240l aloittelijan akvaario, lajipohdintoja

[Neomarica]

Mitäs lapset tykkäis nykytrendikkäistä punaisesta- tai albiinopartamonnista?

Ja vielä sekoittaakseni pakkaa varsinkin lapsien vinkkelistä, olen käsittänyt, että nimenomaan barbit jostain syystä miellyttävät lapsia enemmän kuin tetrat. Ehkä niiden eloisuuden vuoksi..? Kannattaa vierailla akvaarioliikkeessä tutustumassa livenä kaloihin, voi olla että mieli muuttuu ihan perin pohjin alkuperäisestä suunnitelmasta Hyvä silti, että on tehty perusteellinen taustatutkimus kaloista, oli lopullinen valinta mitä tahansa. Sillä välttää monta suden kuoppaa.

Muistelinkin että noissa rihmakaloissa oli joku laji millä oli jokin vitsaus, mutten pikaisella googlettelulla löytänyt mikä laji se oli.

[Jeeria]

Täytyy olla näyttämättä eksoottisempien monnien kuvia, niin ei tarvitse maan ääristä lähteä hakemaan

Itse olisin lapsuuden akvaan halunnut tiikeribarbeja, joten nuo ilmeisesti paljon kiltimmät raitabarbit kiinnostaa. Varmaan se parvikalan valinta edellyttää parikin näyteikkunakierrosta tuossa eläinkaupassa kyllä!

[Jeeria]

Hmmh. Ehkä tuo katinkultamonniparvi ennemmin kuin otot, nyt uudella tuumauksella. Siksi, että toivoisin levänsyöjältä ehkä enempi aktiivisuutta kuin maatiaispartikselta ja katinkultamonni olisi kuitenkin isompi pohjaeläjäksi kuin piskuiset nuolimonnit, varsinkin jos niillä on vähän rankka tuo taival ennenku edes akvaarioon päätyvät.

Onko kenelläkään kokemusta katinkultamonneista, etenkin tuosta sopeutumisvaiheesta ja myöhemmästäkin kestävyydestä sekä toimivasta parven koosta? Ja että antavat monnistenkin siinä rinnalla elellä elämäänsä?

[kr70]

Mulla ei oo niiistä kokemusta enkä tiedä tuleeko nekin luonnosta. Mahdollisesti. En ala tässä moralisoimaan, sanon vaan, että ite en periaatteesta osta luonnosta pyydystettyä kalaa.

Hyvää uuttavuotta!!

[Jeeria]

Hyvää uutta vuotta!

Kieltämättä tuo kuljetusprosessi ei itseänikään houkutellut ostamaan, kun asiaa tuli ajatelleeksi. Akvaario-oloihin tottunut partamonni saa tässä mielessä kyllä lisää houkuttavuutta.

Sittenpä pohdin, että vaikka palettikala kenties olisi sitkeähenkisin, mikä tästä kolmikosta paletti - töyhtökääpiö - timanttikirjo on vähiten todennäköisesti se painajaismainen kutuaikaterroristi, joka kiusaa monniset ja ahdistelee muutkin akvaarion asukit

[Neomarica]

Hyvää uutta vuotta minunkin puolestani

Katso haulla katinkultamonneista porukoiden kokemuksia, niistä tulee monta mielenkiintoista keskustelua vuosien takaa. Samoin Youtubesta löytyy haulla "Parotocinclus Jumbo" tai "Pitbull Pleco" katinkultamonneista videoita joissa joissakin on selostuksia niiden ominaisuuksista. Olisi muuten mielenkiintoista tietää missä hintaluokassa nämä pyörivät, ovat kuitenkin aika harvinaisia nykyään...

Muutenkin videot on kivoja kun tutustuu eri kalalajeihin. Varsinkin tieteellisellä nimellä tulee paljon katsottavaa.

