Vanhainkotia perustamassa
Valvoja: Moderaattorit
Re: Vanhainkotia perustamassa
Aina ei pysty keskittyneesti lukemaan kaikkea aiemmin kirjoitettua, vaikka haluaiskin osallistua keskusteluun. Asiat rönsyilee eikä se tietty aina aloittajasta ole kiva juttu, mutta silleen ne tuppaamenemään ja lisää voi oppia myös rönsyistä. Jatka vaan näitä!
Re: Vanhainkotia perustamassa
Koitan huomenissa perehtyä ajatuksen kanssa kirjoittamaanne ja vastata jotain (sekä luultavasti kysyä taas jotaki)
Mutta kalat ovat kotiutuneet, eloisia kavereita pakko myöntää. Tässä on pari tuntia hujahtanut hetkessä vain akvaariota tuijottaessa.
Mutta kaipaisin apua tämän "nuoliaisen" tunnistuksessa.
Välillä väri tummenee ja kyljessä paksu tumma viiva, välillä haalenee voimakkaasti ja on pisteitä kahdessa rivissä joka toinen ylhäällä ja joka toinen alhaalla.
Viisi evää alapuolella. Alle 5cm pitkä.
Kaverin suupielet punoittavat, mutta voiko johtua ennemmin siitä että edellisessä kodissa oli sorapohja?
Sanoivat myös että on aina niin piilossa ettei onnistu kuvaamaan.
Täällä oli kyllä ensimmäisen puolituntia pussista päästyä piilossa mutta sen jälkeen liikuskellut kyllä ihan huolella. Pyrähtelee siellä täällä, lepäilee hetken ja taas mennään.
Siitä olen kyllä samaa mieltä että erittäin haastava kuvattava, mutta lähinnä siksi ettei pysy paikallaan kun yrittää sen kuvan napata.
Toivottavasti joku saa jotain selvää epäselvästä kuvasta.
Mutta kalat ovat kotiutuneet, eloisia kavereita pakko myöntää. Tässä on pari tuntia hujahtanut hetkessä vain akvaariota tuijottaessa.
Mutta kaipaisin apua tämän "nuoliaisen" tunnistuksessa.
Välillä väri tummenee ja kyljessä paksu tumma viiva, välillä haalenee voimakkaasti ja on pisteitä kahdessa rivissä joka toinen ylhäällä ja joka toinen alhaalla.
Viisi evää alapuolella. Alle 5cm pitkä.
Kaverin suupielet punoittavat, mutta voiko johtua ennemmin siitä että edellisessä kodissa oli sorapohja?
Sanoivat myös että on aina niin piilossa ettei onnistu kuvaamaan.
Täällä oli kyllä ensimmäisen puolituntia pussista päästyä piilossa mutta sen jälkeen liikuskellut kyllä ihan huolella. Pyrähtelee siellä täällä, lepäilee hetken ja taas mennään.
Siitä olen kyllä samaa mieltä että erittäin haastava kuvattava, mutta lähinnä siksi ettei pysy paikallaan kun yrittää sen kuvan napata.
Toivottavasti joku saa jotain selvää epäselvästä kuvasta.
- Liitteet
-
- Kalantunnistus?
-
Neomarica
- Junior Member
- Viestit: 132
- Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura
Re: Vanhainkotia perustamassa
Näyttää levänuoliaiselta (Gyrinocheilus aymonieri)... Hmmm jos se on se, on sitten tulievän lisäksi toinen erakkoluonne, eikä kaipaa lajitovereita seurakseen..
Re: Vanhainkotia perustamassa
Levänuoliaiselta näyttää minustakin. Kasvaa aika isoksi, potentiaalisesti liian isoksi akvaarioosi. Oli suosittu "levänsyöjä" joskus 40 v sitten. Tosin ei vanhempana juuri syö levää. Jos matokala on piikkisilmä ja parvikala kuparitetra, kuten olit tunnistanut, onkin alkukalasto kai selvä. Kyllä sinne vielä myöhemmin jotain mahtuu lisää, mutta aloita nyt vähemmillä kaloilla.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Kiitos, tästä. Näyttää tosiaan siltä että voisi olla tuollainen.
Siinä vasta kookas kaveri aikuisena, huhhuh.
Mutta paniikkkipäivitys:
Nyt iski hätä, multa katkes sähköt ensimmäistä kertaa täällä asuessa. On joskus välähdellyt valot mutta mitään pitempää katkosta ei ole koskaan tullut.
Nyt kuitenkin sähkön jakelu laitos ilmoitti et vikapartio on matkalla ja ongelmaa rajataan arvioitu loppumisaika viimeistään klo 19.
Kertaalleen mulla välähti jo valot päälle sekunniksi mutta mua vähän huolestuttaa noi suodattimet..
Sisään siis laitoin myös mukana tulleen sisäsuodattimen ja sit se mun oma ulkosuodatin.
Jos tyhjennä pöntön vedestä sähköt tietenkin palaa samantien mun tuurilla ja jos en, niin niitä sähköjä ei kuulu.
Toistaiseksi kalat pulikoivat normaalisti. Taidan perehtyä ketjuun jonka otsikon pistin aikaisemmin vain lukulistalle, miten varautua sähkökatkoihin..
Siinä vasta kookas kaveri aikuisena, huhhuh.
Mutta paniikkkipäivitys:
Nyt iski hätä, multa katkes sähköt ensimmäistä kertaa täällä asuessa. On joskus välähdellyt valot mutta mitään pitempää katkosta ei ole koskaan tullut.
Nyt kuitenkin sähkön jakelu laitos ilmoitti et vikapartio on matkalla ja ongelmaa rajataan arvioitu loppumisaika viimeistään klo 19.
Kertaalleen mulla välähti jo valot päälle sekunniksi mutta mua vähän huolestuttaa noi suodattimet..
Sisään siis laitoin myös mukana tulleen sisäsuodattimen ja sit se mun oma ulkosuodatin.
Jos tyhjennä pöntön vedestä sähköt tietenkin palaa samantien mun tuurilla ja jos en, niin niitä sähköjä ei kuulu.
Toistaiseksi kalat pulikoivat normaalisti. Taidan perehtyä ketjuun jonka otsikon pistin aikaisemmin vain lukulistalle, miten varautua sähkökatkoihin..
Re: Vanhainkotia perustamassa
Jos sähkökatko jatkuu pitempään, suodatinmasssat pitäis ottaa kuiville mutta pitää ne kosteina, tai sitten pitää vedessä mutta puristella välillä että vesi vaihtuu eikä happi lopu. Katkon jälkeen kun laitat käyntiin, tunnin jälkeen no2 mittaus
Re: Vanhainkotia perustamassa
Ei voi muuta sanoa kun että tätä en olisi toivonut heti seuraavana päivänä kalojen saamisesta.. Mutta sähkökatkosta selvittiin, ulkosuodattimesta kaadoin vedet pois siksi aikaa. olihan tähänkin pitänyt osata varautua ennakkoon mutta onneksi selvisin säikähdyksellä. Jonkin näköinen patterivehje sitä kuitenkin pitää varmaan laittaa ostoslistalle.
Mittaustuokset eivät muuttuneet katkon jälkeen.
Ainut mikä on muuttunut on veden lämpötila, lähentelee jo 27 astetta, lämmittimestä ei ihan vielä tarvi murehtia, mutta kohta alan pohtimaan jäähdytintä..
JBL:n testit ovat näköjään muuttuneet. Tuon ostamani salkun osana tuli ohjekirja mikä näyttää myös niitä testejä mitä salkussa ei ole. Kalojen mukana tuli pH 6,0-7,6 testi kun salkussa on vain se yleinen 3-10. Mutta salkun ohjekirjan mukaan tuota 6-7.6 testitippaa laitetaan 4 tippaa ja odotetaan 3min. Kun taas tuo kalojen mukana tullut testi ohjeistaa laittamaan 3 tippaa ja lukemaan tuloksen.
Ainut mikä tässä on pulmana on se että kyseinen purnukka on vanhentunut vuodenvaihteessa. Osaako joku kemiasta paremmin perillä oleva sanoa onko tipat kuinka luotettavia yhä vai roskis kamaa?
oon nyt kolmekertaa testannut sitä niin että oon tehnyt tolla uudella yleismittarilla ja tuolla vanhalla testitulokset joka kerta samat 6.5 uusi testi ja 6.8 vanha tarkkatesti.
Mukaan tuli myös NO2 testeri, vanhentunut vuosi sitten ja sen kakkospullo oli ruskeaa mömmöä, eli ei toiminut.
Vanhoista tarvikkeista sen verta lisää, että musta tuntuu että lasisista koristekivistä punaiset ovat kaikkein herkimpiä akvaariolle. Olen pessyt tänään n. 50 litraa vanhaa akvaariohiekkaa (sen mikä tuli akvaarion mukana ja sen mikä tuli kalojen mukana koska tosiaan itse vaihdoin tuohon hienoonhiekkaan. Ja akvaarion mukana tulleessa hiekassa oli hyvä määrä näitä lasisia koristekiviä joista jokainen punainen oli haljennut tai säröillä, mutta muun väriset kunnossa. Tosin voihan vaihtoehto olla myös se että ne punaiset ovat paljon vanhempia. Olipahan homma mutta sain tehtyä ja valikoin joukosta kivan näköiset kivet tähän akvaarioon sisustusprojektiin. Ne kivet saavat kyllä ensin käydä kattilassa, koska joukossa on myös kiviä siitä akvaarion hiekasta ja ne ovat seisseet kolmeviikkoa kuistilla ämpärissä..
