105 l kasviakvaario asukkeineen

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Lapsena akvaariosta jäi kivat muistot. Meillä oli monia lajeja ja joista taistelukala vahingossa lisääntyi, niistä selvisi muistaakseni 5 aikuiseksi asti. Mutta niitä myös kuoli aika tiuhaan. Vähän oli tietoa 90 luvulla akvaarionpidosta eikä tiedetty mitkä kalat esim sopii yhteen ja mitkä ei ja mitkä sopii minkäkin kokoiselle altaalle, nykyisin on netti ja youtube. Minua harmittaa etttä akvaarioharrastus on silti verraten pientä, varsinkin Suomessa. Pienen paikkakuntani akvaarioliikkeestä saa hädin tuskin perustavaraa. Satoja tunteja youtubea tuijottaneena akvaarion aloittamisesta ja sen monista mutkista olenkin aika skeptinen, kuinka moni tietää asiasta tarpeeksi. Tuntuu itsellä että aina löytyy lisää tietoa mikä on koukuttavinta koko harrastuksessa. Monet asiat lisäksi joutuu tilaamaan ulkomailta ja odottelemaan lähetystä viikkokausia.

Minä hurahdin täysillä ja päätin ostaa kaiken mahdollisen akvaariooni. Ikävin puoli harrastuksessani käy heti ilmi, joka aamu herää hieman neuroottisen jännittyneenä, onkohan kalat vieläkin elossa. Ne kuitenkin voivat erittäin hyvin, mutta koskaan ei voi olla liian varma, kalat kun eivät osaa huutaa apua. Youtubesta saa kuitenkin valheellisen helpon vaikutelman harrastuksesta harrastajilta jotka ovat harrastaneet niitä vuosia. Heillä on upeat täydelliset kasviakvaariot ja täydellisen kirkas vesi. Heillä on myös suuret budjetit ja paljon tilaa useille tankeille. Itsellä sitä ylellisyyttä ei ole. Päätinkin sisustaa ainoan akvaarioni mahdollisimman hyvin ja kalliisti. Nyt myöhemmin hirvittää missä kaikessa olisi voinut säästää. Ostin kaikki mahdolliset vesitestit, ph säätelijät, kirkasteet, vedenparannusaineet, bakteerivalmisteet, erilaiset kasviravinteet, rautaa, mikro- ja makroravinnetta, juuritabletteja, kaliumia, akvaariosuolaa, kokeilin turhaan erilaisia suodatusmateriaaleja pieneen valmiin paketin mukana tulleeseen filtteriini, jotka vain pilasi vettä (suurin mokani). Olen ostanut monenlaisia lappoja, imureita, erillisen kasvilamppu ledituben akvaarion kanteen johon mahtuu 2 ledilamppua, netissäs toimivan kasvilamppuajastimen. Ostin myös akvaariomullan jota en älynnyt pestä (toinen suuri mokani) ja siitä asti olen kärsinyt kuukausikaupalla sumeasta vedestä sekä suodattimen tukkeutumesta. Kunnes älysin viimein ostaa kannelliseen akvaariooni toisen pienen sisäisen filtterin, joka on toiminut mainiosti veden kirkastajana, nyt viimeinkin vesi näyttää superpuhtaalta ja tuntuu ettei vettäkään tarvi vaihtaa enää niin tiuhaan.

Innokkaana tulin ostaneeksi lisäksi vähän liikaa kaloja akvaariooni, 105 l tankki on yllättävän pieni ja likaantuu nopeasti. MInulla on siellä 11 neontetraa, 6 kirsikkabarbia, 6 täplämonnista sekä 5 leväbarbia. Muutamassa kuukaudessa sekä kasvit että kalat ovat kasvaneet hirvittävästi. Siitä on viimeinkin tullut sellainen unelmaviidakko mistä haaveilinkin kovalla työllä. Ostinkin alunperin paljon kasveja siihen, 130 euroa humahti postimyyntiin. 1 kellukasvi kuoli postissa. Nyt huomaan, että niitä kasveja pitäisi jo kohta harventaa, ehkäpä jopa vähentää lajeja. Tein youtuben videon ohjeiden mukaan hiivaperäisen co2 systeemin, luulin säästäväni siinä, mutta hermot on mennyt kun en saa vieläkään sitä toimimaan luotettavasti. Se toimii vähän miten sattuu, ja erittäin harvoin. Painetta ei kerry letkuihin että sitä tulisi akvaarioon asti. Olen tehnyt uudet liimaukset ja uudet keitokset vaikka kuin monesti ja ne toimii vain vähän aikaa. Kokeilin ensiksi silikoniliimaa, nyt kokeilin epoksia, sama juttu. Olen kokeillut lämmittää hiivapulloa kun se lakkaa kuplimasta, mutta mikään ei ole auttanut. Nyt päätinkin kokeilla seuraavaksi halvinta vaihtoehtoa, tilaan aliexpressiltä sitruunahapolla ja ruokasoodalla toimivan DIY co2 systeemin. Mutta luin kauhujutun, että jollain oli venttiili mennyt siitä rikki ja kalat oli tukehtuneet yöllä co2:een. Ehkäpä otan yöksi pois co2 systeemin, en halua ottaa mitään riskejä kalojeni suhteen, jotka ovat äärimmäisen ihania ja suloisia. En tiennyt miten ihanaa on katsella kun kalat toimii omassa elementissään eivätkä arastele ihmistä. Ne on tottuneet jokapäiväiseen tankin melttaamiseen, suuri osa kalaharrastuksen iloa on juuri se valtava työmäärä, aina löytyy jotain siivottavaa tai paranneltavaa. Silti mieleeni ei tulisikaan esim. pestä akvaariota, koska olen lukenut että hyvät bakteerit vaativat kasvualustan. Mutta levä lasissa on kyllä inhottava näky ja melkein joka päivä löytyy leväpilkkuja siitä jonka hankaan pois sienellä. Kasvien suuri määrä peittää levää, ettei sitä juuri onneksi huomaa. Co2 on ihana asia kun se toimii, se hillitsee juuri sitä levän kasvua, mikä on no1 miksi tankki alkaa ällöttää ja tuntuu ettei mistään siivouksesta ole mitään hyötyä. Näin kävi lapsena, ne olivat vuosien päästä enää lähinnä lilluvia leväaltaita, joista kauneus oli kaukana. Kasvitkaan ei niissä menestyneet, kun siihen aikaan ei ollut mitään akvaariomultaakaan, kasviravinteitakaan juuri ei lie käytetty.

Tulin hurahtaneeksi myös 60 litraiseen optiwhite -akvaarioon. Niitäkään ei juuri suomesta saa kunnolla edes postimyynnistä. Yleensä kaikki jännittävimmät tuotteet on loppu ja varastoa uusitaan harvoin. Tuossa se varatankki nyt kumottaa tyhjänä kirjahyllyssä odottamassa, milloin suunnittelen siihen maiseman. Suunnitelmani on säästää rahaa siirtämällä pistokkaita toisesta tankista siihen, mutta en ole jaksanut ryhtyä siihen.

Kalojen kutemista on myös ollut hauskaa seurata. Mutta turhauttavasti en ole saanut sitä onnistumaan. Olen kerännyt muutamat munat mitkä täplämonnisilta löysin, mutta yksikään niistä ei kuoriutunut. Sitten sain selvää, että parhaimmillaankin niistä puolet on hedelmöittyneitä. Kutemiseen tarvitsisi ehdottomasti erillisen akvaarion, ettei toiset kalat syö munia. Mutta mahtaako siitä tulla mitään, koska nuo kalat osaa väistää haavia. Minulla ei ole sydäntä stressata niitä pitkään yrittämällä pyydystää niitä. Ne ovat tosi vilkkaita kaloja ja vieläkin vilkkaampia kun näkevät haavin. Minulla oli poikasallas monta viikkoa siinä keräämässä limaa ja viimein päätin ottaa sen pois. Olkoon, ehkä ensi vuonna sitten.

Vaikeinta koko projektissa on ollut se, miten kasviakvaarion saa puhtaaksi. On käytännössä mahdotonta yrittää edes imuroida pohjaa normaaleilla imureilla joissa on aivan liian iso suutin. Lisäksi kaikki tieto ja esim lannoitteiden annosteluohjeet on normaaleille akvaarioille joissa on pelkkä sora pohjalla ja jotka tarvivat siis paljon enemmän lannoitteita. Löysin siihenkin imurointiongelmaan pelastuksen viimein netistä. Ostamani naurettavan kallis valelupipetti joka alun perin on tarkoitettu kalkkunan voiteluun on ollut ihana keksintö. Sillä voi imuroida pienet irtoroskat pienimmästäkin paikasta. Pohjasoraa en lähtisi melttaamaan millään imurilla sillä vesi menee aivan tällöin mustaksi mullan hajoamisen takia sekä herkät kasvit lähtevät irti juurineen. Valelupipetti hoitaa homman niin, että sillä voi kevyesti puhaltaa pohjaan jolloin kevyt pintasakka lähtee liikkeelle ja imuriin. Imurista tehokkain on pelkkä letku lappoilmiöllä mutta ongelma on, että sillä sanko täyttyy todella nopeasti. Ostamani patteri-imuri on aika huono ja kömpelö kasviakvaariooni. Imuriprojekti on vielä minulla kesken. Kokeilen seuraavaksi tehdä ilmapumpusta DIY -imuria kunhan jaksan.

Kukaan ei koskaan netissä varoittanut miten hankalaa on perustaa sekä ylläpitää kasviakvaariota, mutta ei sentään sula mahdottomuus kuten akvaarioliikkeen myyjä täällä murahti. Ei levät räjähdä jos saa kasvit vain kasvamaan alussa nopeasti. Se on kyllä erittäin hankalaa, levää on siltikin aika paljon mutta se ei ole vielä pilannut tankin kauneutta.

Mistä se innostus sitten lähti? No minulla on traumaperäinen stressihäiriö, vaikea uniongelma ja mikä tahansa rauhoittava on tervetullut harrastus. Huomasin katsellessani kauniita aquascapeja youtubesta että mieleni vain silloin lakkasi jauhamasta ikäviä juttuja. Siitä päätin hankkia itselleni kauniin maiseman jonka suunnittelin etukäteen Behind Glass Aquarium simulator pc -pelillä, jonka kasvivalimoima on kyllä aika rajallinen. Mutta pelissä on hienot realistiset grafiikat ja voi syöttää oikeat tankin mittasuhteet suunnitelmaansa. Kun katselen illalla väsyneenä sohvalta kaunista luomaani maisemaa, mieleni lepää.

