aasia-akvaario

[halluri]

moi, pystyykö 72l akvaarioon luomaan ''aasialaisen joen'' tapaisen elinympäristön? jos voi, minkälaisia lajeja sinne voisi laittaa (mieluiten nimenomaan aasiasta peräisin olevia)?

[kr70]

Kerkesin lukea pidemmän viestisi, jonka jostain syystä ilmeisesti poistit. Hyvä suunnitelma sulla. Huomaa, että jonkinlaista akvaariotaustaa on takana. Lajimahdollisuuksiahan on vaikka kuinka paljon. Kirjoitit biotooppiakvaariosta. Aasia, makkarakala ja helmiseeprakala eivät vielä nyt mikään biotooppi ole. Geotooppiakvaarioksi kai kutsutaan sellaista, johon on väljästi isommalta alueelta kerätty lajeja, jotka eivät välttämättä luonnossa yhdessä elä. Makkarakalan kanssa samaan akvaarioon yksi mahdollisuus on hunajarihmakala. Nämä elävät luonnossakin samoissa vesissä ja sopisivat yhteen muutenkin: ovat molemmat hyvin rauhallisia, hunaja elää pintakerroksissa ja makkara lähempänä pohjaa, ja väritkin täydentävät toisiaan (mutta tämä tietenkin makuasia). Kääpiörihmakala elää myös samoissa vesissä, mutta siitä on nykyään vaikea löytää terveitä kaloja; syynä ilmeisesti eräs virustauti. Ota huomioon, että makkarakalaa voi olla mahdotonta saada syömään kuivaaruokaa: pitää antaa pakasteita ja/tai elävää. Helmiseepran kanssa ei ehkä luonnossa elä yleisesti akvaariossa pidettäviä kaloja, mutta se sopinee noiden kanssa yhteen. Sehän ei ole kovin vilkas. Ainakaan hunajarihmakalan kanssa ei saisi pitää hektisiä ja nopeita uimareita. Tärkeämpää joka tapauksessa on, että lajit sopivat akvaariossa yhteen, kuin että tulisivat samoilta alkuperäisalueita.

[halluri]

kiitokset nopeasta vastauksesta joo päätin poistaa sen pidemmän viestin kun en ollu varma että jaksaako kaikki sellasta lukea. mutta siis käsitteet menee sekasin (en todella ole minkään tason ammatilainen, ensimäinen oma akvaario kyseessä) eli en nyt oo varma puhunko tästä nyt oikealla nimellä mutta meinaan sellaista allasta missä olis lajeja niinkun samalta elinalueelta. jotkut on tehnyt esimerkiks amazonia jäljittelevän jokiakvaarion johon on pistänyt just jotain lajeja siitä joesta ja sen sivujoista, jotka niinkun elää siellä aika samanlaisessa elinympärostössä keskenään. mutta en oikeastaan aijo mistään tietystä aasialaisesta joesta/järvestä ottaa inspiraatiota, vaan aijon tekasta jonkun jollain tavalla aasialaistyylisen akvaarion jossa olis pääosin lajeja, jotka ovat luonnossa lähes samanlaisissa elinoloissa uskeintelemassa, vaikka se nyt ei niitä elukoita luultavasti sen enempää kiinnosta vaikka olisivatkin eripuolilta maailmaa, kunhan vaan pärjäävät samanlaisissa olosuhteissa mutta anyway se voisi itseäni miellyttää, jos tietäisin että jollain tavalla ''luonnollinen yhdistelmä'' lajeja siellä polskisi. toivottavasti osasin explainata jotenkin ymmärrettävästi.

