nitraatin, mitä muodostuu.

[StarFern]

Kuvaa eiliseltä:





Oikea puolisko tuntuu vielä vähän tyhjältä, ajatus oli antaa tuon jaavansammaleen kasvaa siihen tuuheammin. Kelluskasvien juuret juuri trimmattu kuvassa joten näyttävät vähän pöljiltä, nuo hujahtaa maahan asti alle viikossa.

Lämppäriä en oo vielä jaksanut laittaa mutta sellainen on kyllä olemassa, nyt on vielä ilmankin pysynyt akvaario noin 25 asteessa ilman lämmitysvehkeitä. Katsoo sitä sit syssymmällä.

Nuo ylhäällä kasvavat taustan kasvit ovat omassa osastossaan joka ei ole varsinaisesti akvaarion kanssa tekemisissä, tosin voi olla että tuo kodinonni tulee vyörymään akvaarion puolelle jossain vaiheessa. En ole oikein itsekään vielä varma miten haluan noiden kasvavan mutta eiköhän se siitä ala pikkuhiljaa ottamaan muotoaan.