Vanhainkotia perustamassa

[eEeEe]

Kokemuseni akvaarioista rajoittuvat siihen että olen lapsena muutaman kerran antanut kummitädin kaloille ruokaa ja siirrellyt mangneettiskrapaa lasilla.

Nyt kuitenkin eläinten vanhainkotini kasvaa ja tulossa olisi kalaparvi.
(Kaikki eläimeni kodinvaihtajia, itsellä eläkkeelle pääsyyn on vielä liiankin paljon aikaa..)

Tätä nettisivua (sekä muita artikkeleita) olen lukenut niin että päässä pyörii joten tässä sitä istutaan ja kirjoitetaan ties kuinka monetta vastaavaa ketjua.

Akvaarion ostin käytettynä 250 L mukaan tuli valo, suodatin, ilmakivi, sorat, kaksi puolikuollutta kasvia ja puunpalasta.
Kalat kyseisestä akvaariosta olivat kuolleet aikaisemmin vanhuuttaan mutta omistaja pitänyt laitoksen pyörimässä odotellessaan ostajaa.

Täältä lukemieni neuvojen perusteella suodatin kuljetettiin kosteana, vanhaa soraa napattiin ämpäristä naisten sukkiin pari pötköä kun vedet saatu sisään ja suodatin pyörimään.

Kuljeusmatka kuitenkin oli pitkä joten hiukan epäilytti säilyykö bakteeerikanta.
Matkalla pysähdyinkin eläinkauppaan ja poistomyynnistä isolla alennuksella myyjän suosituksesta lähti mukaan amtran proclean y + food.
Hassua vain että putkiloita on saman verran mutta ruokaa annetaan 7-14 pv välein ja toista laitetaan tankkiin joka päivä. Onko niille ruuille jotain käyttöä sitten jälkeenpäin..?
Tippatestit kaupasta kuitenkin loppu ja myyjä kehotti tilaamaan netistä testisalkun. (Joka ei ole vieläkään saapunut)
Jotakin ketjua luettuani täällä sain käsityksen että kypsytyksessä tapahtuu mahdollisesti silmämääräisesti havaittava muutos, vesi sameutuu hetkeksi ja alkaa sitten uudelleen kirkastua, tämmöisen ilmiön bongasin laitoksesta.

Mutta sitten kysymyksiin..

Sora on vaihtumassa hiekkaan, mutta en matkalla ehtinyt ajoissa kauppaan sitä ostamaan joten nyt lasilaatikossa ei ole pohjamateriaalia, mutta halusin aloittaa kypsyttämisen mahd pian.
Vastaan sotii sitten se että olen antanut itseni ymmärtää että kalojen kannalta olisi parempi jos hiekka ehtisi olla tuolla myös kypsyttämisen ajan, mutta jotta saan hiekan sinne joudun poistamaan vettä ja katkaisemaan suodattimen virran mikä taas haittaa kypsytysprosessia.
Miten kannattaisi toimia?
Kuuluisiko se ilmakivi laittaa tuonne myös jo pulputtamaan?

Kuinka pahasti kasvit kärsivät kun ovat tuolla juuret paljaina?
Vai olisiko vain kannattanut suosiolla heittää menemään.
Varmaan puolet lehdistä leikkelin parin päivän päästä irti niin että pääsi eron huonovointisimmista ja näyttävät nyt jo hitusen elinvoimaisimmilta.
Ja paljonko lamppua pitäisi pitää päällä näin ennen kalojen tuloa?


Puun palasessa oli levää (ja leikatuissa kasvin lehdissä) täältä lukemieni vinkkien mukaan kaadoin kiehuvaa vettä päälle kun liian iso pala kattilaan keitettäväksi. Nyt levä paikoitellen vihertävän harmaata ja paikoitellen haalean violettia, onko se ihan normaali reaktio?

Lamppu on suodattimen tulopään puolelta kalkkeuman peitossa, uskaltaako sitä yrittää jotenkin (miten) alkaa puhdistamaan. Toisesta kohtaa mihin ei kalkkeumaa ole roiskunut näyttää vielä erittäin kirkkaalta.

Suodattimen tulopäinä, tuli suihkutusputket ja lättänä suppilo (termistö ei ole kunnossa, toivottavasti ymmärrätte) oman ääniyliherkkyyden mielestä tämä jälkimmäinen on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto joten onko se okei käyttää sitä eikä putkea mistä suihkuaa monesta kohtaa vettä?

Aurinko ja akvaario - ei hyvä yhdistelmä
Mutta omakotitalo mäen kukkulalla eli jokainen kohta jossainkohtaa päivästä saa väkisinkin aurinkoa, etenkin kesällä. Paikka on valikoitu nyt niin että ilta-aurinko osuu, talvella tämä hiukan siis helpottaa.
Mutta onko kannattavampaa sisustaa akvaario niin että aurinkoon osuvaan puoleen tulee juurakkoa vai kasvistoa ensimmäisenä vastaan?

Ja juurakot, täältä luin että voi hyvin käyttää luonnosta haettua juurakkoa joten kävin tuossa hakemassa mieleiseni. Pesin, kuorin ja olen antanut sen tuolla liota saavissa.
Mutta juurakossa on halkeama, millä tarkkuudella tämä täytyy huomioida kalojen kanssa?
Täytyykö liimata/täyttää (millä) tai hioa reunat..? Vai voinko luottaa siihen että on tuolla vapaana elävienkin kalojen vesistöissä ties mitä oksia, puita yms ja osaavat varoa.

Akvaarion kävin hakemassa 18.7. ja on siitä illasta asti tuossa pyörinyt.
Kalojen tuloajaksi on sovittu 8.8
Kalojen mukana tulevat kasvit, sisustukset ja hoitotavarat.
Matkaa joutuvat tekemään useamman tunnin joten onko jotakin millä heidän oloaan ämpärissä voin helpottaa vai kuljetanko vain ja sitten totutetaan uuteen veteen ja sillä aikaa isken mukana tulevia kasveja akvaarioon lisä piilopaikoksi?

Kalat:
1 tulipyrstö
4-5 matokalaa
1 nuoliaista
8 pikkukalaa (oransseja joilla musta viiva pyrstössä=oma huomio videolta)

Tämä on lista jonka sain tulevista kaloista. Näistähän tuo tulipyrstö on ilmeisesti haastavin luonteeltaan kun ei siedä toisia samanmoisia tai saman näköisiä.
Jotain haluaisin kuitenkin tuonne vielä lisää (kunhan nämä ovat ensin kotiutuneet)
Mutta olisiko ehdotuksia mikä olisi toinen hiukan isompi katseenvangitsija kala jota tulipyrstö yleensä sietää?
Vai pitäisikö tässä tilanteessa (mikäli vesitestit saapuisivat ja akvaario on sitä mieltä että on turvallinen) hommata ensin tämä uusi kala ja sitten vasta tuoda reviiritietoinen tulipyrstö uuteen kotiinsa?
Vai olisiko akvaario mielekkäämmän näköinen toisen pikkukalaparven kanssa?
Tuo kauniimpi osapuoli hyppii riemusta jos löytyy violetin sävyissä kala, mutta tämä tietenkin toissijainen toive sen suhteen että sopii samaan laatikkoon.

Ne pari kuvaa mitkä sain kaloista niin akvaario oli huomattavasti pienempi kuin tuo omani joten ajattelin että ehkäpä tulipyrstö suostuu jakamaan tilaansa eläkepäivillä sittenkun on tilaa missä polskia.

Lisäkysymyksenä vielä se että akvaariovettä on kehuttu kasvien lannoitteena, tämä ei varmaankaan päde ennenkuin kalat polskivat ja kakkaavat siellä?