[kr70]

Eihän tässä ammattilaisia olla kukaan ja käsitteet mene sekaisin kenellä tahansa. Eli tavotteena siis kaloja väljästi Aasiasta ilman, että niiden tarvitsisi luonnossa just samassa joenmutkassa elää. Ja kun sulla oli haaveena helmiseepra ja makkara, niin habitaatti olisi sitten hyvin hitaasti virtaava hieman sameavetinen (tätä ei tarvitse toteuttaa akvaariossa!) joki tai lammikko, jossa ainakin reunoilla runsasta kasvillisuutta. Tähän eivät sovi nopeasti virtaavien kivikkopohjaisten jokien kalat. Yks mahdollisuus olisi tosiaan hunararihma tai joku muu labyrinttikala, jolla samankaltaiset vaatimukset. Kirjoitit muistaakseni, että vain pinnalla heikkoa virtausta. Tämä sopii myös kuvaan. Hektisiä barbeja ei missään nimessä. Jos ottaa vaikka 2 makkaraa, 2 rihmakalaa ja ainakin 10 helmiseepraa, niin eikös siinä ala alkajaisiksi olla tarpeeksi. Mahdollisesti voi myöhemmin täydentää vielä jollain, mutta jos haet jonkinlaista luonnollisuutta, niin on parempi olla laittamatta akvaariota ihan täyteen. Huomautan vielä, että makkara ei ole ihan helppo kala.

[halluri]

noniin vähän päivitystä. hain eilen elukat ja nyt vähän tuli erilainen valinta niiden suhteen, kun olin ajatellut. oon istunut tänään varmaan yhteensä 3-4 tuntia niitä katsellessa, enkä edes huijaa. eli mukaan lähti loistokääpiö pariskunta (joo, ei ole peräisin läheltäkään aasiaa, kun ilmeisesti perussa ja brasilissa elää luonnossa:D), juovaharjarapu sekä 8 sukarapua joista 2 on jo valmiiksi kantamassa munia. vähän nyt jäi mietityttään, että mulle tuo harjarapu myytiin niin, että kun kysyin että tarvisko sillä olla akvaariossa ainakin jonkinmoinen virtaus, niin vastaus oli ''ei oikeastaan'', mutta useassa muussa lähteessä (netissä) lukee, että ne tahtoisi virtausta akvaarioon, koska siivilöivät vedestä ravintonsa ja elävät luonnossa hapekkaissa ja vuolaasti virtaavissa vesistöissä. toinen juttu on se, että tuo myytiin vaan sanomalla ''se pärjää yksin ihan hyvin'' no mutta tästäkin asiasta kyllä on toista tietoa netissä. tuolla se ihan tyytyväisen oloisena siivilöi ruokaansa, mutta mitä mieltä olet, oliko hyvä valinta, tai että pärjääkö se vaikka on ihan normi suodatus joka nyt vettä pyörittää mutta ei ole tosiaankaan mikään vuolas jokivirtaus ole tuolla purkissa:D?

syy miksi päädyin makkarasta ahveneen oli se että makkara oli niin pieni, ja se sulautuisi väritykseltään tuonne niin hyvin että menisi ikä ja terveys sitä etsiessä tuolta pöheiköstä. ja ahvenet on vaan niin next level, kun ottavat just sen oman luolansa tuolta pohjalta ja sitä suojelevat jopa noilta sukaravuilta. kuulemma makkarat ovat kaukaista ahventen sukua, ja niiltä on nuo lajityypilliset hommat karsiutunut pois, joten päätin sitten että antaa mennä vaikka ei nyt mikään puhdas aasialainen tuo allas sitten olekaan, mutta aivan sama, hienoja nuo ovat. ja tiedän että kasvavat siihen seitsemään senttiin, mutta liikkeesä sanottiin että mahtuu yksi pari tuonne 72l ihan hyvin.

tarkoitus olisi siis vielä siinä helmiseeprassa pysyä, eli niitä tuonne vielä reilut 10kpl muutaman viikon päästä, ja pari opaaliemokotiloa. mutta nyt joo siis ei ihan semmoinen aasia-akvaario tullut loppujenlopuksi, mutta kiitos silti vinkeistä lajien suhteen! odotellessa vastaustasi

[kr70]

En oikein tunne harjarapuja mutta periaatteessa kannattaa mieluummin uskoa nettiä kuin akvaariokauppiasta. Netissä pitää tietenkin vähän katsoa, mistä tietonsa hakee (kuten muissakin aiheissa), mutta kauppiaat ovat usein hämmästyttävän tietämättömiä.