Tekniset tiedot:
Tankki:Aquael Leddy Set Day and Night plus 105 l
Suodatin: Aquael ASAP 500 internal filter
Lisäsuodatin: Aquael PatFilter mini tiheämmällä suodatinvanulla
Lämmitin: hankittu uusi JBL pro temp safety (sytytettyäni makuuhuoneeni palamaan kun lämmitin oli jäänyt sängylle, huh)
Lamppu: Aquael Leddy Tube Sunny Day&Night 14w + Aqual 14w Leddy Tube Plant 2.0
Aquael Socket link duo - valojen ajastin
Ilmapumppu: Marina 75 (60l/h?)
Co2: Itsetehty co2 systeemi hiivasta, sokerista ja liivatelehdistä
Co2 levitin: itsetehty levitin tupakanfiltteristä
+Lasinen co2 mittari mittaliuoksen kanssa akvaarion lasin sisäpinnalla
JBL Autofood white -ruokinta-automaatti lomia varten

Kalat:
6 kpl kirsikkabarbeja
11 klp neontetroja
6 klp täplämonnista
5 klp leväbarbeja
lisäksi ilmestynyt akvaarioon pyörrekiekkokotiloita, jotka ovat ilmeisesti hyödyllisiä jos eivät pääse lisääntymään liikaa

Kasvit:
Vallisneria americana (Kierteisvallisneria)
Aegagropila linnaei (Palleroahdinparta)
Eleocharis aciculari (Hapsiluikka mini)
Cabomba aquatica (Hienoviuhkalehti)
Myriophyllum mattogrossense (Sulkaärviä)
Hygrophila corymbosa (Jättivesitähdikki)
Microsorum pteropus (Jaavansaniainen)
Ludwigia palustris Super Red (Suorusolehti)
Marsilea hirsuta (Pikkuapilasaniainen)
Leptodictyum riparium (Saukonsammal)
Akvaariomulta: JBL Proscape Plantsoil Substrate for Aquascaping 9 l

Koristeet:
1 pienikokoinen mangrovejuurakko
1 jonkin hedelmän kuori kalojen kotina (ostettu)
1 buddhapatsas

Hoitorutiini:
Lämpötila 23-24 astetta.
Kerran viikossa nestemäinen peruslannoite tai pelkkä rauta lehtivihreän muodostumista varten
Kerran viikossa 2 tl akvaariosuolaa ehkäisemään mm. loisia
1-2 kertaa viikossa vedenvaihto ja suodatinten pesu
Kerta viikossa imurointi ja tarvittaessa päivittäinen pika-imurointi paistamiseen tarkoitettulla valelupipetillä
Lähes päivittäinen levänpyyhintä lasista
Ilmakivi nyt jatkuvasti päällä lisätäkseen hapetusta
2 kertaa päivässä kalojen ruokinta, joskus välipaloja
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Mielenkiintoisia ajatuksia! Sanoit, että kaloja on liikaa. Ilman leväbarbejahan niitä olisi korkeintaan sopivasti. Leväbarbit kasvavat aika isoksi ja tarvitsisivat isomman akvaarion. Täytyy kyllä myöntää, että itselläni oli joskus 90-luvulla leväbarbeja 60-litraisessa... Kyllähän siihenkin aikaan kasveja lannoitettiin. Minä laitoin Tetra PlantaMinia ja Tetran CO2:kin oli käytössä. Moni asia on kuitenkin muuttunut kasvien hoidossa. Silloin ei tainnut olla näitä soran alle laitettavia lannoitepohjia, vain kasvien juurille tarkoitettuja lannoitetikkuja. Ja mikään lannoite ei tainnut sisältää nitraattia ja fosfaattia, joita tarvitaan jos kasveja on paljon ja kaloja vähän.

Ainakin ADA-lannoitesysteemi on tarkoitettu akvaarioon, jossa on soran alla lannoitepohja.
https://www.adana.co.jp/en/contents/pro ... index.html

Hoitorutiineissasi on kaksi kohtaa, joita pidän suorastaan harhaoppisina: suolan käyttö ja suodatinten pesu 1-2 x viikossa. Onko joku tubettaja näin kehottanut?

Älä nyt sano, että haastan riitaa!
Neomarica
Junior Member
Junior Member
Viestit: 68
Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Neomarica »

Levän kanssa tuon kokoisessa altaassa auttaisi, jos siellä olisi imusuisia monneja tai nuoliaisia esim juovaimumonneja (ottoja) tai juovaperhosnuoliaisia. Ne sopisivat hyvin kokonsa ja vesiarvojen sekä jopa lämpötilan puoleen. Ja ovat uskomattoman tehokkaita. Jo niiden hengailu kasvien lehdillä pitää levää kurissa.

Akvaariosuolan käyttö jakaa mielipiteitä, mutta tuskin siitä haittaakaan on kun sitä yleisesti myydään makeavesiakvaarioihinkin. Annostus on kuitenkin pienen pieni. Mutta tykkäävätkö täplämonniset suolasta, kun monessa pakkauksessa varoitetaan etteivät suomuttomat kalat mm monniset ja plecot siedä suolaa lainkaan..?

Ymmärsinkö oikein että tuo suodattimen ahkera pesu liittyi tuohon pölisevään pohjamateriaaliin? Akvaariomulta ei auennut mitä se oikein on...? Jotain soilia?

Ja ihan hurja tuo lämmitin episodi makkarissa 8O :D
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Suolan käytöstä ei varmaan silleen oo haittaa, että kalat elävät myös vähäsuolaisessa vedessä aikansa, mutta varmasti se ei ole terveellistä pehmeän veden kaloille. Ei ole mikään peruste, että myydään yleisesti. Myydäänhän ihmistenkin vaivojen hoitamiseen yleisesti vaikka minkälaista hömppää, joiden tehosta ei ole minkäänlaista näyttöä. Katsoin jonkun akvaariosuolan annostusohjeita. Sanottiin, että 0,5-2 mittalusikallista 10 litraan, joka vastaa 0,5-2 promillen suolapitoisuutta. Perämeren pohjukan suolapitoisuus on noin 2 promillea. Eli noin annosteltuna akvaarion vesi on vähäsuolaista murtovettä. Yhden promillen suolapitoisuudessa veden sähkönjohtavuus on noin 2000 μS/cm. Nuo mainitut kalat elävät luonnossa vesissä, joissa sähkönjohtavuus on alle 100 μS/cm ja tällaisiin lukemiin sähkönjohtavuus usein yritetään painaa, jos kaloja viljellään. Täplämonniset kyllä kutevat monta kertaa korkeammissakin lukemissa, mutta tuskin 2000 μS/cm:ssa. Jos ajatellaan veden osmoottista painetta, joka lienee veden kovuuden tärkein merkitys kaloille, niin tuo 1 promillen suolavesi on samaa luokkaa kuin joku 100 dGH:n kokonaiskovuinen vesi. Suola ei vaan näy kovuustestissä, koska se mittaa kalsiumin ja magnesiumin määrää, jotka ovat yleisimmät kationit vesijohtovesissä, ja suolassa se on natrium. Suolaa varmasti voi käyttää joidenkin sairauksien hoitamiseen, mutta eihän kukaan laita mitään JBL:n lääkettäkään ennaltaehkäisyyn. Ei ne loiset tule vesijohtoveden mukana vaan uusien kalojen mukana. Parempi karanteenata uudet kalat kuin laittaa varmuuden vuoksi suolaa.

Otot hyviä levänpoistoon mutta perhosnuoliaiset eivät ole varsinaisesti levänsyöjiä.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Joo käytän akvaariosuolaa pienimmällä annostuksella mikä on ohjeena pussin kyljessä ennaltaehkäisevästi eli 2 tl 100 litran tankkiin kerran viikossa. Mutta luin jostain että se saattaa vaikuttaa monnisten munien hedelmöittymiseen ja jopa vahingoittaa munia, jotenka en ole nyt sitä pariin viikkoon käyttänyt laisinkaan. Jäämiä toki voi olla vielä vedessä. En tiedä onko syy-yhteys sillä että täplämonniset alkoi munimaan nyt sitten kunnolla ja sain poikasiakin kuoriutumaan viimein. Muutoin kalat eivät ole olleet moksiskaan, oikein virkeitä kaloja. Ei se suola niitä ole ainakaan näyttänyt haittaavan yhtään, kun annos on niin vähäinen. Toinen mihin suola on saattanut vaikuttaa on kotiloiden lisääntyminen, eipä nuo ole olleet mikään ongelma altaassa, kesti monta kuukautta ennenkuin edes huomasin näitä tulokkaita, jotka on tulleet ilmeisesti kasvien mukana.

Saatampa lakata käyttämästä suolaa koska on vastaavaan tarkoitukseen turvallisempiakin ennaltaehkäiseviä tuotteita akvaarioon. Pistin tilaukseen Easy Life Vooglea kalojen hyvinvointiin ja Easy Life Filter Mediumia mahdollista toista akvaarion kypsytystä varten. Vähän kyllä harmittaa se suola, itseäkin arveluttaa se. En tiedä kyllä noista tuotteista paljon mitään, mutta eipä sitä tiedä ellei kokeile. Tuli samalla tilattua Easy Life Fosfoa ravinnetasapainon palauttamista varten, sillä mitattuani fosfaatit niitä on melkein 0 akvaariossani, siis liian puhdas akvaario. Kasvit ilmeisesti tarvii jonkun verran fosfaattia ja olen lukenut että juuri pilkkuinen sitkeä vihreä levä johtuu liian vähäisestä tai liiallisesta fosfaatista. Esim lLdwigian lehdet on ihan vihreän pilkkuisen levän peitossa. Vettäkin tulee vaihdettua ehkä liian tiuhaan jopa, koska silloin myös ravinteet häviää vedestä. Nyt akvaarion täysin kypsyttyä nitriittejä ei ole koskaan yhtään, eikä ammoniakkia, vettä tulee siltikin vaihdettua ihan siksikin, koska vedestä tulee niin kristallinkirkasta ja puhtaan näköistä ja sitä on kivaa katsella.

Harmittavasti kovin monelle levänsyöjälle sitkeä vihreä pilkullinen levä ei maistu. Etanoillekin tuntuu maistuvan enemmän ruskea levä, joka on väistymässä akvaariosta. Leväbarbit on olleet hyviä syömään leviä, mutta nekin tulee syötettyä kai liian hyvin.

Olen epäillyt tuota tiuhaa suodattimen pesua itsekin mutta kaikki alun ongelmat, eli sumea vesi ja nitriittien nousu muutamanpäivän kuluttua on poistuneet jotenka uskon että akvaario on kypsynyt siitä huolimatta. Onhan siellä esim paksu pohjamulta jota hädin tuskin imuroin, korkeintaan kevyesti. Lisäksi 2 suodatinta tuntuu hoitavan homman mainiosti tukkeutumisestaan huolimatta, tarjoten 2 kertaa enemmän myös bakteerien kasvupinta-alaa. Tämä kaikki on selvinnyt säännöllisistä vesitesteistä, sekä siitä, että akvaariossa ei nyt ole kuin se leväongelma. Vihreä pilkkuinen levä istuu Ludwigian kasvinlehdillä sitkeästi, mikä tekee siitä läheltä tosi ruman näköistä. Se on leviämässä muihinkin hitaasti kasvaviin kasveihin ja en tiedä mitä tehdä, pitänee kokeilla levänpoistoaineita ja lisätä fosfaattia tai kokeilla co2 valmistetta liuoksena, koska minulla ei se hiivasysteemi enää toimi. Jotkut on käyttäneet levän tappamiseen vetyperoksidiakin, mikä epäilyttää minua onko se kovin turvallista.

Olen huomannut että siivousneuroosi on kalaharrastuksessa iskenyt ja pitää jatkossa yrittää vaihtaa kevyesti vettä vain kerran viikossa. Viikonkaan aikana ei nitriitit ole yhtään nousseet vitivalkoisesta nolla-arvosta. Nitraattejakin saattaa olla liian vähän kasveille jo.

