Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Akvaarioharrastuksen alkeisiin liittyvät ongelmat, kalojen yhteensopivuus ja mikä tahansa muu tärkeältä tuntuva asia.

Valvoja: Moderaattorit

MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Täällä palstoilla on niin kärsivällisesti autettu aloittelijoita, että uskaltaudun tänne kyselemään! :D

Eli mietinnässä tosiaan kalasto 104 l akvaarioon, joka olisi tulossa nyt loppukuusta. Tänään kotiutui pienempi 30 l allas, jonka mukana tulivat kosteana pidetyt hiekat ja suodatin, joten bakteerikantaa siinä toivottavasti vielä jäljellä. Pienemmästä altaasta olen kaavaillut mahdollisesti sukarapulaa (muuta ei taida voida laittaakaan), mutta suuremman akvaarion kalasto on vielä mietinnän alla. Kiinnostusta olisi sekä pienempiä rihmakaloja että kääpiöahvenia kohtaan, onkohan tuossa tarpeeksi litroja pitämään pariskuntaa molemmista? :frown: Rihmakaloista ainakin hunaja-, koru- ja murisijarihmakalojen pitäisi kai mahtua tuohon, ja kääpiökirjoahvenista katsoin perhoskirjoahvenen lisäksi kelta- ja punakääpiöahvenia.

Osaako joku sanoa, tulisiko näistä lajeista jotkin mahdollisesti toimeen keskenään? Koru taitaa olla vähän turhan pieni ja arka, mutta selviäisivatkö hunaja- tai murisijarihmakalat joidenkin kääpiöahventen kanssa?

Rihmakalojen ja ahventen toimeentulon lisäksi päänvaivaa aiheuttaa sopivan parvikalan valitseminen. Toiveena olisi jokin rihmakalojen ja/tai ahventen kanssa toimeen tuleva ja pieni lajike. Esimerkiksi kiilakyljet (ilmeisesti melko kestäviä, voisivat sopia ensimmäisiksi akvaarioon tuotaviksi?) ja jotkin punaiset tetrat/rasborat voisivat omaan makuun sopia. Ovatkohan minkäkokoiset kalat vaarassa tulla syödyksi kääpiöahventen toimesta, tai näykkivätkö jotkin tetrat rihmakalojen eviä? Entä miten esim. suppisuut tulevat muiden kanssa toimeen, niistä tiedän hyvin vähän? Parvikalan hankkisin luultavasti ensimmäiseksi isoon altaaseen, tuli sitten rihmoja tai ahvenia, ne kun tuppaavat kaiketi olemaan herkkiä vastakypsytetyn akvaarion vesiarvojen heittelylle. Tai niin kaikkialla varoitellaan. :cry: Toivottavasti en tapa heti ensimmäisiä kalojani. Mutta tämänkin vuoksi täytyisi päättää parvikalan piakkoin.

Mikäli tuo rihmakalojen ja kääpiöahventen yhteiselo ei luonnistuisi, otetaan vastaan myös muita kalastoideoita!
Myös esim. monniset kiinnostaisivat minua, mutta eivät taida oikein tulla toimeen ahventen kanssa. :roll: ja pienemmistä lajikkeista en ainakaan ensisilmäyksellä löytänyt lämpimämpää vettä kestäviä monnislajeja? Otot vaikuttavat myös sympaattisilta, joskin nekin taitavat olla veden suhteen aika herkkiä.. Saa neuvoa helpompiakin aloittelijan kaloja!

Kalaston lisäksi saa ehdottaa helposti akvaariossa selviäviä (lue: käytännössä ilman hoitoa menestyviä) kasveja. Suuremman akvaarion mukana tulee myös nestemäistä kasvilannoitetta, mutta ainakin tuon nanon kasvien soisin selviytyvän itsekseen, etten sitten vahingossa heilauta vesiarvoja pienessä tankissa. :mrgreen:

Lisäkysymyksenä vielä, että kauanko tuon 30l nanoakvaarion bakteerikasvusto selviää ilman kaloja altaassa? Hiekan mukana tuli myös kuollutta kasviainesta (ja pari kuollutta sukaravun poikasta, nämä noukin pois parhaani mukaan), riittääkö tämä bakteerien ruoaksi? Akvaario ehti olla tyhjennettynä joitain päiviä ennen kuin tuli minulle, mutta suodatin ja hiekat olivat tosiaan vielä kosteat ja suodattimen mukana kulkeutuneet pienet pintakasvit (pikkulimaskaa luulisin) elossa. Nyt akvaario puolillaan vettä, hiekat pohjassa ja suodatin päällä.

Vesiarvoista: Molemmissa altaissa mukana lämmittimet. Vesilaitoksen mukaan vesi on pehmeää (oli muistaakseni 2-3 dH) ja emäksistä (pH 8,6), mutta ainakin pH käsittääkseni alenee aikalailla matkalla laitokselta hanaan, jossain päin Turkua taidettiin mainita olevan 7,2 luokkaa. Vielä en ole ehtinyt akvaario kauppaan pH testiä hakemaan, mutta tarkoitus olisi tehdä tämä huomenna tai viimeistään ensiviikon alussa, niin oman hanaveden pH selviäisi. PH toivottavasti lähempänä 7, niin pääsisin suhteellisen vähäisellä madaltamisella... Muutoin täytyy pohtia kalastoa uudemman kerran, tai pyytää vinkkejä sen alentamiseen. :mrgreen:

Kiitos vielä kärsivällisille vastaajille!
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyvinhän olet perehtynyt hommaan jo ennen aloittamista - hienoa!

Hunajarihmakala sopii hyvin kääpiöahventen kanssa, koska hunaja viihtyy enimmäkseen altaan yläosassa ja kääpiöahvenet alaosassa. Koru ja murisija viihtyvät alempana. Litrojen puolestakin sopivat hyvin. Hunaja vaatii menestyäkseen kuitenkin suojaa tiheästä kasvillisuudesta varsinkin pintakerroksessa. Silloin niitä voi olla enemmänkin kuin 2. Lisäksi hunajan kanssa ei saisi olla nopeita syömäreitä, koska hunaja saattaa silloin jäädä ruoatta. Miljoonakala ja monet muut synnyttävät ovat pahimmasta päästä. Kiilakylki voisi olla hyvä valinta parvikalaksi. Eivät kääpiöahvenet aikuisia parvikaloja saa syötyä. No joku hehkutetra tai kääpiörasbora saattaa kyllä hävitä. Yleisesti myynnissä olevat tetrat eivät tietääkseni näyki rihmoja mutta jotkut barbit näykkivät, pahin lienee tiikeribarbi. Suppusuu saattaisi olla hyvä, mutta tunnen niitä huonosti.

Ahvenet voivat järjestää ongelmia monnisille, mutta kyllä niitäkin näkee onnistuneesti yhdistettynä. Auttaa, jos pohjalla on piilopaikkoja ja näköesteitä. Otot ovat alussa herkkiä koska ne pyydystetään luonnosta, ja pienikokoisina levänsyöjinä ne tarvitsisivat koko ajan ravintoa. Kuljetusta ennen ja sen aikana kaloja ei kuitenkaan ruokita, ettei kuljetuspussin vesi menisi pilalle. Näin otot ovat kauppaan tullessaan nälkiintyneitä ja herkkiä sairastumaan.

Muuten sivuhuomautuksena, useat kirjat neuvovat hankkimaan parven (esim. tetroja), pohjakaloja (esim. monnisia) ja reviirikaloja (esim. ahvenia), ja useimmille aloittelijoille neuvo on näköjään mennyt perille. Ei akvaariossa tarvitse kuitenkaan välttämättä olla parvea, tai ei välttämättä pohjakaloja. Pohjakalojen ruokinta saattaa tuottaa hankaluuksia, jos akvaariossa on paljon muita kaloja jotka tulevat napsimaan monnisten ruoat.

Ymmärsinkö oikein, että suodatin oli kuivilla useita päiviä? Jos näin, niin voi olla, että bakteerikasvusto on aika lailla kuollut, vaikka suodatinmassa olisikin säilynyt hieman kosteana.

Pehmeä vesi on optimaalista mainitsemillesi kaloille. pH laskee vesilaitokselta hanaan ja laskee lisää akvaariossa. pH:ta ei siis saa mitata hanasta vaan akvaariosta. Älä ala sotkemaan millään pH-minus-litkuilla. Ne ei ole ollenkaan aloittelijan litkuja. Lisäksi noin pehmeässä vedessä pH tulee hyvin todennäköisesti laskemaan alle 7:n akvaariossa, mikä sopii erinomaisesti noille kaloille. Jos noin pehmessä vedessä laittaa hiukan liikaa pH-minusta, voi pH romahtaa äkkiä hälyyttävän alas. Vetesi on siis erinomaista noille kaloille sellaisenaan, kunhan somisteissa ei ole mitään kovuutta nostavaa. Jos vesilaitos käyttää klooria, niin vedenparannusainetta pitää toki käyttää.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Kiitos kovasti vastauksestasi!

Nuo mahdollisesti suuhun mahtuvat hehkutetrat olivat kyllä mahdollisten parvikalojen listalla :mrgreen: , täytyy ehkä vielä selvittää mitkä kääpiöahvenet mahd. niitä söisivät, jos jollain kombolla asian ehkäisisi. Suppusaat saavat jäädä pois listalta, niitä tutkiessani kävi ilmi että ainakin tulisuppusuut ovat äärimmäisen uhanalaisia ja myytävät yksilöt pyydetään yhä luonnosta, koska eivät yleensä lisäänny akvaariossa. Ja jos akvaariossa syntyneitä löytäisikin, niin hinnat hirvittäisivät :roll:

Hyvä jos hunajat tulevat ahventen kanssa toimeen, voin niitä sitten ottaa ainakin pariskunnan. 8-) Kasveja tarkoituksena hakea lisää, kestää ehkä hetken ennen kuin tuo haluttu tiheys saavutetaan, joten saavat siihen saakka odottaa. Kääpiömonniset tms olisivat kyllä nättejä, mutta pitää ottaa lisää selvää niiden yhteiselosta ahventen kanssa, ja lämpötilojen kestävyydestä. Lajien sekametelisoppaa yritän kovasti välttää, vaikka moni laji kiinnostaisi :o

Suunnitelma nyt:
- 2 hunajarihmaa
- 2 kääpiöahventa (puna- tai keltäkaapiöahven, tai perhoskirjoahvenia?)
- 10+ hehkutetraa /muuta parvikalaa

Lisäksi mahdollisesti mietin noita monnisia tai ottoja. Mahtuisiko/sopisiko jompia kumpia tuonne vielä lisäksi, tai onko jotain muita ehdotuksia? Miten esimerkiksi katinkultamonnit monnisten sijaan? :frown: Ja mahtuisiko noita hunajia tosiaan enemmänkin, olin käsittänyt näiden lähinnä elävän pareittain tai haaremissa.

Pohjamateriaalista vielä, että onkohan jossain muualla kuin akvaarioliikkeissä saatavilla mustaa/tummahkoa hiekkaa? Monesti monnisille bilteman hiekkaa suositeltu, mutta tummaa pohjaa kai suositellaan osalle muista kaloista viihtyvyyden vuoksi.

Voi tosiaan olla että suodattimen ja hiekan bakteerit ehtivät kuolemaan... [:I] Sain nyt kuitenkin haettua ajoissa isomman altaan, jonka mukana tuli ymppipullo. Ajattelin heittää sitä ohjeen mukaisesti myös tuohon pikkuakvaariooon, vedenparannusaineen lisäksi. Pullon ohjeiden mukaan kaloja saisi laittaa altaaseen melkein heti annostelun jälkeen, joten uskaltaisikohan jo huomenna kaupoille?

Kiitos varoituksesta noiden pHn alennuslitkujen suhteen, ja valistuksesta sen laskemisesta altaassa. Jos pHta pitää alentaa niin käännyn sitten niiden erilaisten käpyjen ja lehtien tms puoleen. :P Hain pH testin ja testaan myöhemmin tänään vielä tuon pHn, ja laitan tännekin. :mrgreen:
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Litrojen puolesta sopii kaikki mainitsemasi ja lisäksi monnit ja pari hunajaa lisää, jos niin haluat.