Sekä se että keraamisia lasitettuja koristeita on ok laittaa akvaan mikäli elintarvikekelpoisia. Minulla on muutama ylimääräinen lehmä-aiheinen (eh, viljelen lehmäkuvia kaikkiin mahdollisiin paikkoihin) suolasirotin joista vähän haaveilin saavani akvaariolehmäni.
Mutta huolettaa pohjassa oleva reikä ja pohjan mönkijäkalat, voivatko jäädä jumiin sinne, onko ajatus aivan mahdoton?

Kiitos ja kumarrus niille jotka auttavat miestä mäessä.

[kr70]

Pisti silmään, että listassasi, mitä tuli akvaarion mukana, ei ollut lämmitintä. Voi olla tarpeen riippuen huoneenlämpötilasta ja kalalajeista.

Jos suodatinmassa pysyi täysin kosteana, on bakteerikantaa luultavasti säilynyt tarpeeksi, JOS sitä oli alunpitäenkään. Jos akvaario nimittäin on ollut kauan tyhjänä, on bakteerikanta ohentunut kuormituksen puutteessa. Kyllähän kuolleista kasvinosista tulee bakteerinruokaa, mutta jonkinlaisen kypsytysprosessin kävisin läpi. Valmiissa kaupan bakteerituotteissa voi niissäkin olla bakteerit jo kuolleita (tästä on tieteellinen tutkimuskin), mutta tuo bakteerinruoka on tärkeää sinun tapauksessa, kun kalat tulevat vasta myöhemmin. Eli kannattaa niitä bakteereita nyt ruokkia, ja heti alkaa mittailemaan NO2 ja NO3 -arvoja, kun saat testit. Jälkeenpäin, kun akvaario on toiminnassa, ei putelibakteereille eikä bakteerinruoalle ole mitään käyttöä. Tuo on yksi akvaarioteollisuuden tämän hetken suurimmista huiputuksista, että akvaario tarvitsisi jatkuvasti purkista bakteereita.

Suodatin ei saisi olla poissa päältä yli tuntia. Tunnissa ehdit kyllä vaihtaa hiekan

Ilmastuskivi on ihan hyvä olla päällä jo heti, koska tarpeeksi korkea happipitoisuus auttaa myös bakteereja. Tosin ilmastuskivi ei ole välttämättä tarpeellinen, jos vettä hapetetaan muuten. Onko "lättänä suppilo" tällainen tai vastaava:
https://eheim.com/en_GB/complement/acce ... strahlrohr
Jos kyllä, niin aseta tämä 5 cm vedenpinnan alle ja suuntaa se 10 - 30 asteen kulmassa viistosti ylöspäin. Efekti on, että vedenpinta "kiehuu" voimakkaasti, ja tämä hapettaa vettä tehokkaasti. Yleisöakvaarioissa käytetään yleisesti tätä hapetusmenetelmää, koska kuplasuihku pohjasta ei vaikuta luonnonmukaiselta. Ilmastuskivi ja ilmapumppu aiheuttaa myös meteliä.

Kasvit voi vähän aikaa kellua juuret paljaina mutta pidemmällä aikavälillä riippuu paljon kasvilajista. Jotkut pärjää hyvin vaikka pysyvästikin, jotkut alkaa kärsiä.

Lamppu on akvaariossa siksi, että kasvit tarvii valoa ja että akvaariota voisi katsella. Eli jos akvaariossa on kasveja, niin lamppua pitäisi pitää päällä 8-12 tuntia / pv. Kalat ei tarvii lamppua.

Jos levä puunkalikassa on vaihtanut väriä, on se luultavasti kuollut. Sen voisi yrittää harjata pois, jottei mätänevä levä pilaa vettä. Jos jää vähän, ei haittaa. Toisaalta se antaa kuormitusta kasvavalle bakteerikannalle.

Kalkkeuman poistoon saa marketista tuotteita. Sitruunahappoa, etikkapohjaista jne. Niitä voi huoletta käyttää, mutta täytyy käytön jälkeen huuhtoa hyvin pois, ettei tuotetta mene veteen.

Itse laittaisin aurinkopaikkaan mielummin kasvit kuin juurakon. Kasvit saattavat iloita lisävalosta. Niin tekevät tosin levätkin.

Luonnosta kannattaa kerätä puuta vain vesistöistä tai soilta. Sellaista puuta, joka on jo kauan vettynyt ja pysyy pohjassa. Sitten se pitää hangata puhtaaksi irtonaisesta tavarasta. Halkeamista ei tarvitse välittää eikä keraamisten koristeiden reijistä. Ei kalat niin tyhmiä ole, että änkäävät ittensä jumiin.

Kalojen kuljetus mieluiten muovipusseissa. Ämpärissä kalat töytäilevät koviin seinämiin ja voivat loukata nokkansa. Akvaariokaupasta saa kalojen kuljettamiseen tarkoitettuja pusseja. Jos käyttää tavan muovipusseja, niiden kulmat pitää teipata pyöreiksi, jotteivat kalat juutu kulmiin, kun pussi liikkuu. Pussiin 1/4 - 1/3 vettä, loput ilmaa. Pussi kuljetuksen ajaksi pystyasentoon, niin kalojen ei tarvitse taistella virtaa vastaan. Ja pussi pimeään laukkuun tms., niin kalat saavat olla rauhassa. Tällä tavoin kuljetus voi kestää vaikka päiviä.

Lisäkaloja miettisin vasta sitten, kun tiedän, mitä nuo ekat kalat ovat (mikä nuoliainen, mitä on "pikkukalat").

Vettä ei pidä vaihtaa kypsytyksen aikana, joten kysymys vedestä lannoitteena kypsytyksen aikana on irrelevantti.

[eEeEe]

Lämmitin on kyllä hankintalistalla mikäli kalojen mukana sitä ei tule.
Tutun tuttu luopuu harrastuksesta ja siksi kalat kaikkine tavaroineen siirtyvät minulle ns valmiina pakettina, akvaario vain piti hankkia kun kuulemma vanha niin huonossa hapessa.
Mutta tämän mutkan takia on hiukan vajavaiset tiedot siitä mitä kaikkea koko paketti sisältää, luotan kuitenkin siihen että siellä on tarvittavat välineet ainakin alkuun kun niin on sovittu.
Sain vain kaloista kuvat, paitsi siitä nuoliaisesta kun kuulemma piilottelee.
Ja niiden perusteella pikkukalat arvelisin kuparitetroiksi pitkällisen googlettelun ja eri kuvien vertailun jälkeen.

Akvaario kalattomana edellisellä omistajalla käsittääkseni reilun kuukauden, jos siitä tietävämpi osaa arvioida ovatko kaikki sen omat bakteerit jo kuolleet tuossa ajassa.
Laitoin kyllä bakteerien ruuan myös sinä ensimmäisenä päivänä, lähinnä ihmettelin sitä ohjeistusta kun ruokaa bakteereille ei tarvitse antaa kuin noin harvoin, mutta bakteereja lisätään päivittäin.

Lättänä suppilo on juurikin vastaavanlainen, kiitos tästä ohjeistuksesta, säädin aavistuksen tuloveden kulmaa.

Etikkapohjaisella olen muita kalkkiintuneita osia kyllä siivonnut, itse lamppuun en vain uskaltanut koskea.

Veden vaihtoa en haluaisikaan tehdä ja se mun suurin mietinnän kohde tällä hetkellä onkin (ajoitus), sillä mun täytyy sitä vettä poistaa sieltä ainakin jonkin verran kun rupean laittamaan hiekkaa ja muuta sisälle. Eli onko sillä merkitystä missä kohtaa tämä prosessi tapahtuu, noin niinkun kypsytyämisen kannalta.

Kasvien juuret menevät kyllä heti hiekan alle kun se hiekka tuonne vain saadaan.
Juurakkokin on kosteikosta kaivettu ja vaikuttaa tehokkaasti kyllä pyrkivän pohjaa kohti, toki liotus saavini on hiukan ahdas sille joten varmaksihan sitä en näe ennenkö sen akvaarioon vien.