Sekin mua hiukan hämmentää kun sitä hiekkaa pläräs läpi etvaikka täällä sivustolla varotetaan kimaltelevista kivistä, kivistä mihin tulee ruosteinen väri yms (maalaisjärjellä ajateltuna ymmärrän kyllä miksi, se ei ole tämän kappaleen pointti) mutta noissa hiekoissa on kyllä kaikkia eikä kumpikaan perhe vaikuta muulta kuin siltä että kaupasta ostetaan eikä itse tehdä/haeta. En tietenkään tästäkään varmaksi voi sanoa kun pelkkää mututuntumaa. Tosin eikös siinä Markku Varjon kirjassa käsitelty luonnosta haettavia kiviä ja sanonut jotain sen suuntaista että kaikki käyvät.
Vesiviljely, tai mikä sille olisikaan oikeampi nimi, niin eikös ne myös tuota happea juuristaan akvaarioon? Tästä tosin itse en osaa mainita mitään tieteellistä tutkimusta koska tämä pohjautuu vain toisten ihmisten sanomisiin. Niin youtuben puolelta kuin keskustelupalstaltakin ( esim viewtopic.php?p=7277099&hilit=juurista+happea#p7277099 )
Ja juurikin koska vesikasvit eivät tuota kun ei ole valoa, niin mahtaisivatkohan tälläiset kasvit tuottaa herkemmin kun pääsevät helpommin käsiksi valoon..?
Mutta kalastoon, se tosiaan on nyt selvilä.
1 tulipyrstö
1 levänuoliainen
4 piikkisilmää
8 kuparitetraa
Varsin pitkäikäistä sorttia kalasto näyttää olevan. Nuoliainen vielä vissiin varsin nuori kun ei ole tuota isompi, mutta tuntuu kyllä kaipaavan seuraa. Eilen meni tetrojen perässä, tänään hakeutunut piikkisilmien joukkoon. Ei kiusaa niitä eikä piikkisilmiä tunnu häiritsevän hänen läsnäolonsa. Uivat yli ali ja makaavat kasassa kaikki. Ja sitten hajaantuvat ympäri allasta. Mutta mitä nyt netistä luki niin sivuilla oli hänen akvaariokseen 160-250 litran suosituksia, joten luulisi hänen nyt mahtuvan tuonne. Tarkotuksena mulla ei todellakaan ole haalia hirveää määrää kalastoa.
Tulipyrstö on melko rauhallista sorttia. Oli hauska seurata kun olivat kaikki vapautuneet pusseista kuinka viisi tetraa seurasi häntä kuin pelkäävät lapset äidin hameenhelmaa. On valinnut oman lempipaikan kannon alta mutta uiskentelee kyllä ihan kaikkialla eikä häntä kiinnosta missä muut ui. Mutta voiko kala olla huononäköinen? (Muokkaus, toki voi olla, mutta kuuluuko siitä huolestua?) silmät kyllä on ja liikkuu mutta havaintokyky vähän heikko eikä ehdi syömään kun noi pikkuset syö kaiken. Ja vaikka oliskin sen vieressä maassa niin menee ohi huomaamattaan. maistelee pohjaa ja puita ja etsii niin koitin antaa pienen palan kurkkua niin noi pienet ei söis sitä muttei tunnu huomaavan sitä. Olisi pitänyt varmaan kiinnittää se paikalleen eikä päästää sitä vapaaksi tuonne veteen. En tosin tiedä onko koskaan maistanutkaan kurkkua vai onko yhä niin stressaantunut muutosta ettei halua syödä.
Piikkisilmät, veikeitä tapauksia. En olis kuvitellut tykästyväni niihin mut niitähän on ihan mahtavaa seurata! koskaan ei tiiä mitä ne tekee seuraavaksi. Varsin perusvärisiä ruskeita joissa menee vaaleita raitoja ja välissä saattaa olla piste tai pari. Yhdellä vihertävä vatsa josta edellinen omistaja oli pähkäillyt olisiko se kutemassa. Mut nää osaa kaikki vaihtaa väriä yheden vaalee osuus muuttuu punaseks (hmm punertavaksi) toisen keltaiseksi, yksi violetiksi ja yksi vihertää?
Mutta hiekkaan ne ei kyllä kömmi, nuoleskelee vain. Ja mullakun olis tota hiekkaa ehkä vähän turhankin paksu kerros ilmastettavana.. ehkä ne vielä oppii siihen kun tottuvat. Ja näitä ajattelin sitten tuonnempana ottaa lisää. Suosituksissakin näitä kehotetaan yleensä ottaan isompi lauma kun nyt on. Mutta pitää vielä vähän perehtyä tuohon miten laumanlisäystä tehdään ja miten yleensä tulokkaita otetaan vastaan.
Kuparitetrat.. Meneviä tapauksia. kun pääsivät siitä äidin helmassa roikkumisesta yli. Niitä on uskoakseni neljä naarasta ja neljä koirasta (jos nyt värisävystä ja kokoerosta päättelis) ovat kyllä hajallaan ympäri allasta, paitsi silloin kun tulen huoneeseen/akvaarion lähelle. Vähänväliä jokujahtaa toista.
näitäkin harkitsen lisääväni sitten tuonnempana. Tosin mulle ne on vaan pikkukaloja tuomassa elämää akvaarioon ja pohjakaloille tunteen et kaikki on hyvin. Mulle ei niin oo väliä onko ne nimenomaan noita vai jotain muita pikkukaloja, mutta koska noita nyt on niin onko niille mukavempi saada isompi parvi ympärilleen vai toinen pikkuparvi? Voiko ne ottaa erivärisiä (lajisia/rotusia, mikä tähän on oikea termi?) tetroja parveensa vai onko ne vain toinen parvi joiden nimessä sama loppusointi?
Näihin oon heittämällä vähiten perehtynyt..
Sen enempää en halua kalastoa akvaariooni, ellei korkeintaan jotakin mikä möyhentää ja ilmastaa tuota hiekkaa jollei piikkisilmät ryhdy töihin.
Viimeisenä kysymyksenä vielä, miten ihmiset pystyy varmistaan et kaikki kalat saa syödäkseen kun noi pikkuset hotkii niin jäätävää tahtia kaikkea?
Tässä vielä kuva noista väreistä. Vihertävällä sävy säilyy muttei aina noin voimakkaana, toiset pääasiassa "normaalin" värisiä mut hetkittäin tulee väriä. Punanen eivalitettavasti näy kun viuhahduksena
Mittaustuokset eivät muuttuneet katkon jälkeen.
Ainut mikä on muuttunut on veden lämpötila, lähentelee jo 27 astetta, lämmittimestä ei ihan vielä tarvi murehtia, mutta kohta alan pohtimaan jäähdytintä..
JBL:n testit ovat näköjään muuttuneet. Tuon ostamani salkun osana tuli ohjekirja mikä näyttää myös niitä testejä mitä salkussa ei ole. Kalojen mukana tuli pH 6,0-7,6 testi kun salkussa on vain se yleinen 3-10. Mutta salkun ohjekirjan mukaan tuota 6-7.6 testitippaa laitetaan 4 tippaa ja odotetaan 3min. Kun taas tuo kalojen mukana tullut testi ohjeistaa laittamaan 3 tippaa ja lukemaan tuloksen.
Ainut mikä tässä on pulmana on se että kyseinen purnukka on vanhentunut vuodenvaihteessa. Osaako joku kemiasta paremmin perillä oleva sanoa onko tipat kuinka luotettavia yhä vai roskis kamaa?
oon nyt kolmekertaa testannut sitä niin että oon tehnyt tolla uudella yleismittarilla ja tuolla vanhalla testitulokset joka kerta samat 6.5 uusi testi ja 6.8 vanha tarkkatesti.
Mukaan tuli myös NO2 testeri, vanhentunut vuosi sitten ja sen kakkospullo oli ruskeaa mömmöä, eli ei toiminut.
Vanhoista tarvikkeista sen verta lisää, että musta tuntuu että lasisista koristekivistä punaiset ovat kaikkein herkimpiä akvaariolle. Olen pessyt tänään n. 50 litraa vanhaa akvaariohiekkaa (sen mikä tuli akvaarion mukana ja sen mikä tuli kalojen mukana koska tosiaan itse vaihdoin tuohon hienoonhiekkaan. Ja akvaarion mukana tulleessa hiekassa oli hyvä määrä näitä lasisia koristekiviä joista jokainen punainen oli haljennut tai säröillä, mutta muun väriset kunnossa. Tosin voihan vaihtoehto olla myös se että ne punaiset ovat paljon vanhempia. Olipahan homma mutta sain tehtyä ja valikoin joukosta kivan näköiset kivet tähän akvaarioon sisustusprojektiin. Ne kivet saavat kyllä ensin käydä kattilassa, koska joukossa on myös kiviä siitä akvaarion hiekasta ja ne ovat seisseet kolmeviikkoa kuistilla ämpärissä..
Sekin mua hiukan hämmentää kun sitä hiekkaa pläräs läpi etvaikka täällä sivustolla varotetaan kimaltelevista kivistä, kivistä mihin tulee ruosteinen väri yms (maalaisjärjellä ajateltuna ymmärrän kyllä miksi, se ei ole tämän kappaleen pointti) mutta noissa hiekoissa on kyllä kaikkia eikä kumpikaan perhe vaikuta muulta kuin siltä että kaupasta ostetaan eikä itse tehdä/haeta. En tietenkään tästäkään varmaksi voi sanoa kun pelkkää mututuntumaa. Tosin eikös siinä Markku Varjon kirjassa käsitelty luonnosta haettavia kiviä ja sanonut jotain sen suuntaista että kaikki käyvät.