Katinkultamonnit voisivat sopia, tosin en tunne oikein niitä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että samoin kuin otot, nekin voivat olla aluksi aika herkkiä. (Joku voi korjata, jos olen väärässä.) Kun homma on sulla alussa, niin en ottaisi heti noita herkempiä monneja vaan mielummin jotain kestäviä monnisia, esim. pandamonninen. Kääpiömonnisesta huomaa, että se ei ole varsinaisesti pohjakala kuten muut monniset, vaan ui paljon keskikerroksessa. Se on myös niin pieni, että voi olla vaaravyöhykkeessä kääpiöahventen suhteen.

Hunajarihmakalat eivät elä pareittain eikä haaremeissa, vaan ne ovat reviirikaloja, jotka eivät siedä lajikumppaneita aivan lähellä, eivät edes naaraat toisia naaraita. Reviirit ovat kuitenkin niin pieniä, että 104 l akvaarioon voi hyvin ottaa esim. 4 yksilöä. Haaremeita suositellaan usein siksi, että uroksien reviirit ovat isompia ja pienessä akvaariossa tulee reviirikahakoita urosten välille. Minulla on kuitenkin ollut paljon pienemmässäkin akvaariossa 2 urosta, ja homma sujuu oikein hyvin. Hunajilla reviirikamppailut eivät ole mitään kuolemaan johtavia taisteluita kuten taistelukaloilla tai sinirihmakaloilla, vaan lähinnä uhkauksien avulla näytetään, että täällä on mun alue, tänne et tule. Jos pitää kahta urosta, on mielenkiintoista katsella tuota reviirikäyttäytymistä. Edellytys on kuitenkin, että on niitä kasvitiheiköitä heikompien yksilöiden suojaksi. Jos kasveja ei ole paljon, on parempi ottaa vain 2 yksilöä. Naaraita voisi periaatteessa ottaa enemmänkin, mutta kehotan miettimään, mitä ylijäämäuroksille tehdään, jos kaikki noudattavat neuvoja ottaa haaremi 1 uros + 2 naarasta.

Suodatin oli siis kuivilla useamman päivän ja nyt se on pesemättömänä pyörimässä akvaariossa. Voi olla, että siellä on säilynyt bakteerikantaa ja kaikki on hyvin, mutta on olemassa myös sellainen mahdollisuus, että kuolleet bakteerimassat ovat alkaneet pilaantua, ja suodatin puskee veteen nitriittiä. Siksi olisi hyvä mitata nitriittipitoisuus ennen kalojen tuomista. Vie vaikka liikkeeseen vettä testattavaksi samalla kun menet kaloja ostamaan. Jos nitriittiä ei ole ja jos oletetaan, ettei valmista bakteeritoimintaa ole, ensimmäiset kalat PITÄÄ tuoda heti bakteeriympin lisäämisen yhteydessä. Eli ehdotan seuraavaa: menet huomenna kalaostoksille mukanasi purkillinen akvaariosi vettä. Pyydät liikkeen mittaamaan arvot, ainakin nitriitti. (Jos sinulla sattuu olemaan nitriittitesti, mittaat tietysti itse.) Jos nitriittiä ei ole, ostat ensimmäiset kalat ja JBL:n nitriittitestin. Kotona laitat bakteeritympppiä ja kalat akvaarioon. Sitten seuraat nitriittiarvoja päivittäin tai joka toinen päivä. Parin viikon päästä voit ottaa lisää kaloja.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Hyvä pointti tuo nitriitti. Isomman akvaarion mukana tuli nitriittitesti, sillä mitattuna tuossa pienemmässä akvaariossa 0,025-0,030 nitriittiä. Korjaantuuko asia ymppiä lisäämällä tai jollain muulla konstilla, vai tuleeko vesi kokonaan vaihtaa? :| :cry:

Isompaan altaaseen pesin tänään mukana tulleet hiekat ja täytin vedellä, ja lämmittimen ja suodattimen laitoin toimintaan. Ymppiä en nyt lisännyt, mutta tetran aquasafea laitoin molempiin altaisiin.

Sen suhteen kävikin aika kämmi. [:I] [:I] Lisäsin aquasafea nimittäin liikaa, nanoakvaarioon varmaan triplat ja isompaankin melkein tuplat. (takana luki ohjeena käyttää korkkia mittaamiseen, ja käytin sitten sitä korkin sisäpuolta, kunnes huomasin..) Voiko aquasafea yliannostella, mitä vaikutuksia sillä?

pH-arvo nanoakvaariosta oli 6,6-6,8, mutta olin hieman ehtinyt vettä lisäämään ennen kuin huomasin mitata. Kraana veden pHksi mittasin 7-7,2 eli tosiaan vesilaitokselta tänne tullessaan alentunut selkeästi. Isomman altaan vasta täytin vedellä, joten siitä en ottanut vesitestejä.

Tällä hetkellä suunnitelma siis ottaa vesinäytteet ja käydä akvaariokaupassa huomenna, ostaa isompaan altaaseen ainakin kaloja ja laittaa ne ympin kanssa altaaseen. Pienemmän suhteen nyt tuo nitriittikysymys, entinen omistaja jolta ostin tosiaankin vakuutteli minun näin saavan hyvän bakteerikannan käyttööni, vaikka suodatin ollut pussissa pari päivää... :x Jos sen tyhjentää ja pesee hiekat sekä suodattimen, niin voi varmaankin ympillä aloittaa senkin alusta? Sukaravut ovat aika herkkiä, niin sopisikohan tuossa 30l altaassa pitää väliaikaisesti esim. noita hehkutetroja, jotta olisi kunnolla käynnissä sukarapuja altaaseen tuodessa? Vai uskaltaako sukaravut tuoda heti siihen?

Monnisista vielä, että monet niistä, myös tuo mainitsemasi pandamonninen, tarvitsevat viileämpää vettä kuin rihmakalat ja kääpiöahvenet. Isommat lajit tarvitsisivat myös 104l suuremman altaan. Näihin kuuluvat käsittääkseni iso osa noista kestävemmistä monnisista, jotka kestäisivät rihmakalojen altaan lämpöä... En tiennytkään katinkultamonnien olevan herkkiä, mutta hyvin mahdollista, monneista tiedän vähän. Suosituksia otetaan siis vastaan pohjakalojen suhteen! Jos joku lämmintä kestävä ja pienempään altaaseen sopiva löytyisi. :D
Herman
Starting Member
Starting Member
Viestit: 38
Liittynyt: 21:19, 29.06.2009
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kainuu

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja Herman »

MinniB kirjoitti: 10:45, 25.09.2022 Suunnitelma nyt:
- 2 hunajarihmaa
- 2 kääpiöahventa (puna- tai keltäkaapiöahven, tai perhoskirjoahvenia?)
- 10+ hehkutetraa /muuta parvikalaa
Kommentoin suunnittelemaasi kalastoa hunajarihmakalojen ja perhoskirjoahventen osalta, kun niitä on itselläni joskus ollut. Toki kaloissakin on vaihtelua agressiivisuuden ja muun luonteen suhteen. Myös akvaarion sisustuksella on vaikutusta kalojen käyttäytymiseen. Eli yhdessä akvaariossa hyvin toiminut ratkaisu ei välttämättä toimi toisessa akvaariossa vaikka lajit olisivat samat.

Minulla oli kaksi hunajarihmakalaa akvaariossa jonka mitat olivat 60 x 50 x 50 cm, eli 150 litraa. Rihmakalojen lisäksi siellä oli partamonninaaras. Akvaario oli sisustettu siten, että toisessa päässä oli pintaan ulottuvia kasveja sekä pintakasveja. Toisessa päässä pinnalla ei ollut kasveja. Kun hunajarihmakalat olivat kuteneet, niin koiras hoiti pesää ja myöhemmin uimaan lähteneitä poikasia. Pienet poikaset pysyttelivät pinnalla olevan kasvillisuuden suojassa ja naaras sai olla melko rauhassa akvaarion toisessa päässä.

Kerran satuin näkemään kun yksi poikasista päätti lähteä uimaan avoveteen, pois kasvillisuuden suojasta. Naaras söi sen välittömästi. Tästä koiras ei pitänyt yhtään. Se kävi tönäisemässä naarasta päällään ja palasi sitten nopeasti huolehtimaan muista poikasista. Koiras sai kasvatettua muistaakseni kaksi poikuetta myyntikokoisiksi. Sitten se sairastui ja kuoli.

Hunajarihmakalakoiraan kuoltua suunnittelin kasvattavani perhoskirjoahvenia tuossa akvaariossa. Ostin ensin naaraspuolisen perhoskirjoahvenen varmistaakseni että se on varmasti naaras. Tarkoitus oli hankkia sille myöhemmin koiras, joka ei olisi sille läheistä sukua. Vanha hunajarihmakalanaaras ja akvaarioon tuomani nuori perhoskirjoahven eivät kuitenkaan sietäneet toisiaan, ja alkoivat nahistella. Kalat vaikuttivat kuitenkin aika tasaväkisiltä ja toivoin että tilanne rauhoittuisi. Seuraavana päivänä perhoskirjoahven kuitenkin löytyi akvaariosta kuolleena.

Aikaisemmin minulla oli perhoskirjoahvenia akvaariossa jonka mitat olivat 100 x 35 x 40 cm, eli 140 litraa. Tarkoitus oli saada kaksi pariskuntaa, mutta ilmeni että koiraita olikin kolme ja naaraita vain yksi. Agressiivisin koiras valtasi reviirikseen koko akvaarion, vaikka toiset koiraat yrittivät aluksi pistää vastaan. Jouduin poistamaan tappiolle jääneet koiraat akvaariosta ja järjestämään niille hätämajoituksen. Akvaarioon jäänyt koiras sieti naarasta vain silloin kun naaras oli halukas kutemaan. Suurimman osan ajasta naaras joutui piileskelemään koiraalta. Pariskunta kuitenkin kuti yhdessä muutaman kerran. Kerran ne saivat kasvatettua jälkeläiset niin pitkälle, että poikaset uivat vapaasti vanhempiensa vahtiessa niitä. Tunaroin kuitenkin poikasten ruokinnassa, eivätkä ne selvinneet aikuiseksi.

Tällä hetkellä minulla on akvaarioissa vain parvikaloja. Reviirikalojen perhe-elämä voi olla joskus melko väkivaltaista. Jos käytettävissä on useampi sopiva akvaario riitelevien kalojen erottamiseksi, niin silloin asiasta selviää kohtuullisen helposti. Tosin myös parvikaloilla voi olla parvessa tiukka nokkimisjärjestys. Akvaarion suljetussa tilassa arvoasteikon alimpana olevalla kalalla voi olla hyvin ankeat olot.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

0,025-0,030 mg/l on ihan normaali nitriittipitoisuus, joka voi esiintyä aivan kypsässäkin akvaariossa. Vedessä on aina hyvin pieniä määriä nitriittiä, koska bakteerit koko ajan hapettavat ammoniumia nitriitiksi, josta toiset bakteerit sen sitten hapettavat nitraatiksi. Eli edellisessä viestissäni esittämä mahdollisuus on siis suljettu pois, ja voit mennä huomenna kalakauppaan ilman vettä purkissa. Eikä tarvitse pestä suodatinta eikä hiekkaa eikä vaihtaa vettä. Laita kuitenkin varmuuden vuoksi samalla kalojen kanssa sitä ymppiä, jos vaikka bakteerikanta olisi kuollut. Jos suodatin oli suljetussa pussissa, on se varmaan säilynyt tarpeeksi kosteana, mutta laita varmuuden vuoksi se ymppi kuitenkin. Sitten seuraile ensimmäisen parin viikon aikana nitriittiarvoja.