Postin mukaan huominen on viimeinen arvioitu saapumispäivä paketilleni jossa testit tulevat joten elättelen toiveita pääseväni huomenna mittailemaan arvoja ja ihmettelemään tuloksia..

Täytyy mainita josko pakkaisi kalat mielummin pusseihin kuljetuksen ajaksi, varsinkin kun itse en pääse niitä edes hakemaan. Tuttu tuo kalat 2/3 osaa matkasta kun muutenkin ajaa sieltä suunnasta ja sitten siirretään mun autoon.

[kr70]

Kuukaudessa bakteerikanta voi kyllä jo heikentyä, jos akvaario on puhdas, mutta jos entinen omistaja on jättänyt akvaarion likoineen pyörimään, ei ole vaihtanut vettä, ei puhdistanut pohjaa eikä suodatinta, niin luulisi siellä kohtuullisesti bakteereja olevan. Mittailu tärkeää, kunhan saat setin.

Eihän sun sieltä paljon vettä tarvitse poistaa hiekan laittoa varten. Ehkä 10 prossaa. Sen verran voit vaihtaa hyvin milloin vaan.

[eEeEe]

Hei taas,

Nyt on viisipäivää vesien mittaamisia takana, enkä täysin ymmärrä tuloksia.
En usko että edellinen omistaja on tehnyt mitään muuta kuin antanut vanhojen vesien pyöriä..
Mutta onko tosiaan voinut käydä niin hyvä tuuri että olen saanut akvaarion pysymään kypsänä pitkästä kuljetuksesta huolimatta? tai että se pahin piikki tuli sit samantien ennenkö pääsi mittaamaan.
Ainakin sinne ilmestyi vissiin sukkiin laitetun hiekan seasta valkoisia alle sentin matoja, jos ne ovat säilyneet hengissä niin varmaan hyvätkin bakteerit?
Muista keskusteluista luettuani uskoisin niiden olevan vaarattomia kaloille, mutta itse madon nimi hukassa tähän hetkeen.

24.7. Mittasin ensimmäistä kertaa (mittasin ensin ja laitoin hiekat vasta sen jälkeen) testeinä JBL tippatestit
Seuraavat päivät "/"-merkin jälkeen

pH 6 / 6 / - / - / 6
NO2 0,07 / 0.05 / -0.04 / 0.05 / -0.04 (miinusmerkit lähinnä muistuttamassa mua itseeni siitä et oli kahden arvon välissä)
NO3 15 / 3 / 3 / 5 / 3

Mutta tohon pH liittyen, kun se on jo noin matala ja mulla olis tulossa vielä lisää puuta akvaarioon ja sen mainitaan hiukan alentavan sitä niin kuinka rajoilla tässä ollaan..?

Ja seuraava kysymys ruokinnasta, voinko luottaa siihen että ensimmäisessä viestissä mainitut kaupan bakteeriruuat riittävät 7päivän välein annettuna kun siellä on vähän myös sitä kuollutta levää ja vähän kuolluotta kasvistoa, vai pitäisikö mun laittaa sinne myös hyppysellinen kalanruokaa?

Kansi tuntuu keräävän kosteutta, Juwellin laatikko eli kansi koostuu lampusta ja kahdesta vanerista (?) onko tämä haitallista ja onko sitä mahdollista jotenkin estää?
Lämpötila vedessä ollut 24-25 asteen välissä - jos tällä jotain merkitystä asiaan on

[kr70]

JBL:n nitriittitestin mitta-asteikossa on arvot 0 - 0,025 - 0,05 - 1 jne. Kun ilmoitit arvoja noiden välistä (0,07 ja 0,04), niin oletko saanut nämä useamman mittauksen keskiarvona? Jos näin, näyttäisi tosiaan siltä, että arvot ovat laskemassa. Itse odottaisin, että laskee 0,025:een, ja sitten ensimmäiset kalat. Alussa pitää syöttää kaloja hyvin vähän ja nostaa ruokintamäärää vähitellen. Kalathan pärjäävät ainakin 2vkoa syöttämättä. Kaloja vasta myöhemmin lisää, kun on varma, ettei nitriittiarvot nouse.

Madot varmasti vaarattomia.

Sullahan oli jo itse vesistöstä haettuja juurakoita? Ne voivat tosiaan laskea pH:ta. Sinänsä pH 6 on erinomainen arvo useimmille akvaariokaloille, myös noille, mitkä luettelit, mutta ei pidä ostaa miekkapyrstöjä, platyja & molleja. Tiedätkö karbonaattikovuuden (KH)? Sen saat myös vesilaitokselta, mahdollisesti sen nettisivulta. Jos ei löydy, se kannattaisi mitata. Jos se on hyvin matala, ei kannata tuoda pH:ta laskevaa tavaraa ainakaan lisää, jos et halua saada oikeaa mustanveden akvaariota enkä suosittele sellaista jos olet aloittelija.

Tuosta bakteerien ruokinnasta. Yritin löytää Amtran sivulta, mitä siinä Foodissa on, mutta eivät kerro. Siellä höpistään jostain vitamiineista ja nitraatin ja fosfaatin poistosta, mikä kuulostaa vähän huuhaalle. Bakteerin ruoan pitäisi sisältää ammoniumia, muu on vähemmän tärkeää. Jos Food on kunnollista ja sisältää jotain, mikä hajoaa ammoniumiksi vedessä, se on parempaa bakteerinruokaa kuin kalanruoka. Kalanruoan hajoamisessa menee monta päivää. Perinteisesti on käytetty hirvensarvisuolaa. Sinuna luottaisin siihen, että Food on kunnollista enkä laittaisi muuta. Kalojen lisäämisen jälkeen pitää joka tapauksessa mittailla arvoja ja tarvittaessa puuttua asiaan.

Vanerikannesta en ole varma. Ei ole omaa kokemusta Juwelista. Onko vanerissa jotain "vesivaurion" merkkejä? Jos ei, niin luulis olevan turvallista. Luulis, että JUwel on kannen sellaiseksi suunnitellut, ettei siihen tule kosteudesta mitään vaurioita. Juwel on sentään arvostettu merkki.

[eEeEe]

Muuten kyllä, mutta jollakin kerralla en mitannut kuin kerran kireän aikataulun takia, uskoakseni tuona 3 mittauspäivänä.

Ja kyllä, juurakot on itse haettuja.
KH mittauksen kanssa mulla on ollut ongelmia, sillä vesi ei muutu siniseksi vaan lähtee heti kellastumaan, oli mittalasissa 5ml 10ml 15ml tai suoraa hanasta otettua vettä.
Olen ottanut astiaan vettä akvaariosta, huljutellut mittalasia siinä, huuhdellut ruiskun siinä, käynyt ruiskulla hakemassa akvaariosta vettä mittalasiin ja laittanut tipan, pyöräyttänyt vesilasia jne.
Katsoin lopulta YouTubesta videonkin missä näkyi selvästi että ensimmäisestä tipasta muuttui siniseksi ja vaihtaa värin kun en meinannut muuten uskoa.

Vesilaitoksen sivuilta ei löytynyt tuota kyseistä arvoa, ainoastaan maininta pH:sta (joka huomattavasti enemmän kuin omissa mittauksissa) sekä "Veden kokonaiskovuus on ollut tasaisesti 0,14 – 0,18 mmol/l, eli vesi on erittäin pehmeää."
Täytyy varmaan maanantaina soitella sinne ja kysyä.

Vanerista ei vaurion merkkejä näy, mutta lähinnä huoli siitä teenkö jotain väärin kun kosteutta nousee ja näin kokematon asian suhteen.