Epäilen että suodatin tukkeutuu siitä, kun noi monniset tykkää meltata pohjamultaa tosi ahkerasti, ne luulee löytävänsä matoja sieltä. Mistäs sitä tietää vaikka siellä olisikin jotain silmille näkymätöntä. Ne kaivavat lisäksi melkein joka aamu ruohotuppoja juurineen pinnalle mikä turhautti minua monta viikkoa. Nyt olen antanut asian olla, säilyköön ruoho paikoin, joistakin kohdin ne onkin jättäneet onneksi ruohot rauhaan eikä ruoho ole siis kuollut. Toinen syy miksi suodatin ehkä tukkeutui monta kuukautta oli todella raju kasvien sulaminen, ne kun kasvatetaan kasvattamoissa ilman kanssa kosketuksissa, ei kokonaan veteen upotettuna. Jokaikinen kasvi uusi lehtensä ja jouduin poimimaan monta kuukautta kuolleita kasvinosia. Vesi oli valkeana pienen pienistä mikroskooppisista kasvinosista jotka leijui vedessä. Mutta kasvit onneksi kasvoi nopeammin kuin vanhoja lehtiä kuoli ja nyt tuntuukin että olisi ensimmäinen kasvien trimmauksen paikka. Ajattelin "säästää" kasveissa siten, että laitan noita trimmattuja kasveja tuohon toiseen tankkiin kasvamaan kunhan sen laitan kuntoon.
Viimeksi muokannut TaijaT, 14:24, 05.12.2022. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Akvaariopäiväkirjaa eteenpäin

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Paljon on tapahtunut akvaarioharrastuksen parissa viime kirjoitukseni jälkeen. Täplämonniset innostui kutemaan viimein kunnolla, munia ilmestyi lasiin kerralla kymmenkunta eräänä aamuna ja sama on toistunut keskimäärin joka toinen päivä. Keräsin munat tällä kertaa erilliseen astiaan, johon pistin ilmastimen päälle. Viimeksi kun keräsin munia tiheäverkkoinen poikasallas keräsi varmaan kuukauden levää tankissa, eikä yksikään harvoista munista nähtävästi kuoriutunut, tai ehkä en vain huomannut koska valaistukseni on aika pimeä (halvat valot). Täsmälleen 5. :nä päivänä joka oli eilen sunnuntaina kaikki poikaset kuoriutuivat saman päivän aikana kerätyistä munista 24 asteessa, eläviä poikasia on n. 8-10. Voi tätä riemua, tunnen olevani ainakin eksentrinen miten sitä voi noin vähästä innostuakaan ja tuntea suorastaan onnea. Minulla on lisäksi kerättyjä munia myöhemmiltä päiviltä, jotka erotin eilen erilliseen astiaan, kummassakin astiassa on ilmastinletku puhaltamassa kuplia hellävaraisella virtauksella. Olen lukenut että lämpötila vaikuttaa suurestikin nopeuteen, mutta minusta 24 astetta on hyvä keskiarvo, jossa ei vielä levät yms. taudit kuhise.

Tässä on jännätty monta päivää, onko lähes mustat munat homeen vaiko poikasten kehittymisen merkki. Sillä minulla ei ollut edes suurennuslasia mutta ne olivatkin kaikki terveitä ja hedelmöittyneitä.

Paikallisessa liikkeessä ei ollut poikasruokaa, jotenka jouduin taas tilaamaan ja sillä aikaa yritän murskata monnisten lempiruokaa Sera Viformo Nature pohjatabletteja pohjalle. Olen lukenut että ne syö ilmeisesti ruskuaissäkkiään parikin päivää, jotenka en ole vielä syöttänyt kaloja. Kokeeksi pistin eilen yhden murusen pohjalle mutta sinne se märkänemään jäi. Tänä aamuna imuroin sen valelupipetillä, mikä on maailman kätevin työkalu pieniin puhdistuksiin ja jopa vedenvaihtoihin. Poikaset vain tylsästi makaa paikoillaan ja osoittavat elonmerkkejä jos niitä erikseen hätistää, osa oli jopa sotkeutuneet villalankoihin, millä olin kerännyt munia tankista (kätevintä koska sormista ne lipeää, luottokortti murskaa munat). Keräsin sotkeutuneet villalangat pois, mutta poikaset etsivät niistä suojaa ja operaatio oli hankala ja varmasti stressaavaa sekä itselleni että kaloille, heh. Lanka jota alussa käytin oli aivan liian paksu ja sen kierteet olivat auenneet vedessä muodostaen tiiviin verkon. Yksi oli kuollut takertuneena lankaan.

Pistin pienen harvan tupon sammalta poikasille vaikka ei se paljoa suojaa anna. Muut kasvit eivät mahda selvitä lähes pimeässä monta päivää.

Munien hoito-ohjelma:
Kahdesti päivässä 50% vedenvaihto litran muna-astialle akvaariovedestä. Ilmastin venttiili aika pienellä. Lämmitys sankossa 24 asteessa. Heti kun munat keräsin, tilasin catappan lehtiä ja pistin yhden kellumaan pinnalle. Se on värjännnyt vettä kivasti tanniineilla ja pitäisi estää munien homehtumista. Se on ollut loistava keksintö. Vesi ei haise millekään herkälle nenälleni. Ongelma on ollut nähdä astiaan heikossa valossa, jotenka olen nostanut sen tiskialtaaseen vedenvaihtojen ajaksi. Silloin näen miten on munat kehittyneet. Mutta nyt pitää keksiä jotain muuta, koska poikaset tuntuivat säikähtävän kunnolla kun kanniskelin astiaa, osa yritti jopa hypätä ulos astiasta, eivät tietenkään onnistuneet. Ne säikkyvät kovasti myös vedenvaihtoa, kun virtaa kovaa astiaan, yritän kaataa lasista mahdollisimman varovaisesti vettä.

Minulla ei ole seuraavaa akvaariota laitettuna vieläkään vaikka olen ostellut siihen tarvikkeita. Veljeni kävi sunnuntaina poraamassa hyllyyn takaseinään johdoille reiän, sekä irrottamassa tiukat lasiset vitriinin ovet. Hylly on sen verran tukeva (ei mitään lastulevyä) että siihen varmaan saa hyvin 60 litraisen akvaarion. Ajattelin että jos poikasista selviää monta, en raski niistä luopua vaan niistä tulee pohjakalat seuraavaan altaaseen, jonne pistän osittaisen hiekkapohjan monnisille. Olen ostanut tarkoitukseen punaista hiekkaa, jonka pitäisi olla upeaa kasvien edustalla, sekä minulla on tallessa mangrovejuurakko, joka ei mahtunut toiseen tankkiin. Juurakkoa on keitetty monta tuntia, jotenka siitä ei pitäisi enää irrota yhtään väriä ja tanniineja. Pahimmassa tapauksessa poikasia selviää liian vähän, jolloin haluan yrittää tätä monnisten kutemista vielä uudestaan. Tai niitä selviääkin liikaa ja joudun luovuttamaan osan akvaarioliikkeeseen. En tiedä mitä teen vielä asian kanssa.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Tässä viimeisimpiä kuvia

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

20221130_184242.jpg
20221130_201152.jpg
20221130_202941.jpg
20221130_202922.jpg
20221130_202912.jpg
20221130_201214.jpg
20221130_201158.jpg
20221130_184252.jpg
20221205_135800.jpg
20221205_104626.jpg
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kivan näköinen akvaariohan sulla on! Kehottaisin olemaan ottamatta stressiä vähistä levistä. Käytännössä jokaisessa akvaariossa on vähän levää, eikä se pahaa tee, jos ei liikaa ole.

Hyvä, kun itsekin tajusit, ettei tavalliseen makeavesiakvaarioon kannata laittaa suolaa. Tuo 2 tl / 100 l ei nyt ole paljon, kymmenesosa promillen. Osmoottisen paineen puolesta se kuitenkin tekee Suomen tavallisesti pehmeästä vesijohtovedestä "keskikovaa tai kovaa". Monnisten kuteminen johtuu melko varmasti veden "pehmentymisestä" suolan käytön lopettamisen jälkeen. Veden pehmentämistä käytetään yleisesti kutemisen laukaisemiseen myös monnisilla. Eli jos vesijohtovesi on vaikka keskikovaa, niin tehdään iso vedenvaihto hiukan viileämmällä sadevedellä tai käänteisosmoosivedellä, niin kalat luulevat, että sadekausi on alkanut, ja alkavat kutea. Samoin useimpien pehmeän veden kalojen munat eivät kuoriudu, jos vesi on liian kovaa tai suolaista.

Niin, onneksi olkoon kutemisesta ja poikasten kuoriutumisesta! Minä en lähtisi ruokkimaan niitä ainakaan tehdasruoalla tuollaisessa pikkupurkissa. Vaikka vettä vaihtaa 2 x pv, bakteeritiheys nousee helposti liian suureksi, koska kaikkia ruoantähteitä ei millään saa pois eikä siinä ole suodatusta. Jos sinulla on toinen akvaario, laita sinne ohut kerros hiekkaa eikä täyteen vettä ja suodatus päälle. Tärkeätä, että suodattimessa on jonkinlainen suojaus (esim. nailonsukka), etteivät poikaset mene sinne. Toinen mahdollisuus laittaa isoon akvaarioon häkki, jossa vesi pääsee vaihtumaan mutta poikaset eivät mene seinistä läpi. Siihenkin voi laittaa hiukan hiekkaa, tai sitten hangata säännöllisesti pohja sienellä. Paljaalle lasille kehittyy pian bakteerikalvo, joka sairastuttaa poikaset, jotka makaavat pohjalla. Jos sinulla on mahdollisuus saada artemiaa, sillä voit aluksi ruokkia myös tuossa purkissa. Kuolleet artemiat, joita ei ole syöty, saa pipetillä hyvin pois. Kun valaisee sivulta, ne näkee aika selvästi. Mikromadot näkee vähän huonommin mutta kuitenkin jotenkuten. Tehdasruoka hajoaa niin pieniksi hiduiksi ettei kaikkia saa pois. Tuosta pienestä purkista ottaisin kasvin pois. Osa lehdistä kuolee väistämättä ja huonontaa vedenlaatua.

Kalat ei yleisesti ottaen tarvitse mitään ennaltaehkäisevää lääkitystä, ei suolaa, ei vooglea. Tuo voogle ei varmaan haittaakaan, mutta luulen myyjän hyötyvän enemmän kuin ostajan. Loisia ei tule itsekseen akvaarioon, ne tulevat uusien kalojen mukana. Bakteereja on kaikkialla, mutta bakteeritaudeilta välttyy parhaiten, kun vaihtaa tarpeeksi usein vettä, suodatusmassaa on tarpeeksi (eikä puhdista sitä liian usein) eikä ruoki kaloja liikaa.

Uusi suodatin käynnistyy paremmin vanhan suodattimen suodatinmassalla tai -lietteellä kuin kaupallisilla valmisteilla.

Fosfaatti on tosiaan yksi kasvien pääravinteista, jota pitää olla akvaariossa, jos haluaa kasvien menestyvän. Sama pätee nitraattiin ja muihinkin ravinteisiin.