AquaSafen mainitsemasi yliannostus ei haittaa mitään.

pH 6,6-6,8 on erinomainen.

MInä toisin sukarapuja heti. Mutta alussa hyvin säästeliästä ruokintaa, mikä pätee myös kala-akvaarioon.

Pandan ja muiden lämmöntarpeesta. Katsoin vähän kirjallisuutta... Aquarium live -lehdestä löytyi kattava artikkeli pandasta. Sen mukaan ensimmäisinä tuodut yksilöt olivat peräisin melko viileästä (22 astetta) Rio Pachitea - joesta. Myöhemmin tuli kaloja Rio Ucayalista, jossa myös oli lämpöä vain 22-23,5 astetta. Artikkelin mukaan laji esiintyy kuitenkin myös suoalueilla ja tasankosademetsissä, jossa lämpötilat ovat niin korkeita, että happipitoisuus on alhainen. Ei kuitenkaan täsmennetä, kuinka korkeita, mutta tarkoittanee melkein 30 astetta. Ingo Seidelin (Saksan ykkösmonniasiantuntija) monniskirjassa suositellaan 22-27 astetta. Selasin vähän kirjaa, ja sinun olosuhteisiin voisivat sopia myös esim. helomonninen ja korumonninen.

Hunajarihmakala taas pärjää laajalla lämpötilaskaalalla, mikä johtuu siitä, että se on kotoisin alueelta, joka on kauempana päiväntasaajasta. Sen kotivesissä on talvella noin 20 astetta ja kesällä yli 30 astetta. Käytännössä sitä voi pitää akvaariossa vuoden ympäri alle 25 asteessa, mutta poikaset kasvavat silloin hitaasti. Jos sitä pitää vuoden ympäri 30 asteessa, siitä tulee lyhytikäinen.

Nämä lämpötila-asiat ova yllättävän monimutkaisia, ei vähiten siksi, että luonnossa useimmat kalat elävät vaihtelevissa lämpötiloissa. Oppaissa yleensä vedetään mutkat suoraksi ja suositellaan jotain tiukkaa väliä, joka tuntuu olevan usein melkein hatusta vetäisty, kun toinen opas saattaa suositella aivan päinvastaista. Vielä monimutkaisemmaksi tulee, kun pitäisi määrittää ja asettaa akvaarion lämpötila: lämpömittarit näyttävät monesti mitä sattuu ja lämmittimien termostaateissa on yleensä parin asteen toleranssi, milloin lämmittäminen alkaa ja loppuu.

Herman, ällistyttävää, että hunajarihmakala olisi tappanut perhoskirjoahvenen! Oletko varma, että näin tosiaan kävi, vai olisiko uusi kala kuollut muusta syystä?

Parvikaloista. Monet parvikaloina pidetyt (kuten korkearuumiiset tetrat, esim. kirsikkatetra) eivät oikeastaan ole parvikaloja vaan puolittain reviirikaloja. Sellaiset, joilla on aitoa sardellimaista parvikäyttäytymistä, ovat oikeastaan harvassa. Punapäätetra taitaa olla parhaasta päästä.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Herman, kokemuksiesi perusteella voisivat säyseimmiksi kuvaillut keltakääpiöahvenet sopia perhosia paremmin tuonne. Olen kyllä lukenut berserkeistä keltakääpiöahvenistakin, että enemmän voi olla tuurista kiinni, millaisen luonteen omaava yksilö tulee. :? Voisin myös kuvitella että molempien lajien (ja kaikkien yksilöiden) lisääminen altaaseen suht samanaikaisesti voisi ehkäistä vammoja, kun reviireitä ei olisi valmiiksi muodostunut kenellekään. Toivottavasti ei tule havereita :o

Onneksi itsellä myös tuo 30l allas, on sitten valmiina jos pitäisi pikaisesti erottaa. Siitä sitten joko uusi allas nopeaan, tai kala muualle.

Kr70, mahtavaa että osaat kertoa monnisista! Pandamonniset kuuluvat omiin lemppareihini, niitä tutulla ollut, mutta tosiaan monessa paikkaa peloteltu äkkikuolemilla yli 25 asteen lämmöissä... Tuo helomonninen näyttää hienolta, hyvä jos sellainen sopisi tuonne. Rusomonninen kai aika samanlainen? :D jos jompia kumpia tuonne sitten ottaisi. Hunajarihmakalojen olin myös ymmärtänyt sietävän huonommin tuota viileää vettä, mutta hyvä jos pärjäävät viileämmässäkin. Osaatko sanoa pärjäävätkö kääpiöahvenetkin? Niillä myös usein aika lämpimät suositukset.

Suodattimen ehdin tuossa 30l altaassa jo pesemään, ja vaihtamaan ison osan vedestäkin. Säästyimpä ainakin hiekan pesulta! Hyvä kuitenkin tietää, että tuo määrä nitriittiä OK.

Kuulisin mielelläni lisää parvikaloista, varsinkin niistä jotka aidosti parveutuvat. Jossain mainostettiin intiaaninsulkien myös parveilevan kauniisti, toisin kuin hajaantuvien tetrojen? En osaa sanoa onko itselle kuitenkaan enää aiheellista.. Tänään kun tarttuikin partnerin isovanhemmilla käydessä mukaan pehmeän veden miljoonakaloja. Lupasin ottaa kun tarjottiin, mutta varoittelin etteivät välttämättä selviäisi. n. 10 yksilöä tuli mukaan. Ovat siis 30v+ pehmeässä vesijohtovedessä eläneet, ja siitä ainakin viimeiset 10 vuotta minimaalihoidolla. Pehmeän veden miljoonakalojen olemassaolo on kaiketi väittelyn aihe, mutta en kyllä tiedä sopeutuisivatko tuosta enää kovaan veteen. Tiedä nyt muuten että kuinka fiksua oli niitä ottaa :roll: kun eivät tosiaan olleet alunperin kalastosuunnitelmissa. Palauttaa ne voi onneksi. :|

Sopisivatkohan nämä nyt hehkutetrojen sijaan tuohon, vai tulisiko niistä hankkiutua eroon? Näykkivätkö esim. hunajarihman eviä?
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Jos akvaariossa on ennestään äksyjä kaloja, ja on tarkoitus laittaa uusia kaloja, yksi kikka on muuttaa sisustusta uusia kaloja tuotaessa. Silloin vanhatkin kalat kokevat olevansa uudessa ympäristössä. Toinen on laittaa uudet kalat illalla valojen sammumisen aikaan, niin ne eivät heti joudu rökitettäviksi.

Pandamonnisten äkkikuolemissa yli 25 asteen lämmöissä voi olla kyse kylmempään veteen tottuneiden kalojen siirtämisestä äkkiä lämpimämpään tai sitten ihan jostain muusta kuin lämpötilaan liittyvästä.

Katoin mainitsemastani kirjasta vielä rusomonnisen. Sille suositellaan vähän isompaa akvaariota kuin muille mainitsemilleni mutta varmaan sekin menisi sun tapauksessa.

Vilkaisin parista kirjasta keltakääpiöahvenen. Toinen suosittelee 22-24, toinen 24-25. Tätä justa tarkoitin yllä, että suositukset on usein melkeinpä toistensa poissulkevia. Punakääpiöahventa ei noissa ollut. Nämä olivat tosin yleisopuksia, eivät mitään spesiaalikirjoja, joita minulla ei ahvenista ole.

Olen vahvasti sitä mieltä, että lämpötilasuosituksia ei pitäisi ottaa liian kirjaimellisesti. Tiedän useita menestyksekkäitä akvaristeja, jotka pitävät ja viljelevät kaikkia kaloja huoneenlämpötilassa eivätkä koskaan mittaile lämpöjä. En kyllä suosittele tuollaistakaan ääripäätä. Itse pyrin ottamaan selville, millaisissa lämmöissä kalat elävät luonnossa ja sitten mahdollisuuksien mukaan täyttämään nämä luonnonolosuhteet akvaariossa mukaanlukien päivittäisen ja vuosittaisen vaihtelun kuitenkin siten, että pidän lämmöt (mahdollisuuksien mukaan) luonnonhaarukan alapäässä. Luontoa hieman alemmalla lämpötilalla on joitakin plussia: happipitoisuus on suurempi, kalat ovat pitkäikäisempiä koska aineenvaihdunta on hitaampaa, säästyy sähköä.

Yksi klassikko aidosti parveilevista kaloista on tietysti seeprakala.

Kun nyt otit miljoonakaloja, en ottaisi hunajarihmakaloja. Kuten yllä kuvasin, miljoonakalat ovat syöneet kaiken annetun ruoan, kun hunaja vasta lähestyy ruokapaikkaa. Muutenkin hektiset miljoonakalat eivät minusta lainkaan sovi rauhallisen hunajarihmakalan seuraksi. Eivät ne rihmoja kuitenkaan näyki.

Miljoonakala on alunperin nimenomaan pehmeän veden kala. Vastikään oli Aquaristik-lehdessä kattava artikkelikokonaisuus miljoonakaloista. Esiteltiin muutama villi habitaatti; näissä kaikissa kovuudet olivat 0-2 dH. Pitkälle jalostetut miljoonakalat on sukupolvien myötä totutettu kovempiin vesiin eivätkä enää välttämättä pärjää pehmeässä vedessä. Sinun kanta on varmasti sellaista, jota et hevillä saa hengiltä.

Miljoonakalojen kanssa kääpiöahvenia suosittelen, koska ne syövät ainakin osan milliksien poikasista. Muuten olet pian pulassa miljoonan miljoonakalan kanssa.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Nyt on perhoskirjoahvenet tankissa :P niitä löytyi valmiina akvaariokaupasta ja vakuuttelivat niitä voivan jo nyt altaaseen ottaa. Keskiveteen olen nyt miettinyt esim. sitruunatetraa tai ruusutetraa (tällöin miljoonakalat saavat palata antajilleen) mutta hetken aikaa saisi tankki totutella ennen kalojen lisäystä.

Helomonniset vaikuttavat viehättäviltä, mutta tuntuvat olevan hankalemmin saatavilla, joten voi olla että päädyn johonkin toiseen lajiin. Myyjä ehdotti ainakin täplä- ja kuparimonnisia, mahtuisivatkohan ne tuonne? Myyjän mielestä monniset eivät myöskään tarvitteen hiekkaa, joten vähän epäilyttää monnisten laita. :|

Nyt perhosia veteen totutellessa on herännyt kysymys myös suodattimista. Eli tuossa 104 l altaassa nyt 2 sisäsuodatinta, Fluval U2 ja Eheim aquaball 130. Sijoitin ne eri päihin allasta, ja eheimin olen säätänyt hiljaisimmalle teholle. Fluvalia en osannut säätää mutta keskiraoista tällä hetkellä ulostulo. Virtaus altaassa vaikuttaa kuitenkin melko kovalta omaan silmää, kalaset vaikuttavat työskentelevän virtaa vastaan. Suodattimet kuitenkin tarkoitettu tämän kokoiseen altaaseen, joten onko normaalia vai pitäisikö toinen ottaa pois/muuten säätää? Altaassa nyt isohkot kanto ja kivi + ruukku ja pääkallokoristeet, joten ainakin pohjasta luulisi löytyvän suojaa. Eivätkä kalat siis missään paniikissa ole tai tietyssä nurkassa kyyhötä suojassakaan, joten olen nyt antanut suodatuksen olla.