Vesiviljely, tai mikä sille olisikaan oikeampi nimi, niin eikös ne myös tuota happea juuristaan akvaarioon? Tästä tosin itse en osaa mainita mitään tieteellistä tutkimusta koska tämä pohjautuu vain toisten ihmisten sanomisiin. Niin youtuben puolelta kuin keskustelupalstaltakin ( esim viewtopic.php?p=7277099&hilit=juurista+happea#p7277099 )
Ja juurikin koska vesikasvit eivät tuota kun ei ole valoa, niin mahtaisivatkohan tälläiset kasvit tuottaa herkemmin kun pääsevät helpommin käsiksi valoon..?
Mutta kalastoon, se tosiaan on nyt selvilä.
1 tulipyrstö
1 levänuoliainen
4 piikkisilmää
8 kuparitetraa
Varsin pitkäikäistä sorttia kalasto näyttää olevan. Nuoliainen vielä vissiin varsin nuori kun ei ole tuota isompi, mutta tuntuu kyllä kaipaavan seuraa. Eilen meni tetrojen perässä, tänään hakeutunut piikkisilmien joukkoon. Ei kiusaa niitä eikä piikkisilmiä tunnu häiritsevän hänen läsnäolonsa. Uivat yli ali ja makaavat kasassa kaikki. Ja sitten hajaantuvat ympäri allasta. Mutta mitä nyt netistä luki niin sivuilla oli hänen akvaariokseen 160-250 litran suosituksia, joten luulisi hänen nyt mahtuvan tuonne. Tarkotuksena mulla ei todellakaan ole haalia hirveää määrää kalastoa.
Tulipyrstö on melko rauhallista sorttia. Oli hauska seurata kun olivat kaikki vapautuneet pusseista kuinka viisi tetraa seurasi häntä kuin pelkäävät lapset äidin hameenhelmaa. On valinnut oman lempipaikan kannon alta mutta uiskentelee kyllä ihan kaikkialla eikä häntä kiinnosta missä muut ui. Mutta voiko kala olla huononäköinen? (Muokkaus, toki voi olla, mutta kuuluuko siitä huolestua?) silmät kyllä on ja liikkuu mutta havaintokyky vähän heikko eikä ehdi syömään kun noi pikkuset syö kaiken. Ja vaikka oliskin sen vieressä maassa niin menee ohi huomaamattaan. maistelee pohjaa ja puita ja etsii niin koitin antaa pienen palan kurkkua niin noi pienet ei söis sitä muttei tunnu huomaavan sitä. Olisi pitänyt varmaan kiinnittää se paikalleen eikä päästää sitä vapaaksi tuonne veteen. En tosin tiedä onko koskaan maistanutkaan kurkkua vai onko yhä niin stressaantunut muutosta ettei halua syödä.
Piikkisilmät, veikeitä tapauksia. En olis kuvitellut tykästyväni niihin mut niitähän on ihan mahtavaa seurata! koskaan ei tiiä mitä ne tekee seuraavaksi. Varsin perusvärisiä ruskeita joissa menee vaaleita raitoja ja välissä saattaa olla piste tai pari. Yhdellä vihertävä vatsa josta edellinen omistaja oli pähkäillyt olisiko se kutemassa. Mut nää osaa kaikki vaihtaa väriä yheden vaalee osuus muuttuu punaseks (hmm punertavaksi) toisen keltaiseksi, yksi violetiksi ja yksi vihertää?
Mutta hiekkaan ne ei kyllä kömmi, nuoleskelee vain. Ja mullakun olis tota hiekkaa ehkä vähän turhankin paksu kerros ilmastettavana.. ehkä ne vielä oppii siihen kun tottuvat. Ja näitä ajattelin sitten tuonnempana ottaa lisää. Suosituksissakin näitä kehotetaan yleensä ottaan isompi lauma kun nyt on. Mutta pitää vielä vähän perehtyä tuohon miten laumanlisäystä tehdään ja miten yleensä tulokkaita otetaan vastaan.
Kuparitetrat.. Meneviä tapauksia. kun pääsivät siitä äidin helmassa roikkumisesta yli. Niitä on uskoakseni neljä naarasta ja neljä koirasta (jos nyt värisävystä ja kokoerosta päättelis) ovat kyllä hajallaan ympäri allasta, paitsi silloin kun tulen huoneeseen/akvaarion lähelle. Vähänväliä jokujahtaa toista.
näitäkin harkitsen lisääväni sitten tuonnempana. Tosin mulle ne on vaan pikkukaloja tuomassa elämää akvaarioon ja pohjakaloille tunteen et kaikki on hyvin. Mulle ei niin oo väliä onko ne nimenomaan noita vai jotain muita pikkukaloja, mutta koska noita nyt on niin onko niille mukavempi saada isompi parvi ympärilleen vai toinen pikkuparvi? Voiko ne ottaa erivärisiä (lajisia/rotusia, mikä tähän on oikea termi?) tetroja parveensa vai onko ne vain toinen parvi joiden nimessä sama loppusointi?
Näihin oon heittämällä vähiten perehtynyt..
Sen enempää en halua kalastoa akvaariooni, ellei korkeintaan jotakin mikä möyhentää ja ilmastaa tuota hiekkaa jollei piikkisilmät ryhdy töihin.
Viimeisenä kysymyksenä vielä, miten ihmiset pystyy varmistaan et kaikki kalat saa syödäkseen kun noi pikkuset hotkii niin jäätävää tahtia kaikkea?
Tässä vielä kuva noista väreistä. Vihertävällä sävy säilyy muttei aina noin voimakkaana, toiset pääasiassa "normaalin" värisiä mut hetkittäin tulee väriä. Punanen eivalitettavasti näy kun viuhahduksena
- Liitteet
-
Re: Vanhainkotia perustamassa
Jos alueellasi on odotettavissa usein sähkökatkoja,voit hankkia jonkinlaisen varavirtalähteen. Muutenhan katkot on nykyään tosi harvinaisia.
JBL tosiaan uudisti testinsä jokunen vuosi sitten. Minulla on sellainen mielikuva että myös värikartat muuttuivat vähän joten pitää olla tarkkana että katsoo oikeaa karttaa.
Testit kyllä vanhenee ja avattuna vielä nopeammin. Muistan sellaisen tapauksen että vanha testi näytti nollaa ja just avattu selvästi kohonnutta arvoa. Itellä sellainen käytäntö (ei tieteeseen eikä testaukseen perustuva), että heitän testinsä pois jos on seisonut vuoden avattuna.
Hiekasta vaikea sanoa. Voihan ruosteen värinen olla muutakin kuin ruostetta. Mut ei kaikki kaupassakaan ole soveliasta. Muistan yhden tapauksen tällä palstalla, kun joku oli ostanut hiekkaa jossa oli oikein roimasti kalkkia. Ei kaikki luonnosta haettu kyllä käy mut onhan Suomen kallioperä sellainen että ylivoimaisesti suurin osa käy.
Muistan tuon keskustelun jonka yhteydessä löysin tuon artikkelin vesikasvien hapen erityksestä juurista. Ajattelin että se koskee vain oikeita vesikasveja, jotka juurtuvat pohjaan ja joilla on pintalehtiä. Kuten lumme. Niillähän siihen on joku merkitys: ne hapettavat juurien ympäristöä, jotta juuret saavat enemmän ravinteita. Maakasveilla ei liene tällaista tarvetta. Voi olla että olen väärässä. En usko tällä kuitenkaan olevan paljon merkitystä.
Kokeile tablettiruokia, josko tulipyrstölle jäisi siitä enemmän. Tai granulaatteja. Ruokinta voi kyllä olla haasteellista jos on erilaisia syöjiä, että kaikki saa tarpeeksi mut mikään ei liikaa. Kurkun ravintoarvo muuten on mitätön ja kalatkin tuntuu tajuavan sen eikä kasvinsyöjätkään välttämättä syö sitä. Kesäkurpitsa on parempi.
Itse ottaisin lisää kupareja. Jos on lähisukuinen samalla tavalla käyttäytyvä laji, voi mennä samassa parvessa. Muuten usein suositellaan enemmän yhtä lajia kuin vähemmän kahta koska akvaarion pienessä tilassa parvet menee sekaisin eikä se näytä niin hyvältä. Paitsi jos parvet uivat eri vesikerroksissa.
Hiekan möyhennys sujuu kierteisillä parhaiten. Ne saattaa kyllä olla esteettisesti haitta jos niitä on hyvin paljon eikä niitä saa millään pois jos ne kerran ovat kotiutuneet. Hiekkaa voi kyllä ihan kepillä hämmentää silloin tällöin.
JBL tosiaan uudisti testinsä jokunen vuosi sitten. Minulla on sellainen mielikuva että myös värikartat muuttuivat vähän joten pitää olla tarkkana että katsoo oikeaa karttaa.
Testit kyllä vanhenee ja avattuna vielä nopeammin. Muistan sellaisen tapauksen että vanha testi näytti nollaa ja just avattu selvästi kohonnutta arvoa. Itellä sellainen käytäntö (ei tieteeseen eikä testaukseen perustuva), että heitän testinsä pois jos on seisonut vuoden avattuna.
Hiekasta vaikea sanoa. Voihan ruosteen värinen olla muutakin kuin ruostetta. Mut ei kaikki kaupassakaan ole soveliasta. Muistan yhden tapauksen tällä palstalla, kun joku oli ostanut hiekkaa jossa oli oikein roimasti kalkkia. Ei kaikki luonnosta haettu kyllä käy mut onhan Suomen kallioperä sellainen että ylivoimaisesti suurin osa käy.