[halluri]

joo no kyllä se varmaan tuolla pärjää, laitoin vielä ilmapumpun kun sanotaan myös että elää hapekkaissa joissa. kyllä se ihan tyytyväiseltä vaikuttaa. tiedätkö muuten millon noi loistokääpiöt tulevat sukukypsiksi? mulle ihan uus laji kyseessä

[kr70]

Jos on aikuisen näköisiä (evät pidentyneet, värit jne), luulisi niiden jo olevan sukukypsiä. Ne ei elä paljon kahta vuotta kauempaa

[halluri]

joo no siis perjaatteessa noin muuten alkavat näyttää jo semi aikuisilta mutta ton uroksen koko ei kyllä vielä ole sitä seitsemää senttiä... no kyllä se tosta varmaan vielä kasvaa. mutta mietin siis vaan että onko tyyliin joku 6-7kk se aika millon tulevat sukukypsisksi vai onko yksilöllistä. no mutta se nähdäänpi sitten.

mutta mietin vaan sitä, että vaikka ilmeisesti et ole harjarapuihin perehtynyt, niin monessa lähteessä sanotaan että niitä pitäisi olla ainakin 2-3kpl per allas. joten voiko tohon 72l (p60 x l30 x k40) ottaa sen yhen tai kaks lisää? niinkun ihan sillain ns.''koollisesti'' kysyn, että kun kasvavat kuitenkin kuudesta kymmeneen senttiin niin onko ok jos ottaa muutaman lisää vai tuleeko tukalaks?

ihan btw vähän tilannepäivitystä, oon muuten huomannut, että tämä kyseinen harjarapuyksilö on aktiivinen vasta näin illalla, nytkin tuolla siivilöi ruokaansa, kun taas ihan 15-16 asti oli aika passiivinen. mutta nyt siis tosiaan kokoajan tuolla liikuskelee ja tutkiskelee maailmaa. ja affenet on myös aktiivisia kun hämärsin valoa (tykkään iltaisin käntää tota putkea sillain että valoa tulee vain tuohon etualalalle, ja tuolla takana on hämärää, vaikuttaa, että varsinkin just noi ahvenet jotenkin on rohkeemmin esillä silloin). sukaravuilla ei mitään kumosempaa, perus elämää.

onko olemassa mitään pohjakalaa, joka pärjäisi näin pienessä altaassa, ja ei tarvitsis isoa ryhmää? semmoinen suht. pienenä pysyvä. eli en aijo ottaa pohjakaloja JA kotiloja, vaan jommankumman, koska muuten ehkä hieman liikaa eläimiä omaan makuuni noin pienessä akvassa. joten onko mahdollisuuksia johonkin suht pieneen pohjakalaan?

aloin miettimään, että ilmeisesti noi ahvenet tykkäis humuspitoisesta vedestä, heittelin tonne kyllä parit catappanlehdet mutta en oikeastaan oo yhtään perehtynyt tähän humus/turve/darkwater hommiin enkä edes tiedä liittyykö nuo mitenkään toisiina, mutta siis eikös noista lehdistä vapaudu jotain aineita jotka tummentavat/värjäävät vettä? mutta siis anyway millä helpolla keinolla tosta vedestä saisi sellaista ns ''tummempaa''? omaa silmää nimittäin miellyttäisi sellainen mahdollisimman ''luonnollisen'' näköinen elinympristö luoda, ja saattaisi olla että tuo veden tummemmaksi värjäytyminen myös miellyttäisi kaloja. ja miten on, haittaako se millään tavalla muita asukkeja? ainoa ongelma toki on, että täytyy osata selittää vieraille, miksi akvaario näyttää kuralätäköltä no ei nyt sentään, ihan niin vahvaa väriä en hae.