Leväntappoon en suosittele vetyperoksidia. Liika annostus tappaa kalatkin.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Joo odottelen innolla postista sekä hiutalemaista, että elävää poikasruokaa, sillä välin pari innokkainta on näyttäneet rupeamaan mutustelemaan pohjalla makaavaa catappan lehteä. Kalanruoka ei ole niille maistunut, olen tiputtanut neljäsosatabletin joka hajoaa pohjalle jauheeksi silloin tällöin ja yrittänyt imuroida pipetillä vanhoja ruoantähteitä pois. Mietin kovasti systeemiä niille, joka toimisi ja olisi myös itselle kätevintä. Turvallisinta lie kunnes hankkii oikean filtterin, on kahdesti päivässä vaihtaa vettä ja kerran päivässä imurointi. Nyt ne on vaihdettu 2 litran astiaan jossa on kirkkaat seinät, parempi tarkkailla niiden kasvua ja vointia, sekä kertyviä roskia.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Monnisten poikasia kasvattamassa

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Viime sunnuntaina syntyivät ensimmäiset täplämmonnisten poikaset, n. 15 kpl. Eilen syntyi 3 lisää.

Laskin että jos kaikki munat kuoriutuisi, minulla tulee olemaan 37 monnisten poikasta, niistä on kuoriutunut nyt n. 20. Ompas kyllä paljon! Tänään siivotessa tankkia löytyi varmaan lisää yli kymmenkunta munaa tarttuneena lasiin. Vastoin järkeä pistin nekin muna-astiaan, vaikka onhan noita jo kohta liikaa poikasiksikin.

Olen kovasti miettinyt systeemiä niille, koska en haluaisi pistää niitä uuteen lasiakvaariooni syystä, että en osaa niitä pyydystää haavilla kun aika on luopua niistä, sillä jos kaikki jää henkiin niitä tulee olemaan liikaa. Kätevämpää minulle on kaataa muoviastioista toiseen tarvittaessa poikasia. Pyydystäminen on varsin mahdotontakin jos akvaario on sisustettu kasvein ja koristein. Akvaarion sisällä olevaa poikasallasta en halua enää harrastaa, liian hankalaa ja rumentaa akvaarion.

Tänä aamuna halusin herätä aikaisin toteuttamaan suunnitelmani siirtämään poikaset isompaan astiaan, näin prismassa käteviä 2 litran kirkasmuovisia astioita jotka näyttävät aivan miniakvaariolta ja olin ostanut sellaisen jo etukäteen. Huomaan että on absoluuttisen tärkeää pystyä näkemään poikaset läheltä sekä huvin että hyödynkin kannalta sekä näkemään onko astiassa pilaantuvaa roskaa. Siirto sujui hyvin, vaikka viimeiseen vesipisaraan meinaa jäädä aina joitain poikasia sinnittelemään, jotka joutuu huuhtomaan pipetillä. Tyhjensin vain entisestä astiasta vettä ja kaadoin loput isompaan astiaan sammaleineen ja lehtineen. Huomasin oitis, että entiset ruoantähteet ovat homehtuneet ja imuroin niitä pipetillä. Ne olivat tarttuneet sammaleeseen myös. Ehkäpä turvallisinta on vaihtaa vettä kahdesti päivässä poikasille, kuten esim munille olen vaihtanut. Tähän mennessä on löytynytkin vain 1 homehtunut muna muna-astiasta.

Entinen astia oli jo limainen seinistä, nyt poikaset pääsi puhtaasen astiaan, ehkäpä ostan toisen samanlaisen astian ja vaihdan astiaa muutaman päivän välein, tämä systeemi tuntuu olevan minulle stressittömin. Catappan lehti tuntuu olevan niille mieluinen, vaikka kuin se makaisi tiiviisti pohjalla, koko parvi osaa piiloutua silmältä täysin sen alle. Nyt muutama on uskaltautunut ulkopuolellekin. Pistin pienen murun kalanruokaa, mutta ei se tunnu maistuvan. Odotan innolla postista oikeaa poikasruokaa. Etana olisi kätevä siivousapuri tankkiin, joka voisi syödä liiallisia ruoantähteitä, mutta en löytänyt yhtään etanaa pääakvaariosta tänään. Sillä aikaa pitää päivittäin imuroida pipetillä pohja.

Seuraava operaatio kun poikaset on kasvaneet on siirtää poikaset puhtaaseen pesuvatiin johon mahtuu jo filtterikin jonka ostin uutta tulevaa akvaariota varten. Tai vielä on yksi vaihtoehto, 40 litran muovinen säilytyslaatikko, joka olisi jo pieni akvaario, ei vaan kovin esteettinen. Sinne mahtuu varmaankin kaikki 40 poikasta isoksi asti.

Muovinen kirkas lasiastia on kyllä loistava keksintö käyttäen tuolia pöytänä, siitä on mukavaa ja helppoa katsella mitä ne tekee, sijoitin jalkalampun sen yläpuolelle, että näkee kunnolla. Tähän asti olen kiikuttanut poikasastiaa tiskialtaaseen jossa on kirkas valo, että näkee hyvin niitä läheltä ja tämä tuntuu stressaavan poikasia turhan paljon.

Ihanaa nähdä että niillä näkyy enemmän piirteitä, niillä on jo selkeä pieni naama, 2 mustaa pistesilmää sekä hassut pyöreät evät sivuilla. Näin tänään yhden poikasen varovaisesti mutustelevan pohjalla makavaa pientä catappan lehden palasta joka oli ison catappan lehden alla jossa suurin osa parvesta piilottelee. Isojen kalojn ruoka edes jauheena ei tunnu poikasille maistuvan. Yksi näyttää makaavan passiivisesti kyllä kasan päällä. Illalla tai viimeistään huomenna imuroin entiset ruoantähteet pois. Suurin osa ei vielä lie nälkäisiä, mutta vähän helpottaa tietää, että ne voivat nälkäänsä mutustella edes lehteä kunnes poikasruoka saapuu. Ja onhan minulla varalla paljon lisää tummuneita kypsyviä munia muna-astiassa.

Apuna minulla on yliherkkä hajuaisti. Eilen vaihdoin vain kerran vettä poikasille ja vesi haisi minun nokkaan jo aika pahalle. Nyt se haisee taas puhtaalle akvaariovedelle. Jos minulla olisi kanisterifiltteri, tai laitasuodatin, niin siitä voisi pistää pelkän putken noin pieneen astiaan, mutta ei ole. Mahtuisi tuohon astiaan toki filtteri, mutta se vie todella suuren palan tilaa altaasta. Pitää vielä miettiä.

Mietin eilen lämmitystäkin tarkkaan ja sitten tajusin, että eihän noi poikaset tarvi mitään lämmitystä, kun ovat viileän veden kaloja. Vain munille on lämmitin, että ne kuoriutuisi nopeammin. Tähän asti minulla on ollut munille vanha lämmitin, joka oli mukana tulipalossa, mutta ihmeellisesti säilyi vauriotta ja on toiminut virheettä. Testasin eilen uutta pitempää lämmitintä, joka mahtuu vain pesuvatiin, ei mihinkään ämpäriin, mutta odotan postista safeguardia sille, häkkiä, ettei kalat polta itseään kuumaa lasia vasten.
Liitteet
20221207_132243.jpg
20221207_125127.jpg
20221207_124923.jpg
20221207_123505.jpg
20221207_111800.jpg
20221207_111751.jpg
20221207_111626.jpg
20221207_111606.jpg
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyvä viritelmä! Tuohon sopis ilmakäyttöinen pieni vaahtomuovisuodatin (pillisuodatin). Älä ihmeessä laita noin isoja ruokatablettikokkareita, varsinkaan jos ne ei syö sitä eikä oo suodatinta. Jos saisit jostain mikromatoviljelmän alun, se olis hyvää ruokaa noille. Täällä forumillakin joku kaupitteli niitä.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

5 päivää vanhat täplämonnisen poikaset

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Totesin että 2 kertaa päivässä vedenvaihto on poikasille kyllä ihan liikaa. Ne stressaantuvat turhaan sekä itsellekin tuntuu olevan turhan työlästä. Jopa kerran päivässä saattaa olla liikaa, koska vesi on pysynyt ihmeen puhtaana, kiitos lie catappan lehtien ihmeellisten antibakteeristen ominaisuuksien takia. Catappan lehdet on loistava keksintö, poikaset on mutustellut sitä, se tarjoaa mukavan piilottelupaikan niille, on kaunista sekä luo suotuisaa bakteeristoa astiaan. Vesi on todella hyvänhajuista. Lisäksi olen pistänyt aina vedenvaihdossa pari tippaa Easylife catappauutetta. Olen vaihtanut vettä suoraan hanasta välillä, koska tuntuu että mahtaako akvaariovesi paljoakaan parantaa vettä. Kuitenkin siinäkin lie on hyödyllistä bakteeristoa yms niin välillä olen pistänyt kupin sitäkin. Ai niin, eilen poimin myös pari etanaa poikasallasta siivoamaan ja ne tekevät kyllä loistavaa työtä, ehkä liiankin, jos syövät poikasten ruoat.

Hanasta vaihdan vettä kupilla, joka on kuin mikrosanko jonne ruiskutan pari tippaa easy life aquamakeria, kuten tekisin normaalinkin akvaarion vedenvaihdossa. Suhdeluku on vain nyt eri. Imuroitaessa nostan ensin sammaleet pois vesikuppiin täynnä puhdasta vettä sitten imuroin näkyvät hiutaleet pipetillä, vasta sitten nostan pois vesiastiaan lehden joka makaa pohjalla poikasten piilopaikkana. Yritän pöllyttää vettä imukupilla tyhjässä tankissa poikasineen, että näen missä roskat on, etten vahingossa noin mikrokaloja imuroi pipetillä pois. Mitään näin tarkkaa en ole tehnyt elävien olentojen kanssa. Uusimmat poikaset on täysin läpikuultavia ja näyttää helposti roskalta.

Eilen oli stressaavin päivä, koska näytti siltä, että niille pitäisi tarjota ruokaa. Imuroin vanhat ruoantähteet pois ja ruiskutin pari tippaa JBL nobil fluid artemia poikasruokaa, joka on nestemäistä planktonia mikä painuu samantien pohjalle. Pohjakalojen ruokinta on paljon vaikeampaa kuin pintakalojen koska ne syövät vain pohjalta. Toiset hiutaleet testikupissa jäi kellumaan liian pitkäksi aikaa sumentaen vettä. Kyllä niistäkin ennenpitkää vajosi osa pohjalle. Mutta poikasille ei tuntunut eilen plankton kelpaavan lainkaan, ne tyytyi mutustelemaan catappan lehteä. Yksikään ei uskaltanut päivänvalossa tulla lehden alta ulos tutkimaan pohjaa, missä mikroplankton oli. Niimpä pistin valot pois. Toistin operaation illalla ennen nukkumaan menoa ja näen nyt että poikasten läpikuultavat mahat ovat räjähtämäisillään planktonista.. hah. Ne on uskaltautuneet syömään sitä yön aikana pimeässä, jee. Kaikki kuoriutuneet poikaset lie on elossa yhä ja lisää on vielä kuoriutumassa toisessa munasankossa. Eläviä on yhä n. 22.