Itselläni ei noista ahvenlajeista ole kuin kääpiöahvenista kokemusta. Ne eivät ainakaan häirinneet ketään ulkopuolisia. Muistaakseni laji oli loistokääpiöahven, mutta luulen, että kaikki Apistogrammat ovat suurin piirtein samankaltaisia. Luonnosta pyydetyistä on muistaakseni ollut juttua, että ovat ärhäkämpiä, mutta nämä tavallisimmat lajit ovat varmaan akvaariossa kasvatettuja.

[Jeeria]

Joo, haeskelinkin tuossa aamusta katinkultamonnikokemuksia. Vekkuleitakin kertomuksia löytyi, ja sekaan sattunut niitä vasamamonnejakin. Eläinkaupan listalla mainittiin siellä olevan katinkultia, pitää käydä suurennuslasin kanssa niitä tutkimassa

Mahdotonta lie ennustaa toisten kokemuksia lukemallakaan, mikä pariskuntakala olisi juuri minun akvaariossani sopuisin. Mielellään vaan ennakoisin, että jos on selkeästi huono ajatus ottaa samaan akvaan esim. monnisia ja tuommoinen reviiripariskunta, niin miettisin sitten parikalalajin tarpeellisuutta ylipäätään. Tai ottaisin niitä korvaamaan tuollaisen helmirihmakalaparin, mietin vaan saanko akvaarion kasveilla sisustettua niin, että rihmat olis tyytyväisiä.

[Neomarica]

mietin vaan saanko akvaarion kasveilla sisustettua niin, että rihmat olis tyytyväisiä

Totta, siinä mennäänkin sitten sinne toiseen pohjattomaan valinnan vaikeuksien maailmaan millaiset kasvit sopisivat kaloille, altaalle, itselle

Meillä oli aikoinaan taistelukaloja haaremi 60 litraisessa ja pintakasveina jotain leveälehtistä vesisaniaista. Täytti joskus koko pinnan kun innostui kasvamaan. Taistot viihtyivät siellä seassa tosi hyvin, eikä minkäänlaista kiusaamista. Mutta luulen, että ilman reilua pintakasvillisuutta olisivat olleet tosi orpoja ilman suojapaikkoja.

[kr70]

Mites ois vaihtoehdoksi imumonneille levänsyöjäksi pandaimubarbi (Garra flavatra). Tehokas levänsyöjä ja viljely kohtuullisen helppoa, joten myynnissä viljeltyjä. Ei sen tarvii aina monni olla. Mut kato lämpösuositukset. Tuo laji ei tykkää jatkuvasti kuumasta.

Mulla on ollut palettikaloja monnisten kanssa. Kyllähän ne reviiriä kutuaikana tiukasti puolustaa mut sun akvaario on aika iso. Kyllä ne sinne mahtuu. Tärkeätä on että pohjan tuntumassa on näköesteitä ja luonnollisia reviirinrajoja.

[Jeeria]

Pandaimubarbi vaikuttaa kiinnostavalta. Jos ensi viikolla pääsisi paikalliseen eläinkauppaan katselemaan, noita inubarbeja tosin ei taida löytyä, mutta videoista tosiaan saa netistäkin alustavaa käsitystä miltä näyttävät livenä.

Pitää tehdä nyt vähän listausta noista vesioloista ja verrata lämpötilat, että alustavan listan kalalajeista voi vielä karsia ne, jotka ei kuulu joukkoon. Mikähän se sitten olisi seuraava askel tässä projektissa...

Välikiitos taas kaikista kommenteista, niistä on ollut apua!

[Jeeria]

No niin, ikkunaostoksilla käyty. Lapset innostuivat mm. piikkisilmästä, se oli vielä ihan vauvakokoinen. Minä taas jotenkin en tiedä sen käärmemäisestä ulkomuodosta, onko vähän too much jos ne kasvaa 9cm pitkiksi ja tykkäävät olla porukassa. Se voi olla hyvä, että ne on yöaktiivisia, niin en näkisi niitä kovin usein

Siitähän tulisi jo joku löyhä biotooppi, jos helmirihmapariskunta ja piikkisilmälauma ja kuusiraitabarbiparvi.