Arvoja mittaillessa isommassa altaassa veden pHksi tuli n. 7 (ehkä hieman alle), ennen kannon ja catappa lehden lisäystä. Myöhemmin mittaan vaikuttivatko nämä arvoon laskevasti, perhosilla saisi olla hieman alhaisempi. Toivotaan että pari viihtyisi, innokkaasti ainakin akvaariota tutkivat. Nitriittiarvot ovat pysyneet alhaalla, ja lisäsin lisää ymppiä samalla niiden kanssa, eri merkkiä kuin aiempi lisäämäni. Tämä tetran safestart oli myyjän mukaan parempaa. Jospa siis nämä herkät perhosetkin tuolla selviäisivät. :D

Kasvilajeja tarvitsisin lisää, nyt altaassa vain yhtä lajiketta. Mitkä olisivat lämpimään veteen sopivia ja mielellään nopeasti kasvavia kasveja, jotka menestyisivät helpolla? Nestemäistä lannoitetta omistan ja voisin lisäillä, mutta nuo hiekan alle lisättävät vaikuttavat hankalilta näin kokemattomana. Valaisinkaan ei varmaan ole mikään kasveille paras. Hunajarihmakalat kuitenkin houkuttelisivat, ja niitä varten tarvitsisi pintaan saakka kasveja - neuvoja tämän toteutukseen siis?
Herman
Starting Member
Starting Member
Viestit: 38
Liittynyt: 21:19, 29.06.2009
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kainuu

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja Herman »

Sisäsuodattimien sijoituksesta. Jos akvaariossa on vain voimakastakin virtausta kestäviä kaloja, niin suodattimet voi panna akvaarioiden päihin puhaltamaan pituussuunnassa. Mutta jos akvaariossa on myös maltillisempaa virtausta vaativia kaloja, niin olisi parempi sijoittaa suodattimet takalasille yhteen päätyyn ja suunnata ne puhaltamaan vettä suoraan, tai viistosti ylöspäin kohti etulasia. Näin akvaarion toiseen päähän jää rauhallisemman virtauksen alue, eivätkä kalat joudu ponnistelemaan jatkuvasti virtausta vastaan.

Vielä parempi olisi jos suodattimet voisi laittaa akvaariossa mahdollisimman syvälle, tai suoraan pohjalle, ja suunnata suodattimien ulostulot suoraan ylöspäin. Toki pitää katsoa etteivät suodattimet roiski vettä akvaarion ulkopuolelle.

Noista suodattimista Fluval U2 on ilmeisesti mahdollista sijoittaa suoraan pohjalle, imukupit alaspäin. Eheim aquaball 130 suodattimen mukana kai tulee suihkuputki, tai sellaisen voi ostaa erikseen. Aquaballin ulostuloa voi kääntää melko vapaasti ja suihkuputkella veden ulostuloa voi suunnata vielä monipuolisemmin.

Kuvien perusteella Fluval U2 suodattimen rakenne on sellainen, että se saattaa syödä kalanpoikasia. Siis jos poikasia akvaarioon ilmaantuu.
Herman
Starting Member
Starting Member
Viestit: 38
Liittynyt: 21:19, 29.06.2009
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kainuu

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja Herman »

kr70 kirjoitti: 21:13, 25.09.2022 Herman, ällistyttävää, että hunajarihmakala olisi tappanut perhoskirjoahvenen! Oletko varma, että näin tosiaan kävi, vai olisiko uusi kala kuollut muusta syystä?
Täyttä varmuutta sen perhoskirjoahven kuoleman syystä ei ole, kun ei sille mitään ruumiinavausta tehty.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Kiitos Herman vinkeistä!

Mukana ei tainnut varsinaista suihkuputkea tulla, mutta nyt siinä tuo musta putki, jonka sivusta virtaus. Sekin kai vähemmän voimakas. Ja virtausta saa tosiaan säädettyä, ollut minulla nyt hiljaisimmalla suurimman osan ajasta. Voisin kokeilla fluvalin laittoa tuolla tavoin maaten, ehkä takaseinämän mukaisesti. Tällä hetkellä siis fluval kiinni takaseinässä, puhaltaen kohden etulasia, ja toisella puolella allasta aquaball kiinni sivuseinämässä, mutta tuon putken vuoksi virtaus kohti takaseinää. Yritin näin välttää turhan rajua virtausta :D Vielä ei virtauksen pitäisi olla kenellekään ongelma, mutta rihmakalat tarvitsisivat rauhallisemman virtauksen, jos niitä tuohon otan. Joten kokeilenpä tuota vinkkiäsi ja laitan samalla sivulle, toisen alhaalta ylös ja aquaball saa varmaankin olla kuten nytkin ollut. Ja tarvittaessa hankin vaikka sen suihkuputken. Hyvä myös tietää että fluvel saattaa niellä poikasia, jos niitä jossain kohtaa tulee niin laitan sitten sukkahousut fluvelille. :P

Asiasta toiseen, isommassa altaassa pH oli tänään noussut 7 asti. Onko normaalia/mitäköhän tälle voisi tehdä? Liittyykö akvaarion käynnistelyvaiheeseen vai tuleekohan pysymään tuolla 7 kieppeillä tulevaisuudessakin, ellei sitä alenna jollain? Turveuutetta voisin hakea tässä joku päivä, jos laskisi taas 6,8 asti.

Tänään illalla kotiin tullessani huomasin perhosilla huolestuttavaa käytöstä. Suurempi niistä eli kaiketi koiras jahtasi toista ahventa takaa ympäri akvaariota. Pienempi näistä oli jahdatessa kalpea, menetti kaiken värinsä ja yritti piiloutua. [:I] [:I] Käytöstä ei näkynyt heti kotiin tullessani, vaa perhoset olivat alkuun keskenään kavereita niitä seuraillessani, ja pienempi oikeastaan vähän tökki isompaa, muttei mitenkään agressiivisesti. Ruoka-aika meni myös hyvin, ensin ennen jahtailua ja toinen ruokailu keskeytti jahtailuleikin, kunnes se taas hetken kuluttua ruokailusta jatkui. Päädyin vaihtamaan suuremman juurakon ja suuren kiven paikkaa akvaariossa, samoin ruukun, ja lisäsin pienemmän juurakon. Tämä ei vielä auttanut, joten käytin joskus täältä AW askarteluideoista löytämääni konstia ja askartelin pinkistä muovisäkistä tekokasvin leikkelemällä siihen suikaleita ja laittamalla kivien avulla pohjaan. (Idea taisi alunperin olla vitsi ja käytti älypuhelinta painona, mutta oli jäänyt mieleeni ja koin sen nyt voivan toimia hätävarana.) Ainakin siis enemmän turvapaikkoja toisella. Akvaariossa nyt kasveja vain pistiaa ja karvalehteä (ei kyllä montaa oksaa kiinni hiekassa vaan leijuvat vedessä, en ole ehtinyt ostaa kasvipinnejä), plus pikkusuokin alkuja, eli kasveja tulisi vielä ostaa lisää. Osaatteko neuvoa mitä muuta voin tehdä vähentäkseni aggressiota? Auttaisiko turvesuodatus? Ajattelin huomenna askarrella pari uutta "feikkikasvia" ja sirotella ne eri puolille akvaariota. Näissä siis hyvänä puolena yltävät pintaan saakka ja tarjoavat laajemmin näköestettä, vaikka rumia ovatkin.

Eli ehdotella saa keinoja pienemmän kiusaamisen lopettamiseksi, samoin kuin vinkkejä joilla pH alenisi tai ei ainakaan nousisi enempää. Kasvien pohjaan ankkuroimiseen saa myös antaa vinkkejä, samoin nopeasti kasvavia kasvilajeja tai parempia suojaideoita.
Herman
Starting Member
Starting Member
Viestit: 38
Liittynyt: 21:19, 29.06.2009
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kainuu

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja Herman »

Perhoskirjoahventen riitaisa yhteiselämä kuulostaa valitettavan tutulta. Saattaa olla mahdollista, että sen agressiivisen kalan siirtäminen pois akvaariosta on ainoa keino jolla voi vaikuttaa tilanteeseen. Se 30 litrainen, mikä sinulla myös on, taitaa olla liian pieni perhoskirjoahvenen pitempiaikaiseen säilyttämiseen.

https://www.seriouslyfish.com/species/m ... -ramirezi/ suosittelee perhoskirjoahvenille vähintää 60 x 30 cm kokoista akvaariota. Tuo suositus on tosin parille. Kalojen yhdistämistä samaan akvaarioon voisi kokeilla myöhemmin uudestaan, kun kumpikin kala on varmasti sukukypsä.

Lämpimässä vedessä viihtyviä kasvilajeja on ilmeisesti aika pajon. Niitä on käsitelty kiekkokalojen yhteydessä. viewtopic.php?t=244950

Kasvien ankkuroimiseksi pohjaan voi kokeilla liimata kasveihin painoksi pieniä kiviä tai soraa. Itse olen käyttänyt akvaariossa liimaa nimeltä Seachem Flourish Glue.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Tuo liimaniksi vaikuttaa lupaavalta! Käyn ensiviikolla akvaarioliikkeessä, niin otan sieltä kasvipinnien lisäksi tuota tai jotain muuta saatavilla olevaa liimaa.

Parin yhteiselämä on nyt eilisen ja tämän päivän aikana tasoittunut, mahdollisesti noiden kahden askartelemani muovimustekalan avustamana. Sain alkuviikosta tilattua runsaan kasvipaketin, jonka myyjä lupasi laittaa postiin ensi maanantaina, joten ensi viikolla pitäisi olla vähän luonnollisempaa suojaa tarjolla. :mrgreen: Yhä edelleen uros hieman uhittelee ja käy jahtaamassa toista toiselle puolelle akvaariota, mutta kyllä esim. eilen illalla pienempi mahtaili ja näykki suuremman kylkeä takaisin. Välillä mietin sainkohan oikeasti parin vai ovatko samaa sukupuolta. :o Tänään ovat siis olleet rauhallisimmillaan, ja toistensa kanssa uivat yhtä matkaa pidemmänkin aikaa jossain kohtaa. Naaraan väri on myös pysynyt suurimman osan ajasta kirkkaana, välillä hätyyttelyn aikana hieman kalpenee, muttei läheskään niin paljoa kuin tiistaina ja vähemmän kuin eilen. Jospa nämä siis tulisivat juttuun! :D Mikäli tilanne uudelleen pahenee niin mietin erottamista, kunnes sukupuolet varmasti selvät. [:I]

En tuota 30 l pysyväksi asumukseksi tarkoittanutkaan, vaan juurikin väliaikaratkaisuksi. Kokoa näillä on jo melkoisesti, en ole aikuista perhosta nähnyt akvaariossa, mutta luulisin näiden kasvavan enää sen pari senttiä. Ostin kaupasta siis vähän kalliimmalla näitä vähän kookkaampia yksilöitä, pienempiä oli halvemmalla tarjolla, mutta isojen sukupuolien piti olla selvät. Sain kuulemma erän viimeisen naaraan :P Sukupuolimerkit omaan silmään näillä kyllä vähän hukassa, molemmilla mustassa kylkilaikussa sinisiä pisteitä (naaraan merkki kai?) ja naaraaksi väitetyllä ei kyllä oikein vatsa punoita. :roll: Varmaan siis väritys vielä ainakin syvenee/muuttuu, tai näin toivon.

pH laski 7,0:aan melkolailla itsestään, tai mahdollisesti noiden 1,5 catappa lehden voimin. Tänään aamulla siis 7,0 pH ja nyt illalla oli jo 6,9. Nitriittilukema on pysynyt siinä 0,025 paikkeilla, selkeästi 0,05 alapuolella kuitenkin. Huomenna olen lähdössä viikonlopuksi mökille, joten kalat joutuvat olemaan melkein kaksi vuorokautta ilman ruokaa - perjantai iltapäivästä sunnuntai iltapäivään. Luulisin niiden kuitenkin pärjäävän. Nitriitti ja pH ovat onneksi olleet tasaisehkoja, joten ne eivät toivottavasti ehdi heilahtaa sen kummemmin. Palattuani ajattelin tehdä pienen vedenvaihdon ja toisen samanlaisen kasvien saapuessa viikolla. Akvaarioliikkeessä käyn viimeistään torstaina, jolloin ajattelin napata turvesuodatuspalleroita mukaan ja testata miten pienehkön määrän lisääminen suodattimeen vaikuttaisi veteen.