Mutta tuhannet kiitokset taas kun jaksat auttaa ja helpotat huomattavasti huolia ja pelkoja!

[kerttu]

Sulla on siis luultavasti tosi pehmeää vettä. Se selittäisi pH:nkin alhaisen lukeman osittain. Voit kokeilla mitata tuplamäärän vettä, eli vissiin 10 ml. Silloin yksi tippa vastaa puolta yksikköä. Jos ei kovuus ole edes tuota 0,5 niin pH pääsee vaihtelemaan tosi herkästi.

[kr70]

Siis vaikka laitat mittalasiin 15 ml vettä, silti vesi muuttuu heti keltaiseksi? Jos näin, se tarkoittaa sitä, että vetesi KH on alle 0,5, koska 15 ml:aan yksi tippa vastaa 0,33 astetta. Tätä tukee myös sitä, että kokonaiskovuus (GH) on 0,14 – 0,18 mmol/l eli saksalaisilla asteilla korkeintaan 1. Kokeneelle harrastajalle, joka haluaa kasvattaa mustanveden kaloja, tämä olisi unelmavettä, mutta kun olet aloittelija, suosittelen, että nostat KH:ta hiukan ehkä kahteen. Mikä paikkakunta?

Vesijohtoveden pH säädetään aina hiukan emäksiseksi, ettei vesi syövytä putkistoja, mutta akvaariossa pH laskee aina, vähän, jos KH on korkea, enemmän jos KH on matala. Kun sulla on itse kerättyjä juurakoita, pH laskee noinkin paljon. Kun veteen tulee kalojen happamia jätteitä, pH laskee lisää.

Kun vedestä puuttuu karbonaattikovuuden tuottama puskuri, voi pH romahtaa vaarallisen alas kun kalojen aineenvaihduntatuotteet lisääntyvät. Sanotaan kyllä, että turve ja muut humusta veteen päästävät tavarat (epäilemättä myös juurakot) puskuroivat pH:n jonnekin 5,5-6 tietämille eikä se siitä romahda enää alas, ja tämä olisikin erinomainen arvo kardinaalitetroille, kääpiöahvenille ja monille muille, mutta tämä vaatisi kokeilua ja mittailua.

KH:ta saat ylös ruokasoodalla. Karbonaattikovuus nousee +1 astetta 3,0 grammalla ruokasoodaa eli natriumbikarbonaattia 100 litraan vettä. Jos haluat maksaa enemmän, voit käyttää myös akvaariokaupasta saatavaa pH-plussaa, mutta siinä on samaa ruokasoodaa KH:n nostoon.

[eEeEe]

Juurikin niin kävi. 10ml ja 15ml kokeiluissa tosin vain akvaariovesi enkä kokeillut suoraan hanasta tulevaa.
En tosin tiedä olisiko se muutanut juurikaan mitään tässä mittarissa. (hanavettä kokeilin silloin vain 5ml mitalla)

Ikaalisten vesilaitos toimittaa veden. Tuosta että vesijohtolaitoksen toimittama vesi olisi emäksistä taidan olla eri mieltä, ainakin kun mittasin pH suoraa hanavedestä tulokseksi tuli 6,25. Hitsi että inhoan näitä kun jää kahden värin väliin, mutta suoritin tämänkin testin kahteen otteeseen.

Lisäsin eilen akvaarioon kiviä (joukossa myös kalkkikivi tasapainottamaan juurakkoa) ja ruokasoodaa. Keittiövaakaa en omista, mutta katselin jo aikaisemminkin ohjeita missä mentiin teelusikkaohjeella joten lisäsin 2,5 tl soodaa veteen. Ja ilmapumpun ajastimeen, niin että aina tasasin väliajoin tulee virta ja katkeaa. Musta tuntuu ettei pumppu laita kuplia tulemaan kuin hetken (ehkä 15 min?) sen jälkeen kun sen on laittanut seinään. Tosin akvaario on myös paikassa missä se ei ole näköetäisyydellä kokoajan joten en varmaksi voi sanoa jos se onkin kuplittanut silloin kun olen itse muualla..
Pumppuna Tetra aps 300. Vissiinkin jotain vanhempaa mallia kun ei mikään ihan hiljaisin laite ole. Mutta kaksi ulostuloa, T-suulake ja takaiskuventtiili ennen veteen menoa kun sijaitsee vedenpinnan alapuolella.

Eilen unohtui mitata arvot sen soodan lisäyksen jälkeen kun ajattelin että antaa pumpun sekoittaa hetki mutta tulikin uni.
Tänään mittasin 13.30 aikoihin
pH 6,5
NO2 0.07
NO3 5
KH 3 tippaa ja vihdoin näin sen väri muutoksen! Mutta ilmeisesti saisi tuplata tämän? vai kannattaako antaa muutamanpäivän veden kehittyä ja seurata miten muutos etenee?

Hiukan nitriitti näköjään taas nousussa, toivottavasti sunnuntaiksi laskee..

[Neomarica]

Hmmm Ikaalisten vesilaitos ilmoittaa sivuillaan, että lähtevän veden ph arvo pyrittäisiin pitämään 7,5. https://www.ikaalistenvesi.fi/veden-laatu-2/ https://www.ikaalistenvesi.fi/content/u ... VES_15.pdf

[eEeEe]

Niinhän se toki ilmoittaa, samaa ihmettelin itsekkin. En sitten tiedä vaikuttaako asiaan se että asun kaupungin rajalla, aidosti maaseudulla ja ainakin joku osuus vesijutuista on jaettu eri osioihin pikkukylien välillä.. siihen en tosin perehtynyt mistä syistä ja mihin asioihin se vaikuttaa.

Mutta toki kun noita testejä nyt on niin pystyn kokeilemaan eri päivinä ja katsomaan tuleeko siihen jotain muutosta.

[Neomarica]

No niinpä näyttääkin, että siellä on monta pientä vesiosuuskuntaa maaseudulla, ja se selittää tuon omituisen matalan ph:n talousvedessä. Ei kyllä varmaan mikään ideaalinen tilanne vesiputkia ajatellen

[TaijaT]

Kovin kuulostaa mutkikkaalta, tarkalta ja tieteelliseltä vaikka olet ilmeisesti vasta aloittelija. Tässähän tuntee itsensä ihan tolloksi. Hah. Itsellä on tuo vesiarvoasia kunhan on sinnepäin. JBL:n yleistestiliuska on helpoin tapa testata vettä, vaikka tuleekin varmaan kalliimmaksi pitkässä käytössä. Investointina ei ole kuitenkaan iso, kun alkaa oppia oman akvaarion vesiarvojen vaihtelut ja mittaa vain silloin kun epäilee niissä olevan jotain häikkää. Itse vaihdoin alussa vettä heti silloin kun nitriitit alkoi nousta ja nehän alkoi nousta tosi usein tuoreessa akvaariossa jotenka vaihdoin vettä monesti viikossa. Nyt tällä ruokintamäärällä riittää kerran viikossa, mikä on aika usein keskiarvoon nähden, vähempikin riittäisi nitriittien suhteen, jotka ei enää nopeasti nouse. Akvaario on yli puolen vuoden ikäinen. Siihen vaikuttaa tietenkin myös ruokintamäärä, kalamäärä ja suodattimen koko.