Toiseksi vaihtoehdoksi nousi ehkä sitten kuitenkin 10-12 monnista (pandat oli sieviä), maatiaispartis (katinkultamonni ei tainnut olla katinkultamonni ja nuolimonnia näkyi vain yksi..) ja tetraparvi, jonka laji jäi vieläkin avoimeksi. Sitruunatetra oli nätti. Tuohonhan voisi ottaa töyhtökääpiöahvenesta pariskunnan komistukseksi, vaan kun ei taida uskaltaa, jottei ole kuitenkin lopulta ongelmissa kutuaikaan.

Loistobarbit oli yllättävän hienoja, vaan millaisia asukkeja mahtavat olla käytännössä? Syövät kaikki kasvit ja kaikkien ruuat?

[Neomarica]

Ihailtavaa perehtymistä kaloihin teidän perheeltä, ja hattua nostan kun jaksat pohtia kalojen yhteiseloa jo etukäteen.

Bongasin akvaariofacesta juuri kuvan missä oli kardinaalitetroja ja sitruunatetroja samassa altaassa ja näyttivät oikein kivoilta yhdessä. Ehkä se tetrojen eri muoto teki sen. Ei ollenkaan levoton olo. Mustaneonit ja sitruunat sopis varmaan värienkin puolesta kimppaan.

Arvasin, että lapset ihastuu niihin piikkisilmiin En uskaltanut niitä ehdottaa kun ei ole kokemusta, enkä oikein tiedä niiden pohjakalaominaisuuksista muuta kuin että tykkäävät isosta jengistä ja hautautua välillä hienoon hiekkaan jos siihen mahdollisuus. Itsekään en ole niiden fani just matomaisuuden takia

Loistobarbista ei ole kokemuksia, mutta katsoin mielenkiinnosta videon ja ahdistuin heti siihen jatkuvaan suhaamiseen Niitä on monesti suositeltu kultakalojen tilalle jos kultsuille ei ole tarjolla tarpeeksi isoa allasta.

[Jeeria]

Kyllä vaan! Laskeskelin vähän, että 15 mustaneontetraa, 10-12 monnista ja yksi partamonni voisi olla hyvä aloituskokoonpano. Sitten myöhemmin jäisi pieni tila vielä helmirihmaparille, jos se lämpöolojenkin puolesta vaan tuohon sekaan mahtuu? Tai niiden rihmojen sijaan sitruuna- tai ruusutetrojen tai kirsikkabarbien miniparvelle, joiden olen ymmärtänyt voivan viihtyä pienemmälläkin porukalla. Jätetään ehkä ne pikkuahvenat seuraavalle kierrokselle, sitten kun on äkäileviä teinejä nämä lapset, niin sietää ehkä yhden äkäilevän ahvenpariskunnankin

Vaan kukas ne levät tuolla sitten syö? Aina kun päädyn johonkin kokoonpanoon, tulee mieleen joku pointti joka jää toteutumatta..!

[Neomarica]

Uskoisin, että se partis on aika tehokas nuorena niiden levien kanssa. Ja jos ei riitä, niin sitten miettii minkälaista levää sen leväkalan ylipäätään pitäisi syödä, jos levää tulee. Voi olla että allas on niin tasapainossa ettei levää edes tule ongelmaksi asti. Alussa varmaan jotain leviä tulee, mutta se kuuluu altaan kypsymisprosessiin. Jos kaikki on kunnossa, levät häviää itsestään eikä niistä pitäisi olla ongelma. Omassa altaassa ei ole välillä minkäänlaisia levänsyöjiä. Jos joku epätasapaino tulee ja leviä sitä kautta, meillä on ollut leväbarbeja ja/tai ottoja talkkareina. Ihanan tehokkaita molemmat. Leväbarbit ovat joskus olleet ainoat pohjakalat ja pitävät sekä kasvit että pohjan puhtaana levistä ja ruoan tähteistä. Leväsukarapuja kehutaan myös hyviksi levänsyöjiksi. Huomaamattomia puurtajia.