sitten ois vielä yksi kysymys, onko muita ehdotuksia helmiseepran lisäksi minkä sorttista pientä parvikalaa tonne vois ottaa (ei siis kahta parvea, vaan tarkoitan että helmiseepran kaltaisia ehdotuksia)? se helmiseepra ois kyllä yks hyvä vaihtoehto, jota oon nyt miettinyt. ois tarkoitus jossain viikon päästä hakea toinen satsi eläimiä, eli se parvi, mahdollisesti muutama rapu lisää (?) ja sitten ehkä kotiloita (TAI muutama pikkuinen pohjakala?) eli tahtoisin jonkun pienen parvikalan, ei huisin isoa parvea tarvis olla, sellainen 10 korkeintaan 15kpl, koska kuitenkin varmaan lisääntyvät.

[kr70]

Kyllä ne affenet varmaan jo sukukypsiä on. Ei niiden tarvii täyttä 7ää senttiä olla ollakseeen sukukypsiä. Kalat kasvavat koko elämänsä ajan vaikkakin aikuisena hitaammin. Eli se 7cm on loppupituus, mutta kyllä jo sitä ennen ollaan kypsiä.

Kyllä uskoisin,e ttä voit ottaa 1-2 harjarapua lisää.

Pieneen akvaarioon pohjakalaksi on joku pieni monninen (Corydoras) tietty klassinen ratkaisu. Vaikka panda.

Onhan noita pieniä parvikaloja. Vaikka hehkutetra tai joku pieni rasbora. Hohtoseepra on varmasti myös hyvä ratkaisu. Hehkutetralla on tiiviimpi parvikäyttäytyminen. Jos parvikalat voivat hyvin, ne varmasti kutevat, mutta poikasia tuskin jää henkiin siellä seura-akvaariossa. Ne kalat itse syövät muniansa ja poikasiansa ja herkkänenäinen sukarapu löytänee kaloilta ohi menneet munat.

Humustuotteiden sanotaan parantavan kalojen hyvinvointia, varsinkin mustanveden kalojen, ja siitä ei haittaa ole muillekaan asukkaille. Mahdollisuuksia on monia. Turvesuodatus on ehkä tehokkain mutta vaikeammin järjestettävissä. Lepänkäpyjä (oikeastaan kypsiä norkkoja) voi heitellä akvaarioon. Lepänkävyt voivat myös olla varsin tehokkaita mutta se riippuu hirveästi kävyn historiasta. Juuri kypsynyt käpy, joka ei ole ollut paljon sateessa, on tehokas, mutta kevättalvella löytynyt käpy, joka on kokenut sateet ja lumimyrskyt, on jo menettänyt tehonsa lähes kokonaan. Kuivia lehtiä, esim. Catappa, voi käyttää. Sukaravuille ne ovat myös ravintoa. Mutta huom!: ei tarvitse käyttää kalliita Catappanlehtiä. Tammenlehti on yhtä tehokas, joskaan ei näytä trooppiselta. Luin juuri eräästä saksalaisesta akvaariolehdestä jonkun ammattiviljelijän haastattelun; häneltä kysyttiin lopuksi jotain vinkkiä harrastelijaviljelijälle. Hän valitsi vinkiksi, että pyökinlehti on vähintään yhtä tehokas kuin Catappa. Suomessa ei kasva pyökkiä, mutta tammella on samat ominaisuudet. Vielä tähän aikaan löytyy puista kuivuneita tammenlehtiä. Niitä vaan keräämään ja kuivumaan. Älä kerää maasta, niissä on paljon bakteereja. Sitten on kaupallisia uutteita. Turveuutteet (esim. JBL Tropol on hyvä) värjäävät vettä tummaksi. Catappa-uute ei värjää. Kannattaa yrittää lukea netistä suosituksia ja varoituksia uutteista, sillä jotkut sisältävät paljon fosfaattia. Tällainen on monien nettipostauksien mukaan Tetra ToruMin, ite en ole kokeillut. On olemassa tammi-uutteita; onkohan ne kuoresta tai juurista uutettuja, en tiiä, mutta ne näyttäisivät olevan täynnä fosfaattia. Kokeilin juuri Femanga Mooreichen Extrakt -nimistä tuotetta. Siinä oli niin paljon fosfaattia, että jo puolikas annostelu nosti fosfaattipitoisuuden ylemmäs mitä JBL:n testi kykenee näyttämäään (yli 1,8 mg/l) ! Joku kirjoitti täällä forumilla, että Aquatic Nature Eichen Extract on myös paljon fosfaattia. Nyt mulla on kokeilussa Easy-Life Catappa X, siinä ei ole fosfaattia, mutta kuten sanottu, se ei värjää vettä.