Eli perhoskirjoahvenet ovat seurannassa, pH kohdillaan ja tällä hetkellä kaikki toimii lupaavasti. Nyt kuitenkin herännyt lisää kysymyksiä, kaipaisin nimittäin apua kalojen ruokintaa koskien. Akvaariokauppiaiden erimielisyyksien vuoksi haluaisin myös vielä kerran varmistella monnisten sopivuutta akvaarioon :?

Eli ensiksi: paljonko kaloja pitäisi ruokkia? Tai tarkemmin, paljonko niiden pitäisi syödä pysyäkseen terveinä? Monesti neuvotaan että ruokkisi sen verran kun 2-3 min aikana syövät, pari kolme kertaa päivässä. Nyt ainakin olen käyttänyt ruokintaan pidempään, ekoina päivinä perhoset eivät nimittäin meinanneet tulla pintaan syömään - tai oikeastaan syöneet ennen kuin ruoka tippui nenän eteen. Nyt tulevat paremmin syömään ja ajoittain spurttaavat tippuvalle ruoalle, vaikka ovat välillä kyllä melko hitaita huomaamaan ateriointia. Ruokkinut olen 2-3 krt päivässä, vikat ruokailut melko lähekkäin toisiaan illalla. Ruokana on TetraPro Colour Multi-Crisps hiutaleita, joita akvaariomyyjä suositteli. Näitä vähän muserran ripotellessani, jotta mahtuu niin miljoonakalojen kuin perhostenkin suuhun paremmin.

Mutta siis, paljonko nyt suunnilleen pitäisi ruokaa varata per kala, esim. per miljoonakala tai muu pienempi? Per päivä tai per ruokinta? Olen nyt melko varmasti yliruokkinut ruokakerroilla, mutta napsivathan nuo päivällä aamun hiutaleita pohjasta/kannoilta. Yritän siis lähinnä hahmottaa, että kannattaako tuonne heittää hiutale per naama per ruokailu, puolet siitä vai ainakin tuplasti.

Perusruoan lisäksi mietin surviaisten tms tarjoamista, kuinka usein tämä kannattaisi? Joka päivä, joka toinen, kerran viikossa? Tai miten nuo kananmunankeltuais ja kurkkuhommelit, onko kurkusta iloa lähinnä monneille ja plekoille? Noiden TetraPro hiutaleiden ei pitäisi pilata vettä yhtä tehokkaasti kuin muiden ruokien, joten ainakin nyt alussa ajattelin olla melko varovainen muiden ruokien suhteen. Tarjoaisin kuitenkin mielelläni monipuolista ruokaa, ja netistä eri ruokia selatessa menee pää pyörälle, että mitkä näistä nyt oikeasti olisivat hyviä ja minkä verran ruokia menee käytössä esim. kuukaudessa. En erityisesti haluaisi ostaa isoa ruokapurkki vain huomatakseni sen ehtivän mennä huonoksi ennen puoltaväliä... :roll:

Ruokinnan lisäksi lisää varmistusta monnisista: kahden läheisimmän varsinaisen akvaariokaupan myyjistä toisen mielestä monnisista tuonne menisivät melko monet, ja esim. kuparimonniset, helmimonniset tai täplämonniset sopisivat kuulemma hyvin. Toisen kauppiaan mielestä 26-27°C lämpöön menevistä monnisista yksikään ei mene alle 80cm pitkään altaaseen (eli esim kuparimonninen vaatisi 80cm pitkän altaan ja täplämonniselle olisi turhan lämmin, nyt esimerkiksi). Yrittääkö ensimmäinen liike vain rahastaa vai onko toisen liikkeen kauppiaalla liian tarkat rajanvedot lämpötilojen/altaan koon suhteen? Vai onko monnisten otto 100l akvaarioon 26-27°C lämpöön vähän harmaata aluetta? :frown: Kuparimonniset yllättäen ihastuttivat kaupan altaissa enemmän kuin etukäteen katsomissani kuvissa. Olisiko tuo 100l (75x35x40 mitat) tarpeeksi suuri niille? :o Useammassa lähteessä kuparimonnisia näkee suositeltavan minimissään 80l akvaarioon, mutta lähteiden paikkansa pitävyyttä on hankala tarkastaa. Toisaalta pienemmät monniset saattaisivat viihtyä tilan puolesta paremmin, jos vain sietävät tuota lämpöä. Mitä olette mieltä? Jos kuparimonniset eivät oikein mahdu niin voisin ottaa jotain pienempää monnislajia (esimerkiksi näitä aiemmin keskustelussa mainittuja) myöhemmin, kun olen hankkinut uuden lämmittimen tuohon 30l nanoon. Nykyinen pitää lämmön 25°C kohdalla, mutta sitä ei voi säätää muuhun lämpötilaan. Säädettävän lämmittimen avulla voisin pikkuhiljaa totuttaa monnisia lämpimämpään ja seurailla niiden viihtyvyyttä lämpötilan noustessa. Ja mahdollisesti odottaa niiden varttuvan vähän isommiksi, jos aikuisena viihtyvät paremmin lämpimämmässä - mikäli eivät tottuisi, niin pääsisivät toki eteenpäin, eivät tuohon 30l tietenkään mahtuisi. Pitäisi myös varmaankin aloittaa hyvin pienellä parvella, että tila riittäisi edes jotenkin. Mitä mieltä olisitte tästä, kannattaisiko totutus, jos sen joutuisi toteuttamaan näin pienessä altaassa? Tämä akvaariokauppias vähän pelästytti tuon lämpötilan suhteen.

Nopeana lisäkysymyksenä vielä, että mitenköhän altaan kypseneminen/bakteerikanta etenee, voisiko tuonne jo ensiviikolla ottaa lisää kalastoa vai onko liian aikaista? Akvaarioliikkeeseen on tulossa ensiviikolla myyntiin hunajarihmakaloja, niin voisin tuon kasvipaketin saavuttua harkita niiden tuomista altaaseen. Sitten olisi ne itselle tärkeimmät eli ahvenet ja rihmakalat hommattuna :P

------------------------------

Tulipas pitkät sepustelut :mrgreen: Kiitos jos jaksoitte lukea!
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Perhoskirjoahvenillahan sukupuolierot ovat ainakin, että uroksella selkäevän ensimmäiset ruodot ovat selvästi pidemmät kuin naaraalla, ja naaraalla punertava maha, mutta jälkimmäinen ei välttämättä näy, jos kala on arka/ahdisteltu/vieraassa ympäristössä.

pH laskee akvaariossa itsekseen hiukan, koska kalat tuottavat happamia aineenvaihduntatuotteita, samoin kasvijätteiden hajoaminen ja typpibakteerien tekemä nitrifikaatioprosessi laskee myös pH:ta. Turvepallerot ovat kuitenkin hyvä idea. Kuten sanoit, paras kokeilla alussa varovasti pienellä määrällä, ettei vesi muutu ihan ruskeaksi eikä pH laske liikaa (kun sulla on niin pehmeä vesi, voi pH laskea herkästi). pH 6,8-7 on myös sellaisenaan hyvä noille kaloille.

Ruokinnasta. Usein sanotaan, että yksikään akvaariokala ei ole vielä kuollut liian vähään ruokintaan mutta lukemattomat kalat ovat kuolleet yliruokintaan. Kalan ravinnontarve on yllättävän pieni, koska 1) se on vaihtolämpöinen eikä sen siis tarvitse käyttää ruokaa nostamaan ruumiinlämpöä, ja 2) sen ei tarvitse kannatella ruumistaan, koska se kelluu vedessä itsekseen uimarakon avulla. Eräästä yleisöakvaariosta olen kuullut, että heidän avaamat kuolleet kalat ovat säännöllisesti rasvoittuneita, vaikka siellä on taatusti asiantuntemusta ruokinnassa. On olemassa laskukaavoja, kuinka paljon ruokagrammoja tarvitaan kalagrammaa kohti, mutta kuka alkaa punnitsemaan kalojaan ja ruokamääriään... Sellainenkin nyrkkisääntö on, että kala tarvitsee kuivaruokaa päivässä sen verran, kuinka iso sen oma silmämuna on. Tätä on vaikea suhteuttaa hiutaleisiin, mutta granulaattiin helpompi. Minusta minuuttisääntö on ihan hyvä. Ennen sanottiin, kaikki ruoka pitää syödä 5 minuutissa, nykyään sanotaan mielummin mainitsemasi 2-3 min, jopa joskus 1 min. Tämä pitää suhteuttaa siihen, kuinka nopeasti kala syö. Miljoonakalat ovat sellaisia ahmatteja, että 1 min riittänee. Sitten on sellaisia kaloja, jotka käyvät pinnalla nappaamassa hiutaleita yksi kerrallaan ja palaavat välillä takaisin keskikerrokseen. Nämä tarvitsevat toki mielummin ainakin 2-3 min, tai niitä voi olla parempi ruokkia hiljalleen vajoavilla granulaateilla. Kaksi ruokintakertaa päivässä riittää, ja viikossa pitäisi pitää 1-2 paastopäivää, joten viikonlopun poissaolo vain parantaa kalojen terveyttä! Aikuinen terve kala pärjää tarvittaessa 2 vkoa ilman ruokaa. Jos hiutaleita jää makaamaan pohjalle/kannoille, on se selvä merkki siitä, että ruokaa on annettu liikaa. Varsinkaan, jos ei ole pohjakaloja, ei ruokaa saisi painua pohjalle asti. Anna yhden ruokintakerran aikana ruokaa vähän kerrallaan mielummin kuin kaikki kerralla, joten ruoka ehditään syödä ennen kuin se painuu pohjalle.

Monipuolinen ruokinta on hyvä asia, mutta ei välttämättä siten kuin ruokavalmistajat suosittavat, että montaa erilaista purkkiruokaa. Purkkiruoat vaihtelevat kuitenkin aika vähän (ks. vaikka nettisivuilta ruokien sisältöjä). Jos pakastimessa riittää tilavuutta, kannattaa ostaa useampaa sorttia pakastettuja ruokia sinne. Pakasteruokakuutiot ovat liian isoja, joten kannattaa leikata niistä tarvittava määrä ja laittaa loput pieneen muutaman kuutiosentin kokoiseen purkkiin (pakastimeen) odottamaan seuraavaa pakasteruokintakertaa. Pakaste ei saa päästä sulamaan. Niitä voi ostaa vaikka vesikirppuja, surviaisia ja sulkasääsken toukkia. Vesikirput ovat hyviä 1-2 kertaa viikossa: niiden ravintoarvo on pieni mutta niiden kitiinipanssari tekee hyvää suoliston toiminnalle, ja kuten todettiin, kalathan saavat muutenkin liikaa energiaa. Eli vähän riippuen siitä, kuinka paljon viitsii laittaa aikaa ruokintaan, kutakin pakastetta voi antaa vaikka kerran viikossa tai sitten vaikka vuorotellen kuivaruoan kanssa, jos viitsii. Kesällä jos laittaa parvekkeelle/puutarhaan vesisankon ja siihen vähän jotain kasvijätettä, sinne tulee hyttysentoukkia, jotka ovat erinomaista ruokaa. Jos asunnossa on hedelmäkärpäsiä, niitä voi vangita kapeasuiseen purkkiin laitettavan omenenkuoren avulla; sitten suu äkkiä kiinni kädellä, purkkiin vettä ja hölskytystä: kärpäset eivät pääse enää lentoon kastuttuaan. Grindal-matoja voi viljellä hyvin helposti, jos saa jostain viljelmän alun; ne ovat kuitenkin hyvin rasvaisia: vain 1-2 kertaa viikossa. Akvaariokaupoista saa myös elävääruokaa. Kananmunankeltuainen on niin pienille kalanpoikasille, jotka eivät pysty syömään edes artemiantoukkia. Kurkut ja muut kasvikset ovat kasvinsyöjäkaloille, joita sulla ei ole, eivätkä monnisetkaan ole (huom! kaikki plekotkaan eivät ole kasvinsyöjiä). Kannattaa ostaa pienin mahdollinen ruokapurkki. Kun purkin avaa, alkavat pilaantumisprosessit, vaikkakin hyvin hitaasti, koska ruoka on kuivaa. Joka tapauksessa muutaman kuukauden kuluttua osa vitaamiineista on jo hävinnyt. JBL antaa ohjeeksi 4 kk. Itse otan purkista pienen määrän ruokaa pieneen suljettavaan muovipussiin ja laitan purkin pakastimeen. Kun pussi on tyhjä, otan taas lisää pakastimesta. Pakastimessa avattu purkki säilyy kauemmin.