Muistan tuon keskustelun jonka yhteydessä löysin tuon artikkelin vesikasvien hapen erityksestä juurista. Ajattelin että se koskee vain oikeita vesikasveja, jotka juurtuvat pohjaan ja joilla on pintalehtiä. Kuten lumme. Niillähän siihen on joku merkitys: ne hapettavat juurien ympäristöä, jotta juuret saavat enemmän ravinteita. Maakasveilla ei liene tällaista tarvetta. Voi olla että olen väärässä. En usko tällä kuitenkaan olevan paljon merkitystä.
Kokeile tablettiruokia, josko tulipyrstölle jäisi siitä enemmän. Tai granulaatteja. Ruokinta voi kyllä olla haasteellista jos on erilaisia syöjiä, että kaikki saa tarpeeksi mut mikään ei liikaa. Kurkun ravintoarvo muuten on mitätön ja kalatkin tuntuu tajuavan sen eikä kasvinsyöjätkään välttämättä syö sitä. Kesäkurpitsa on parempi.
Itse ottaisin lisää kupareja. Jos on lähisukuinen samalla tavalla käyttäytyvä laji, voi mennä samassa parvessa. Muuten usein suositellaan enemmän yhtä lajia kuin vähemmän kahta koska akvaarion pienessä tilassa parvet menee sekaisin eikä se näytä niin hyvältä. Paitsi jos parvet uivat eri vesikerroksissa.
Hiekan möyhennys sujuu kierteisillä parhaiten. Ne saattaa kyllä olla esteettisesti haitta jos niitä on hyvin paljon eikä niitä saa millään pois jos ne kerran ovat kotiutuneet. Hiekkaa voi kyllä ihan kepillä hämmentää silloin tällöin.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Eipä niitä katkoja ennen tätä ole ollut, mutta tämä myräkkä kyllä aiheutti tänäänkin yhden lyhyen katkon..
Tarkastin värikartan, ainakin tuon pH:n osalta näytti samalta mutta käytin silti joka kerta mittauksissa purkin mukana tullutta karttaa.
Kurkku sattui olemaan ainoa jota kaapissa valmiiksi oli.
Nuo kuparitetrat kyllä ahnehtivat ihan kaiken mitä tuonne laittaa, niin nuo rakeet kuin levätabletin palasen. Ja myös piikisilmät.
Tulipyrstö on nyt pysytellyt pitkälti juurakon alla altaan pimeimmässä kohdassa ja pyrstö haalennut. Levänuoliainen myös siellä.
Hiukan huolestuttaa.
Molemmat parvikalat kyllä vetelee ympäriinsä.
No2 0.1
NO3 3
Tokihan nitriitin pitäisi olla 0 mutta ohjelehtinen näyttää tuota vihreän ja keltaisen rajaksi. Mutta voiko se olla syynä tähän piileskelyyn
Ja hiukan tässä arvon onko se kaloille stressaavampaa ruveta vaihteleen vettäkin vielä vai olla hiukan myrkyllisessä ympäristössä..
Tarkastin värikartan, ainakin tuon pH:n osalta näytti samalta mutta käytin silti joka kerta mittauksissa purkin mukana tullutta karttaa.
Kurkku sattui olemaan ainoa jota kaapissa valmiiksi oli.
Nuo kuparitetrat kyllä ahnehtivat ihan kaiken mitä tuonne laittaa, niin nuo rakeet kuin levätabletin palasen. Ja myös piikisilmät.
Tulipyrstö on nyt pysytellyt pitkälti juurakon alla altaan pimeimmässä kohdassa ja pyrstö haalennut. Levänuoliainen myös siellä.
Hiukan huolestuttaa.
Molemmat parvikalat kyllä vetelee ympäriinsä.
No2 0.1
NO3 3
Tokihan nitriitin pitäisi olla 0 mutta ohjelehtinen näyttää tuota vihreän ja keltaisen rajaksi. Mutta voiko se olla syynä tähän piileskelyyn
Ja hiukan tässä arvon onko se kaloille stressaavampaa ruveta vaihteleen vettäkin vielä vai olla hiukan myrkyllisessä ympäristössä..
Re: Vanhainkotia perustamassa
Päivityksenä tilanteeseen:
Rupesin myös pohtimaan kuinka suuri virtaus ammeessa on kun siellä oli se kalojen mukana tullut sisäsuodatinkin päällä ja sekin melkoisen tehokas paketti ja pikkukalatkin kallistuivat hiukan viistoon jos eivät liikkuneet. Ja kuinka paljon se rasittaa jos toinen ei syö.
Kokeilin siis sammuttaa sen (ulkosuodatin jäi tottakai päälle) ja katsoa reagoiko siihen ja hetken päästä tulikin esiin ja alkoi liikuskella taas enemmän. Mut pyrstö yhä haaleanpana joten päätin tehdä minivedenvaihdon kun kello oli jo noin paljon eikä määrä ihan hirveän suuri.
Vaihdoin 20L vettä ja pyrstö alkoi heti punastua.
Kala aktivoitui ja minä painuin pehkuihin.
Nyt kun valot välähtivät päälle niin näkyy taas punapyrstöinen kala joka on liikkeessä ja maistelee kantoa ja kiveä kokoajan!
Rupesin myös pohtimaan kuinka suuri virtaus ammeessa on kun siellä oli se kalojen mukana tullut sisäsuodatinkin päällä ja sekin melkoisen tehokas paketti ja pikkukalatkin kallistuivat hiukan viistoon jos eivät liikkuneet. Ja kuinka paljon se rasittaa jos toinen ei syö.
Kokeilin siis sammuttaa sen (ulkosuodatin jäi tottakai päälle) ja katsoa reagoiko siihen ja hetken päästä tulikin esiin ja alkoi liikuskella taas enemmän. Mut pyrstö yhä haaleanpana joten päätin tehdä minivedenvaihdon kun kello oli jo noin paljon eikä määrä ihan hirveän suuri.
Vaihdoin 20L vettä ja pyrstö alkoi heti punastua.
Kala aktivoitui ja minä painuin pehkuihin.
Nyt kun valot välähtivät päälle niin näkyy taas punapyrstöinen kala joka on liikkeessä ja maistelee kantoa ja kiveä kokoajan!
Re: Vanhainkotia perustamassa
Myrkyllinen ympäristö ehdottomasti pahempi kuin vedenvaihto. 0,1 ei vielä akuutisti myrkyllinen mutta selvästi koholla. Voisi vaihtaa vettä koska vaarana että se tuosta vielä kohoaa. Tärkeää: lopeta ruokintakokeilut ensialkuun.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Joo, mä lopetan ruokakokeilut ja keskityn vedenvaihtoihin sekä ihmettelemään vaan menoa ja meininkiä.
Hämmentävä harrastus kun vie ihan mukanaan ja sitä huomaa vaan tuijottavansa akvaarioo toista tuntia tai sukeltaneensa syvälle Internetin syvyyksiin kun koittaa ottaa selvää jostain asian haarasta.
Hämmentävä harrastus kun vie ihan mukanaan ja sitä huomaa vaan tuijottavansa akvaarioo toista tuntia tai sukeltaneensa syvälle Internetin syvyyksiin kun koittaa ottaa selvää jostain asian haarasta.
Re: Vanhainkotia perustamassa
En kyllä olis uskonut tykästyväni näin paljon tähän harrastukseen 
Tulipyrstö on piristynyt tosin se taitaa olla iltauninen kaveri. Iltasin lähinnä makoilee tuossa omaksi valtsemassaan paikassa jo ennen valojen sammumista mutta aamusin virtaa piisaa.
Eilen levänuoliainen vähän härkki sitä ja touhu päätyi siihen että häntä jahdattiin. (Nuoliaisia)
Tänään tulipyrstö jahtaa noita pikkukaloja aika huolella. Ei se niille mitään tee, ei ota(tai saa?) Kiinni kunhan jahtaa lähintä kalaa, pysähtyy nuoleskelemana lasia/kasvia ja hetken päästä taas pyrähtää jonkun perään.
Saivat vähän ruokaa ja sai siitä kai kimmokkeen kun ruokaa oli hänen juurakkonsa lähellä ja pikkuset tuli hakemaan sieltäkin kun lastut loppuneet.
Hain eläinkaupasta tuollaista toisenlaista raetta joka uppoaa paremmin ja koitan hämätä pikkukalat mukana tulleilla lastuilla pintaan niin että tulipyrstö ehtii syömään. Näyttää toimivan ainakin alkuhämäykseksi.
Nuoliainen tuntuu kasvaneen jo tässä viikossa pituutta..
Kasveja sain myös lisää akvaarioon, osa kaupasta ja osa toiselta akvaarioharrastajalta. Kaupasta ostetut kasvien kunto tuntuu heikentyvän, mutta siitä aiheesta täällä sivustolla onkin ollut keskustelua. Juuriin on tungettu ne savipallot 7+13 tai jotain sellaista ja nestemäistä lannoitetta veteen.
Kalat tuntuivat tykkäävän kovasti tuosta jälkimmäisestä kasvilisäyksestä kun tuli myös ruohovallisneriaa joka jatkuu myös pintaamyöden. Mun isotkin kasvit kun on aikalailla keskikokoisia jotta niillä on tilaa vielä kasvaa.
Ja piikkisilmät ihastuivat susswassertangiin joka ei pysynyt asetetussa paikassa vaan puolet tippuivat maahan kasaksi johon piikkisilmät ovat nyt asettuneet.