[halluri]

jees, tänään käyn ostamassa kokeeks sitä JBL tropolia kun oon just sopivasti menossa faunattaressa käymään.

ahvenilla on aikamoiset reviirikiistat meneillään, siellä on nyt kaks luolaa, runsasta kasvillisuutta ja mangrove +kaikkea ruukunpalasia, kiviä, lehtiä ja pieniä ajopuunpalasia pohjalla, että naaraalla ois mahdollisimman paljon piilopaikkoja kun toi uros tossa uhittelee mutta uros otti ilmeisesti nyt joku tyyliin 80% pohjapinta-alasta itselleen ja naaras sai vaan yhden nurkan missä kasvaa vihvilää ja siellä puskassa/sen yläpuolella oleskelee mutta niinhän se ilmeisesti ahvenilla aika pitkälti menee että uroksella on runsaampi reviiri (?).

harjaravun nimeks tuli jarmo muuten, kuten mainitsin että ei ole lähellekkään mikään ”vuolas joki” suodatus tuolla, niin toimiskohan jos laittais harjaravu(ille) sellasen semi korkean ajopuu ”oksan” tohon suodattimen eteen… siitä saisivat siivolöityä ruokaa sitten paremmin, kun ois kovempi virtaus…

luultavasti ostan joo sitten jartsalle tyttökaverin tuonne altaaseen mutta ilmeisesti munien kehittymiseen tarvitsee murtovettä, mutta toisaalta JOS nyt joskus vaikka sitten ne harjaravut rupeisi lisääntymään, niin onkohan akvaarioliikkeissä/täällä aquawebin myyntipalstalla kysyntää? vai heitänkö sitten ne vaan katkarapurisottoon?

mietin vielä että otanko niitä kotiloita vai muutaman pohjakalan. mutta eikös pandat tarvii sen 80litraa (joku 70cm leveyttä) vähintään?

hehkutetroja on tullut nähtyä niin paljon että ne taidan nyt valitettavasti skipata mutta jotkut pienet rasborat saattais olla vaihtoehto… nuo hohtoseeprat on kyllä tosi hienoja! mutta eikö ne tarvii kans isomman altaan kun tulee 7cm pitkiksi? ainakin vähintään se 100l?

[kr70]

Voithan ajopuuta kokeilla mut miks et laittais voimakkaampaa suodatusta/vedenkiertoa.

Luulis rapujen menevän kaupaks mut ahvenet tod.näk. syö poikaset ennenkuin ehdit niin pitkälle.

Sori tarkotin helmisepraa mitä itekin ehotit. Kirjotin vahingossa hohtoseepra

[Boucicaut]

Aasia-akvaarion hyviä puolia on sekin, että siellä saa hyvällä omallatunnolla pitää melalehtiä (Cryptocoryne) Niissä on paljonkin lajeja joista pidän, mutta ei niitä E-Amer. biotooppiakvaan voi laittaa.

[halluri]

Okei tuota nyt on kaksi kysymystä liittyen tuohon harjarapuun, sekä sukarapuihin. En tiedä, pitäisikö tämä eka kysymys laittaa tuonne ''kalataudit'' osastolle. Mutta jo äskeisestä lauseesta saattaa huomata että kaikki ei ole ihan kunnossa herra Jarmolla (juovaharjaravulla).