Lisääkin on poikassankoon kuoriutunut, koska siinä on ollut ennestään myös munia pohjalla, mutta ei kovin paljoa. Uudet poikaset on täysin läpikuultavia eikä niitä meinaa huomata laisinkaan. Ne eivät edes ui, vaan ovat kelluvia munapalloja, joilla on häntä ja ovat todella kömpelöjä. Kun huomasin ensimmäiset poikaset viime sunnuntaina, niiden on täytynyt olla ainakin päivän vanhoja. Siksi kun nuo munapallot ei ui, luulin sitä yhtäkin poikasta kuolleeksi, joka ensin oli takertunut langanpätkiin. Se eli pari päivää munasankossa ja alkoi liikkua silloin kun en sitä katsonut, hitaasti. Kun näin hännän heiluvan, tajusin että sekin oli elossa, hitaasti kehittynyt vain. Siirsin sen poikasaltaaseen muiden vastakuoriutuneiden kanssa ja siellä se ilmeisesti yhä elelee.

Kun kohtelen tuota pientä astiaa kuin akvaariota, ihan erilailla innostaa pitää sitä puhtaana. Pistin jopa huvikseni siihen taustakuvan eilen, sekä säätelin tunnelmavaloja, jotka on älyvaloja toimien sovelluksella. Kävin ostamassa 5 litraisen jääkaapin ruoan säilytysastian, joka on kanssa kirkasta muovia jonka aion pistää seuraavaksi poikasaltaaksi. se ei ole kovin käytännöllinen sillä on todella matala, mutta pohjakalat tarvivat enemmän pohjatilaa kuin syvyyttä. Ongelma on, että entäs jos ne hyppää pois liian matalasta altaasta, eikä minulla ole mitään kantea sille. Taidampa laittaa vain pyyhkeen peitoksi yöksi, jokin systeemi siihen on keksittävä. Kirkasmuovinen astia on myös niin matala, ettei siihen suodatinkaan mahdu pystyyn, mutta pohjaan kyllä, suodatinsuihku on vain ylöspäin, mutta virtauksen saa kyllin pieneksi, ettei se ruiski vettä tankista, luulisin ainakin niin. Ehkäpä pistän jopa pohjaan jotain koristeeksi kiviä poikasille kunhan ne kasvaa. En halua siirtää niitä vielä minnekään, kun ne ovat noin mikrokokoisia, ettei niitä hädintuskin edes näe.

Toivon että poikaset pian tottuvat valoihin, vedenvaihtoihin ja imurointeihin eikä säiky niin helposti. Nyt niistä ei ole paljon iloa kun suurin osa on aina piilossa. Voisin toki ottaa piilopaikat pois, mutta se tuntuu julmalta, jos kerta haluavat piiloutua, niin piiloutukoon. Tänään näinkin muutaman poikasen imuroivan pienellä suullaan pohjaa, jossa oli planktonia. Mutta vain hämärässä valaistuksessa, heti kun laittaa valon voimakkuuden isolle, ne säntäävät lehden alle. Kaipa niin ne toimii luonnossakin, on kannattavaa olla arka, koska melkein kaikki isompi syö poikasia.
Liitteet
20221209_123513.jpg
20221209_123431.jpg
20221208_170640.jpg
20221208_170357.jpg
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hienoa, että olet löytänyt ruoan, jota ne syövät! Muista pohjan puhdistus bakteerikalvosta sienellä tms tai astian säännöllinen vaihto/pesu tai ohut hiekkakerros.

Noin pienet poikaset eivät takuulla hyppää minnekään. Eivät edes pintakalojen poikaset.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Kiireinen päivä akvaarioiden kanssa

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Kylläpäs masennuin kun eilen löytyi pian siivouksen jälkeen kuollut poikanen. Positiivisin arvauskin on supermasentava, mikä sen on tappanut. Vettä vaihtaessa paine oli aika kova ja pinnalle lisäämäni catappan lehti painui tiiviisti pohjaan ja on luultavasti litistänyt poikasen. Siinä kohti oli ollut juuri vastasyntynyt lähes läpinäkyvä liikkumaton poikanen. Oli moka jättää munia kuoriutumaan tankkiin, joten imuroin viimeisetkin ja pistin muna-astiaan kuoriutumaan rauhassa. Toinen vaihtoehto on paljon kamalampi, kalatauti, jotenka tein ison vedenvaihdon illallakin, että saan pienenkin homeenhajun pois vedestä joka tuli jo muutamassa tunnissa homehtuneesta raadosta. Pistin kuolleen poikasen erilliseen vesiastiaan keittiön pöydälle ja parin tunnin päästä se oli enää samettinen homepallo. Suodattimen tarve tuli esiin, mutta poikaset on vielä niin pieniä, että saattavat juuttua jopa suodatinsieneen, vaikkeivat joutuisikaan suodattimen sisään. Minulla on vieläkin syntymättä paljon kaloja. Lähes mahdoton on hoitaa noin pieniä, joita ei edes näe.

Yöllä oli syntynyt 14 uutta poikasta, jotka siirsin poikastankkiin tänään. Siinäkin kävi ilmeisesti moka, sillä vesuastian seinämään oli juuttunut ilmeisesti taas joku näkymätön poikanen joka ei ollut valunut veden mukana, koska siinä oli omituinen homepala pestäessä astiaa illalla, ehkäpä juuri kuollut poikanen. Tästä lähtien siis siirrossa laitan vielä kerran astian vettä täyteen ja katson tuntien päästä, onko siinä joku vielä vaiko ei. Vedenvaihtoon on tullut nyt rutiini. Laitan litran astiaan vettä ja vedenhoitoaineita, mm. easy filter mediumia, jossa pitäisi olla hyviä bakteereja, sekä catappan lehtiuutetta. Sitten kaadan litran kiposta mukiin vettä jonka valutan hitaasti suppilon läpi poikasaltaaseen, tällöin ei valuttaessa tule paljoa painetta. Yritän ajoittaa imuroinnitkin tästä lähtien siihen, että tankissa ei ole läpikuultavia liikkumattomia poikasia jotka voi joutua imuriin. On se mahdotonta lähestulkoon.

Sitten illalla aloin miettimään, että luonnossakin kuolee 90% poikasista, tämä liittyy jotenkin veden viskositeettiin, vesi muodostaa jonkun kalvon kalaan niin ettei se pysty syömään koska on aivan liian pieni veden pintajännitykselle tai jotain. En ymmärrä paljoa mitään. Luontoäiti on ollut julma kalan poikasille, niiden elämä on kurjaa alusta asti. Määrä korvaa elämän laadun. Tähän asti poikasia on kuollut vain siksi, koska niitä ei näe. Pelkään milloinkahan alkaa kuolla muuten vain ilman syytä. En hennonnut imuroida tänään tankkia, koska pohja ei ole roskainen, korkeintaan limainen. Minua hieman mietityttää, haittaako limaisuus paljoakaan, koska tankkin pitäisi saada hyviä bakteereja ja bakteerit tarttuu pinnoille. Kaikissa akvaarioissa on limaiset seinät. Poikaset tosin onneksi muutenkin tykkää eniten värjötellä kahden catappan lehden välissä joka on varmaankin terveellisempää.

Tänään sain viimeinkin myös trimmattua kasvit pääakvaariosta ja niistä kertyi monta sankollista. Pistin leväntappoainetta tankkiin ja kalat reagoivat todella stressaantuneesti. Ne eivät olleet koskaan olleet niin säikkyjä, näytti että hyppäävät pois tankista, tuntuivat etsivän reittiä ulos. Tarkistin miljoonaan kertaan, että annos pitäisi olla turvallinen kaloille. En saanut niitä rauhoittumaan millään, himmensin hieman valoja sammuttamalla toisen kasviledilampun ja päätin vain lopuksi vain ignoorata asian koska en voi mitään. Monnisnaaras tuntui saavan jonkinlaisen paniikkikohtauksen ja vain ui hätääntyneen näköisesti pitkin kaikkia laseja kuin yrittääkseen päästä pois. Pistin leväiset pistokkaat vetyperoksidikylpyyn 5 minuutiksi mutta sitkeä leväkasvusto ei tuntunut siltikään hajoavan lehdistä. Ehkäpä pistän ne roskiin. Sain liimattua viimein taustakuvan toiseen 60 litran akvaarioon. Huomenna pistän osan kasveista sinne, ainakin evakkoon pistämäni marino palleroahdinpartapallerot, jotka ovat levää, eivätkä kestä levänpoistoainetta.

Oli työläs päivä, ehkäpä vaihdoin liikaa vettä kerralla, n. 4 sankollista, se tuntuu stressaavan kaloja. Halusin vaihtaa vettä, koska seuraavaan kahteen viikkoon ei saisi, että leväntappoaine tehoaa.. Mittasin myös yleistestit, raudan ja fosfaatit. Fosfaatteja ei taaskaan ollut yhtään, jotenka lisäsin niitä. Pistin easy life filter mediumia, kun en keksinyt muuta stressaantuneille kaloille, sen pitäis auttaa kalojen stressiin. Poistin puolet vallisnerioista, jotka valtaavat melkein koko pohjan toisiltakin kasveilta ja pistin tyhjään kohtaan pari koristekiveä. Tankki oli kasvanut lähes umpeen cabombasta, joka oli kasvanut pinnan täyteen pitkiä versoja. Nyt tankki näyttää ihmeen valoisalta taas, hieman rumalta, mutta paremmalta kuin sitä ennen kun se oli täysin jo umpeen kasvanut ja kasvit olivat sotkeutuneet toisiinsa. Kalanruoka tarttui aina cabomban lehtiin, eikä kalat osaa näemmä sitä sieltä etsiä. En tajua, niillä ei ole ollut kunnon nälkä pitkään aikaan, kaipa ne syö monnisten munia joita löytyi siivotessakin joka paikasta, kasvien lehdistä, pohjamullasta jopa.

Etanat on lähtenyt lisääntymään mutta ei se haittaa koska tankissa on hirveästi levää, levä on vallannut lähes kaikkien lehtien pinnat. Siksi levänpoistoaine. Ehkäpä minulla on liian pitkä valoisuusaikain, pidän valoja päällä klo 10-21, 11 tuntia päivässä. Vähensin tunnilla sekä pistin valon tehoa puoleen aamupäiväksi. En tosin tiedä auttaako fosfaatin lisääminen leväongelmaan, pahin leviäjä on ollut viherpilkkulevä, muut levät ei lähes tapa kasveja eivätkä minua haittaisikaan kuin juuri tuo viherpilkkulevä.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Hmm.. hiekkakerros on kyllä paljon vaikeampaa pitää puhtaana kun siinä ei roskat näy. Hiekkakerroksen teho varmaan perustuu siihen puhtaampana materiaalina, että siinä on enemmän hyödyllisille bakteerielle pinta-alaa kasvaa..Kaikki bakteerikerrokset on limaisia, myös kivet akvaarion sisällä limoittuu, en pidä sitä välttämättä pahana asiana.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hieman perustietoa akvaarion bakteereista. Toivottavasti jaksat lukea tämän. On sellaisia bakteereja, jotka ovat aina patogeenisia eli "pahoja", mutta suurin osa bakteeri-infektioita aiheuttavista bakteereista on "hyviä" bakteereita, jotka esim. hajottavat ruoantähteitä pienemmiksi yhdisteiksi. Niistä tulee patogeenisia, jos niiden tiheys on liian suuri ja kalat ovat heikentyneitä. Miksi suodattimen tulisi olla riittävän iso ja siellä olevien bakteerikasvustojen hyvin kehittyneitä, johtuu osittain siitä, että haluamme, että jätteet hajotetaan siellä suodattimessa eikä akvaarion vesimassassa. Jos suodatin on pieni/olematon tai siellä olevat bakteerikasvustot vielä kehittymättömiä, kehittyy akvaarion vesimassaan tiheä bakteerisamennus, joka hajottaa jätteitä. Tämä saattaa sairastuttaa kalat, jos nämä ovat heikentyneitä. Ammoniumia ja nitriittiä hapettavat bakteerit ovat eri asia; ne ilmeisesti kasvavat aina pinnoilla.