Kupari-, helmi- ja täplämonnisille tosiaan suositellaan väh. 80-senttistä allasta, ne kasvavat kuitenkin noin 7 senttiin, mutta onhan sun allas melkein sen mittainen... Täplämonniselle 26-27 astetta on tosiaan liian paljon. Se on kotoisin niin kaukaa päiväntasaajan eteläpuolelta, että talvella lämmöt on alle 20 astetta. Lämmittimen voi muuten laittaa kellokatkaisijan taakse, jolloin lämpö tippuu muutaman asteen yöksi (max. 4 astetta!), samoin kuin luonnossa tekee.

En usko, että pidemmällä lämpötilatotutuksella on juuri vaikutusta, vaikea sanoa, mutta ainakin voisit käyttää 30-litran akvaariota karanteeniakvaariona. Uudet kalat 2-4 viikkoa siinä tarkkailun alla, niin et tuo tauteja pääakvaarioon. Tosin kalat karanteenataan jo tukussa, mutta silti akvaariokaupoissa näkee usein sairaita kaloja.

Odottaisin hieman pidempään kuin ensi viikkoon ennen uusien kalojen tuomista varsinkin jos olet yliruokkinut kaloja. Nitriitti nousee viiveellä. Alussa kaloja pitäisi mielumminkin aliruokkia, kun bakteeritoiminta ei ole vielä kunnossa.

Kehottaisin sinua vielä miettimään, tarvitsetko välttämättä hunajarihmakaloja. Kuten tuolla ylhäällä varoitin, se ei oikein sovi miljoonakalojen kanssa yhteen. Itselläni oli joskus hunajia miljoonakalojen ja kääpiömiekkapyrstöjen kanssa ja minun oli pakko siirtää ne omaan akvaarioon, koska ne jäivät vähille ruoille ja olivat arkoja, kun hektiset miljoonakalat pyörivät koko ajan ympärillä. Miljoonakalojen lukumäärä ei myöskään jää nykyiseen, vaan ne lisääntyvät nopeasti, elleivät perhoskirjoahvenet saa pidettyä kantaa kurissa. Kasvitiheiköt auttavat milliksen poikasia selviytymään. Lisäksi Herman varoitti yllä yhdistelmästä perhoskirjoahven-hunajarihmakala.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Näillä ruokintaohjeilla varmasti pärjää, kiitokset! :mrgreen: :mrgreen: Voisin itsekin ottaa pussiin noita hiutaleita ja laittaa purkin pakkaseen. Pakastintilaa ei ole mitenkään älyttömästi, mutta paria laatua pakasteruokaa sinne varmasti saan mahdutettua. Kyselen myös noita ruokaymppejä, jos saisi itse kasvateltua nyt talvellakin jossain määrin.

Liikaa olen siis ruokkinut. Odottelen sitten mahd. nitriittipiikkiä ja seurailen arvoa tarkkemmin, jos nyt ylikuormitus vetäisi sitä ylöspäin. Ja ruokin vähemmän :mrgreen: Uusia kaloja voin sitten harkita vaikka parin viikon päästä.

Rihmakalat ovat miljoonakaloja tärkeämpiä, eli miljoonakalat saisivat muuttaa takaisin puolison isoanhemmille niiden tieltä. Siellä riittää tilaa ja lajitovereita. Monnisista lueskelin nyt lisää ja ainakin pikkumonnisia on pidetty hyvin onnistuneesti 27+ C lämmössä, ja samoin kaiketi kääpiömonnisia. Jos ne sopisivat altaaseen (eli eivät tulisi kokonsa puolesta syödyksi) niin voisin jättää keskiveden parvikalat kokonaan pois ja antaa monnisten hallita keskivettä, kuten näillä pienemmillä ilmeisesti tapana. Saisivat rihmakalat olla enemmän rauhassa :D Tai mikäli monniset eivät tuolla viihtyisi niin voisin luopua monnisideasta ja ottaa joitain rauhallisempia tetroja. Mites rubiini- tai sitruunatetrat sopisivat?

Perhoskirjoahventen ja (hunaja)rihmakalojen yhteensovittamisesta löysin palstoilta monenlaista juttua. Erityisen äkäiset yksilöt (niin ahvenista kuin rihmakaloista) kun voivat kiusata lajitovereidensa lisäksi aikalailla kaikkia muitakin. Toisaalta suurimmalla osalla vaikuttivat lajit tulevan keskenään hyvin toimeen, niin perhoset kuin muutkin kääpiöahvenet ja pienet rihmakalat. Omat perhoseni vaikuttavat tänään vielä entisestään rauhoittuneen ja sulassa sovussa nyppivät vieretysten koristeita, eivätkä tosiaan ole miljoonakaloja kohtaan näyttäneet minkäänlaista agressiivisuutta kumpikaan missään kohtaa. Tämän perusteella olettaisin näiden jättävän myös muut lajit pääosin rauhaan :) Rihmakalojen luonteista ei tietenkään ennen niiden ottamista voi sanoa mitään, mutta myymälään tulossa olevat yksilöt ovat kuulemma vielä melko pieniä, joten voisin kuvitella niiden jättävän uhittelematta suuremmilleen. Kuvittelisin niiden tottuvan jakamaan altaan myös täysikasvuisina, kun ovat perhosiin tottuneet :o Hunajarihmakaloille on myös yleisesti melko rauhallinen maine muihin rihmakaloihin verrattuna. Aivan varma lajien toimeen tulemisesta ei toki voi olla, mutta olen kuitenkin ymmärtänyt että aikuisten reviirikalojen yhdistäminen olisi hankalampaa kuin näiden nuorten. Korjatkaa jos olen väärässä? Paljon onnistuneita yhdistelmiä vaikuttaa kuitenkin olevan, joten houkuttelisi testata asiaa.

Pienemmällä perhoskirjoahvenella vatsa on alkanut selkeämmin punertaa, eli taitaa olla naaras. Eipä tarvitse olla enää huolissaan sukupuolista. :P

Eli olisiko hunajarihmakalojen kokeilu tuonne loppujen lopuksi huono idea? Ja mitä mieltä olette noista pikku- tai kääpiömonnisista suurena parvena?
Herman
Starting Member
Starting Member
Viestit: 38
Liittynyt: 21:19, 29.06.2009
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kainuu

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja Herman »

MinniB kirjoitti: 13:34, 30.09.2022 Ja mitä mieltä olette noista pikku- tai kääpiömonnisista suurena parvena?
Itselläni sattuu olemaan pikkumonnisia akvaariossa, jonka koko on 60 x 30 x 40 cm. Ostin ne kahdessa erässä, kun ensimmäisellä kerralla niitä ei ollut kaupassa kuin muutama. Yhteensä ostin 11 pikkumonnista ja ne ovat lisääntyneet akvaariossani, mutta aika maltillisesti. Vielä ei ole tarvinnut vähentää niitä, sillä ne taitavat syödä suurimman osan laskemistaan munista.

Muita monnisia minulla ei ole ollut, mutta mielestäni pikkumonniset käyttäytyvät melko samalla tavalla kuin isommatkin pohjalla elävät monniset. Pikkumonnisten koiraiden voi joskus nähdä etsivän ruokaa kasvien lehdiltä, mutta naaraat harvemmin nousevat pohjalta muutamaa senttiä korkeammalle. Poikkeuksena mätimunien kiinnittäminen kiinteille pinnoille, yleensä akvaarion laseille. Sekä tietysti nopea käynti pinnalla haukkaamassa ilmaa, mikä liittyy monnisten suolistohengitykseen.

Pikkumonniseni ovat aika viileässä. Lämmitin on säädetty 21 asteeseen ja tuulettimen termostaatti oli kesällä säädettynä 23 asteeseen, koska akvaariossa on myös sukarapuja.

Akvaarioissani on myös kierteissarvikotiloita (kaivelemassa hiekkapohjaa) sekä sinisiä ja punaisia kiekkokotiloita (puhdistamassa laseja). Monnisten akvaariossa kiekkokotilot tuppaavat lisääntymään liikaa, koska ne kilpailevat tehokkaasti monnisille tarkoitetusta ruuasta. Kahdessa muussa akvaariossa ei ole pohjakaloja ja siellä kiekkokotilot eivät lisäänny haitaksi asti.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Nitriittipiikki oli mökkeillessä tullut... :cry: Nitriitti oli ehtinyt kohota 0,2 mg/l asti ennen paluutani. Kahden reilun vedenvaihdon (40-50%) jälkeen testi näytti vain himpun verran 0,05 arvoa tummempaa ja nyt aamulla oli selkeästi 0,05. Vedenvaihtojen yhteydessä lisäsin TetraSafen lisäksi myös ymppejä, JBL:n Denitrolia ja Tetran SafeStartia. Denitrolia annostelin saman verran kuin mitä neuvottiin uutta akvaariota perustaessa 100l määrään lisäämään ja SafeStartia pienen tilkan. Denitrolissa erikseen ohjemitta vedenvaihdoille, mutta sopii varmaankin paremmin jo kunnolla toimivan bakteerikannan ylläpitoon, joten lisäsin nyt tuntuvasti. :?

Nitriitin nousemisesta huolimatta kalakuolemia ei tullut (sormet ristiin), minkä luulisin johtuvan ainakin osittain happamasta pHsta. Lueskelin ammoniakin olevan pääosin ionisoituneessa muodossaan pHn ollessa happaman puolella, jolloin se ei olisi kaloille myrkyllistä. Nitriitti toki itsessäänkin kai haittaa kaloja, mutta ilmeisesti vähemmissä määrin. Toivotaan kalojen siis tästä toipuvan. :P Ja pH oli siis 6,9 sekä sunnuntaina että tänään.

Jos joku toinen aloittelija päätyy tätä lukemaan niin viewtopic.php?t=155356 tämä selitetty.

Kalat saivat eilen illalla ennen vedenvaihtoa hieman ruokaa ja nyt aamulla annoin pari hiutaletta. Ajattelin antaa niiden taas paastota huomiseen iltaan saakka ja katsoa mihin suuntaan nitriittipitoisuus lähtee liikkumaan. Jos nousee niin vaihdan taas vettä ja lisään ymppiä, mutta nyt ainakin oli yön aikana hieman laskenut. Jospa ympin lisäys tasapainotti riittävästi. :D


Mökiltä keräsin tammenlehtiä kuivumaan. Onkohan lehtiä käyttäessä väliä ovatko puusta tippuneita vai pitäisikö ne ottaa puusta suoraan ja kuivattaa jotta niistä olisi jotain iloa akvaariossa? Otin myös kaatuneesta katajasta vähän juurakkoa ja oksan luettuani sisustuspuolelta jonkun käyttäneen katajaa akvaariossaan. Palasen eivät kuitenkaan olleet mitenkään täysin kuivia tai metsässä maanneita, joten vähän jännitän niiden sopivuutta akvaario käyttöön. Niistä tarttui myös pihkaa käsiini niitä kuoriessani, ja pihka on ilmeisesti vaarallista kaloille. Syy tähän on tosin jäänyt itselleni epäselväksi. Mitenköhän puu pitäisi käsitellä vaarattomaksi? Ehdin jo kuoria ja keittää sitä, mutta mietin että tulisiko se nyt kuivattaa ennen liotusta vai voiko sen liottaa suoraan. Pihkaa ajatellen siis. :roll:



Edit. Herman olikin ehtinyt vastaamaan :D Mitä noista pienimmistä monnisista luin, niin kääpiömonnisten ja varsinkin nuolimonnisten pitäisi pikkumonnisia enemmän liikkua myös keskivedessä. Kääpiö- ja marmorimonniset kaiketi kestävät lämpimämpää kuin pikkumonniset, ollut vähän ristiriitaista tietoa saatavilla niitä koskien. Nyt olenkin siis miettinyt kääpiömonnisia, niitä olisi helpommin saatavilla ja taitaisivat viihtyä lämpimässä paremmin.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Nitriitti 0,2 mg/l ei ole vielä akuutisti tappava annos, mutta selvästi koholla, ja pitää seurata päivittäin tai väh. joka toinen päivä, mihin suuntaan pitoisuus liikkuu.