Jarmon päällä on siis alkanut ''kasvaa'' lähes läpinäkyvää, hieman kuin pumpulimaisen/hattaramaisen näköistä ''levää'' (en ole varma onko jotain levää vai mikä on kyseessä). Tosiaan jalkojen ja lähes koko selän (paitsi ihan pyrstön päädyn, mahanalusen tai otsan) kohdalla on tätä kyseistä ihme juttua. Se on reilusti alle sentin mittaista, olisiko joku 3-4mm pitkää, on joidenkin ns. hapsujen kohdalla jopa hieman pidempää. Eläimen käyttäytyminen ei ole muuttunut millään tavalla. Olen pitänyt hyvää huolta akvaariosta, pessyt suodatinta, vaihtanut 30% vettä ja impannut suurimpia jätöksiä pohjalta pois viikoittain. Eläin tuli akvaarioon viime viikon keskiviikkona 14.12, akvaario perustettiin 8.12. Kotiutus ja kypsytys tehtiin ohjeiden mukaisesti. Olen hankkimassa muutaman viikon sisällä toisen juovaharjaravun Jarmon kaveriksi polskimaan, mutta tahtoisin ennen sitä saada selville, mikä on syy Jarmoa kiusaavaan ''levään''.

Sukaravuista. Kuten tämän ketjun aikaisemmista viesteistä selviää, olen lisännyt akvaarioon JBL Tropol valmistetta, koska sitä minulle täällä suositeltiin, ja Ahvenille turveuutteen käyttö on suositeltavaa. Valmiste pehmentää vettä. Ajattelin, että akvaariossa asuva loistokääpiöahven pariskunta tykkäisi kyseisen ''turveuutteen'' käytöstä akvaariossa. Sukaravut kuitenkin vaikuttivat siltä tuotteen lisäämisen jälkeen, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Aikaisemmin ravut liikkuivat aktiivisesti akvaarion eri pinnoilla, jopa samana päivänä ennen tuotteen lisäystä. Tuotteen lisäämisen jälkeen kuitenkin 2 Sukarapua on kuollut nyt muutamien päivien aikana, ja kaikki loput 6 ovat piiotelleet näkymättömissä. Mitä on tapahtunut? Onko tuotteessa jotain, joka nostaa jonkun vesiarvon liian korkealle sukarapujen mukavuusalueen ulkopuolelle? Akvaario on 72 litraa ja annoin tuotetta reilusti alle suositellun määrän, joka luki pakkauksessa. Suodatus ja muu tekniikka on kunnossa, ja jos ei olisi, luultavasti muutkin eläimet olisivat oireilleet. Huom: Jarmon ''levänkasvu'' alkoi ennen tuotteen lisäämistä. Vaihdoin eilen noin 30-40% vedestä, ja TUNNIN sisällä vedenvaihdosta rapujen aktiivisuus lisääntyi huomattavasti. Ne alkoivat lähes heti liikkumaan myös akvaarion etualalla, jossa viettivät aikaa myös ennen valmisteen lisäämistä.

Olenko tehnyt jotain väärin? Huomaatteko jonkun epäkohdan akvaariossa? Vastaan lisäkysymyksiin mielelläni, ja tahtoisinkin mahdollisimman nopean vastauksen kysymyksiini, koska olen yllättävän huolissani noista pikku örkeistä, sillä vietän paljon aikaa päivittäin akvaarion ihmemaailmaa katsellessani.

[kr70]

Oisko kuvaa Jarskan levänkasvusta?

Että Tropol aiheuttaisi ongelmia sukaravuille, on yllättävää. En ois uskonu mutta siltä se vaikuttaa jos lisääminen aiheutti ongelmia ja välittömästi vedenvaihdon jälkeen ongelmat hävis. Minulla ei oo moista ollu leväsukarapujen (Caridina multidentata) kanssa ja muistaakseni oon aiemmin Tropolia niille käyttäny puolikkaalla annoksella. Jätä aluks Tropol pois ja kokeile sitä joskus myöhemmin varovasti uudelleen ja kato toistuuko ongelma. Ahvenet kyllä pärjää hyvin ilmankin