Akvaarion laseihin kehittyy bakteerikelmu. Tämä on monnisten poikasille tosiaan haitallinen, koska nämä makaavat koko ajan pohjalla. Nämä bakteerit ovat periaatteessa "hyviä" bakteereja mutta niiden tiheys on tällaisille pohjakaloille liian suuri. Seurauksena voi olla esim. epämuodostumia. Näin sanovat kokeneet monnisten viljelijät. Siksi se lima pitäisi säännöllisesti puhdistaa. Siinä voivat auttaa myös sopivat kotilot. Kokeile sun kotiloita. Hyvässä lykyssä ne saavat liman puhdistettua jopa kokonaan. Miksi hiekkakerros auttaa, on hyvä kysymys. En osaa siihen varmuudella vastata, mutta kokemus osoittaa näin. Mahdollisesti se liittyy siihen, että hiekanjyväset eivät pysy kauaa aivan paikoillaan, joten bakteerikalvo ei pääse rauhassa muodostumaan. En ehkä laittaisi hiekkakerrosta, jos ei ole suodatusta, koska roskia on silloin tosiaan vaikeampi saada pois.

Vaikea uskoa, että poikanen olisi litistynyt lehden alle. Jos lehti painuu alas, luulisi veden paineen työntävän kevyen poikasen lehden tieltä sivuun. Ja eikös se osaa jo uidakin. Tuollaisista pienistä kalantoukista kuolee aina osa. Joillain lajeilla vain hyvin vähän, joillain jopa suurin osa. Tarjottavat ruoka ei yleensä vastaa sitä, mihin poikaset ovat luonnossa kehittyneet. Bakteerejakin on poikasakvaarioissa paljon enemmän kuin luonnossa. Jos syynä on kalatauti, niin juuri korkeasta bakteeritiheydestä johtuva (ruoantähteet!). Viskositeettiteoria tuntuu hullulta. Silloinhan 90% pitäisi kuolla akvaariossakin, koska sama viskositeetti on akvaariovedessäkin. Eiköhän se johdu siitä, että suurin osa poikasista syödään luonnossa. Että populaation koko pysyy samana, jokaisen naaraan pitäisi saada elämänsä aikana keskimäärin 2 lisääntyvää jälkeläistä. Kun ajatellaan, että monet lajit tekevät jo yhdellä kudulla satoja tai tuhansia munia, niin tappiot ovat valtavia.

Suodattimeksi kannattaa valita ilmakäyttöinen pillisuodatin. Niiden imu on niin heikko, etteivät poikaset sinne joudu.

Levänpoistoaineet voivat vahingoittaa myös muita kasveja. Jos sulla on levänsyöjäkaloja, niin on esitetty, että levänpoistoaineet voivat rikastua levänsyöjäkalojen elimistöön. Joka tapauksessa levänpoistoaineet eivät poista levääntymisen syytä, joten levä tullee uudestaan. Jos haluat valoilla taistella leviä vastaan, tulisi iltapäivällä pitää valotauko.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Lisään vielä, että edellä mainituista syistä en usko, että on hyvä idea lisätä bakteerituotteita tuohon pieneen kippoon ilman suodatusta. Et halua, että bakteerit hajottavat jätteitä kun poikaset ovat seassa vaan haluat jätteet ja bakteerit sieltä pois. Catappa sitävastoin on oikein hyvä idea kuten olet jo huomannutkin.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

No käytännössä on mahdotonta vielä tässä vaiheessa ruveta puhdistamaan sienellä tankkia, kun pohja on täynnä poikasia, imurointikin on supervaikeaa. Pian ne menevät isompaan altaaseen joka tapauksessa jossa on pohjapinta-alaa. Lisäksi ei ne ihan koko aikaa muovilla makaa, vaan oleilevat mielellään pohjalla makaavilla catappan lehdillä. En ole kuullutkaan että pohja pitäisi sienellä puhdistaa, vain huolellinen imurointi, ettei pohjalle jää mitään mätänevää ruoantähdettä yms.. yritin etsiä ohjeita googlella, mutta aika yleisesti poikasia kasvatetaan kirkaspohjaisissa tankeissa. Toki kun ne ovat isompia niin niille voi laittaa ihan erillisen akvaarion, jossa on substraatti. Aquael pat mini on kätevä monitoimisuodatin ja toimii minusta hyvin pienessä kuin isommassakin akvaariossa, siinä on tehon säätö sekä ilmaputkikin jota voi käyttää samalla akvaarion ilmastamiseen. Siinä tulee mukana myös tiheäverkkoinen sieni. Kunhan minun kaikki tämän satsin munat on syntyneet ensi maanantaina, viimeistään tiistaina ja vähän kasvaneetkin, niin on aika siirtää ne isompaan poikasaltaaseen, jossa on suodatin, joka on myös kätevän matala ja siten helpompi puhdistaa.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ite hoidan pintojen puhdistuksen siten, että kippaan poikaset toiseen samanlaiseen kippoon ja laitan ekan kipon astianpesukoneeseen. Mut kokeile niitä kotiloita ("etanoita"). Ne syö bakteerikelmun lisäksi ruoantähteitäkin.

Totta, että jotkut kasvattaa myös ilman hiekkaa, mutta ohutta hiekkaa suosittavat monet, mm. Saksan ykkösmonnispesialisti Ingo Seidel.

Aquael pat mini on varmaan hyvä valinta.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Joo tässä vaiheessa hoidan poikasia vähän mututuntumalla. Totta, jos on paksu limakerros pohjalla, joka näyttääkin ällöttävälle tulee varmasti tarve puhdistaa se sienellä. Tähän mennessä pohja näyttää melkoisen puhtaalle. Mietin tota pohjamateriaalia, hiekan terveellisyys varmaan perustuu huokoisuuteen, kun monninen makaa pohjalla, niin ehkäpä happipitoinen vesi pääsee kiertämään sen mahan alle eikä haitallisia bakteereja synny niin paljoa kuin tiiviin tasaisessa pohjassa. Samaten se on hieman karkeaa, jotenka se puhdistaa poikasta. Tasaisesta limapohjasta saattaa tarttua klönttejä ehkäpä poikaseen, jos se on kovinkin passiivinen. Toistaiseksi nuo on liikkuneetkin onneksi. Toisaalta mitään paksua limakerrosta ei pääse edes syntymään jos käyttää filtteriä ja on tarpeeksi virtausta pohjallakin. En tiedä onko asiasta tehty tieteellisiä tutkimuksia, tällaisissa asioissa käytännöllisyys on aika tärkeää monelle.

Kivipohja olisi lie paras, koska on helppoa puhdistaa roskista, sekä on huokoinen. Tämä on vain luova arvaus. Siis jos poikaset makaisi ison kiven päällä, tai sitten aina sen catappan lehden päällä (lehtipohja, jonka alle eivät pääse). Hiekan sisälle myöskään ruoanmurut ei pääse, mutta toistaiseksi hirvittää hiekan käyttö, se vaatii älyttömästi huuhtelujakin ensin ettei sumenna vettä. Se kaikkein hankalin pohjamateriaali, ei aloittelijoille, koska joutuu imuriinkin niin helposti. Tulen tosin laittamaan mullan lisäksi hiekkaa uuteen 60 l akvaariooni, johon tulen siirtämään ainakin osan poikasista vähän isompana, mitkä itse pidän. Se ei ole kerinnyt kyllä kypsyä siihen mennessä, jotenka joudun tekemään tiuhaan vedenvaihtoja. Poikasia en halua tässä vaiheessa stressata, kun niitä on hämmennetty niin paljon. Kun ne pääsee isompaan altaaseen, ne voi päästä ainakin imuria/sientä paremmin karkuun ja on vähemmän vaarana toivottavasti imuroida poikasia.

Joo tuossa pienessä 2:n litran altaassa on 2 puolen sentin kokoista etanaa, jotka tuntuu sopivalta määrältä, ehkäpä mahtuisi kolmaskin. Etanoita ei halua pitää liikaakaan, että syövät vain poikasten ruoat. On silti pohjalla paljon roskiakin, joita joutuu imuroimaan kerran päivässä.

Pidän lisäksi tossa sammalnippua, luonnollisuus ei haittaa, vaikka kerääkin helposti roskia. Leikkasin siitä kaikki ruskeat osat pois ja se oli vaipunut pohjaan lehden päälle, kun nostin sen imurointia varten, se kuhisi tuoreita vastasyntyneitä poikasia, jotka oli syömässä sen pintaa..

Huh poikasissa on kyllä paljon enemmän työtä kuin alunperin kuvittelin, kun ei se toisenkaan akvaarion työmäärä miksikään siitä vähene. Kunhan poikaset kasvaa silmälle paremmin näkyviksi hommasta luulisi tulevan helpompaa. Lähinäkökin näemmä näin iän myötä prakaa vaikken niin kovin vanha olekaan. Olen tähän mennessä käyttänyt kameran zoomia suurennuslasina mikä on ollut loistava keksintö. Kännykkäkameratkin on nykyisin niin hyviä.

Poikaskuolleisuudesta luonnossa ja veden viskositeetista oli tehty joku tieteellinen tutkimus ja artikkelikin oli lie sellainen jonka löysin googlesta. En ymmärtänyt asiasta mitään, mutta ilmankin petoja hyvissä oloissa luonnossa poikasista selviää vain murto-osa. Tätä oli tutkittu lisäämällä isommille kaloille veden viskositeettia ja kuolleisuus ylsi samoihin lukemiin kuin ihan pienillä.

Hieman vaivaa kun en tiedä mikä selviytymisprosenttiluku on kasvattamoissa tai jopa kotioloissa, kaipa se nykyään onkin että suurin osa selviää. Ihan keskivertohoitajalla jolla ei ole paljon tietämystä on ihan tavallista (oli ainakin lapsena) että lopulta vain muutama selvisi ihan aikuiseksi saakka.
Silloin käytössä oli ihan pelkkä poikasallas muovipohjalla, jota en muista siivoiltiinko sitä paljoa ja jonne laitettiin poikasruokaa, suurin osa ensimmäisinä päivinä ui altaan liian isoista raoista ja joutui muiden syömäksi tai suodattimeen. Huomasin saman jutun, etten voi pitää poikasia verkkoaltaassakaan koska hienojakoinen poikasruoka valuisi siitä läpi ja verkko kerää tosi nopeasti kaikkea likaa, pölyä ja levää. Toisaalta poikaset voivat syödä levää, mutta itse en pitänyt ajatuksesta lainkaan kun ei siihen suoraa valaistustakaan saanut.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Ja jatkoa vielä pitkälle vastaukselle, kääk:

Noista poikasista vielä, epäilen siksi poikasen murskaantuneen, kun en ymmärrä, miksi jotkut poikaset syntyvät liikkumattomina, ja tosiaan eivät liiku, vaikka säikyttelisikin niitä. Tuntuu olevan suurestikin yksilöllisiä eroja kuinka pian ne alkavat uida vikkelästi pakoon. Minulla oli munasankossa yksi tällainen liikkumaton poikanen jopa 2 päivää ennenkuin alkoi osoittaa elonmerkkejä, jotenka siirsin sen lopulta poikasaltaaseen. Parhaimmillaan vain häntä liikkuu hieman. Tällaiset ovat läpikuultavia kauttaaltaan ja juuri tällainen vastasyntynyttä epäilin litistyneen catappan lehden alle, koska ne eivät mene karkuun edes hätätapauksessa, siksi imurointikin on tosi hankalaa. Niitä voi puhallella vaikka pipetillä ja ne ovat vesivirtauksen takia vaikka ylösalaisin, vaikuttavat täysin kuolleilta kun eivät käännä asentoa. Vasta sellaiset liikkuvat poikaset alkaa mustua tosi nopeasti näkyen paremmin jo silmällekin vaikka niillä olisikin vielä ruskuaispussi. Nytkin näin muna-astiassa yhden munan jolla oli pelkästään häntä. Liikkumaton. Munat ovat melko kovia ja kestävät kovaakin käsittelyä, mutta nämä juuri vastasyntyneet ovat tosi hentoja ja on vaikeaa löytää paikkaa niille, jossa ne ei vahingoittuisi vedenvaihdoista tai huomaamatta imuroisi niitä.