Mutta tuo kasvien juurruttaminen aloilleen.. osa kasveista on sidottu puuhun tai tungettu jonkin alle jos vaan sopivasti osuu kohdalle mutta osan kanssa juuret tuntuu vaan väkisin puskemaan pintaan ja suurin haaste on eleocharis acicularisin kanssa (ruohon näköinen kasvi jolla ei juurikaan juuria) tuntuu lähtevän lentoon vähän väliä ja varsinkin jos siinä käy esim piikkisilmä vähän heiluttelemassa hiekkaa. Myös toi pitkä ruoho osoittaa hiukan samaa ongelmaa. Onko tähän vinkkejä, onko tää jatkuvaa vai kasvattaako ne joskus lopulta juuret jotka pitää paikallaan? Ainakin tolla isolla näytti tulevan juuria ihan hyvin et se varmaan aikanaan kyllä juuttuu paikalleen mut tää pieni..
Ja ton heinikon ja ruohikon lappoaminen onko siihen vinkkejä vai luotanko siihen et virtaus vie suurimman osan roskista mukanaan tohon painanteeseen mihin tuntuu ainakin suurin osa kakasta päätyvän toviksi ja vain poimin roskat jotka silmiin osuu?
Samaa pohdin vähän tuon luolanin kanssa, sen edusta on pimennetty sillä pikkuruoholla (takaseinän väliköistä mahtuu kaikki muut kalat mutta ei tulipyrstö eikä lappo) se on hiekkarinteessä alaspäin suuauokko. Pitäisikö sieltä siivota kuinka usein? Lapolla en viitsi mennä ruohikkoa tönimään joten tarvitsisi siirtää puu joka makaa luolan päällä ja johon on sidottu yksi kasvi juurtumaan jotta voisi nostaa luolan ja siivota, eli ei kauhean mieleleinen homma.
Tulipyrstö on piristynyt tosin se taitaa olla iltauninen kaveri. Iltasin lähinnä makoilee tuossa omaksi valtsemassaan paikassa jo ennen valojen sammumista mutta aamusin virtaa piisaa.
Eilen levänuoliainen vähän härkki sitä ja touhu päätyi siihen että häntä jahdattiin. (Nuoliaisia)
Tänään tulipyrstö jahtaa noita pikkukaloja aika huolella. Ei se niille mitään tee, ei ota(tai saa?) Kiinni kunhan jahtaa lähintä kalaa, pysähtyy nuoleskelemana lasia/kasvia ja hetken päästä taas pyrähtää jonkun perään.
Saivat vähän ruokaa ja sai siitä kai kimmokkeen kun ruokaa oli hänen juurakkonsa lähellä ja pikkuset tuli hakemaan sieltäkin kun lastut loppuneet.
Hain eläinkaupasta tuollaista toisenlaista raetta joka uppoaa paremmin ja koitan hämätä pikkukalat mukana tulleilla lastuilla pintaan niin että tulipyrstö ehtii syömään. Näyttää toimivan ainakin alkuhämäykseksi.
Nuoliainen tuntuu kasvaneen jo tässä viikossa pituutta..
Kasveja sain myös lisää akvaarioon, osa kaupasta ja osa toiselta akvaarioharrastajalta. Kaupasta ostetut kasvien kunto tuntuu heikentyvän, mutta siitä aiheesta täällä sivustolla onkin ollut keskustelua. Juuriin on tungettu ne savipallot 7+13 tai jotain sellaista ja nestemäistä lannoitetta veteen.
Kalat tuntuivat tykkäävän kovasti tuosta jälkimmäisestä kasvilisäyksestä kun tuli myös ruohovallisneriaa joka jatkuu myös pintaamyöden. Mun isotkin kasvit kun on aikalailla keskikokoisia jotta niillä on tilaa vielä kasvaa.
Ja piikkisilmät ihastuivat susswassertangiin joka ei pysynyt asetetussa paikassa vaan puolet tippuivat maahan kasaksi johon piikkisilmät ovat nyt asettuneet.
Mutta tuo kasvien juurruttaminen aloilleen.. osa kasveista on sidottu puuhun tai tungettu jonkin alle jos vaan sopivasti osuu kohdalle mutta osan kanssa juuret tuntuu vaan väkisin puskemaan pintaan ja suurin haaste on eleocharis acicularisin kanssa (ruohon näköinen kasvi jolla ei juurikaan juuria) tuntuu lähtevän lentoon vähän väliä ja varsinkin jos siinä käy esim piikkisilmä vähän heiluttelemassa hiekkaa. Myös toi pitkä ruoho osoittaa hiukan samaa ongelmaa. Onko tähän vinkkejä, onko tää jatkuvaa vai kasvattaako ne joskus lopulta juuret jotka pitää paikallaan? Ainakin tolla isolla näytti tulevan juuria ihan hyvin et se varmaan aikanaan kyllä juuttuu paikalleen mut tää pieni..
Ja ton heinikon ja ruohikon lappoaminen onko siihen vinkkejä vai luotanko siihen et virtaus vie suurimman osan roskista mukanaan tohon painanteeseen mihin tuntuu ainakin suurin osa kakasta päätyvän toviksi ja vain poimin roskat jotka silmiin osuu?
Samaa pohdin vähän tuon luolanin kanssa, sen edusta on pimennetty sillä pikkuruoholla (takaseinän väliköistä mahtuu kaikki muut kalat mutta ei tulipyrstö eikä lappo) se on hiekkarinteessä alaspäin suuauokko. Pitäisikö sieltä siivota kuinka usein? Lapolla en viitsi mennä ruohikkoa tönimään joten tarvitsisi siirtää puu joka makaa luolan päällä ja johon on sidottu yksi kasvi juurtumaan jotta voisi nostaa luolan ja siivota, eli ei kauhean mieleleinen homma.
-
Neomarica
- Junior Member
- Viestit: 132
- Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura
Re: Vanhainkotia perustamassa
Samaa pohdin vähän tuon luolanin kanssa, sen edusta on pimennetty sillä pikkuruoholla (takaseinän väliköistä mahtuu kaikki muut kalat mutta ei tulipyrstö eikä lappo) se on hiekkarinteessä alaspäin suuauokko. Pitäisikö sieltä siivota kuinka usein? Lapolla en viitsi mennä ruohikkoa tönimään joten tarvitsisi siirtää puu joka makaa luolan päällä ja johon on sidottu yksi kasvi juurtumaan jotta voisi nostaa luolan ja siivota, eli ei kauhean mieleleinen homma.
Se millainen tämä kohta ihan oikeasti on saattaa erota melkoisesti luetun tekstin ja mielikuvituksen muodostamasta visiosta Ps kuva olis kiva Re: Vanhainkotia perustamassa
Joo olis varmaan pitänyt samantien tajuta laittaa kuva eikä tuskailla miten selittää samalla kun kiire alkoi painaa päälle..
Kuvasta ei välity se että on rinteessä, pohja nousee takaseinää kohti huomattavasti.
Luolan takaseinä on siis tehty pienemmistä kivistä eli vesi kulkee läpi kun kalatkin mahtuvat.
Kuvasta ei välity se että on rinteessä, pohja nousee takaseinää kohti huomattavasti.
Luolan takaseinä on siis tehty pienemmistä kivistä eli vesi kulkee läpi kun kalatkin mahtuvat.
- Liitteet
-
-
Neomarica
- Junior Member
- Viestit: 132
- Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura
Re: Vanhainkotia perustamassa
Hih niin kuin arvelin, mielikuvitus ei ihan vastannut todellisuutta (suuaukko alas päin hiekkarinteessä )
Vallisneria ainakin kasvattaa sen verran juuria ja leviää vielä maavarsien avulla, niin se ankkuroituu todennäköisesti ihan hyvin alustaansa. Joskus sitä pitää jopa nyhtää ylös harvennettaessa.
) Vallisneria ainakin kasvattaa sen verran juuria ja leviää vielä maavarsien avulla, niin se ankkuroituu todennäköisesti ihan hyvin alustaansa. Joskus sitä pitää jopa nyhtää ylös harvennettaessa.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Onko hiekka sen verran karkeata, että sitä voi ylipäätään lapota? Jos on, niin olisi hyvä lapota säännöllisesti niin paljon kuin pystyy. Tiheästä heinikosta ei saa hiekan sisästä mutta ainakin kannattaa hiekan pinnalta. Somisteiden alta kannattaa silloin tällöin imuroida, ei joka imuronnin yhteydessä. Jos joku kala asustaa usein luolassa, niin siellä on varmaan paljon paskoo, joten asukin voi aika ajoin ajaa pois, purkaa luola ja imuroida, jos onnistuu.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Tuo pohja on sitä bilteman hiekkaa, eli ei varsinaisesti sitä lapottavaa hiekkaa vaan ehkä ennemmin tuo sana imuroida olisi osuvampi.
Mutta hyvä kuulla ettei sentään ihan joka kerta tarvitse purkaa luolaa ja siivota sieltä.
Nähtiin myös kaverin kanssa jotain mitä ei kumpikaan tiedetty kalojen tekevän akvaariota tuijotellessa.
Siihen on jo tottunut että tulipyrstö jahtaa aina välissä toisia, vaikka välillä miettiikin missä menee sallitun jahtaamisen raja ennenkönpikkukalat väsyy.