[Jeeria]

Aivan. Nuo leväsukaravut oliskin mielenkiintoisia, jos kerta voi kalojen kanssa samaan akvaarioon laittaa! Jos jättää yhden lisälajin verran pelivaraa tohon tilavuuteen, niin voi sitten akvaarion oltua pidempään käytössä miettiä, kaivataanko sinne ensisijaisesti jotakin lisäapua levänsyöntiin vai sitten täytettä keski-pintaosiin.

Pärjääköhän aloittelijakaan ilman karanteeniallasta..? Varsinkin jos meinaa uskaltaa alkuvaiheen jälkeen vielä lisäkaloja hankkia.

[Neomarica]

Ei kai kukaan voi neuvoa, että jättäisi uudet kalat karanteenaamatta. Aina on riski sairastumisiin kun uusissa on erilainen bakteerikanta kuin altaan kaloissa, tai voi olla jotain loisia, jotka voi hoitaa pois jo karanteenin aikana. Karanteenin lopuksi ikään kuin rokotetaan vanhat ja uudet kestämään toistensa bakteerikantaa, lisäämällä karanteenialtaaseen pikku hiljaa pääaltaan vettä ja lopuksi vielä karanteenialtaan vettä pääaltaaseen kun on ihan varma että kummankin altaan kalat ovat terveitä.

MUTTA, jokainen ottaa omat riskinsä. Täytyy myöntää että, vaikka meillä on kiekkoja, ei ole karanteenattu ikinä uusia kaloja, eikä mitään ole tullut. Riski on aina olemassa, ja uusia kaloja ei tule hetken mielijohteesta vaan tarkan harkinnan perusteella. Hyvin tehty karanteeni kestää useita viikkoja, siksikään se ei itseäni innosta....

[kr70]

Laskeskelin vähän, että 15 mustaneontetraa, 10-12 monnista ja yksi partamonni voisi olla hyvä aloituskokoonpano.

Aloittaisin pienemmällä kokoonpanolla siksi, että kestää viikkoja, että akvaario kypsyy isommalle kalamäärälle. Sitten vähitellen lisäystä.

Jos on mahdollisuus virittää karanteeniallas, niin se kannattaa kyllä tehdä. Tautiriski on nykyään melko pieni mutta aina olemassa. Akvaariokaupassa näkee melkein aina myös sairaita kaloja. Jos tuo jonkun taudin pääakvaarioon, niin se voi tarkoittaa pahimmillaan koko kalaston menettämistä. Älä osta sillaisesta akvaariosta mitään, missä on yksikin sairaan näköinen kala. Karanteeniakvaariota voi myöhemmin käyttää esim. poikasille, jos sellaisia tulee. Tai sen voi laittaa odottamaan seuraavaa uutta kalaerää. Sen saa nopeasti käyntiin käytetyllä suodatimateriaalilla pääakvaariosta.

Leväsukarapuja voit ottaa kaikkien muiden mainitsemiesi kanssa, mutta ahvenet saattavat olla niille liian ilkeitä.

[Jeeria]

Kiitos näistä ohjeista! Tosiaan vähän hassusti muotoilin tuon aloituskokoonpanon, eläinkaupassa sanottiin että yleensä myyvät esim. 6 jotakin kestävää parvikalaa alkuun ja sitten veden mittausten perusteella ehkä viikon päästä lisää.

Täytyy täältäkin lueskella lisää tuosta karanteenialtaasta, nyt kun ei mitään tarvikkeita vielä ole tilattu eikä ole omasta takaa. Mutta sehän pitää kypsytellä jotenkin se karanteeniallaskin

Kiva olisi, jos ahvenia ei nyt tosiaan oteta, täydentää porukkaa rapujoukolla!

[kr70]

Ihan eka asukki vois olla se partis koska se on kestävä ja alussa voi olla leväongelmia.

Kypsytys on tietty alussa hiukka ongelmallista koska ei ole vielä toista toimivaa akvaariota, josta ottaa suodatinmatskua.