Ammoniakki-ammonium -tasapaino ja pH-arvo on toinen juttu. Happamammassa vedessä ammot ovat enemmän amminiumia (ei juurikaan myrkyllistä) ja emäksisemmässä enemmän ammoniakkia (hyvin myrkyllistä). Perusakvaarioissa pH on yleensä niin matala, ettei ammoniakkimyrkytys tule kyseeseen, vaan nitriitti on se, mitä pitää varoa. pH 7:ssa lähes kaikki ammot on ammoniumia. Ammoniakkia tulee merkittävissä määrin vasta pH 8,5:n yläpuolella. Nitriitti sitävastoin on sitä vaarallisempaa, mitä ALHAISEMPI pH on!

En usko, että ympin lisääminen auttaa enää. Siinä yksinkertaisesti kestää aikansa, että bakteerikanta kehittyy. Tärkeätä on, että ruokit aluksi hyvin säästeliäästi. Voit hyvin antaa kalojen aluksi vaikka paastota ja lisätä ruokintaa vähitellen. Jos nitriitti kohoaa, vaihda vettä. On olemassa myös kemiallisia nitriitinpoistoaineita, mutta sekään ei auta pysyvästi. Kun nitriitti ei enää nouse 0,05:n ylle, ei tarvitse enää tehdä extravedenvaihtoja. Kun se tippuu itsekseen 0,025:een, olet selvittänyt ongelman.

Tammenlehdet otat puista. Ne pitää olla sellaisia, jotka ovat jo kuolleet ja kellastuneet. Tammihan ei usein tiputa lehtiä heti kellastumisen jälkeen vaan saattaa pitää ne pitkälle talveen. Maasta kerätyissä lehdissä on kaikenlaista bakteeri- ja sienikasvustoa, jota et halua akvaarioon. Sitten vielä kuivatat kerätyt lehdet kunnolla. Ennen akvaarion laittamista voi kiehauttaa, että vajoavat heti, tai sitten antaa vajota hitaasti akvaariossa.

En laittaisi tuoreehkoa puuta akvaarioon. Joudut ehkä liottamaan sitä iäisyyden, ennenkuin se vajoaa. Kuori voi pilata veden. Jos ottaa luonnosta puuta, paras kerätä järvestä tai suosta kauan lionnutta puuta.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Hienoa että joku osaavampi osaa selittää asiat! Jotenkin vain ajattelin ammoniakin/ammoniumin varmasti nousseen, kun nitriittikin oli niin reilusti kohonnut. Akvaariokauppias neuvoi lisäämään tuota Tetran ymppiä, kuulemma ainoa aine joka auttaa nitriitin nousuun. Aika se varmasti oikeasti akvaarion kypsyttelee tasapainotilaan.

Altaassa nyt nitriitti ollut 0,05 tai vähän yli, pysynyt kuitenkin selkeästi alle 0,1. Tässä 0,05+ tuntumassa on pysynyt ilman vedenvaihtoa sunnuntaista lähtien. Omien kiireiden vuoksi en ole vettä lähtenyt vaihtamaan, kun ei ole sen korkeammalle kohonnut, vaan vaihdan vasta huomenna. Vanhasta nitriitin tippatestistäni muuten loppui toinen aineista, joten otin täyttöpakkauksen käyttöön, ja siinä nuo värit himmeämmät :? edelleen siis sävy vaihtuu, mutta väri paljon haaleampi. Tiedä mistä johtuu.

Tilaamani kasvipaketti saapui eilen. Kasveja oli reilusti, pintaan asti yltävät mm. jättivedensuosikki ja jättivallisneria. Osa jäi vielä kiinnittämättä pohjaan, kun pääsin aloittamaan hommaa vasta iltasella, mutta aikamoinen sademetsä tuosta tuli. :D on kyllä aikaa vievää puuhaa. Ehdin eilen myös hakemaan turverakeita, joita kokeiluna pieni määrä suodattimessa, ja pH olikin tänään 6,7-6,8 kohdilla.

'Miljoonakalat' ovat muuten varmaankin hohtomiljoonakalaristeytyksiä, sain nimittäin tutulta kommenttia niiden (ja varsinkin koiraiden) pienuudesta. Tämä ei tosin ole suuri yllätys. :mrgreen: Entisaikaan ei lajien sekoittumista varmaankin erityisemmin vältelty.


Akvaariossa on myös herännyt mahdollinen tautiepäily.
Huomasin toisella perhoskirjoahvenella (naaraalla) valkoisen palleron peräevän tyvessä, vatsan puolella. Eli siis valkoinen kohouma siinä pienen matkan päästä peräevästä, vatsan puolella. En ole varma onko kyseessä peräaukon seutu? :? :| Patti ei ole mitenkään höttöisen oloinen, mutta hankala tietysti sanoa. Tätä ei näy muilla kaloilla tai muissa kohdissa naaraalla, vain tuossa yhdessä kohtaa vatsan seutua. Kala ui kaikissa vesikerroksissa sulavasti ja vaikuttaa muuten yhtä aktiiviselta kuin aiemminkin.

Yritin saada kuvaa, mutta en tähän hätään sellaista saanut. Patin huomasin ensimmäisen kerran pari päivää sitten ja aloin sitä seurailla, nyt myös huomasin molempien ahventen aina välillä ns pörhäyttelevän pohjassa. Eli levittävät eviään ja hyvin lyhyesti tekevät vatsakosketuksen hiekkaan. Onko osa normaalia käytöstä vai merkki kutinasta? Voisiko kuvauksen perusteella patti olla hometta, tai onko jotain muita vaihtoehtoja? Jos valkoista olisi muissakin kohdissa tai tuo ainokainen pallura olisi pään seudulla niin vastaisi mielestäni paremmin löytämiäni tautikuvauksia. Naaras olisi myös voinut mahd. saada jonkin haavauman tuohon kohtaan. Hankalaa. :roll: Osaisittekohan auttaa rajaamaan epäilyksiä? Nyt olen miettinyt johtuvan joko kutisevista loisista tai haavaumasta, mutta myös tuo sijainti mietityttää. Vedenvaihto on tosiaan tarkoitus suorittaa huomenna, niin yritän seurailla käytöstä, jos pohjakosketukset johtuvatkin vedenlaadusta. Hirveän usein en tätä käytöstä kuitenkaan ole todistanut, eli hieman hankala seurailla, ellen satu sopivasti vilkaisemaan.

Vielä kysyisin myös sitä, että kun grindal viljelmää varten hankin savirakeita, niin sopivatko nämä myös akvaarioon kasveille lannoitteeksi? Savirakeet ovat poltettua savea ja huonekasveille tarkoitettuja, onko näissä jotain eroa noihin poltettuihin savisoileihin mitä akvaarion pohjalla käytetään?
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Voi olla, että ammonium on myös koholla, mutta pH 7:n kohdalla siitä ei tosiaan tule ongelmaa (jos sitä ei ole ihan hirveästi). Voi kuitenkin olla, että ammoniumia ei enää ole paljon, koska nitriitti on noussut. Nitriitin ilmestyminenhän kertoo siitä, että ammoniumia nitriitiksi hapettava bakteerikanta on kehittynyt. Nyt kun nitriitti pysyy alempana itsekseen, on myös nitriittiä nitraatiksi hapettava bakteerikanta kehittymässä. En vaihtaisi nyt vielä vettä siksi, että jos vaihdat, et tiedä ovatko alentuneet nitriittimäärät vedenvaihdon vai bakteerien ansiota. 0,05 ei ole enää vaarallinen pitoisuus. Jos et ole ruokkinut, aloita ruokinta varovasti, ettei nitriitti taas pomppaa.

Miksi uuden nitriittitestin värit himmeämmät... Onko varma, että on samasta testistä kyse? JBL:llä oli ennen "NO2 Test", nykyään myynnissä on "ProAqua Test No2". Aineet ovat hiukan erilaisia. Jos vanha testi tuli akvaarion mukana, saattaa se olla vanhaa sarjaa. Jos näin, vaihda molemmat aineet uuteen. Värikartta pitäisi myös vaihtaa. Akvaariokauppialla saattaisi olla värikartta erillisenä. Toinen mahdollisuus on, että vanha oli ollut niin kauan avattuna, että se oli mennyt huonoksi. Testit vanhentuvat avattuna jo ennen parasta ennen -päiväystä. Tosin minun kokemuksieni mukaan vanhentuneet testit pikemminkin haalentuvat, eivät voimista värejä.

Jos miljoonakalakantasi on yli 30 v vanha, en usko, että siinä on hohtomiljoonakalaa. Jälkimmäinen on ollut markkinoilla vasta varsin vähän aikaa. Pienuus voi olla ennemminkin ympäristötekijöistä johtuvaa. Ja vaihteleehan oikea miljoonakalakin paljon.

Voisikohan perhoskirjoahvenen valkoisessa pallerossa olla kyse munanasettimesta, joka pitenee kudun lähestyessä. Ja käytöksessä olla kyse kutuun valmistautumisesta.

Savirakeissa ei tietääkseni ole mitään ravinteita, vaan se on pelkästään kasvualusta. Jos kyse on tällaisista:
https://www.k-rauta.fi/tuote/savirouhe- ... 0376730031
Jos taas ne ovat sellaisia, joissa on ravinteita, epäilen, ovatko ne soveliaita grindal-viljelmään.

Nitriitistä ja bakteereista vielä yleisellä tasolla (ei pelkästään Minnille). Tässä nähtiin jälleen kerran, ettei purkkibakteereilta kannata odottaa liikoja. Miten ne voisivatkaan välittömästi luoda valmiin bakteerikannan: Jos akvaariota pitää kauemmin ilman kaloja, sopeutuu bakteerikanta pieneen kuormitukseen ja jos sinne sitten tuo paljon kaloja, saattaa tulla nitriittipiikki. Samoin, jos suodatin on kauemmin pois päältä, loppuu bakteereilta happi ja ne kuolevat. Purkkibakteerit ovat kuukausia purkissa ilman happea jossain ravintolitkussa. Miten tämä voisi muuttua yhtäkkiä valmiiksi bakteerikannaksi! Ja niinhän käyttöohjeissakin lukee, että pitää laittaa aluksi VÄHÄN kaloja. Sitävastoin ottamalla suodatinmateriaalia kypsästä suodattimesta voi uudessa akvaariossa selvittää isommankin kalakannan. Siitä tulikin mieleeni, että eipäs kukaan akvaariokauppias ole keksinyt tarjota käytettyä suodatinmateriaaalia akvaarion perustajille! Näin se kävisi:

Akvaariokaupassa on iso näyttelyakvaario, josta ei myydä kaloja (ettei tule tauteja). Se on perustettu huolellisesti ettei mitään (esim kasveja) tule muista akvaarioista, jotta ei levitä mitään tupsulevän itiöitä. Kaloja on paljon, jotta suodatin on kovalla kuormituksella (=paljon bakteereita). Akvaariossa on iso helposti avattava suodatin, jossa on jotain kuulia, joita on helppo siirtää. Asiakas voi ostaa tästä annoksen kuulia uuteen akvaarioonsa. Kuulat laitetaan suljettavaan muovipussiin. Kauppias laittaa suodattimeensa tilalle puhtaita kuulia. Kauppias opastaa, ettei ne saa olla liian kauan pussissa eivätkä ne saa saada kylmää eivätkä kuumaa. Asiakas laittaa kuulat kotonaan uuteen suodattimeensa. Parhaiten tämä toimisi ehkä K1:llä ja leijupetisuodattimella, jotta suodatinmateriaali sekoittuisi koko ajan eikä tarvitsisi kaivaa pohjalta vanhempaa materiaalia.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

En ole aivan varma mistä himmeys johtuu, kyse on tosiaankin molempien testien kanssa noista uudemmista "ProAqua Test No2" testeistä eikä niistä vanhemmista. Sekä täyttöpakkaus että varsinainen pakkaus avattuine aineineen tulivat akvaarion mukana, näistä täyttöpakkaus oli avaamaton ja päivämäärä siinä on ensivuoden loppupuolella. Muuten vaikuttavat mielestäni toimivan samoin, eli esim värisävyt samat, mutta täyttöpakkauksen aineilla on jotenkin vetisempi se liuos. :? En tiedä onko vain huono erä, mutta jos sävyt ovat oikeat niin en mielelläni lähtisi uusia testejä hakemaan. :roll:

Ehkä nuo millis koiraat sitten ovat vain muusta syystä pienempiä! :D On tuonne altaaseen varmaan tuotu uutta verta jossain kohtaa 30v aikana, mutta aloituskanta tosiaan vanha ja uusia kaloja ei enää vuosiin lisätty.