Hankalaa on kun monniset munivat muutaman munan päivässä, mutta ei esim. 50-100 munaa kerralla kuten jotkut lajit. Esim taistelukala munii monia kymmeniä kerralla. Jotenka poikasetkin on pikkuisen eri-ikäisiä ja odotan innolla että pääsisi tuosta herkästä kuoriutumisvaiheesta ulos.

Toinen on levistä. Tottakai olen kokeillut kaikkea mahdollista ensin, mutta se on jo myöhäistä kun viherpilkkulevä on vallannut ludwigiat kokonaan. Odottelin jonkin aikaa postista fosfaattitestiä, ennenkuin pystyin edes tilaamaan sille "lääkettä" joka tässä tapauksessa oli fosfaatin lisääminen akvaarioon. Ei fosfaatti levää poista, vain estää sen leviämisen korkeintaan. Monet kasvit ovat pysyvästi pilalla ja joudun uusimaan ehkä kasvuston, jos ei levä lehdistä lähde. Vähän kyllä [sensuroitu] elää täällä jumalan selän takana, että ei ole kaikkea mahdollista heti saatavilla. Pistin levämyrkkyä, kun pilkkulevä oli levinnyt parissa päivässä muihinkin kasveihin, sitä on lähes jokaisessa kasvissa nyt. Olen käyttänyt Easy life bio exit greeniä. Toki pilkkuihin olisi voinut puuttua heti kun ensimmäiset ilmestyi mutta jo viikossa se muuttui niin pahaksi että ludwigiat ovat lähes pilalla ja on levinnyt jo muininkin kasveihin.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hiekan käytöstä pohjamateriaalina isommissa akvaarioissa: Hiekkaa ei oikein voi eikä tarvitsekaan imuroida, koska roskat pääsee huonosti hiekan sisään, kun se on niin tiivistä. Sitä pitäisi kuitenkin pöyhiä jollakin tikulla silloin tällöin, myös somisteiden alta, muuten sinne voi syntyä hapettomia pilaantumistaskuja. Paitsi jos ei pidä kasveja, voi hiekkakerros olla aivan ohut ja se pysyy hapekkaana itsekseen. Hiekka sopii hyvin sellaiseen akvaarioon, jossa on voimakas vedenkierto, koska silloin roskia jää vähän hiekan pinnalle, kun ne menee paremmin suodattimeen. Jos vesi on melkein seisovaa, on parempi olla sorapohja, jota voi lapota. Joku toinen voi olla toista mieltä. Hiekan pöyhimisen voi jättää myös kierteissarvikotiloille (kierteisille), jotka menee päiväksi tonkimaan hiekan sisään, mutta monia ärsyttää lukuisat pienet kierteiset kaikkien pintojen päällä. Tuosta multapohjasta hiekan alla en osaa oikein sanoa mitään, kun en itse harrrasta multaa akvaariossa.

Sanoin yllä, että ottaisin sammalen pois pienestä poikaskiposta. Toisaalta olet kyllä oikeassa, että sammalen pinnoilla on erilaisia pieneliöitä. Jos poikaset näyttävät sammalien lehtiä nyppivän, niin varmaan ne ovat hyödyllisiä.

Aiemmin sanoit, ettet halua laittaa poikasia isompaan akvaarioon, koska et saa niitä kiinni sitten, kun tulee myynnin aika. Kiinnisaaminen voi tosiaan olla mahdotonta, jos on paljon kasveja ja juurakoita ja kiviä. Minä tekisin niin, että kun poikasille tulee lähtö (esim. akvaariokauppaan), tyhjentäisin akvaarion somisteista ja isommista kasveista, ottaisin kaikki myytävät poikaset kerralla kiinni ja somistaisin uudestaan. Isommassa tilassa olisi hoitokin helpompaa.

Löytäisitkö vielä sen viskositeettitutkimuksen? Linkki tai artikkelin nimi? Lukisin sen mielelläni.

Selviytymisprosentit vaihtelevat valtavasti riippuen lajista, kasvattajasta, kasvatustavasta jne, mutta veikkaisin, että harvalla lajilla yli puolet poikasista menehtyy. Ammattiviljelijöillä on rutiinit, reippaat vedenvaihdot, sopivat ruoat, mutta toisaalta ne eivät jää paapomaan heikosti kehittyviä yksilöitä vaan valitsevat vain nopeasti kasvavat myyntiin.

Sanoit, että "jotkut poikaset syntyvät liikkumattomina". Jos tarkoitat, että tällaiset eivät ala myöhemminkään liikkumaan normaalisti, niin kyse lienee kehityshäiriöistä. Tällaisia "vammaisia" tulee joillain lajeilla useammin, toisilla harvoin. Tällaiset kuolevat usein itsekseen vaikka hoitaisi kuinka hyvin. Eli tällainenkin tapaus voisi olla sinun kuollut poikanen.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Monnisten isompi allas

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Vastaus:
Tutkimus veden viskositeetista:
https://www.israel21c.org/why-do-90-of-baby-fish-die/


Päiväkirjaa eteenpäin:

Kylläpäs poikasten hoito on työlästä. On se vaikeaa uskoa, mutta ilmeisesti korkeaproteiinipitoinen ruoka saa altaan limoittumaan tosi nopeasti. Eilen päivällä allas vielä oli suhteellisen siisti ja illalla siinä oli paksu limakerros. Siirsin poikaset siis 5 litran altaaseen ja sen olisi voinut kyllä tehdä jo aiemmin, sillä ne näyttivät selkeästi nauttivan tilan lisäämisestä. Näin niiden alkavan uida ja käyttäytyvän samoin kuin vanhempansa, ne tutkivat innoissaan aluetta. Osa poikasista jopa ui pintaan hengittämään mitä en ole nähnyt niiden tekevän ennen. Entisessa altaassa ne makoili melko passiivisena. Pari poikasta näin lekottelevan sammalen lehdilläkin. Sain laskettua poikaset, niitä on 34 tai enemmänkin. Ihan liikaa, mutta en minä niitä rupea tappamaankaan. Muna-altaassa on kuoriutuneena vielä kymmenkunta. Kokeilin suodatintakin, mutta pienimmät poikaset joilla oli vielä ruskuaispussi imeytyivät suodattimen alle, eivätkä sitten yrittäneetkään pois. Minä en voi olla varma pääseekö ne halutessaankaan pois, jotenka pitänee odottaa ainakin viikko vielä ennenkuin voin käyttää suodatinta. Mutta nyt altaassa on tilaa siivota paremmin, ehkäpä ostan toisen 5 litran astian helpottaakseni hommaa johon vaihdan poikaset jos altaan pohja limoittuu pahasti.

Allas on sopivan matala, entinen astia oli turhan syvä. Mutta samalla huomasin että yhdellä poikasella on jo uimarakkotauti, kääk. Se todella taisteli pysyäkseen pohjalla ja välillä kääntyi selälleenkin. Pistin lehden sille avuksi jonka alla se voi levätä kellumatta pintaan. Ensin en ajatellut että pistäisin vanhoja koristeita jotka jo haisi, mutta huuhtelin sammalet ja lehdet juoksevan veden alla ja niistä lähti paha haju pois. Pistin lisäksi 2 uutta catappan lehteä kellumaan altaaseen. Pistin altaaseen myös catappalehtiuutetta, sekä vedenhoitoainetta, easy life vooglea koska minulla on 1 sairas kala. Epäilen silti selviääkö se, mutta elänee jonkin aikaa vaivansa kanssa, kun voi levätä lehden katossa. Se pystyy uimaan ja syömään toistaiseksi. Se on niistä isoin ja hyvin syönein ja toivon että sillä on vain kertynyt liikaa ilmaa suoliin, tai ilmakupla vatsansa alle, tai vaiva menee jotenkin itsekseen ohi. Ehkäpä sille tuli jo tauti maatessa limaisella pohjalla. Outoa koska kaikissa monnisten kasvatusvideoissa altaat on suhtkoht siistejä. Mutta toissayönä ruiskahti liikaa ruokaa pohjalle, joka sitten ilmeisesti kostautui seuraavana päivänä.

Poikaset on tottuneet valoonkin, jota olen nyt pitänyt päällä, että sammal saa edes hieman valoa eikä heti kuole.

Tähän mennessä on kuollut 3 poikasta, yksi mahdollisesti liimaantuneena astian seinämään siirron jälkeen, 2 ilmeisesti murskaantuneena tai vammaisena.

Kasvit yhä odottavat sankoissa, että jaksaisin laittaa toisen 60 litran altaan pystyyn..
Liitteet
20221212_213745.jpg
20221212_213443.jpg
20221212_201240.jpg
20221212_194309.jpg
20221209_123513.jpg
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyvältähän nuo poikaset näyttävät! Vaikuttavat hyvin syöneeltä. Puhtaus ja alhainen bakteerien määrä ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Sitten kun saat ne suodatettuun ympäristöön, helpottaa tältä osin. Jos saat poikaset onnellisesti myyntikokoisiksi, luulisi niiden menevän kaupaksi. Tietysti voi rajoittaa vähän kun sanoit jumalanseläntakana asuvasi.

Tuosta viskositeettitutkimuksesta. Ymmärrän tuon periaatteen, ja se kuulostaa sinänsä loogiselta. Sen mukaan kuitenkin 70% kalan toukista kuolisi myös vankeudessa ilman vihollisia. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa akvaariokalojen osalta. Hunaja- ja kääpiörihmakalan poikaset kuuluvat pienimpiin kaikista yleisistä akvaariokaloista (noin 2,5 mm nenästä hännänpäähän), ja minun pienimuotoisessa harrasteluviljelyssä niiden kuolleisuus on ollut 10-20 % paikkeilla. Tutkimuksessa pomppasi silmiin lause "The fertilized eggs drift to the ocean where the larvae hatch". Eli näyttäisi olevan kysymys lajista, joka kutee joessa ja munat huuhtoutuvat virran mukana mereen, jossa poikaset elävät ensin ja vasta aikuisena vaeltavat taas jokiin. Tällaisen lajin kohdalla saattaisi teoria pitää hyvin paikkaansa. Meriveden viskositeetti on kai suurempi kuin makeanveden. En kyllä tiedä merivedestä juuri mitään. Tällaisia lajeja ovat mm. monet tokot, joiden toukat ovat melkein mikroskooppisia, jotkut vain n. 1 mm ja käytännössä läpinäkyviä. Nämä ovat osa planktonia ja minimaalinen osa selviää takaisin jokiin. Akvaariossa näiden tokkojen viljely kuuluu olevan hyvin vaikeaa, jopa likoeläimet ovat liian isoja. Euplotes-ripsieläimillä jotkut ovat onnistuneet.