Mitäs sanoisit seuraavasta suunnitelmasta. Heti kun akvaario pystyssä, sinne partis. 2vkon päästä mustaneonit ilman karanteenia,koska siellä vain 1 kala ja sekin kestävää sorttia. Kuukauden päästä alusta suodattimessa pitäis jo olla jonkunlainen toimiva bakukanta. Silloin karanteeniallas pystyyn, sinne suodattimeen matskua isosta suodattimesta ja seuraavat kalat. Tämä toki viivästyttää pääakvaarion valmistumista koska seuraavien kalojen karanteenauksen voi aloittaa vasta myöhemmin. Tämä nyt vain 1 mahdollisuus joka tuli mieleen.

Bakteeriymppiä voi käyttää mutta se ei välttämättä toimi.

[Jeeria]

No tuo kuulostaa kyllä järkeenkäyvältä! Eipä sillä pääakvaarion pystytyksellä ole hoppu, eiköhän tämä muutenkin ole enemmän semmonen pitkänmatkan projekti koko homma. Harmi kun mustaneontetraa ei ollut kaupalla nyt. Ne on siis ilmeisesti tilattava. Partamonnin pikkuruisia taisi olla vähän joka akvaariossa...

[Neomarica]

Silloin karanteeniallas pystyyn, sinne suodattimeen matskua isosta suodattimesta

Minut on aivopesty niin, ettei karanteenialtaaseen saa ottaa mitään materiaalia toisesta altaasta, vaan sen pitää olla alusta alkaen perustettu ja kypsytetty. Tää ehdotettu versio toimis niin päin, että uudet kalat olisi vaarassa sairastua heti pääaltaan kalojen pöpöihin (joille ne itse ovat mahdollisesti immuuneita), mutta pääallas säilyisi vielä turvassa uusien mahdollisilta taudeilta.

[kr70]

Pääaltaan kalastoahan sillä karanteenilla suojellaan.

Minä en ole ajatellut karanteenia ja sairastumisia erisisten bakteerikantojen kautta. Itse ajattelisin että bakteeri-infektiot tulevat jos kalat ovat heikentyneitä tai jos bakteereita on liikaa tai jos on erityisen patogeenisia bakteereita joita ei tavallisesti akvaarioissa ole. Karanteenilla suojattaisiin omaa kalastoa viimeksimainitunlaisilta "pahoilta" taudinaiheuttajilta. Voit olla oikeassakin. Kyllähän ihmisetkin saa mahavaivoja kaukomailla vain siksi että bakulajisto on erilainen.

[Neomarica]

Okei, no juu, ajattelen tätä kiekko-vinkkelistä, siinä suojataan kaikki osapuolet, myös ne uudet (ja kalliit).

[Jeeria]

Niin kyllä, hyviä pointteja molemmat. Eli myös uusia kaloja vasta hiljalleen oman akvan bakteereihin totuttamiseksi pitäisi aina puhdistella karanteeniakvaarion kaikki härpäkkeet ja sitten startata bakteerivalmisteineen ihan alusta.

Mutta toki verrattuna suoraan pääakvaarioon polskauttamiseen karanteenaus saman suodatinmateriaalin tekniikallakin suojelisi teoriassa niitä pääakvaarion asukkeja sairastumasta karanteeniaikana puhkeaviin uusiin tauteihin. Tätä tulin lähinnä itse ajatelleeksi.

On kuitenkin vähän epävarma olo lievästi sanottuna siitä, että saa edes yhden altaan vedestä elinkelpoista. Saati että saisin sitten aina joka kalasatsin kohdalla siitä karanteenialtaan vedestä kelvollista. Ettei nyt käy niin onnettomasti että uudet kalat menettää henkensä kun sen karanteenialtaan olot onkin mulla mitä sattuu

[kr70]

Neomarica, tekeekö kiekkoharrastajat yleisesti uusien kalojen totutuksen siten kuin kuvasit? Että joka kalasatsin jälkeen puhdistetaan karanteeniakvaario perusteellisesti ja käynnistetään kalattomasti uusille asukkaille? Äkkisiään tuntuisi, että suurempi riski olisi kypsytyksen epäonnistuminen kuin vanhojen kalojen bakteerien siirtyminen uusiin. Mutta onhan kiekot toki herkkiä sairastumaan.