Ph:si on kyllä hieman matala, itselläkin on ja siitä on ollut monenlaista ongelmaa kun kaikki kalat ei tykkää siitä. Ruokasooda nostaa rajusti ph:ta jotenka sen käytössä pitää olla varovainen. Kalat ei tykkää nopeista ph vaihteluista, mutta en ole varma pitääkö se paikkaansa jos ph nopeasti menee neutraalin puoleen, esim. Vedenvaihdoissa. Useimmat kalat viihtyy neutraalissa vedessä. Ph:n ylläpito tasaisena kemikaalein on kyllä todella hankalaa. Nyt yritän kovettaa vettä lisäämällä akvaarioon Ryuoh kiviä ja simpukkamursketta joiden pitäisi vaikuttaa vähitelleen ph:n. Ilmeisesti akvaariomulta (soili) lisää myös happamuutta akvaariossa ja tietenkin ne juurakot. Itsellä Gh on myös lähes nolla ja kalat vaatii mineraaleja edes vähän, varsinkin jos on kotiloita akvaariossa. Lisään mineraalisuolaa silloin tällöin, ehkäpä pitäisi lisätä joka viikko sopivan vähän, että muistaisi säännöllisyyden.

[kr70]

Vesilaitoksen ilmoittaman pH-arvon ja oman mittauksesi ero johtuu seuraavasta kahdesta ilmiöstä:

1. Heti kun vesi pääsee kosketuksiin ilman kanssa, ilmasta liukenee hiilidioksidia veteen. Vedessä osa hiilidioksidista muodostaa veden kanssa hiilihappoa, joka happamoittaa vettä. Normaalisti ero ei näy, koska karbonaattikovuus puskuroi pienet pH:n muutokset. Koska sun KH on kuitenkin melkein nolla, on myös puskuri mitätön, ja pienetkin hapon lisäykset huojuttavat pH:ta. Siten voi olla, että pH:n lasku akvaariossa johtuu osin tästä eikä pelkästään juurakoista.

2. pH:ta on hyvin vaikea mitata hyvin matalan KH:n vedessä, eli käytännössä testit eivät näytä täysin oikein. Tämä taas johtuu siitä, että testiliuoksessakin on oma happo-emäs-systeeminsä, ja taas puuttuva KH ei ole puskuroimassa sitä.

Ruokasoodan jälkeen 3 tippaa muutti värin siis 5 ml:aan vettä, eli KH = 3 ? Jos näin, voit hyvin vähentää ruokasoodan annostusta. KH 2 riittää. Tietenkin riippuu kalastosta. Suurin osa akvaariokaloista on kuitenkin luonnossa sopeutunut hyvin pehmeisiin ja happamiin vesiin. pH 6,5 sopii myös hyvin.

Jos ilmapumppu ei toimi kunnolla, niin heitä mäkeen. Jos tähtäsit sen lättänän suppilon vinosti pintaa kohti ja on kunnollinen pintakierto, et tarvitse lisäilmastusta.

Lopuksi, tätä on ikävä kirjoittaa, mutta älä vaan ota oppia TaijaT:n neuvoista. Jos lukee hänen omaa ketjuaan, on hänen oma akvaarionhoito aivan järkyttävän katastrofaalista. Jatkuvat lääkitykset, kaikkien mahdollisten lisäaineiden tunkeminen veteen, jatkuva suodattimen puhdistus (ei ihme, että NO2 nousee) jne. Taija, on kiva, että jaat täällä kokemuksiasi ja varsinkin, että olet tuonut hiukan eloa tähän forumiin. Jokainen on joskus aloittelija ja tekee virheitä. Sinun kohdalla on kuitenkin valitettavaa, ettet opi virheistäsi etkä usko kokeneempien sinulle antamia neuvoja. Sinulle on esim. toistuvasti neuvottu, että kalasi vaikuttavat terveiltä ja jatkuvat lääkitykset ovat haitallisia, mutta silti näet vähän välia sairaita kaloja ja laitat veteen eri lääkkeitä. (Varsinkin tätä taustaa vasten...) ... täplämonnisten poikasten saaminen aikuiseksi oli kuitenkin hatunnoston arvoinen suoritus!

[eEeEe]

Taija,
Siitä olen samaa mieltä että tämä on mutkikasta eikä ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun tuntee itsensä täysin tolloksi..
Mutta kyllä tästä pikkuhiljaa tuntuu saavan kiinni kun vaan toistaa ja toistaa asioita/lukemaansa tekstiä.

pH mulla ei oo liian matala (nyt pysynyt useamman päivän 6,5) ja kun vertaan sitä noiden kalojen tietoon jota mulle on tulossa niin on aika ideaali. Ruokasoodaa tosiaan olisi ehkä pitänyt laittaa vähän vähemmän, tai ehkäpä pitäisi muutama kivi ottaa pois kun hiukan näyttää siltä että saattaisi olla kipuamassa pH 7 kohti (tänään mitatessa oli vähän tummempi kuin neljään edelliseen päivään)

Henkilökohtaisesti mulle kuitenkin on tärkeää oppia ymmärtämään miten ja miksi akvaario toimii niinkuin toimii. Haluan pystyä takaamaan kaloille onnellisen ja mahdollisimman hyvän loppuelämän. Jossei ihan elämäntehtäväni niin kuitenkin varsin lähellä sitä mulla on tarjota koti eläimille joista ei syystä tai toisesta pystytä huolehtimaan kunnolla. Ja maalaisjärjellä ajateltuna, mitä paremmin pitää huolta eläimen elinympäristöstä ja ymmärtää sen tarpeet sitä pienemmällä todennäköisyydellä se sairastuu tai aiheuttaa päänvaivaa?

Ja asian mutkikkuuden johdosta olen niin kiitollin kr70 ja hänen kaltisilleen jotka jaksavat täällä käyttä aikaansa ja jakaa tietotaitoaan rautalangasta vääntämällä että voisin vaikka lähettää kukkapuskan. (hmm, sopisikohan sivuston luonteeseen ennemmin akvaariokasvi)

Kr70
Ja hyvä tietää selitys tähän vesilaitoksen ja oman mittauksen eroon.
Tulin myös pohtineeksi sitä että vaikuttaako lämminvesivaraaja tuohon arvoon, sillä viimeksi mittasin hanasta suurinpiirtein saman lämpöistä vettä kuin akvaariossa (näppituntumalla) Joten tänään ajattelin kokeilla kylmintä vettä, senhän pitäisi olla "tuoreinta" vesilaitoksentoimittamasta vedestä.
Arvoksi tuli edelleen 6,25

Kyllä, KH oli 3.
Ajattelin että vaikka arvo on nyt tuon 3 niin sen varmaan voi antaa olla näin kun vielä kalattomana pyörii laitos. Jos sunnuntai aamuna vaihdan sieltä vettä 1/3 osaa kun myöhään iltapäivästä saapuvat kalat niin silloinhan pitäisi KH:n tippua kahteen. Kun en viitsisi ihan hirveästi vedenvaihtoja tehdä, pari kertaa jo joutunut hiukan laskemaan vedenpintaa kun on koristuksia aseteltu.

Ilmatumppua vielä vähän mietin.. Suuntasin kyllä sen lättänän suuttimen viistosti pintaan niin että tekee siihen aallokkoa ja pintavesi näyttää kiertävän, pohjavesi ei niinkään. Mutta kaloista lukiessa siellä oli mainintoja siitä että tykkää virtaavasta vedestä ja happirikkaasta. Mutta sen arvioiminen mikä lasketaan virtaavaksi vedeksi.. Ja koska akvaariossa on hyvin tiiviit kannet niin en tiedä kuinka hyvin happi sinne kulkeutuu.. takareunassa pienet syvennykset mistä suodattimen putket kulkevat, katossa 6cm halkasijaltaan oleva reikä mistä valaisimen johdot tulevat. Ja laitoin alussa vielä suodattimen putket niin että ottaa vettä siitä päästä missä reikä on ja vesi tulee ulos toisesta päästä. Arkailin hiukan veden roiskumista johtoisin ja ehkä myöskin esteettiset syyt.
Vesi haisee hiukan seisseeltä.. Irrotin sit myös ruokintautomaatin paikalla olleen tulpan josko pintaan tulisi vähän enemmän ilmaa. Voihan se kai johtuua siitä että altaaseen ei niitä kunnon vedenvaihtoja ole tehty eikä siellä ole kuin vielä kuin pari hassua kasvia?
Mutta se ilmapumppu.. se tuntuu rikkovan pintaa niin että kun se käynnistyy pinnasta alkaa vajoamaan jotain hiukkasia. Varsinkin silloin alussa huomasin kun pariinpäivään ei ollut päällä. toki alkuun myös sitä moskaa kertyy enemmän