Useinhan käy niin, että kun jostain tieteellisestä tutkimuksesta tehdään kansantajuinen artikkeli, jää toimittajalta joku tärkeä pointti mainitsematta; tuosta artikkelista saa sen kuvan, että kaikilla kaloilla poikaset ovat noin pieniä eivätkä pysty syömään.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Easy mode poikasten hoitoon viimein + huomioita

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Huh vihdoin viimein poikasten hoidossa on saavutettu näemmä easy mode. Isomman 5 litran altaan puhdistaminen on paljon paljon helpompaa ja poikaset uivatkin pakoon, vaikka usein pöljästi jäävät suuttimen tielle jähmettyneenä. Kuitenkin ne huomaa heti jos ovat joutumassa suuttimeen, ovatpa käyneet suuttimen sisälläkin mutta eivät ole moksiskaan, puhallan ne siitä pois. Paljon olen huomioita tehnyt tämän lajin poikasista, tuskimpa monikaan on tehnyt, koska en ole löytänyt mitään tarkkaa tietoa netistä, ehkä muut eivät ole niin kiinnostuneita aiheesta. Minun sydämeni on nuo pienet lyllertäjät varastaneet kokonaan.

On suuri ero ulkonäöllä sekä käyttäytymisellä pienillä vastasyntyneillä sekä uivilla poikasilla. Pienet vastasyntyneet poikaset ovat lähes läpinäkyviä monesti, mutta eivät kaikki. Iän näkee helposti ruskuaispussin koosta, ne ovat puolen sentin pituisia ja laihoja kauttaaltaan, pääkään ei ole kummoisen kokoinen. Joillakin isommillakin poikasilla on yhä läpinäkyvä häntä, mutta se on hyvin harvinaista. Pikkuiset poikaset ovat tosi arkoja eivätkä liiku mielellään ja tosiaan minkä tiesinkin eivät syö mitään, saattavat maistella lehteä. Ne pelkää ihan kaikkea jopa valoa ja siksi haluan välttää niiden liikaa stressaamista. Niillä on tapana jähmettyä pelätessään paikoilleen, ne leikkii kuollutta. Ne saattaa pelätessään jäädä jopa selälleen, niin jähmettyneitä ne ovat. Mutta kun olen tökkäissyt niitä varovaisesti pillillä, niillä on häntä liikkunut ja ovat jopa luikkineet pakoon. Isommat poikaset taas eivät pelkää ja eivät ole imuroimisesta moksiskaan, mikä helpottaa huomattavasti minun stressiä. Ne ovat lie tottuneet jo minuun. Isommat poikaset päälle viikon ikäisenä vaativat uimatilaa naurettavan pienestäsentin koostaan huolimatta ja haluavat tutkia ympäristöään, ne muistuttavat jo käytökseltään aikuisia monnisia ja käyvät kokeeksi jo pinnalla kuin haukkaamassa ilmaa. En tiedä tarviiko ne vielä sitä kuitenkaan, mutta hauska niitä on seurata. Niillä tässä vaiheessa erottuu hyvin jo naamat, vaikka vartalona onkin pelkkä häntä. Pienilläkin poikasilla saattaa erottua pyöreät sivulla olevat evät, ne osaavat hyvin pian suunnistaa niin kauan kun eivät ole vielä munan sisällä vaikka ovatkin erittäin liikkumattomia mielellään ja piiloutuvat lehden alle. Kuoriutuminenkaan ei ole aina kovin nopeaa, vaan munasta saattaa pilkottaa monta tuntia pelkkä häntä joka on täysin liikkumaton.

Viimeinkin pääsin eroon munasankosta sekä kahdesti päivässä vedenvaihdoista, se tuntui olevan stressirajani ylitse, mitä jaksan päivittäin kestää. Munasankossa oli vielä syntymättömiä munia, joiden olisi jo pitänyt syntyä, joista suurin osa oli vaaleita, heitin ne viemäriin kunnes aloin pelätä, että ne kuoriutuu siellä. Pistin kiehuvaa vettä altaaseen siltä varalta jos ne vielä ovat hajulukossa. Pistin vastasyntyneet 2:n litran altaaseen ja harkitsen jopa pienimpien poikasten siirtämistä sinne, että saisin suodattimen käyntiin aiemmin isommassa altaassa. Saa nähdä. Ilokseni se iso allas ei ole likaantunut juuri yhtään, ainakaan vielä. Siihen riittänee joka toinen päivä vedenvaihto, sillä vesi ei nytkään haissut mitenkään pahalle, tai näyttänyt likaiselle. Roskiakaan altaan pohjalla juuri ei ollut. Uudet catappan lehdet ovat värjänneet veden tanniinin oranssiksi. Pienemmässä 2:n litran altaassa on vain 11 poikasta, jotenka se ei ole ylikansoittunut kuten oli aiemmin joten ei luulisi senkään likaantuvan niin pian. Aamuvedenvaihdon ja pipetillä imuroinnin jälkeen voin ruokkia poikaset molemmissa altaissa. Olen huomannut että kolmesti päivässä ruokinta on aivan liikaa, ruokaa jää pilaantumaankin. Poikaset tuntuvat löytävän tarpeeksi biofilmiä kasvien pinnoilta täydentääkseen ruokavaliotaan. Siispä ruokin niitä kahdesti päivässä. Isompaan altaaseen jossa on yli 34 poikasta, laitan 3 tippaa nestemäistä jbl:n poikasruokaa ja yhden tipan pienempään. En ole vielä päättänyt mitä ruokin kun poikaset kasvaa isoksi. Minulla on jotain matogeeliä jota ostin herkuiksi isoille kaloille, mutta se ei ole ollut kaloille sen kummempaa herkkua kuin pohjatabletitkaan jotka hajoaa hienoiksi muruiksi. Olen säätänyt ilmakiven virtausta isommalle 5 litran altaassa että siellä olisi hyvä virtaus. Pistin myös 2:n litran altaaseen syvemmälle ilmakiven, että se saisi paremmin virtausta. Molemmat altaat lepää tuolilla, toinen keittiön jakkaralla. Jalkalamppu valaisee molemmat altaat, että näen imuroida. Valot ovat säädettävät ja koska ne on yöeläjiä, pistän niille yöksi pienen yövalon.

Eilinen päivä oli stressaavin kun tajusin että ehkäpä kaikki kalat selviävät, mihin minä ne mahdutan. Kuljetin pakkasessa ja tuulessa 40 litran sängynaluslaatikon tokmannilta pyörän sarvessa sekä pari sankkoa ja ihmiset katsoivat varmasti kuin hullua. En ole kenenkään koskaan nähnyt kuljettavan isoja lasteja pyörällä, tai edes kävellen, ihmiset tilaavat kotiinkuljetuksia tai hankkivat auton. Minulla ei ole moisiin varaa. 40 litran sängynaluslaatikko on tosi tilava pohjapinta-alaltaan, siihen mahtuu hyvin vaikka 50 monnista. Se on erittäin matala tosin, vain n. 15 senttiä. Siihen saa jopa kannen. Jos laatikko kestää niin se on helpoin allas vaikka lähes aikuisille monnisille. Saatampa pistää siihen jopa ohuen kerroksen hiekkaa. Minä en ole ollenkaan varma 60 litran lasiakvaarion alustan kestävyydestä. Nykyhuonekalut on täyttä paskaa laadultaan ja selvisi että tämäkin kaluste ei ollutkaan kiinteä kuten alunperin luulin vaan hyllylevy oli kiinnitetty 4:llä metallitapilla, sekä levy oli ohennettu niistä kohdin johon tapit upposivat. Veljeni kävi asentamassa levyyn vahvikkeet, mutta epäilen että levy ei siltikään kestä koska näyttää taipuneen keskeltä. Muistan väärin kun liikkeen omistajat väitti sen olevan umpipuuta, jotain vaneria se näyttää olevan ja painaa kuin synti. Siksi luulin sitä kestäväksi koska mitään muuta noin massiiivista ja painavaa huonekalua minulla ei ole. Jopa kirpputorilta ostettu vanha kirjahylly saattaisi olla kestävämpi, jossa on kiinteä hyllylevy, jota ei saa irti vaikka onkin lastulevyä.

Eilinen meni testatessa lasiakvaariota, täysin sen kolmasosaksi täyteen ja pistin kasvit ja pohjamateriaalit sinne. Siitä tuli ihan hyvännäköinen vaikken ole ostanutkaan mitään uutta koristetta sinne. Pistin sinne ylijääneen mangrovejuurakon, sekä muutamia erikokoisia kiviä reunustamaan hiekkaa. Takana on multaa jonne tuli muutamia kasveja vanhasta akvaariosta. Se olisi toki paremman näköinen jos olisi täynnä vettä, mutta en uskalla täyttää sitä vielä. En aio tunkea sitä täyteen kasveja, koska haluan maisemaan vaihtelevuutta. Nyt sillä ei onneksi ole kiire, koska on monnisille jo suunniteltu oma uima-allas.

ENTINEN AKVAARIO:
Entisessäkin akvaariossa tuntuu menevän hyvin. Kalat näyttävät tykkäävän vaihtelusta, erityisesti leväbarbit on tykästyneet lisäämiini kiviin kasvien tilalle ja lekottelevat nillä kuin rantatuoleilla. Ne ovat hyvinvoivia ja paksuja ja niillä on tosi kirkkaat värit. Monniset nuoleskelevat lisäämiäni simpukankuoria. Lisäsin ne toivossa lisäten veden kovuutta (GH), joka on nyt jostain syystä lähes nolla. Monniset on jatkaneet levänestoaineesta huolimatta ahkeraa päivittäistä munimista. Ostettuani tuoretta kalanruokaa ruoka näyttää taas maistuvan niille kuten ennenkin. Entinen haisi jo vähän mymmähtäneelle. Eräällä neontetralla jo kuukausi sitten lähti kiduksen suojakilpi ilmeisesti tappelussa ja se voi samoin kuin ennenkin, on jopa kasvanut. Olen ollut huolissani siitä, elääkö se, sillä on toisen kiduksen paikalla ruma punainen läikkä. Siihen ei ole kasvanut hometta eikä mitään muutakaan bakteerikasvustoa mutta kilpi ei ole kasvanut takaisin. Yritin ottaa sitä turhaan kiinni suolakylpyyn, sitten päätin antaa asian olla ja pitää huolta vain veden laadusta. Kirsikkabarbit ovat alusta asti olleet ahmatteja ja syövät kaiken, pitävät erityisesti ruoan varastamisesta toisilta. Naaraat ovat välillä niin lihavia, että näyttävät kuin niillä olisi vesipöhö. Siksi annoin niille antibioottikuurin aiemmin. Ilmeisesti ne ovat vain lihavimpia kaloja mitä koskaan olen nähnyt. Ne myös näyttävät osoittavan kutukäyttäytymistä, mutta en ole nähnyt niiden munia. Ne menevät pusikkoihin kutemaan.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”