Meni tosiaan asiat sekaisin, eli ei savirakeet lannoitteena, vaan pohjamateriaalina :P Tetra ActiveSubstrate on kai ilmeisesti savirakeita, niin mietin onko noissa rautakauppojen vastaavissa jotain eroa, jonka vuoksi niitä ei tulisi käyttää. Tuossa 30l akvaariossa on valkoinen hiekka joka tuli mukana, mutta sitä on melko vähänlaisesti. Mietin jos laittaisin savirakeita hiekan alle tai esim. taka-alalle kauttaaltaan, niin kasvit mahtuisivat paremmin. Saviraepohja ei ilmeisesti menisi hirveän herkästi tukkoonkaan, kun ovat kerta ilmavia.


Niin ja tuo perhoskirjoahventen käytös kyllä silloin huomatessani mietitytti, että olisivatkohan kutupuuhiin valmistumassa. Nyt kun mainitsit munanasettimen niin haulla Ovipositor + Ram löytyi juuri mitä etsin:
https://www.aquariacentral.com/forums/t ... nt.105252/

Juuri tuon näköinen naaraallanikin tuo kuvailemani pallero. Munanasetin ei kyllä käynyt mielessäni ennen kuin nyt sanoit. :mrgreen: En nyt nitriittipiikin jälkeen odottanut kutua, varsinkaan kun perhoskirjoahvenet ovat olleet molemmat vähän kalpeita aiempaan verrattuna. Mutta taisi pari olla vähän piirittänyt ja puhdistanut tuolta tuota yhtä nurkkaustakin, samaa jossa noita vatsasukelluksia tekivät. Toisaalta kutuväritystä ei näillä mielestäni ole eikä naaras ole erityisen pullea, ruokintakin on ollut minimissään. Sen verran äkäisiä kyllä olivat että tulivat näykkimään kättäni kasveja asetellessani. Jospa minä kasveillani siis häiritsin ja jäivät kutupuuhat puolitiehen, kun nurkkauskin myllättiin [:I] :mrgreen: Onko vaarana että munanasettimen ilmestyttyä kutematta jättäminen aiheuttaisi terveyshaittaa?

Kypsytetyn akvaarion suodatinmateriaaleille todella olisi kysyntää! Siitä jollekin liikeidea.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Mulla ei ole kokemusta savirakeista pohjamateriaalina. Ehkä joku muu voi vastata. Luulisi että hienon hiekan alla ei ainakaan toimisi, koska hiekka luultavasti vajoaa rakeiden väleihin.

Grindal-viljelmissä käytetään usein nimenomaan tuota "rautakaupan" Seramis-rakeita. Itsekin käytän.

Kyllä nuo perhosten hommat kutuun valmistautumiselta vaikuttaa. Myös se, että yrittivät ajaa kätesi pois reviiriltään. Kutuun varmaan ovat innostaneet väljät tilat akvaariokaupan tungoksen jälkeen ja tuore pehmeä vesi. Ei tule terveyshaittaa kudun keskeytyksestä. Kyllä ne aloittaa uudelleen, jos vaan olosuhteet passaavat. Esim. tetroillahan mäti saattaa kovettua naaraan sisään, jos se ei pääse kutufiiliksiin tai ei ole tilaisuutta kutea.
MinniB
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 11:50, 23.09.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: Kalaston pohdinta 104 l (ja 30l) akvaarioihin

Viesti Kirjoittaja MinniB »

Hei vaan taas, kirjoittelu vähän jäi kiireiden vuoksi (ja koska puhelin ui tässä erään vedenvaihdon yhteydessä ämpärissä), mutta nyt taas kysymyksiä kertynyt!

Ensinnäkin pH arvo on heilahdellut melko reilusti kasvien tuonnin jälkeen. Saman päivän mittaukset voivat olla 6,8 ja 7,3, pimeän jälkeen ja valoja pois laittaessa. :frown: Kokonaiskovuus on tosiaan alle 3 vesilaitoksen mukaan (olisiko nyt ollut 2,7 jos oikein muistan), pitäisikö dH tai kH arvoa nostaa pHn tasoittamiseksi? Millä pH pysyisi alle 7 jos vettä kovettaa? Valojen päälläoloajat ovat hieman vaihdelleet, nyt tarkoitus vähentää valoisaa aikaa pHn vuoksi. Kasvit tosin muutenkin vähän kärsineitä, joten olisi hyvä löytää tähän jokin ratkaisu.

Miljoonakaloillani on nyt myös tullut sairastelua/kuolemia, alkaen tiistaista. :( (Voisiko pHn voimakas vaihtelu olla tähän (osa)syynä? Suurin mittaamani heilahdus pHssa sattuu tuohon ma-ti välille, valot olivat olleet vähän pidempään päällä ja pH ehtinyt nousta, jonka jälkeen valot olivat tietenkin vähän turhan pitkään pois päältä... Ei vaikuta mielestäni sattumalta.)

Miljoonakaloja on nyt menehtynyt kolme, ensimmäisen huomasin yhden koiraan 'kadonneen' tiistaina, toinen oli kadonnut keskiviikkona. Molemmat ovat löytyneet kuolleena eikä näillä ollut mitään oireita joita olisin huomannut. Kolmas menehtynyt on pienin milliksistä ja tämän ongin tiistaina omaan pieneen kippoonsa uimarakko-ongelman vuoksi. Oli tiistaina alkanut uimaan ainoastaan pohjassa ja piiloutui altaaseen, josta sain sitä hyvän tovin etsiä. Omassa purkissaan tuntui välillä piristyvän ja ui välillä paremmin, joten jatkoin seurailua, mutta tämäkin lopulta menehtyi. Tämä yksilö oli siis tullessaan vielä aivan poikanen, ui pelkästään pintavedessä n. ensimmäisen viikon.

Vesiarvot ovat pHta lukuun ottamatta kehittyneet. Nitriitti ehti välissä nousta taas 0,1 maille, kunnes sitten romahti itsestään päivässä testin haalean keltaiselle alueelle, 0,025 kohdille. :P Tätä ennen pysyi pienillä vedenvaihdoilla 0,05-0,1 kohdilla kerran päivässä ruokkiessakin. Turverakeita altaassa on ollut maltillisesti. Tarkistin myös millisten aiemman kodin alueen vesijohtoveden laadun ja vesi on siellä yhtä pehmeää. Onkohan ehdotuksia mistä kuolemat voivat johtua? Pienellä taisi olla uimarakkotulehdus, pitäisikö tästä pelätä epidemiaa tai voiko jäljellä olevilla jotenkin ehkäistä?

Millisten voinnin lisäksi perhoskirjoahven naaras on hieman huolestuttanut. Hänellä on ollut vatsa lommolla jo useamman päivän. Aluksi oletin vatsan olevan lommolla kudun jäljiltä, mutta vatsa ei kuitenkaan ole vielä pyöristynyt normaaliksi. :? Jonkin verran on voinut pyöristyä, mutta aika laihalta näyttää. Kestääkö palautumisessa hetki vai onko kyseessä mahd. sairaus? Ruokana on saanut hiutaleiden lisäksi pakasteruokaa, molemmat ovat maittaneet hyvin ja on saanut osansa. Turhan paljoa en kuitenkaan ole tarjonnut. Naaras on myös ollut nyt pari päivää normaalia aggressiivisempi muita kohtaan, ukolleen ei pahasti mutta millikset on häätänyt pois. Toivon mukaan ei olisi taas kutua suunnittelemassa. :roll: Saisi ainakin vähän lihoa ennen seuraavaa yritystään.


Kalojen lisäksi kasvit tuottavat päänvaivaa. Niihin kasvaa jotain vaaleaa levää (luulen ainakin leväksi) ja osa kasveista voi huonosti. Akvaarion mukana tuli myös vain yksi loisteputki (kanteen menisi kaksi) ja takaosan kasvit vaikuttavat kärsivän valon puutteesta. Kasveista varsinkin jättivedensuosikki tuntuu myös pilaavan vettä, niistä irtoaa noita haituvia/lehtiä, joko levän tai valon puutteen johdosta. Jättivallusta olen tänään myös leikannut huonoja kohtia pois, näiden kärsimys harmittaa mutteivät yhtälailla tunnu likaavan vettä + huonot kohdat on helpompi poistaa akvaariosta. Muissa kasveissa lehdet osittain läpikuultavia, niitä lähtee irti ja niihin tulee reikiä. Kasvien mukana tuli kotiloita, joten en tiedä syyttääkkö niitä vai hämäryyttä, tai ehkä nestemäistä lannoitetta tulisi annostella runsaammin. Tänään kuitenkin karsin kasveja, joten valoa ainakin riittää paremmin.

Kasvien menestymisen vuoksi olen harkinnut toisen loisteputken hankkimista. Kasveille on ilmeisesti T5 parempi, mitäköhän muuta kuin tämä ja valaistusteho pitäisi huomioida? En löytänyt 70 cm reflector heijastimia putkille, voiko pidemmästä leikata osan pois vaarattomasti vai tulisiko hankkia lyhyempi ja käyttää näitä vain osassa putkea? Etsinnässä jokin suhteellisen edullinen mutta altaaseen sopiva ja reilun kasvillisuuden ylläpitoon riittävä valoratkaisu. Jonkin AWn keskustelun mukaan 6500-8000K värisävyn normaalitkin loisteputket kävisivät ja olisivat edullisempia, onkohan tässä jotain itua? Nykyinen loisteputki taitaa olla akvan alkuperäinen, eli Aquael Leddy 14W Day&Night 700mm loisteputki. Iästä ei ole varmaa tietoa. Pienellä googlailulla tämän värilämpötila (päivämoodissa) 6500K, joten sopisiko kaveriksi toinen samansävyinen vai pitäisikö näiden olla eri sävyä?

Akvaarion hoito on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Jospa tämä tästä kuitenkin helpottuu alkuvaikeuksien jälkeen.

_____________________________________________

Ps. Kirjoittelin tätä ehtiessäni eilen ja tänään pitkin päivää. Nyt illalla tein 50% vedenvaihdon ja karsin kasveja sekä istutin irronneita. Prosessin jälkeen seurailin akvaariota ja bongasin pienen kalanpoikasen pohjalta. :P Poikanen säikähti pois heti sen huomattuani. Kokemusta poikasista ei ole lainkaan, tuon pienimmän minulle tulleen milliksen perusteella oletin miljoonakalojen poikasten uiskentelevan vain pinnalla. Vai oliko milliksellä jo aiemmin alkanut uimarakkotulehdus/vastaava, jonka takia uiskenteli pinnassa? Pitäisin näkemääni poikasta ennemmin milliksenä kuin perhosten kudusta selviytyjänä, vaikkei sekään varmaan mahdotonta ole.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Alkeet”