(Paitsi piikkisilmät, ne saavat olla rauhassa kaikilta ja tulla vaikka tulipyrstön pesäkoloonkin hänen levätessään)
Mutta eilen tulipyrstö taklasi nuoliaisen lasiin. Taisiis nuoliainen oli jo lasissa kiinni mutta tulipyrstö pyöri hetken ympärillä ja sitten ui kylkiedellä toista päin
Eikä se ollut mikään vahingossa osuin toiseen, vaan hetken hätyytteli toista kun nuoliainen kehtasi tulla liian lähelle ja kun se kiinnittyi lasiin niin Talut pyöri hetken ympärillä kunnes kääntyi pystyasentoon (kuono kohti vedenpinta) eli saman suuntaisesti kuin nuoliainen ja kylki tähdättiin suoraa toista päin, rehellinen taklaus.
Muokkaan vielä viestiin lisäkysymyksen..
Mieleen tuli meinaan kysymys akvaarioliikkeessä käydessä kun myyjä kysyi kasvien määrää, miten ne kuuluisi laskea, ei tunnu loogiselta laskea lajien mukaan, koska saattaahan sitä joillakin olla vain paria lajiketta mutta akvaario täynnä kasvillisuutta, muttei liiemmin myöskään yksittäisen juuripaakun mukaan kun miettii vaikkapa noita aikaisemmin mainittuja "ruoho"lajikkeita.
Meneekö se sitten kasvirykelmien mukaan..?
Kun esimerkiksi jättivesimiekan taimia on yhteensä 6kpl mutta ne on kahdessa kohtaa akvaariota, niin laskenko ne ns kahdeksi kasviksi?
Akvaariolliikkeestä tuli ostettua Lagenandra meeboldii (en tiedä onko tälle joku yleisnimike/suomennos, kopioin nimen suoraa kasvikyltistä) joka oli yksi muoviruukku, mutta sen ja villan poiston jälkeen on neljä pienempää yksikköä ne ovat istutettu lähekkäin joten tällä laskukaavalla ne ovat yksi, mutta jos olisikin jakanut nekin kahteen kohtaan, olisiko ne muuttunut kahdeksi vaikka ostaessa oli yksi?
Tämä rykelmittäin laskukaava tuntuu helpoimmalta ja itselle loogisimmalta mutta onko tähän jokin kirjoittamaton sääntö johon en vielä ole törmännyt etten sitten puhu ja ymmärrä asiaa eritavoin kun muut.
Ja jos ruvetaan hienosäätämää tätä tapaa niin tuo susswassertangi, sitä kun on ripoteltu vähän joka puuhun ja klönttinä maassa tai tuo minikukkaruukku luolan edessä, kuinka iso kasvin kuuluu olla että se lasketaan kasviksi...
Itse en tuota minikukkaruukkua laske, mutta tuo sammal (en tiedä onko oikea termi, tätä vaan huomaan käyttäväni kotona ja ajatuksissa kun nimi on niin hankala) voiko sen laskea kahdeksi ns lajittelemalla siihen mikä makaa maassa ja ne jotka on puissa? Määrällisesti sitä oli enemmän kuin pystyi kahden käden muodostamassa kupissa pitämään.
Mutta hyvä kuulla ettei sentään ihan joka kerta tarvitse purkaa luolaa ja siivota sieltä.
Nähtiin myös kaverin kanssa jotain mitä ei kumpikaan tiedetty kalojen tekevän akvaariota tuijotellessa.
Siihen on jo tottunut että tulipyrstö jahtaa aina välissä toisia, vaikka välillä miettiikin missä menee sallitun jahtaamisen raja ennenkönpikkukalat väsyy.
(Paitsi piikkisilmät, ne saavat olla rauhassa kaikilta ja tulla vaikka tulipyrstön pesäkoloonkin hänen levätessään)
Mutta eilen tulipyrstö taklasi nuoliaisen lasiin. Taisiis nuoliainen oli jo lasissa kiinni mutta tulipyrstö pyöri hetken ympärillä ja sitten ui kylkiedellä toista päin
Eikä se ollut mikään vahingossa osuin toiseen, vaan hetken hätyytteli toista kun nuoliainen kehtasi tulla liian lähelle ja kun se kiinnittyi lasiin niin Talut pyöri hetken ympärillä kunnes kääntyi pystyasentoon (kuono kohti vedenpinta) eli saman suuntaisesti kuin nuoliainen ja kylki tähdättiin suoraa toista päin, rehellinen taklaus.
Muokkaan vielä viestiin lisäkysymyksen..
Mieleen tuli meinaan kysymys akvaarioliikkeessä käydessä kun myyjä kysyi kasvien määrää, miten ne kuuluisi laskea, ei tunnu loogiselta laskea lajien mukaan, koska saattaahan sitä joillakin olla vain paria lajiketta mutta akvaario täynnä kasvillisuutta, muttei liiemmin myöskään yksittäisen juuripaakun mukaan kun miettii vaikkapa noita aikaisemmin mainittuja "ruoho"lajikkeita.
Meneekö se sitten kasvirykelmien mukaan..?
Kun esimerkiksi jättivesimiekan taimia on yhteensä 6kpl mutta ne on kahdessa kohtaa akvaariota, niin laskenko ne ns kahdeksi kasviksi?
Akvaariolliikkeestä tuli ostettua Lagenandra meeboldii (en tiedä onko tälle joku yleisnimike/suomennos, kopioin nimen suoraa kasvikyltistä) joka oli yksi muoviruukku, mutta sen ja villan poiston jälkeen on neljä pienempää yksikköä ne ovat istutettu lähekkäin joten tällä laskukaavalla ne ovat yksi, mutta jos olisikin jakanut nekin kahteen kohtaan, olisiko ne muuttunut kahdeksi vaikka ostaessa oli yksi?
Tämä rykelmittäin laskukaava tuntuu helpoimmalta ja itselle loogisimmalta mutta onko tähän jokin kirjoittamaton sääntö johon en vielä ole törmännyt etten sitten puhu ja ymmärrä asiaa eritavoin kun muut.
Ja jos ruvetaan hienosäätämää tätä tapaa niin tuo susswassertangi, sitä kun on ripoteltu vähän joka puuhun ja klönttinä maassa tai tuo minikukkaruukku luolan edessä, kuinka iso kasvin kuuluu olla että se lasketaan kasviksi...
Itse en tuota minikukkaruukkua laske, mutta tuo sammal (en tiedä onko oikea termi, tätä vaan huomaan käyttäväni kotona ja ajatuksissa kun nimi on niin hankala) voiko sen laskea kahdeksi ns lajittelemalla siihen mikä makaa maassa ja ne jotka on puissa? Määrällisesti sitä oli enemmän kuin pystyi kahden käden muodostamassa kupissa pitämään.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Sopivasta kasvien määrästä ei ole tietääkseni mitään laskukaavaa eikä kasvien määrää ole ylipäätään järkevää laskea yksikköinä. Akvaariota voi hoitaa ongelmitta täysin kasvittomana tai sitten voi akvaariosta tehdä umpeenkasvaneen viidakon. Hyvä määrä riippuu ennenkaikkea kalastosta, muusta sisustuksesta ja tietty hoitajan mieltymyksistä. Sinun tapauksessa tuntuu olevan ongelma tulipyrstön aggressiivisuus. Siihen auttaisi se, ettei tulipyrstö näkisi pitkälle altaassa eikä siten näkisi muita kaloja jos eivät ole aivan lähellä. Eli tuuhea kasvillisuus voisi auttaa. Onko tulipyrstöllä reviiri, jolta se ajaa muut pois, vai operoiko se koko akvaarion alueella? Jos se pitää reviiriä, voisi auttaa jo selvä reviiriraja ison kasvin tai juurakon muodossa, joka samalla toimisi näköesteenä. Yksi iso jättivesimiekka voi auttaa enemmän kuin 6 tainta, joten siinäkään mielessä ei ole järkeä laskea yksiköitä. Nopeasti kasvava tiheikkö auttaisi alkuvaiheessa.
Jos hiekka on niin hienoa, että lappo imee senkin, riittää usein pohjan möyhiminen aika ajoin (ei viikoittain!). Hienon hiekan sisään eivät roskat näet mene. Virtauksista riippuen saattaa jonnekin tulla paikkoja, johon roskaa kerääntyy. Ne voi imuroida vaikka siten, että heilauttaa roskakertymää sormella ja sitten imee. Hienon hiekan kanssa olisi hyvä olla voimakas veden virtaus, niin paska pysyy liikkeessä ja joutuu suodattimeen.
Jos hiekka on niin hienoa, että lappo imee senkin, riittää usein pohjan möyhiminen aika ajoin (ei viikoittain!). Hienon hiekan sisään eivät roskat näet mene. Virtauksista riippuen saattaa jonnekin tulla paikkoja, johon roskaa kerääntyy. Ne voi imuroida vaikka siten, että heilauttaa roskakertymää sormella ja sitten imee. Hienon hiekan kanssa olisi hyvä olla voimakas veden virtaus, niin paska pysyy liikkeessä ja joutuu suodattimeen.
-
Neomarica
- Junior Member
- Viestit: 132
- Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura
Re: Vanhainkotia perustamassa
En ole kanssa kuullut ikinä kasvien kanssa mitään laskukaavaa tai ylipäätään tarvetta sille. Kasveja on niin erilaisia ettei se oikein toimi niiden kanssa. Meilläkin on esim vallisneriaa ja vedensuosikkia. Jos niistä laskisin jokaisen erikseen, kasveja tuntuisi olevan valtavia määriä. Ja todellisuudessa pari isoa vesimiekkaa on ne, jotka visuaalisesti täyttävät akvaarion. Itse pidän kasveja tosi tärkeässä roolissa juuri reviirin jakajina. Ja omassa altaassa mielellään pintaan asti kasvavia kasveja joista on mahdollisuus tarvittaessa asetella sermejä jos altaassa on reviiritietoisia kaloja, ja joku tarvitsee huilipaikan toisen ahdistelulta. Mutta makuasia miten altaansa sisustaa, pääasia että se miellyttää omaa silmää ja tietysti altaan asukkaita.