Tuntuu että suodattimen teho on hiukan hiipunut jopa siitä alusta mitä se oli mulle tullessan. Sen verran avasin suodatinpurkin kantta että näin onko siellä joku jäätävä määrä moskaa kun pysäitin sen koristeiden laiton ajaksi - ei ollut. Mutta nyt olen alkanut pohtimaan itse letkujen tilannetta, puhtaat ne eivät todellakaan ole ja hiukan hämmästyin kun kuvista uusissa laitteissa ne olivat aivan kirkkaat.. Mutta ehkäpä niiden siivoaminen auttaisi parantamaan tehoa. Ja varmaankin jostain tältä sivustolta löydän ohjeet niiden putsaamiseen.
Suodattimena siis CristalProfi greenline e901 vuosimallia en tiedä muttei se kyllä kovin uusi ole.

Mukaan tuli myös varasuodatin CristalProfi e900 Mutta siitä kapistuksesta valitettavasti puuttuu letkut ja se suorakulmion muotoinen kappale mikä kiinnittää letkut ja pöntön yhteen. Mutta pönttöä en oikein viitsi vaihtaa kun ne bakut nyt on jo tuossa ensimmäisessä elossa. mutta jos sitä hommaisi siihen puuttuvat osat saisi varmaan ihan kiitettävästi sitä virtausta lisää.

[kr70]

Ajattelin että vaikka arvo on nyt tuon 3 niin sen varmaan voi antaa olla näin kun vielä kalattomana pyörii laitos. Jos sunnuntai aamuna vaihdan sieltä vettä 1/3 osaa kun myöhään iltapäivästä saapuvat kalat niin silloinhan pitäisi KH:n tippua kahteen

Hyvä ajatus. Ei sekään haittaa, jos KH on pysyvästi 3 eikä se, jos se vähän vaihtelee, vaikka 2 ja 3 välillä. Itse vaan asettaisin KH:n mahdollisimman alas niin, että pH pysyy kuitenkin suhtkoht stabiilina, jos tulee pehmeän veden kaloja. Saattaisi toimia jopa KH 1:llä, mutta 2 on varmempi.

Vesisuihkun suuntaaminen viistosti pintaan aiheuttaa sen, että veden kiertoa on hiukan vähemmän alemmissa kerroksissa, koska pinnan liike vaimentaa ja hajottaa vesisuihkua. Ehkä tästä johtuu se, ettei sinulla veden kiertoa näytä olevan niin paljon kuin alussa. Happipitoisuuden kannalta pinnan liike on kuitenkin tärkeämpi kuin veden kierto yleensä. Virtaavan veden kalat toki tykkäävät voimakkaasta virtauksesta alempana. Alempien kerroksien voimakkaammassa kierrossa myös se hyvä puoli, että roskat liikkuvat enemmän ja menevät paremmin suodattimeen. Jos on mahdollista laittaa kaksi suodatinta tai jakaa yhden suodattimen ulostulo kahteen ulostuloputkeen, voi toisen laittaa vinosti pintaan hapetustarkoituksessa ja toisen kierrättämään pohjavettä. Tietysti yksi vaihtoehto ilmapumppu. Useimmille kaloille voimakas veden kierto lisää elinvoimaa, mutta onhan sillä se haittapuoli, että CO2 huuhtoutuu enemmän vedestä pois kasvien käytettävistä.

Vaikea kuvitella, että letkut olisivat niin likaantuneet, että vedenkierto kärsii. Vanhemmat letkut kovettuvat mutta jos olet saanut ne tiiviisti kiinni suodattimeen, kai ne ovat ok. Jos ne oikeasti likaiset ovat, on olemassa letkuharjoja, joissa on pitkä taipuisa varsi.

Suodattimesi pitäisi riittää 250 l akvaarioon, jos kalasto ei ole liian tiheä. Suodattimesta sellainen tärkeä juttu, että sitä ei saa puhdistaa liian usein ja silloinkin kevyesti tai vain osa suodatinmateriaalista kerrallaan. Suosittelen aina esisuodatinta ja minusta paras on Eheim Prefilter, joka tulee kiinni akvaarioon imuputken päähän. Se on helppo irrottaa (suodatin ensin pois päältä) ja sen voi sitten puhdistaa vaikka kerran viikossa tai kahdessa likaantumisnopeudesta riippuen, ja pääsuodatin likaantuu hitaammin ja sitä tuskin tarvitsee useammin kuin kerran vuodessa avata.

Hapen kulkeutumisesta kannen alle ei minusta tarvitse huolehtia, jos reikiä kuitenkin on. Kannen alla ja päällä ilmalla on huomattava lämpötilaero, ja lämpimämpi ilmahan nousee ylös, joten ilma kyllä vaihtuu tarpeeksi.

Akvaariossa on aina oma hajunsa, joka kai johtuu erilaisten bakteerien tuotteista. Vaikea sanoa, onko "seisseen" hajussa jotain haitallista.

[Teemu Salonen]

Ilmatumppua vielä vähän mietin..

Ilmapumppu ei nosta veden happipitoisuutta edes mitattavaa määrää. Sen tarkoitus on olla lähinnä koriste tai katseenvangitsija. Toki se hieman lisää veden kiertoa ja sitä kautta hapen imeytymistä veteen. Enemmän happea veteen tuottaa suodatin joka hyvillä massoilla rakennettuna on melkomoinen tehopeli.

Tälläkin palstalla joskus kuulee puhuttavan happikadosta. Se on pelkkää huuhaata. Happikato voi syntyä jos allas on todella täynnä, siellä ei ole minkäänlaista bakteeritoimintaa ja se on vielä tiiviskantinen. Omalla kohdalla kävi niin että vedenvaihdon yhteydessä unohdin kytkeä 50l purkin suodattimen takaisin verkkoon. Purkissa montakymmentä milliä kasvamassa. Altaassa ei ole muuta kuin vesi ja kalat (+suodatin). Lisäksi altaan päällä on tiivis kansilasi jossa vain pieni ruokinta-aukko. Kämmin huomasin vasta seuraavan vedenvaihdon yhteydessä. Kalojen käytöksessä ei ollut mitään muutosta.

[eEeEe]

Sen olinkin pistänyt jo korvan taakse ettei tuota suodatinta liian usein saisi puhdistella, mutta epävarmana oli pakko tarkistaa ettei sinne mitään jäätävää määrää kuollutta kasvillisuutta olisi vahingossa päätynyt.
Putket ovat kyllä tiiviisti paikoillaan, kieltämättä hiukan koventuneet ne ovat joten ehkäpä värikin johtuu enimmäkseen ikääntymisestä. Pistän myös tuollaisen esisuodattimen harkintaan! Voipi olla että se joutuu kuitenkin odottamaan seuraavaa tilausta ettei lompakko liikaa kevenisi yhdellä kertaa..

Ehkäpä mun on nyt aika uskoa ettei ilmasinkivestä ole juurikaan hyötyä, onhan se tavallaan toki hauskan näköinen mutta taitaa tuo akvaario silmääni miellyttää enemmän "luonnonmukaisena". Tähän olen myös alkanut pohtia ja tekemään taustaselvitystä vesiviljelystä akvaarion reunalle. Enemmän ehkä siitä syystä että se näyttäisi kivalta, mutta toki myös isona plussana se jos se jotain hyötyä akvaarion vedelle antaa. Taidan kallistua siihen vaihtoehtoon että etsisin jostain toiseenkin suodattimeen liittimen ja putkiston ja saisin näin kierron sekä pintaan että pohjaan, ihan en luota että teho tuossa yhdessä riittäisi sekoittamaan pintaa tarpeeksi jos jakaisin sen kahteen ulostuloon. Ja kerta tuolla kaapissa nyt turhanpanttina tuollainen suodatin pyörii.. Ja sitten unohdan mölykoneen (ilmapumpun) tyystin
Ennen kalojen tuloa osat eivät varmasti ehdi tulemaan kun tuo viikonloppukin on iskemässä juuri joten toivotaan etteivät he pahastu jos pian muuton jälkeen alan tunkemaan lisää putkistoa uuteen asumukseen.

Mutta sen voisin vielä haluta varmistaa ettei toinen suodatin tee hallaa bakteerien toiminnalle pian alotuksen jälkeen?
Monissa keskusteuissa kyllä kehotetaan käynnistämään uusi akvaario laittamalla suodatin jo toimivaan akvaarioon ja näin keräämään sieltä itsellensä sopivan kannan. Mutta tässä minun tilanteessani kun kuormitus kasvaa heittämällä yhtäkkiä on bakteereilla jo varmasti melkoinen työmaa. Jos heidän aluettaan levitetään vielä toisella suodattimella niin tuleeko lisää työmaata vai antaako se tarvittavaa työtilaa kuormituksesta selviämiseen?

Pahoittelen ehkä tyhmää kysymystä. Hiljalleen vesiarvot (luskoakseni) alkavat selkiytyä päässäni, mutta tuon hyvän kannan toiminta on vielä vähän arvoitus. Ymmärrän niiden työtehtävän ja tarpeellisuuden mutten oikein tätä mistä ne ottavat nokkiinsa ja mistä eivät..

[kr70]

Sen verran pitää ottaa takaisin edellisiä puheita (kiitos Teemu), että erityistä ilmastussysteemiä (ilmapumpulla tai pintaturbulenssilla) tarvitaan vain, jos on paljon kaloja tai jos on sellaisia kaloja, joilla on suuri hapen tarve. Jos on kohtuullinen määrä kestäviä kaloja, kuten nyt vaikka miljoonakaloja, riittää, että vesi kiertää hiljalleen pinnan ja pohjan välillä. Eli varsinainen happiKATO on tosiaan harvinainen ja esiintyy lähinnä silloin, jos akvaariossa on suuret määrät hajoavaa moskaa, kuten ruoantähteitä, joiden hajoaminen vie kaiken hapen. Jotkin kalat tarvitsevat kuitenkin erityisen suurta happipitoisuutta, varsinkin sellaiset, jotka tulevat nopeasti virtaavista vuoristopuroista.

Tuosta ilmastuksesta. Itsekin olen aiemmin ollut siinä uskossa, että merkitsevää on vain pinta-ala veden ja ilman välissä. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Ilma-vesi-rajapinnan pyörteisyys nostaa kaasujenvaihdon intensiteettiä moninkertaiseksi. Ilmiö on hiukan sama kuin jos heittää sokeria tai suolaa vesilasin pohjalle ja jättää sen rauhaan. Kestää tosi kauan, että kiinteä sokeri on häipynyt lasin pohjalta. Jos vettä kuitenkin hämmentää tomerasti, on sokeri hävinnyt melko pian. Kun akvaarion pinta saadaan pyörteiseksi, kuten suuntaamalla suodattimen ulostulo pintaan, on hapen imeytyminen paljon tehokkaampaa. Sama ilmiö toimii ilmapumpun pumppaamien kuplien ja veden rajapinnassa: kun kupla nousee vesipatsaan läpi, on kuplan sisältämän ilman ja veden rajapinta hyvin pyörteisessä tilassa ja kaasujenvaihto tehokasta. Miksi vuoristopuroissa on paljon happea? Osittain juuri siksi, että koskessa on koko ajan paljon kuplia vedessä kaoottisessa liikkeessä; toki myös siksi, että pinta on pyörteinen ja yleensä myös lämpötila alhainen. Eivät viljelijät, joilla on suuri määrä kaloja kasvamassa pienessä tilassa, turhaan käytä tehokkaita ilmastimia. Pyörteisyyden merkityksestä on paljon tieteellisiä tutkimuksia. Esim.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 7702002662
https://iwaponline.com/wst/article-abst ... m=fulltext
Sci-hubista saa ilmaiseksi.

Itse en tykkää ilmastuskivistä siksi, että vesipatsaan läpi nouseva kuplavirta on täysin luonnottoman näköinen. Yleisöakvaarioissakaan sellaisia ei yleensä näe varmaan samasta syystä, mutta niissä on usein todella voimakas pinnan pyörteisyys. Joskus näkee sellaisia ratkaisuja, että pohjasta asti puhalletaan voimakas vesisuihku pintaan saakka.

Vesiviljely akvaarion reunalla? En ymmärtänyt.

Toinen suodatin ei tee mitään hallaa. Alussa se ei toki autakaan biologisessa puhdistuksessa (vedenkierrossa kyllä).

Kuormitus ei kasva heittämälllä, kun et aluksi ruoki kaloja lainkaan, ja lisäät ruokintaa vähitellen.

[eEeEe]

Himskatti, tulee taas esiin tämä pulma kielitaidottomana..
On aika ikävää kun suomenkielisiä lähteitä on rajallinen määrä ja tuntuu että missään akvaarion laitteiston tai siihen liittyvän purnukan kyljessä ei suomeksi ole ohjeita.

Vesiviljelyllä tässä yhteydessä tarkoitan näitä huonekasveja joidenka juuret akvaarioon laitetaan imemään ravinteita, puhdistamaan omalta osaltaan vettä ja tuottamaan happea.
Lähinnä arkailen sitä tuleeko samaan aikaan liikaa kaikkea uutta vai pitäisikö ensin odottaa että akvaarion saa kunnolla toimintaan ja sitten vasta alkaa puhdistamaan kasveja mullasta ja asettelemaan ja tuonne.
Huonekasveja jo pitempään harrastaneena kotoa löytyisi jo useampi siihen tarkoitukseen sopivaksi mainittu kasvi.

Hyvä tietää ettei uuden suodattimen lisääminen toimintaa ainakaan haittaa, täytyy aloittaa selvitystyö santipaikoista ja laittaa tilaukseen.

[TaijaT]

Lopuksi, tätä on ikävä kirjoittaa, mutta älä vaan ota oppia TaijaT:n neuvoista. Jos lukee hänen omaa ketjuaan, on hänen oma akvaarionhoito aivan järkyttävän katastrofaalista. Jatkuvat lääkitykset, kaikkien mahdollisten lisäaineiden tunkeminen veteen, jatkuva suodattimen puhdistus (ei ihme, että NO2 nousee) jne. Taija, on kiva, että jaat täällä kokemuksiasi ja varsinkin, että olet tuonut hiukan eloa tähän forumiin. Jokainen on joskus aloittelija ja tekee virheitä. Sinun kohdalla on kuitenkin valitettavaa, ettet opi virheistäsi etkä usko kokeneempien sinulle antamia neuvoja. Sinulle on esim. toistuvasti neuvottu, että kalasi vaikuttavat terveiltä ja jatkuvat lääkitykset ovat haitallisia, mutta silti näet vähän välia sairaita kaloja ja laitat veteen eri lääkkeitä. (Varsinkin tätä taustaa vasten...) ... täplämonnisten poikasten saaminen aikuiseksi oli kuitenkin hatunnoston arvoinen suoritus!