Ehkä kasvimäärää kysyttäessä olisi helpompi vastata onko niitä; vähän, jonkin verran vai paljon...
Itseasiassa kalojen kanssa voi tulla sama ongelma jos joku kysyy lukumäärää ja altaassa uiskentelee vaikka pieniä parvikaloja niin niiden määrä voi harhauttaa kuulijan luulemaan, että allas on ylikansoitettu vaikkei käytännössä olekaan.
Ehkä kasvimäärää kysyttäessä olisi helpompi vastata onko niitä; vähän, jonkin verran vai paljon...
Itseasiassa kalojen kanssa voi tulla sama ongelma jos joku kysyy lukumäärää ja altaassa uiskentelee vaikka pieniä parvikaloja niin niiden määrä voi harhauttaa kuulijan luulemaan, että allas on ylikansoitettu vaikkei käytännössä olekaan.
Re: Vanhainkotia perustamassa
Hupsista, vastaaminen vähän jäi vaikka vastauksenne kävin kyllä lukemassa.
Tuo vähän-jonkinverran-paljon laskukaava kasveille taitaa tosiaan olla helpoin tapa puhua, tosin siinäkin rajat ovat hiukan epäselvät..
Tulipyrstöllä on omasä se pesäkolonsa ison juurakon alla ja erityisesti se on ympäröity kyllä kasvilla joka puolelta. Ylhäältä sinne ei näe mutta hiekkaa pitkin juurakoiden ja varsien välistä sinne näkee sen verran että onko joku paikalla. Ja muut kalat (paitsi piikkisilmät joista kukaan ei häiriinny) ovat kyllä oppineet jättämään sen kohdan rauhaan.
Siinä kohtaa menee kyllä altaan puoliskojen rajat, vasemmalla on iso juurakko pintaan asti, tummempaa kasvillisuutta, hämärämpää jne missä on nuoliaisen ja tulipyrstön pesäkolot. Sitten on pieni aukea mihin tuntuu ruokahiutaleet hakeutuvan aina ja minkä reunalle kerääntyy kakkakasat ja oikeassa reunassa täälläkin kuvassa näkynyt luolasto ja enemmän uimatilaa yläpuolella missä paikkeilla tetrat yleensä uiskentelevat eniten.
Kaikki kyllä käyvät kaikkialla eli en oikein uskalla sanoa että se olisi reviirin raja mutta yleensä kyllä jakautuvat omille puolilleen.
Tilanne jahtaamisen suhteen on muutenkin rauhoittunut lähes kokonaan, ruoka-aikaan tosin yhä lähtee vähän tetrojen perään kun tulee itsekkin tuohon aukeelle hamuamaan ruokaa ja pikkukalat ovat villinä.
Yllättävintä on se että vaikuttaisi melkein siltä kuin olisivat ystävystyneet levänuoliaisen kanssa välien selvittelyn jälkeen?
Tulipyrstö on puoliksi muuttanut nuoliaisen pesään ja he ovat siellä yhdessä kaikessa sovussa. Sen jahtaaminenkin on loppunut lähes kokonaan ja silloin kun sitä ilmenee siinä on leikkisämpi sävy.
Kalojen ruumiinkieltä on kyllä erittäin hankalaa tulkita, mutta se jahtaaminen ei ole niin äkkipikaista.. Nuoliainen seuraa ja tulee itse toisen eteen ennenkö pyrähtää eteenpäin ja tarttuu kiinni johonkin yrittäen maastoutua ja tulipyrstö lähtee perään ja etsii toisen. Ei yritäkään käydä kiinni vaan ilmaisee nähneensä. Ja sama toistuu, kuin piiloleikki?
Ja tulipyrstön huonon näön epäilys kyllä vain vahvistuu tässä touhussa.
Koitappa tässä sitten ymmärtää kalojen mielenliikkeitä..
Virtausta koitin lisätä laatikkoon kun postissa tuli puuttuvat osat toiseen suodattimeen mutta selvisi että se suodatin vuotaa. Tiivisteet vaihdoin ja pitkään etsin vuotokohta löytämättä, mutta jostain se vuotaa sinne kansikoppaan mikä sitten valuttaa vedet suodattimen ulkopuolelle.
Lähinnä virtausta toivoin saavani juurikin siitä syystä että saisin kakan ja irtoroskan kulkeutumaan nopeammin suodattimeen. Muuten tuntuu kyllä olevan helposti imuroitavissa hiekan pinnalla paitsi tuon "sammaleen" kohdalla missä piikkisilmät rakastavat olla. Kaivelevat siellä niin ahkerasti ja kun se on etulasissa kiinni niin näkee että siellä menee roskaa myös hiekan alle.
Kokonaan uutta suodatinta en viitsisi ostaa tähän hetkeen kun tuonkin pitäisi riittää mutta aloin harkitsemaan uudestaan sitä uuden ilmapumpun hommaamista, lähinnä siitä syystä että silloin se rikkoisi vedenpinta ja voisin kääntää suodattimen pohjaan päin ja saada näin roskat liikkeelle.. mutta tämäkin saa jäädä vielä hetkeksi mietintämyssyyn kun suurin vaikutus sillä on mun omaan työtaakkaan, estetiikkaan ja äänenkovuuteen eikä niinkään kaloihin.
Mutta se mikä nyt vähän mietityttää on NO3 tasot. NO2 on tuon täällä mainitun nousun jälkeen nyt vasta noussut 0,025 arvoon (huomenna olisi muutenkin vedenvaihtopäivä) eli se on pysynyt alhaalla. Mutta NO3 näyttää aivan alun jälkeen pysyvän aikalailla arvossa 3.
Tämä kuitenkin ymmärtääkseni johtuu siitä että kalasto on varsin pieni ja kasveja siihen verrattuna ihan hyvin?
Ihan ei voi sanoa että puolet akvaarioista saisi kasveilla täytettyä jos tunkisin kaikki samaan päätyyn muttei siihen hirveästi lisääkään tarvittaisi eli ehkä 2/5 osaa.
Mutta voisiko tämä olla (ainakin osa)syy kasvien heikentyneeseen kuntoon?
Ja mitenkähän sitä lähtisi korjaamaan, ihan vielä ei ole aika lisätä kalastoa mutta entäs ne pikkukotilot möyhentämään hiekkaa? Olisiko ne tarpeeksi pieni kuormitus systeemille että niitä loppuviikosta kun lähtee käymään Tampereella voisi hankkia ja toisivat silti vähän lisää..?
Hiukan kyllä arveluttaa niiden hankkiminen että kadunko sitä myöhemmin kun pääsevät aivan tyystin lisääntymään mutta enemmän ehkä pelottaa hiekan möyhiminen kaikkien kasvien juuresta ja se tuleeko sitä tehtyä tarpeeksi kaikkialta..
Parisuhteen kauniimpi osapuoli oli tätä ajatusta vastaan ja varsinkin kun sanoin että sitten voi ottaa petokotiloita syömään ylimääräiset, sanoi ettei ihan koko ekosysteemiä halua nähdä. Toisaalta allas on mun harrastus ja mun vastuulla niin saan päätöksetkin tehdä.. :'D
Tuo vähän-jonkinverran-paljon laskukaava kasveille taitaa tosiaan olla helpoin tapa puhua, tosin siinäkin rajat ovat hiukan epäselvät..
Tulipyrstöllä on omasä se pesäkolonsa ison juurakon alla ja erityisesti se on ympäröity kyllä kasvilla joka puolelta. Ylhäältä sinne ei näe mutta hiekkaa pitkin juurakoiden ja varsien välistä sinne näkee sen verran että onko joku paikalla. Ja muut kalat (paitsi piikkisilmät joista kukaan ei häiriinny) ovat kyllä oppineet jättämään sen kohdan rauhaan.
Siinä kohtaa menee kyllä altaan puoliskojen rajat, vasemmalla on iso juurakko pintaan asti, tummempaa kasvillisuutta, hämärämpää jne missä on nuoliaisen ja tulipyrstön pesäkolot. Sitten on pieni aukea mihin tuntuu ruokahiutaleet hakeutuvan aina ja minkä reunalle kerääntyy kakkakasat ja oikeassa reunassa täälläkin kuvassa näkynyt luolasto ja enemmän uimatilaa yläpuolella missä paikkeilla tetrat yleensä uiskentelevat eniten.
Kaikki kyllä käyvät kaikkialla eli en oikein uskalla sanoa että se olisi reviirin raja mutta yleensä kyllä jakautuvat omille puolilleen.
Tilanne jahtaamisen suhteen on muutenkin rauhoittunut lähes kokonaan, ruoka-aikaan tosin yhä lähtee vähän tetrojen perään kun tulee itsekkin tuohon aukeelle hamuamaan ruokaa ja pikkukalat ovat villinä.
Yllättävintä on se että vaikuttaisi melkein siltä kuin olisivat ystävystyneet levänuoliaisen kanssa välien selvittelyn jälkeen?
Tulipyrstö on puoliksi muuttanut nuoliaisen pesään ja he ovat siellä yhdessä kaikessa sovussa. Sen jahtaaminenkin on loppunut lähes kokonaan ja silloin kun sitä ilmenee siinä on leikkisämpi sävy.
Kalojen ruumiinkieltä on kyllä erittäin hankalaa tulkita, mutta se jahtaaminen ei ole niin äkkipikaista.. Nuoliainen seuraa ja tulee itse toisen eteen ennenkö pyrähtää eteenpäin ja tarttuu kiinni johonkin yrittäen maastoutua ja tulipyrstö lähtee perään ja etsii toisen. Ei yritäkään käydä kiinni vaan ilmaisee nähneensä. Ja sama toistuu, kuin piiloleikki?