Vastaukseksi Kr70:lle. Jotkut omistakin neuvoistasi ovat olleet vähintäänkin outoja, kuten mineraalien lisäämisen myrkyllisyys veteen ja RO2 veden suosiminen. Samoin vedenparannusaineiden turhuus. Varsinkin kun ei tiedä mitä siinä hanavedessä on, oma hanavesi ainakin maistuu metalliselle. Jotkut harrastajat on sitä mieltä että RO vesi on täysin turhaa ja jopa haitallista. Joka kerta kun olen laittanut jotain veteen, olen saanut sinulta erittäin myrkyllisiä kommentteja että vähintään myrkytän kalani. Omat kalat on sairastuneet aina kun mineraalit on olleet alhaalla. Viimeisin lääkekuuri oli eläinlääkärin neuvosta vaikka itsekin arvelin että en sitä laittaisi, varsinkin kun siitä ei nähtävästi näyttänyt olevan apua. Ajattelin että en enää luota näiden harrastajien neuvoon täällä jotka luulee tietävänsä ihan kaiken harrastuksesta. Sinulla on tosi ylimielinen ja narsistinen asenne ja se näkyy. Eikä minulla ole NO2 IKINÄ ollut koholla, kuin alussa kun akvaario ei ollut vielä täysin kypsä. Akvaariokaupan neuvo oli tarkkailla NO2:ta ja nitriittiarvoja ja vaihtaa vettä tarvittaessa ja niin olen tehnyt. Sinusta on mukavaa arvostella muita, vaikka monet neuvot jota olen löytänyt ihan muualta kuin täältä ovat olleet paljon parempia ja maailman tunnettujen harrastajien toimesta. Ainoat neuvot mitä olen täällä saanut kalojen sairasteluun on ollut että ei tee mitään niille ja antaa kuolla vaan. Ja on haukuttu täällä tuhlariksi ja saksalaisten nettikauppojen suosijaksi kun itsellä ei ole varaa leveilyyn harrastuksellaan ja ostaa mitään kalliita systeemejä ja olen kokeillut eri tuotteita.

Suodattimet olen puhdistanut usein siksi koska ne menee tukkoon akvaariosoilista ja silloin se vasta katastrofi on kun suodattimet ei enää vedä kuonaa. Ainoa mitä täällä kuulee hössötettävän on nitriittikatastrofi eikä minulla ole koskaan ne olleet ongelma. Tarkistaisit ensin faktat ennenkuin teet johtopäätöksiä. Mahtaako itselläkin ollut kuollut kaloja mutta et kehtaa tunnustaa. Minä sentään tunnustan virheeni enkä esitä kaikkitietävää ja täydellistä täällä ja arvostele koko ajan muita. Missä on näiden arvostelijoiden omat päiväkirjat? EIkä minusta ole kiva jakaa ajatuksiani foorumilla kun osa lukijoista on noin myrkyllisiä eivätkä lue edes kunnolla juttujani mutta toivon että joku sentään oppisi jotain ja saisi vinkkejä ja intoa harrastukseen. Näillä kaikkitietävillä kalat ei sairastele koskaan, mikä on täysin epärealistista, koska ne tulee monesti stressaantuneina ja sairaina jo kauppaan.

Uskomatonta myrkkyä tämä foorumi, vaikka laitan kuvan että neontetralta puuttuu häntä kokonaan, sekin on varmaan seurausta kalojeni myrkyttämisestä ja nitriittiarvojen noususta.

[TaijaT]

Kun on täällä saanut "hullun" maineen vain olemalla eri mieltä joistakin asioista mikä on ärsyttänyt muutamien egoa niin mitään ei uskota, väärennän ilmeisesti näiden mielestä mittaustuloksetkin kuten esim. nollassa olevat nitriittiarvot. Kyse ei ole enää edes faktoista vaan ihmisistä. Pitkää päiväkirjaani ei edes lueta, vaan valikoidaan sieltä sopivia palasia vääristellen totuutta että saisi kauhistella ja kokea olevansa muita parempi. Hyvä se on sieltä takapenkin kuskina huudella neuvoja, kun itsellä ei ole sama tilanne. Sama pätee varmaan esim. lastenhoitofoorumeihin. Kun toisen lapsi sairastuu, niin toisilla on aina asenne, että NO MINÄ en noin tekisi, ompa kamala äiti, varmasti on tehnyt jotain väärin tai laiminlyönyt kun lapsi sairastuu. Vesikemia on tieteenhaara erikseen, kaloista ja kalojen hoidosta ei kr70 ole antanut yhtään hyvää neuvoa.

[kr70]

tuntuu että missään akvaarion laitteiston tai siihen liittyvän purnukan kyljessä ei suomeksi ole ohjeita

Tämähän pätee vähän kaikkiin vekottimiin. Valitettavasti valmistajat säästävät henkilöstökustannuksissa ja kääntävät käyttöohjeet nykyään konekääntäjillä. Kun suomi on niin harvinainen ja muista poikkeava kieli, konekääntäjien suomi-käännökset ovat usein aika kauheita, joskus on jopa harhaanjohtavia tekstejä voi lukea.

Vesiviljelystä tuossa mielessä on kokemusta vain kultaköynnöksestä, jota usein pidetään sopivimpana akvaarioon. Tällainen minulla on jokaisessa kasvittomassa akvaariossa. Omien kokemuksien perusteella siitä on kuitenkin hyötyä vain, jos paikka on sellainen, että köynnös saa kunnolla valoa. Akvaarionhan ei tarvitse olla valoisassa paikassa, jos köynnöksen saa johdatettua kasvamaan paremmassa valossa. Jos köynnös ei saa tarpeeksi valoa, se kasvaa huonosti ja tuskin ottaa paljon haitta-aineita akvaariosta. Hämärässä paikassa voisi kokeilla varjonsuosijoita, mahdollisesti joku Philodendron (?). Sinänsä köynnös on helppo laittaa, jos kannessa on sopiva reikä, enkä keksi siitä mitään haittaa tai syytä, miksi sitä ei voisi tehdä heti alussa. No se voisi olla haitta, että köynnös ottaa vedestä ravinteita, jotka muuten olisivat akvaariokasvien käytettävissä. Potentiaalisesti ilmakasvi voi imeä enemmän ravinteita kuin uposkasvi, jos valoa on tarpeeksi. Hiilidioksidista ei tule koskaan pula. Eli jos haluaa rehevän vedenalaispuutarhan, ei kannata laittaa ilmaköynnöstä. Mutta en usko, että ilmaköynnös tuottaa veteen happea juuristaan. Kasvit yleensä tekevät kaasujenvaihdon lehtien ilmaraoista. Niin tosiaan lisäyksenä tuohon ilmastusjuttuun: Hyvin kasvavat akvaariokasvit hapettavat myös vettä mutta vain päivällä. Pimeässä ne vain käyttävät happea.

[TaijaT]

Kun on täällä saanut "hullun" maineen vain olemalla eri mieltä joistakin asioista mikä on ärsyttänyt muutamien egoa niin mitään ei uskota, väärennän ilmeisesti näiden mielestä mittaustuloksetkin kuten esim. nollassa olevat nitriittiarvot. Kyse ei ole enää edes faktoista vaan ihmisistä. Pitkää päiväkirjaani ei edes lueta, vaan valikoidaan sieltä sopivia palasia vääristellen totuutta että saisi kauhistella ja kokea olevansa muita parempi. Hyvä se on sieltä takapenkin kuskina huudella neuvoja, kun itsellä ei ole sama tilanne. Sama pätee varmaan esim. lastenhoitofoorumeihin. Kun toisen lapsi sairastuu, niin toisilla on aina asenne, että NO MINÄ en noin tekisi, ompa kamala äiti, varmasti on tehnyt jotain väärin tai laiminlyönyt kun lapsi sairastuu. Vesikemia on tieteenhaara erikseen, kaloista ja kalojen hoidosta käytännössä ei kr70 ole antanut yhtään hyvää neuvoa.