Ja tulipyrstön huonon näön epäilys kyllä vain vahvistuu tässä touhussa.
Koitappa tässä sitten ymmärtää kalojen mielenliikkeitä..
Virtausta koitin lisätä laatikkoon kun postissa tuli puuttuvat osat toiseen suodattimeen mutta selvisi että se suodatin vuotaa. Tiivisteet vaihdoin ja pitkään etsin vuotokohta löytämättä, mutta jostain se vuotaa sinne kansikoppaan mikä sitten valuttaa vedet suodattimen ulkopuolelle.
Lähinnä virtausta toivoin saavani juurikin siitä syystä että saisin kakan ja irtoroskan kulkeutumaan nopeammin suodattimeen. Muuten tuntuu kyllä olevan helposti imuroitavissa hiekan pinnalla paitsi tuon "sammaleen" kohdalla missä piikkisilmät rakastavat olla. Kaivelevat siellä niin ahkerasti ja kun se on etulasissa kiinni niin näkee että siellä menee roskaa myös hiekan alle.
Kokonaan uutta suodatinta en viitsisi ostaa tähän hetkeen kun tuonkin pitäisi riittää mutta aloin harkitsemaan uudestaan sitä uuden ilmapumpun hommaamista, lähinnä siitä syystä että silloin se rikkoisi vedenpinta ja voisin kääntää suodattimen pohjaan päin ja saada näin roskat liikkeelle.. mutta tämäkin saa jäädä vielä hetkeksi mietintämyssyyn kun suurin vaikutus sillä on mun omaan työtaakkaan, estetiikkaan ja äänenkovuuteen eikä niinkään kaloihin.
Mutta se mikä nyt vähän mietityttää on NO3 tasot. NO2 on tuon täällä mainitun nousun jälkeen nyt vasta noussut 0,025 arvoon (huomenna olisi muutenkin vedenvaihtopäivä) eli se on pysynyt alhaalla. Mutta NO3 näyttää aivan alun jälkeen pysyvän aikalailla arvossa 3.
Tämä kuitenkin ymmärtääkseni johtuu siitä että kalasto on varsin pieni ja kasveja siihen verrattuna ihan hyvin?
Ihan ei voi sanoa että puolet akvaarioista saisi kasveilla täytettyä jos tunkisin kaikki samaan päätyyn muttei siihen hirveästi lisääkään tarvittaisi eli ehkä 2/5 osaa.
Mutta voisiko tämä olla (ainakin osa)syy kasvien heikentyneeseen kuntoon?
Ja mitenkähän sitä lähtisi korjaamaan, ihan vielä ei ole aika lisätä kalastoa mutta entäs ne pikkukotilot möyhentämään hiekkaa? Olisiko ne tarpeeksi pieni kuormitus systeemille että niitä loppuviikosta kun lähtee käymään Tampereella voisi hankkia ja toisivat silti vähän lisää..?
Hiukan kyllä arveluttaa niiden hankkiminen että kadunko sitä myöhemmin kun pääsevät aivan tyystin lisääntymään mutta enemmän ehkä pelottaa hiekan möyhiminen kaikkien kasvien juuresta ja se tuleeko sitä tehtyä tarpeeksi kaikkialta..
Parisuhteen kauniimpi osapuoli oli tätä ajatusta vastaan ja varsinkin kun sanoin että sitten voi ottaa petokotiloita syömään ylimääräiset, sanoi ettei ihan koko ekosysteemiä halua nähdä. Toisaalta allas on mun harrastus ja mun vastuulla niin saan päätöksetkin tehdä.. :'D
Re: Vanhainkotia perustamassa
Vielä yksi vaihtoehto ilmapumpulle ja toiselle suodattimelle olisi kiertovesipumppu, joka siis vain kierrättää vettä. Jos sen vaikka suuntaisi alaspäin ja suodatin ylös. Ja vielä yksi vaihtoehto: laitat suodattimen ulostuloletkuun T-kappaleen ja jaat siten virran kahteen ulostuloon (pinta ja alakerros).
Voi olla, että kasvit käyttävät NO3:a niin paljon, että se ei nouse yli 3:n. Sitäpaitsi olen vakuuttunut, ettei typen kierto ole niin yksinkertainen, mitä akvaariokirjat kertovat, ja että NO3 ei välttämättä jää akvaarioon, vaikka ei olisi kasveja. Minulla ei ole missään akvaariossa nitraattia, jos en lisää sitä purkista. Kalatiheydetkään eivät kyllä ole suuria.
En usko, että nitraatin vähyys on syynä kasvien huonoon kuntoon. Nitraattia kuitenkin on. Ennemmin veikkaan jotain muuta tekijää: muut ravinteet, valo, mahd. jopa CO2. Oletko testannut muita ravinteita, kuten rautaa, tai oletko lisännyt niitä?
Jos haluat kierteissarvikotiloita, niin voit heti laittaa. Ei tarvitse montaa laittaa, ne lisääntyvät kyllä. Mutta jos et halua niitä, ei sitä hiekkaa ihan joka neliösentiltä tarvitse penkoa. Ei ole niin tarkkaa. Mitenkäs se hiekan karkeus olikaan: jos sitä yrittää lapota, imeekö lappo myös hiekkaa veden mukana?
Voi olla, että kasvit käyttävät NO3:a niin paljon, että se ei nouse yli 3:n. Sitäpaitsi olen vakuuttunut, ettei typen kierto ole niin yksinkertainen, mitä akvaariokirjat kertovat, ja että NO3 ei välttämättä jää akvaarioon, vaikka ei olisi kasveja. Minulla ei ole missään akvaariossa nitraattia, jos en lisää sitä purkista. Kalatiheydetkään eivät kyllä ole suuria.
En usko, että nitraatin vähyys on syynä kasvien huonoon kuntoon. Nitraattia kuitenkin on. Ennemmin veikkaan jotain muuta tekijää: muut ravinteet, valo, mahd. jopa CO2. Oletko testannut muita ravinteita, kuten rautaa, tai oletko lisännyt niitä?
Jos haluat kierteissarvikotiloita, niin voit heti laittaa. Ei tarvitse montaa laittaa, ne lisääntyvät kyllä. Mutta jos et halua niitä, ei sitä hiekkaa ihan joka neliösentiltä tarvitse penkoa. Ei ole niin tarkkaa. Mitenkäs se hiekan karkeus olikaan: jos sitä yrittää lapota, imeekö lappo myös hiekkaa veden mukana?
Re: Vanhainkotia perustamassa
Tuo veden kierrätyspumppu voisi tosiaan olla myös hyvä idea. Kaapista jopa löytyisi yksi kissojen vanhan juomalähteen pumppu jolla voisi hiukan kokeilla. Kovin pitkäkestoinen se ei varmaankaan ole kun tuota hiekkapölyä varmaan sinnekkin sotkeutuu eikä ihan siihen ole tarkoitettu.
Mutta kuitenkin veden alla toimivaksi niin voisi itselle saada vähän ideaa miten/mihin.
Ravinteina kasvit on saanut juureen JBL:n 7+13 palleroita ja veteen ferropol nimistä valmisteta samalta merkiltä. Näitä arvoja en ole testannut, täytyy iltapäivällä katsoa löytyykö testisalkusta mitä testejä tähän liittyen.
Valona joku lediputki josta muistelisin etten löytänyt tarkempia merkintöjä kun joskus tutkin, mutta kirkas se kyllä on. Ja kun vertaa esim kalojen mukana tulleeseen valaisimeen jonka lampun vaihdosta ei kuulemma ollut pitkää aikaa. Kokeilin sitä nimittäin akvaarion eikä valaissut sitten yhtään. Nipinnapin muutti pimeän hämäräksi. Tosin se myös oli pituudeltaan n. Puolet mun akvaarion mitasta.
Hiekka on Bilteman hiekkaa, eli on tosiaan hienoa ja lähtee kyllä lapotessa veden mukana nousemaan herkästi.
Netti sanoo että 0.2-1.0mm raekokoa
Mutta kuitenkin veden alla toimivaksi niin voisi itselle saada vähän ideaa miten/mihin.
Ravinteina kasvit on saanut juureen JBL:n 7+13 palleroita ja veteen ferropol nimistä valmisteta samalta merkiltä. Näitä arvoja en ole testannut, täytyy iltapäivällä katsoa löytyykö testisalkusta mitä testejä tähän liittyen.
Valona joku lediputki josta muistelisin etten löytänyt tarkempia merkintöjä kun joskus tutkin, mutta kirkas se kyllä on. Ja kun vertaa esim kalojen mukana tulleeseen valaisimeen jonka lampun vaihdosta ei kuulemma ollut pitkää aikaa. Kokeilin sitä nimittäin akvaarion eikä valaissut sitten yhtään. Nipinnapin muutti pimeän hämäräksi. Tosin se myös oli pituudeltaan n. Puolet mun akvaarion mitasta.
Hiekka on Bilteman hiekkaa, eli on tosiaan hienoa ja lähtee kyllä lapotessa veden mukana nousemaan herkästi.
Netti sanoo että 0.2-1.0mm raekokoa
Re: Vanhainkotia perustamassa
Jos olet laittanut ravinteita ohjeiden mukaan, niin ei se sitten siitä voi olla kiinni. Kasvien kasvatus on ylipäätään vaikeampaa kuin kalojen, ainakin helppojen peruskalojen. Mites levätilanne?